ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opettajille (huhtikuu 2008) Teemu Valtonen ja Jari Kukkonen, Joensuun yliopisto Taustaa Huhtikuussa 2008 kartoitettiin verkkokyselynä Kuopion klassillisen lukion opettajien kokemuksia oppituntitallenteista. Kysely lähetettiin sähköpostilla kaikille opettajille ja vastauksia saatiin 11 opettajalta Kaikkiin avoimiin kysymyksiin ei saatu kaikilta opettajilta vastauksia. Vastanneista viisi opettajaa oli tallentanut yhden tai useamman kurssin maksullista kurssitarjontaa varten. Seitsemän opettajaa hyödynsi tallenteita omien opiskelijoiden käytössä. Vastanneista vain yhdellä opettajalla oli kokemusta verkkoopetuksesta. Samoin myös digitaalisten videoiden hyödyntäminen osana opetustyötä oli ennen oppituntien tallentamismahdollisuutta vähäistä (20 %). Vaikka aikaisempi kokemus verkko-opetuksesta oli vastanneilla vähäistä, vaikuttaa kyselyyn vastannut ryhmä suhtautuvan uuteen teknologiaan hyvin myönteisesti. Verrattuna Mooren (1991) kuvaamaan teknologian omaksumisen elinkaarimalliin nämä vastaajat kuuluvat todennäköisesti käyrän vasemman laidan eli innovaattoreiden ja aikaisten omaksujien ryhmään. Ks. Geoffrey Moore Ylitä kysynnän kuilu. Tämä tulee ilmi Mikä rooli seuraavista kuvaa parhaiten sinua opetusteknologian käyttäjänä? -osion väittämistä (Taulukko 1). Väittämissä nousee esille, että innokkuus uusien teknologioiden kokeiluun saa korkeita keskiarvoja, sen sijaan tuen ja opastuksen tarvetta kuvaavat väittämät saavat pieniä arvoja. Vastaajat teknologioiden käyttäjinä (asteikko 1-5) Minulle on tyypillistä kokeilla uusia välineitä opetuksessani heti ensimmäisten joukossa 4.2 Innostun helposti uusien mielenkiintoisten teknologioiden kokeilusta 3.9 Kehittelen mielelläni itse teknologioiden uudenlaisia käyttömahdollisuuksia 3.5 Teknologian käyttöönotossa pyrin valitsemaan vain välineitä, joiden käyttöönottoon on saatavissa muiden 2.5 henkilöiden tukea ja opastusta Otan käyttööni sellaisia teknologioita, joiden käyttöönotto on yleisesti hyväksyttyä työyhteisössäni 2.8 Moni teknologia näyttää periaatteessa hyvältä, mutta normaalien työtehtävieni hoito estää tällaisten 2.5 kokeilujen tekemisen Taulukko 1. Opettajien vastaukset kysymykseen Mikä rooli seuraavista kuvaa parhaiten sinua opetusteknologian käyttäjänä?. Asteikko: 1= Ei kuvaa minua lainkaan, 5 = Kuvaa minua hyvin).
Oppituntitallenteiden käyttö: Tallenteita hyödynnettiin maantieteen, biologian, matematiikan, historian, kemian, filosofian, latinan, kuvataiteen ja puheviestinnän kursseilla. Yleisimmin opettaja oli hyödyntänyt oppituntitallenteita vain yhdellä kurssillaan (Taulukko 2). Kysymykseen Miksi ja mihin käytit oppituntitallenteita opettajat vastasivat mm. seuraavasti: opiskelijoille mahdollisuus kertaamiseen (4), poissaolevien opiskelijoiden tueksi (2), maakuntalukion opiskelijoille (2) ja mielenkiinto uutta teknologiaa kohti (2). Yksi opettaja toi esille myös laitteistojen käytön opiskelijoiden työkaluna. Oppituntitallenteiden käyttö vuosina 2007-2008: a) Yhdellä kurssilla 5 (45%) b) Kahdella kurssilla 2 (18%) c) Kolmella kurssilla 3 (27%) d) Neljällä tai useammalla kurssilla 1 (9%) Taulukko 2. Opettajien vastaukset väittämään Käytin opetuksessani virtuaaliluokan oppituntien tallentamismahdollisuutta tänä lukuvuonna (2007-2008). Hieman vajaat puolet vastaajista (5/11) käytti verkko-oppimisympäristöjä oppituntitallenteiden rinnalla. Verkko-oppimisympäristöjä käytettiin pääsääntöisesti materiaalipankkeina, lisäksi ympäristöjä hyödynnettiin tiedotus-, ohjaus- ja kyselypalstoina. Oppituntien ulkopuolella tapahtuvaan etäopiskelijoiden ohjaamiseen opettajat käyttivät vaihtelevasti aikaa. Suurin osa (4 eli 40%) ei käyttänyt lainkaan aikaa oppituntien ulkopuolella tapahtuvaan ohjaamiseen. Loput vastaajista käyttivät aikaa alle tunnista viikossa (3), 1-2 h viikossa (2) yli neljään tuntiin viikossa (1). Ohjaus keskittyi pääosin tehtävien suorittamisen ohjaukseen, kurssin etenemisen selostamiseen sekä teknisiin seikkoihin. Videotallenteiden tuottamisessa hyödynnettyjä videolähteitä oli useita. Seuraavassa kaaviossa on esitetty eri videolähteiden käyttömääriä: Dokumenttikamera :11 DVD: 3 Liitutaulu: 6 PC: 9 Verkkoympäristöt: 2 Vhs: 6
Kysyttäessä videoiden tuottamiseen liittyvistä teknisistä tai pedagogisista ongelmista, 5/11 (45 %) vastasi, että ongelmia ei ollut (Taulukko 3). Teknisinä ongelmina mainittiin nauhoituksen katkeaminen kesken opetustuokion ja ongelmat tiedoston siirtämisessä media-arkistoon. Yhdessä vastauksessa pohdittiin laitteistojen vaikutuksia pedagogiikkaan, välineiden tapaa korostaa opettajakeskeisiä opetusmenetelmiä. Näihin haasteisiin palataan jatkossa kohdassa Välineiden vaikutus opetukseen ja opiskeluun. Oliko teknisiä tai pedagogisia ongelmia? Ei 5 (45%) Kyllä 6 (55%) Taulukko 3. Opettajien vastaukset kysymykseen Oliko sinulla pedagogisia tai teknisiä ongelmia oppituntitallenteiden kanssa?. Tuki ja koulutus Laitteistojen käyttöä tukeva koulutus koettiin pääasiallisesti riittäväksi (8/10). Koulutukset olivat pääsääntöisesti olleet koululla järjestettyjä (rehtori, tvt-tukitiimi) lyhyitä opastuksia, mutta myös pidempikestoinen Videoita verkkoon koulutus sai yhden maininnan. Jatkokoulutustoiveissa tuotiin esille lähinnä kertauskursseja sekä pidemmälle menevää teknisluonteista perehdyttämistä, kuten ohjelmistojen asetuksia jne. Tukitoimet koululla on hyvin järjestetty, sillä jokainen vastaaja koki saavansa tarvittaessa apua oppituntitallenteiden tuottamiseen. Laitteistojen käyttöönottaminen oli tukenut myös opettajien välistä yhteistyötä (6/11 mainintaa). Opettajat ovat saaneet toisiltaan neuvoja ja vinkkejä hyvistä käytänteistä. Käytön oppiminen Käyttöönottamisen haasteet vaihtelivat eri opettajilla, osalla vastaajista tekniset välineet tuntuivat omilta jo ensimmäisen perehdyttämistä seuranneen opetustuokion pitämisen jälkeen, toisilla aikaa omaksumiseen kului useampia oppitunteja ja yksi vastanneista ei mielestään ollut vieläkään sinut laitteistojen kanssa. Hyvänä esimerkkinä laitteistojen omaksumisesta voi käyttää mm. seuraavaa kommenttia: Siirtyminen digilähteestä toiseen alkoi sujua luontevasti ja huomasi, että tuntia voi rakentaa rauhassa myös sen kuluessa. Laitteistojen vaatimien taitojen alkuperehdytykseen käytetty aika: 1-3 tuntia 7 (70%) 4-6 tuntia 3 (30%) Alkuperehdytyksen jälkeen harjoitteluun käytetty aika: 1-3 tuntia 4 (40%) 4-6 tuntia 6 (60%) Suurimmalla osalla (6/10) vastaajista virtuaaliluokan tuoma lisätyömäärä oli 1-2 tuntia viikossa (Taulukko 4). Muutoin laitteistojen tuoma lisätyömäärä vaihteli aina yli neljästä viikkotunnista tilanteisiin, joissa laitteistoilla ei ollut lainkaan vaikutusta normaaliin työmäärään. Oppituntitallenteiden tuottama lisätyömäärä:
Ei lainkaan 1 (10%) 1-2 tuntia viikossa 6 (60%) 3-4 tuntia viikossa 2 (20%) Yli 4 tuntia viikossa 1 (10%) Taulukko 4: Opettajien vastaukset kysymykseen Arvioi, kuinka paljon oppituntien tallentaminen tuotti sinulle lisätyötä kurssien aikana. Välineiden vaikutus opetukseen ja opiskeluun Välineiden käyttöön ottamisella näyttäisi olevan vaikutuksia sekä varsinaisten oppituntien pitämiseen että oppituntien suunnitteluun. Suunnittelun yhteydessä vastaajat toivat esille sekä teknisiin että pedagogisiin seikkoihin liittyviä aiheita sekä painotuksen aiempaa tarkempaan suunnittelutyöhön. Tekniikan puolella keskeisenä nähtiin kameroiden ja välitettävän kuvanlaadun asettamat vaatimukset, tämä näkyi mm. tarkemmassa havaintomateriaalien suunnittelussa. Lisäksi taltioitava oppitunti asetti haasteita käytettäville opetusmenetelmille ja oppituntien jaksotuksille. Aika paljon tarkemmin täytyy miettiä mitä tekee ja milloin, minkälaiset menetelmät ovat mahdollisia ja joutuu myös aika paljon ideoimaan uudenlaisia tehtäviä tms. Tunnin kulku ja käytettävä materiaali pitää suunnitella huolellisemmin. Piti tarkistaa, että mm. PowerPoint- esityksissä fonttikoko on tarpeeksi suuri, kaikki linkit nettisivulle pitää olla valmiina yms. Kysyttäessä Miten oppituntitallenteeksi tuotettavan oppitunnin opettaminen eroaa perinteisestä opetustyöstä? vastaukset jakautuivat kahteen osaan.. Puolelle (5/10) vastanneista uusi teknologia ei juurikaan tuonut muutosta oppituntien pitämiseen, heillä kyse oli lähinnä muutamista uusista teknologian sovelluksista. Sen sijaan toiselle puolelle vastanneista uusi teknologia toi muutoksia totuttuihin opetuskäytänteisiin; opettajat kokivat, että paikallaan olevat kamerat sekä jatkuva nauhoitus rajoittivat heidän liikkumistaan luokkahuoneessa. Lisäksi vuorovaikutuksen puuttuminen videoita katselevien opiskelijoiden välillä koettiin haasteena. Normaalisti olen hyvin vähän opettajan pöydän luona, kiertelen paljon luokassa, nyt tuntuu, että pitää olla enemmän luokan edessä. Opettamissani aineissa haasteena on vuorovaikutuksen aikaan saaminen. Normaalilla oppitunnilla yleensä keskustellaan ja pohditaan todella paljon, ja videolta katselevat oppilaat eivät pääse keskusteluihin mukaan... Oppituntitallenteiden käyttämisellä oli useimmilla vastaajilla vaikutuksia myös muuhun opetustyöhön (6/10), joskin vaikutukset olivat hyvin moninaiset. Välineet ovat tarjonneet opettajille uusia virikkeitä ja ideoita erilaisiin tapoihin oppitunnin järjestämiseen. Lisäksi laitteistoilla oli muutamia hieman mielenkiintoisempiakin vaikutuksia, joista esimerkkinä seuraavat lainaukset: Seuraan puhettani ja liikkeitäni luokassa, vaikka kamerat eivät ole päällä. kaikki sujuu tunnilla hitaammin Välineiden tuomat muutokset lähiopiskelijoiden toimintaan ovat olleet pieniä. Alkujännityksen mentyä ohi kamerat ja muu teknologia unohtuvat. Joskin yhdessä vastauksessa tuotiin esille, että opiskelijat ovat ehkä hiljaisempia kuin normaalisti.
Kysyttäessä oppituntitallenteiden sopivuutta omaan opetustyyliin 8 vastaajaa yhdestätoista oli sitä mieltä, että videot sopivat omaan tyyliin opettaa. Haastavaksi koettiin opiskelijoiden itsenäinen tai ryhmissä tapahtuva työskentely sekä kokeellinen työskentely.videoinnin haasteeksi koettiiin myös se, että kuinka oppitunti taltioidaan, kokonaan vai jaksoissa. Kysymyksen Mille sinun kursseillesi mielestäsi oppituntitallenteet sopivat? vastauksista nousee hyvin esille videotallenteiden käytön mahdollisuudet. Käyttö nähtiin soveltuvaksi opettajajohtoisiin aiheisiin sekä kertaukseen ja tukimateriaaliksi. Opiskelijoiden omaa työskentelyä ja vuorovaikutusta vaativat aiheet eivät vastaajien mielestä sovellu videotallenteiden kanssa. Sellaisille kursseille, joissa opettaja esittää laajan teoreettisen tietopaketin ja opiskelijat ryhtyvät vasta tunnin lopussa tekemään tehtäviä. Oikeastaan kaikille muille paitsi ei etiikan kursseille, koska siellä keskustelun merkitys on todella suuri. Videotallenteiden etuina nähtiin se, etteivät opiskelijat jää jälkeen normaalista etenemistahdista vaikka eivät tunnille pääsisikään. Lisäksi mahdollisuus kertaamiseen sekä tuki pienille lukioille nähtiin videotallenteiden etuina. Ongelmina koettiin opetuksen yksisuuntaisuus ja opetustilanteen jäykkyys, lisäksi videoilta opiskelu vaatii opiskelijalta enemmän oma-aloitteisuutta. Koulun omat oppilaat voivat poissa ollessaan katsoa tunnin jälkikäteen. Pienten lukioiden opiskelijat saavat mahdollisuuden valita kursseja, joita ei muutoin olisi tarjolla. Jäykistää opetustilannetta - teknologiapainotteisuus ja opettajakeskeisyys opetuksessa Jos opiskelija ei itse ole aktiivinen ja oma-aloitteinen, hän ei opi oppituntitallenteestakaan. Oppilaitostaso Opettajien näkemykset koululla vallitsevasta yleisestä suhtautumisesta virtuaaliluokkapalveluihin vaihtelivat, noin puolet vastaajista oli sitä mieltä että palvelut koetaan lähinnä vain positiivisena asiana. Loput toivat esille myös sen, että kaikki opettajat eivät ole innostuneet palvelujen hyödyntämisestä. Joskin esille nousi myös, että opettajat lämpenevät vähitellen, varsinkin opiskelijoiden pyynnöt tuottaa videoita verkkoon edistävät asiaa. Opettajat lämpenevät vähitellen, opiskelijat tietävät jo pyytää tyyliin "Voisitko tallentaa kun olen kisamatkalla?" tmv. Myönteisesti. On myös niitä, jotka eivät näe sitä omassa oppiaineessaan niin tarpeelliseksi. Vastaajista kolme seitsemästä oli sitä mieltä, että oppituntitallenteiden taltioimiseen ja uudelleen hyödyntämiseen liittyvät tekijänoikeudelliset ja palkkauskäytänteet eivät ole toimivia. Ongelmat tulevat lähinnä esille tekijänoikeuskysymyksissä, eli mitä verkkoon voi viedä. Lisäksi esille nousee ylipäänsä tiedon puute sovituista käytänteistä. Kehitysajatuksina esille nousevat lähinnä opetuksen kaksisuuntaisuuden tukeminen sekä ns. Pause-painike, jolla nauhoituksen voisi helposti katkaista ja käynnistää uudelleen, ilman että tallenteet tulisivat kahdeksi eri tiedostoksi. Ja loppuun pari hyvää lainausta: - Normaalisti suurikin tukiopetuksen tarve väheni huomattavasti. - Kamerassa näkyy vain opettajan pöytä. Zoomattava pikkukamera pitkällä johdolla voisi demoissa olla kiva. - Välillä tulee jopa sellainen mielikuva, että johdon mielestä ei ole työhönsä sitoutunut opettaja, jos ei opeta myös ko. tavalla.