Ympäristölautakunta Aika 24.08.2021 klo 17:00-18:00 Paikka Paimion kaupungintalo, kokoushuone Kaira Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Ympäristölautakunnan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 Ympäristölautakunnan kokoukset, esityslistojen lähettäminen, 5 pöytäkirjan tarkastaminen ja pöytäkirjan nähtäville asettaminen 2021-2025 3 Läsnäolo-oikeus ympäristölautakunnan kokouksissa 2021-7 2025 4 Ympäristölautakunnan pöytäkirjantarkastajien valinta 8 5 Ympäristölautakunnan esityslistan ja asioiden 9 käsittelyjärjestyksen hyväksyminen 6 Talousarvion toteutuminen 1.1.-30.6.2021, ympäristölautakunta 10 7 Lausunto koskien biokaasulaitoksen ympäristövaikutusten 11 arviointimenettelyn soveltamistarvetta 8 Helsinki-Turku nopeaa junayhteyttä koskeva YVA-selostus/ 14 lausunto täydennetystä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 9 Ympäristölautakunnan viranhaltijapäätökset 30 10 Ympäristölautakunnan ilmoitusasiat 31 Ptk tark.
Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Mäkelä Timo puheenjohtaja Koivukangas Olli varapuheenjohtaja Alander Eira jäsen Korhonen Toni jäsen Särvä Joonas jäsen Sipilä Salla jäsen Tukia Ismo jäsen Rannikko Piia jäsen Kaarlela Markus kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jussinmäki Jari kaupunginjohtaja Pelkonen Peetu nuorisovaltuuston edustaja Lindvall Virpi esittelijä Saarinen Juha tekninen johtaja Kaskiluoto Liisa asiantuntija Koponen-Laiho Sinikka asiantuntija Vastamäki Petri asiantuntija Kiimamaa Jouni asiantuntija Vuorinen Anita pöytäkirjanpitäjä Poissa Backman Rami Ristilä Pasi Koriseva Piia Kaukola Riikka Wikman Joonas Oinonen Terhi Uotila Antti Tiittanen Katja Mäkinen Hanna Toukonen Henri Niinistö Julia Allekirjoitukset Timo Mäkelä puheenjohtaja Anita Vuorinen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 1-10 Pöytäkirjan tarkastus Paimion kaupunki 25.8.2021 Olli Koivukangas pöytäkirjantarkastaja Eira Alander pöytäkirjantarkastaja Ptk tark.
Pöytäkirjan nähtävilläpito Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävillä yleisessä tietoverkossa alkaen tiistaina 31.08.2021 Todistaa Ptk tark.
Ympäristölautakunta 1 24.08.2021 Ympäristölautakunnan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristölautakunta 24.08.2021 1 Kuntalain 103 :n mukaan kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esityslista on lähetetty toimielimen päättämällä tavalla vähintään neljä päivää ennen kokousta. Esittelijä Päätösehdotus Päätös Paikkatietopäällikkö Lindvall Virpi Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ehdotus hyväksyttiin
Ympäristölautakunta 2 24.08.2021 Ympäristölautakunnan kokoukset, esityslistojen lähettäminen, pöytäkirjan tarkastaminen ja pöytäkirjan nähtäville asettaminen 2021-2025 Ympäristölautakunta 24.08.2021 2 615/00.01.01.03/2021 Tiivistelmä: Hallintosäännön 124-127 :ssä on määräykset toimielinten koollekutsumisesta, kokouskutsusta, esityslistasta sekä niiden lähettämisestä ja julkaisemista kaupungin verkkosivuilla. Lautakunnan tulee tehdä päätös noudatettavista käytännöistä. Valmistelija/lisätietoja antaa: Paikkatietopäällikkö Virpi Lindvall, p. 02 474 5305 Kokouskutsut, esityslistat ja ilmoitukset Esittely: Hallintosäännön 124 :n mukaan "Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan." Ympäristölautakunnan varsinaiset kokoukset on pidetty pääsääntöisesti tiistaisin noin kuukauden välein lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin ei pidetty kokouksia. Kokoukset ovat alkaneet klo 17.00. Puheenjohtajan kutsusta ympäristölautakunta voi kokoontua myös muulloin. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka ja käsiteltävät asiat. Ympäristölautakunnassa kokouskutsuna toimii esityslista, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista, sen liitteet ja oheismateriaali julkaistaan sähköisessä kokouskäytännössä vähintään neljä päivää ennen kokousta. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta. Kokousaineisto lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolooikeus tai -velvollisuus toimielimen päättämällä tavalla. Kun puhutaan kokouskutsun ja esityslistan lähettämisestä, se tarkoittaa kokouskutsun, esityslistan, liitteiden ja oheismateriaalin julkaisemista luottamushenkilöiden sähköisessä kokouskäytännössä. Ympäristölautakunnan esityslistat ovat luettavissa listan julkaisupäivästä lukien kaupungin verkkosivuilla. Pöytäkirjan tarkastaminen ja nähtäville asettaminen
Ympäristölautakunta 2 24.08.2021 Hallintosäännön 145 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Esitetään, että pöytäkirja tarkastetaan ensisijaisesti sähköisesti siten, että puheenjohtaja ja pöytäkirjantarkastajat ilmoittavat sähköpostitse hyväksyvänsä, että pöytäkirja on laadittu kokouksen kulun mukaisesti ja allekirjoittavat sen seuraavassa kokouksessa. Kun vahvasti tunnistettu sähköinen allekirjoitus tulee käyttöön, korvaa se edellä selostetun käytännön. Muutoksenhakuaika alkaa kulua päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksianto asianosaiselle tapahtuu yleensä lähettämällä päätöstä koskeva pöytäkirjanote tiedoksi kirjeellä tai sähköpostitse. Kuntalain 140 :n mukaan päätöksen tiedoksianto kunnan jäsenelle on sidottu pöytäkirjan nähtävänäpitoon yleisessä tietoverkossa ts. kaupungin verkkosivuilla. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluessa siitä, kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon. Hallintosäännön 146 :n mukaan ympäristölautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kaupungin verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä säädetään. Kuntalain 140 :n 2 mom. mukaan viranhaltijapäätökset pidetään yleisesti nähtävänä, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Esittelijä: Päätösehdotus: Paikkatietopäällikkö Lindvall Virpi Ympäristölautakunta päättää, että 1. ympäristölautakunnan esityslista julkaistaan sähköisessä kokousjärjestelmässä ympäristölautakunnan jäsenille ja varajäsenille. 2. ympäristölautakunnan kokouksesta laadittu pöytäkirja tarkastetaan ensisijaisesti sähköisesti viimeistään päivää ennen pöytäkirjan nähtävillä oloa. Pöytäkirja asetetaan nähtäväksi kaupungin internetsivuille kokousviikkoa seuraavan viikon tiistaina. Mikäli tämä päivä on pyhäpäivä, nähtävilläolopäivä on seuraava arkipäivä. Tämä päätös on voimassa toimikaudella 1.8.2021-31.5.2025. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin
Ympäristölautakunta 3 24.08.2021 Läsnäolo-oikeus ympäristölautakunnan kokouksissa 2021-2025 Ympäristölautakunta 24.08.2021 3 615/00.01.01.03/2021 Valmistelija/lisätietoja antaa: Paikkatietopäällikkö Virpi Lindvall, p. 02 474 5305 Hallintosäännön 130 :n mukaan toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, kaupunginhallituksen edustajalla ja toimialajohtajilla oman toimialansa toimielimien kokouksissa. Toimielin päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. Läsnäolo- ja puheoikeus voidaan asianomaisen toimielimen päätöksellä antaa 15 vuotta täyttäneelle nuorisovaltuuston edustajalle. Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti. Kokouksen ja päätöksenteon sujuvuuden ja oikeellisuuden varmistamisen vuoksi on nähty, että kokoukseen tulisi pysyväisluonteisesti osallistua lautakunnan toiminnan kannalta keskeisiä kaupungin viranhaltijoita. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kuhunkin kokoukseen osallistuvat vain ne henkilöt, joiden asiantuntemuksella on merkitystä kokouksessa käsiteltävien asioiden kannalta. Esittelijä: Päätösehdotus: Päätös: Paikkatietopäällikkö Lindvall Virpi Ympäristölautakunta päättää, 1. että kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus viranhaltijoista kaavoituspäälliköllä, rakennustarkastajalla, ympäristönsuojelusihteerillä sekä toimistoinsinöörillä 2. antaa läsnäolo- ja puheoikeuden 15 vuotta täyttäneelle nuorisovaltuuston jäsenelle 3. antaa läsnäolo-oikeuden lautakunnan pöytäkirjanpitäjälle Ehdotus hyväksyttiin
Ympäristölautakunta 4 24.08.2021 Ympäristölautakunnan pöytäkirjantarkastajien valinta Ympäristölautakunta 24.08.2021 4 Ympäristölautakunta on kokouksessaan 24.8.2021 päättänyt, että toimikaudella 1.8.2021-31.5.2023 ympäristölautakunnan pöytäkirja tarkastetaan ensisijaisesti sähköisesti viimeistään päivää ennen pöytäkirjan nähtäville asettamista. Pöytäkirja asetetaan nähtäville kaupungin verkkosivuille kokousviikkoa seuraavana tiistaina. Mikäli tämä päivä on pyhäpäivä, nähtävilläolopäivä on seuraava arkipäivä. Sähköinen pöytäkirjantarkastus tapahtuu siten, että puheenjohtaja ja pöytäkirjantarkastajat ilmoittavat sähköpostitse hyväksyvänsä, että pöytäkirja on laadittu kokouksen kulun mukaisesti ja allekirjoittavat sen seuraavassa kokouksessa. Esittelijä: Päätösehdotus: Paikkatietopäällikkö Lindvall Virpi Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Olli Koivukangas ja Eira Alander. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin
Ympäristölautakunta 5 24.08.2021 Ympäristölautakunnan esityslistan ja asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Ympäristölautakunta 24.08.2021 5 Ympäristölautakunnalle on toimitettu kokouksen esityslista. Hallintosäännön 135 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei toimielin muuta päätä. Hallintosäännön 136 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esittelijä: Päätösehdotus: Päätös: Paikkatietopäällikkö Lindvall Virpi Ympäristölautakunta päättää käsitellä asiat ennalta jaetun esityslistan mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin
Ympäristölautakunta 6 24.08.2021 Talousarvion toteutuminen 1.1.-30.6.2021, ympäristölautakunta Ympäristölautakunta 24.08.2021 6 365/02.02.02/2021 Valmistelija/lisätietoja antaa: Paikkatietopäällikkö Virpi Lindvall, p. 02 474 5305 Ympäristölautakunnan vuosikatteen toteumaprosentti on ajalta 1.1.- 30.6.2021 43,35 % Kustannuspaikoittain vuosikatteen toteumaprosentit ovat: Kaavoitus 46,40 % Paikkatieto 37,65 % Rakennusvalvonta 40,33 % Ympäristönsuojelu 51,60 % Talousarvion toteumatilannetta 1.1.-30.6.2021 kustannuspaikoittain käydään läpi tarkemmin kokouksessa. Esittelijä: Päätösehdotus: Päätös: Oheismateriaalit Paikkatietopäällikkö Lindvall Virpi Ympäristölautakunnta käy keskustelun talousarvion 2021 puolen vuoden toteumasta ja merkitsee asian tiedokseen. Ehdotus hyväksyttiin toteuma_6kk
Ympäristölautakunta 7 24.08.2021 Lausunto koskien biokaasulaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarvetta Ympäristölautakunta 24.08.2021 7 611/11.01.07/2021 Tiivistelmä: Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on vireillä YVA-lain (252/2017) 3 2 momentin mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskeva tarveharkinta. BioGPaimio Oy suunnittelee biokaasulaitoksen rakentamista Paimioon. Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää Paimion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta hankkeeseen viimeistään 25.8.2021. Lausunnon voi toimittaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon sähköpostilla kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä on säädetty YVA-lain liitteessä 2. Valmistelija/lisätietoja antaa: ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho, p. 02 4745290 Esittely: Hankevastaava on laatinut raportin, joka sisältää hankkeen kuvauksen sekä arvioinnin hankkeen ympäristövaikutuksista. Biokaasulaitoksen pääasiallisena syötteenä tullaan käyttämään säilönurmirehua, jota viljellään eläinten rehuksi. Sen lisäksi laitoksen syötteenä tultaisiin käyttämään sian lietelantaa ja pienessä määrin muita soveltuvia jäteraaka-aineita, kuten elintarviketeollisuuden jätevesilietteitä tai teurasjätteitä. Laitoksen vastaanottokapasiteetti tulisi olemaan yhteensä 45 000 tonnia vuodessa, josta jätteiden osuus olisi enintään 17 000 tonnia. Prosessikuvauksen mukaan säilönurmirehu otetaan vastaan laitosalueella sijaitseviin laakasiiloihin ja lietelanta lietelantasäiliöön, joka katetaan. Nurmirehu ja lietelanta syötetään murskainvaunujen kautta mädäysreaktoreihin. Lopputuotteina syntyy mädätettä ja biokaasua. Hankevastaavan näkemyksen mukaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan kokonaisuudessaan merkittäviä tunnistettuja haitallisia ympäristövaikutuksia. Paikallisesti tunnistettuja merkittäviä vaikutuksia aiheutuu lähinnä liikenteen lisääntymisestä hankealueella. Liikenteen lisäys lähimpien teiden kokonaisliikennemäärään on kuitenkin pieni. Hajuhaittojen estämiseksi laitoksen prosessiyksiköt rakennetaan kokonaisuudessaan sisätiloihin ja haisevien prosessiyksiköiden poistoilma johdetaan käsiteltäväksi erilliseen hajunpoistoyksikköön.
Ympäristölautakunta 7 24.08.2021 Rakennettavan kaasun yhdysputken vaikutukset rakentamisen aikana ovat vastaavia kuin esimerkiksi yhdyskuntatekniikan putkien ja erilaisten johtojen rakentaminen. Putkilinja rakennetaan pääosin olemassa olevan katu/tieverkon yhteyteen. Suurempien teiden alitukset voidaan toteuttaa tunkkaamalla tai suuntaporaamalla, joten vaikutuksia liikenteeseen ei aiheudu. YVA-lain (252/2017) liitteen 1, kohdan 11 b) mukaisesti jätteiden käsittelylaitokset, joissa käsitellään biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 35 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle edellyttävät YVA-menettelyä. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, YVA-hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVAL 3 ). Hankevastaavan raportissa on esitelty monipuolisesti hanketta ja hankkeen ympäristövaikutuksia. Eniten kysymyksiä herättävät kuitenkin laitoksen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen erityisesti hajukaasujen muodossa. Reilun 400 metrin etäisyydellä laitosalueesta sijaitsee muutama asuintalo, Tapiolan asuinalue noin 900 metrin etäisyydellä luoteessa. Tapiolan päiväkotiin on matkaa noin 650 m. Laitosalueella voimassa olevassa Yksykkösen yritysalueen asemakaavassa on annettu määräys, että toiminnan hajuhaittoja aiheuttavan raaka-aineen vastaanotto, varastointi ja käsittely on sallittu vain sisätiloissa, joista ei saa tulla hajua ulkoilman. Raportissa ei ole kattavaa ja selkeää prosessikuvausta eikä prosessikaaviota. Sanallinen selvitys prosessista on niukka, ja siitä on vaikea saada selkeää kokonaiskuvaa mm. eri toimintojen sijoittumisesta laitosalueella ja mitkä toiminnot sijoitetaan sisätiloihin. Raportissa todetaan, että laitoksen prosessiyksiköt kokonaisuudessaan sijoitetaan alipaineistettuihin sisätiloihin. Lukijalle jää epäselväksi, mitä toimintoja tarkkaan ottaen em. tiloihin aiotaan sijoittaa. Layout-kuvasta ei selviä esimerkiksi vastaanottohallin sijainti, vaikka halli tekstissä mainitaan. Samoin hygienisointisäiliöiden, kaasukellon ja hajunpoistoyksikön sijainti olisi hyvä esittää tarkemmin esim. layout-kuvassa. Mädätesäiliöt ovat raportin mukaan kattamattomia. Raportista ei selviä, voiko mädätteen välivarastoinnista aiheutua hajuhaittoja ja onko säiliöiden varastotilavuudessa huomioitu sadevedet. Pitäisi suunnitella, miten varaudutaan etukäteen tilanteeseen, jos mädätesäiliöt tulevat täyteen eikä maatiloilta löydykään juuri silloin lisää varastointitilaa.
Ympäristölautakunta 7 24.08.2021 Raportin mukaan biokaasulaitoksella on tarkoitus ottaa käyttöön uusi reaktorityyppi, jolle on patenttihakemus vireillä. Raportissa ei ole tarkemmin esitetty, millainen reaktori on kyseessä ja miten reaktorin toimivuutta on testattu ja voiko riskinä olla se, että uusi bioreaktori ei toimisikaan ja miten tällaiseen tilanteeseen on varauduttu. Raportin perusteella hajuhaittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä ei saa selkeää kokonaiskuvaa. Biokaasulaitoksen hajuvaikutuksia asutukselle tulisi selvittää laajemmin ja tarkemmin YVA-menettelyn avulla, johon tulisi sisällyttää hajukaasujen leviämismallinnus. Esittelijä: Päätösehdotus: Päätös: Oheismateriaalit Paikkatietopäällikkö Lindvall Virpi Paimion ympäristölautakunta esittää lausuntonaan BioGPaimio Oy:n biokaasulaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta, että hankkeessa tulisi soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristölautakunta katsoo, että hanke todennäköisesti tulee aiheuttamaan laadultaan ja laajuudeltaan YVA-hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia hajukaasujen muodossa, vaikka laitoksen käsittelemä jätteiden osuus jää alle hankeluettelossa esitetyn rajan. YVA-menettelyssä tulee ottaa huomioon ympäröivä asutus ja alueen kaavamääräykset. Biokaasulaitoksen toimintojen hajuvaikutuksia asutukselle tulisi selvittää laajemmin ja tarkemmin YVA-menettelyn avulla, johon tulisi sisällyttää mm. hajukaasujen leviämismallinnus. Ehdotus hyväksyttiin Lausuntopyyntö - YVA-menettelyn soveltaminen, BioGPaimio Oy, biokaasulaitos BioGPaimio_YVA_tarveharkinta_FINAL Liite 1_Alustava layout
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 Helsinki-Turku nopeaa junayhteyttä koskeva YVA-selostus/ lausunto täydennetystä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Kaupunginhallitus 16.12.2020 306 Kaupunginhallitus 22.01.2020 13 Tiivistelmä: Uudenmaan ELY-keskus pyytää 25.11.2019 päivätyllä kirjeellään lausuntoa hankealueen kuntien kunnanhallituksilta, ympäristö- ja terveysviranomaisilta ja kaavoittajilta sekä muilta jakelussa mainituilta viranomaisilta Väyläviraston Helsinki-Turku nopeaa junayhteyttä koskevan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. YVA-ohjelmassa kuvataan hankkeen toteuttamisvaihtoehdot. YVAohjelma on nähtävillä 25.11.2019-20.1.2020 hankealueen kunnissa. Lausunnonantoaikaa on jatkettu 25.1.2020 saakka (muistio Turussa 10.10.2019 pidetystä viranomaisneuvottelusta) Arviointiohjelma ja kuulutus löytyvät osoitteesta: www.ymparisto.fi/helsinkiturkujunayhteysyva Valmistelija/ lisätietoja antaa: ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho, puh. 02 4745 290 Esittely: Helsinki-Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden YVA ja ratatekninen suunnittelu välillä Salo-Kupittaa ja Piikkiön oikaisu - hanke käsittää Helsinki-Turku välisen nopean junaratayhteyden ympäristövaikutusten arvioinnin, sekä Salo-Kupittaa rataosuuden kaksoisraiteen ja Piikkiön oikaisun YVA:a tukevan ratateknisen suunnitelman ja selvitykset. Suunnitteilla oleva uusi kaksiraiteinen Espoo-Salo -oikorata mahdollistaa nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välille sekä lähiliikenteen kehittämisen Helsinki-Espoo-Lohja ja Turku-Salo välille. Espoo-Salo -oikorata lyhentää nykyistä Helsinki-Turku -rataa noin 26 km ja nopeuttaa matka-aikaa noin puolella tunnilla. Salo- Turku -radan kaksoisraiteen suunnittelun tavoitteena on parantaa Salo-Turku -yhteysvälin ratakapasiteettia ja lisätä liikenteen nopeutta, täsmällisyyttä sekä vähentää häiriöitä. YVA-ohjelmassa esitellään hankkeen perustiedot, tutkittavat vaihtoehdot, kuvaus ympäristön nykytilasta sekä ehdotus arvioitavista ympäristövaikutuksista ja niiden arviointiin käytettävät menetelmät.
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 Hankkeen YVA-prosessi jatkuu siten, että ohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii YVA-selostuksen, johon kootaan varsinaiset ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja johtopäätökset sekä ehdotus toimista, joilla rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-selostus tulee nähtäville kahden kuukauden ajaksi kuulemista varten samoin kuin YVA-ohjelmakin (hankkeen aikataulun mukaan touko-kesäkuun vaihteessa 2020). YVA-hankkeessa tarkastellaan kolmea eri vaihtoehtoa: - hankevaihtoehto A: uusi kaksoisraide välillä Espoo-Salo ja uusi raide nykyisen radan maastokäytävään välillä Salo-Turku - hankevaihtoehto B: uusi kaksoisraide välillä Espoo-Salo ja uusi raide nykyisen radan maastokäytävään välillä Salo-Turku lukuun ottamatta Piikkiön oikaisua, jossa uusi kaksoisraide - Vertailuvaihtoehto 0+: nykyinen rantarata välillä Espoo-Turku parannustoimin Paimiossa tutkittava hanke sijoittuu nykyisen olemassa olevan junaradan maastokäytävään. Rata kulkee Paimiossa pääosin peltoalueiden ja pienialaisten metsäselänteiden läpi kyläalueiden vierellä. Kunnan keskiosassa nykyinen rata kulkee kaupungin keskustaajaman Vistan läpi. Ratalinjausta tarkastellaan 400 metrin maastokäytävässä. Kaavoituksessa Paimion junarata on otettu huomioon usealla kaavatasolla. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (2004) yksi keskeinen tavoite on rautatieliikenteen sujuvuuden parantaminen sekä raideliikenteen hyödyntäminen seudullisessa liikenteessä. Kaavassa on varauduttu nykyisen radan kaksiraiteistamiseen. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (2018) uudet raideliikennepaikat, mm. Paimio, on lisätty kaavakartalle. Paimiossa Vistan osayleiskaavan muutoksessa (2012) on osoitettu nykyinen Turku-Helsinki-rata pääratana, ja kaksoisraidevarauksella on huomioitu rinnakkaisraiteen rakentaminen. Nykyisen aseman viereen on osoitettu raideliikenteen asemapaikka. Ympäristövaikutusten arvioinnin tärkeimmät lähtötiedot ja vaikutusten arvioinnin menetelmät vaikutusryhmittäin on esitetty arviointiohjelman luvuissa 6 ja 7. Paimion kannalta kaksoisraiteen vaikutus maisemaan ja ympäristöön ei ole kovin merkittävä. Radan maastokäytävän alueella Paimiossa ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai luokiteltuja
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 pohjavesialueita. Nykyinen rata kulkee Paimionjoen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen läpi, joten uusi kaksoisraide ei suuremmin vaikuta nykyiseen maisemakuvaan. Paimion ja Piikkiön rajalla ratalinjauksen pohjoispuolella sijaitsee maakunnallisetsi merkittävä pähkinäpensaslehto (Kirjonummi- Metsärinne), joka tulee ottaa huomioon selvitettäessä ratalinjauksen vaikutuksia luontokohteisiin. Ratahankkeen merkittävin vaikutus Paimiossa kohdistuu taajamaan ja sen asutukseen, jonka läpi junarata nykyiselläänkin kulkee. Paimion kannalta on erittäin tärkeää, että junaradan melu- ja tärinävaikutukset asutukselle ja keinot ehkäistä em. haittoja arvioidaan mahdollisimman kattavasti ja yksityiskohtaisesti, koska ratahanke vaikuttaa suureen joukkoon asukkaita kaupungin keskusta-alueella. Paimiossa tyypillinen maalaji peltoalueilla ja jokilaaksoissa on savi, joten Paimion kannalta tärinälle riskialttiiden kohteiden huomioiminen on tärkeää niin nykyisillä asutusalueilla kuin vielä rakentamattomilla aluilla, joille tulevaisuudessa saattaa aiheutua tärinähaittoja raideliikenteestä. Melun osalta ELY-keskusten näkemys, että maksimimelutasojen tarkastelu tulee sisällyttää meluvaikutusten arviointiin, on kannatettava. Paimion kaupungin lausunto on valmisteltu yhteistyössä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. Esittelijä: Päätösehdotus: Kaupunginjohtaja: Paimion kaupunginhallitus päättää esittää Helsinki-Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta YVA-ohjelmasta lausuntonaan: Paitsi koko Turun kaupunkiseudun, myös Paimion kaupungin kannalta Helsinki-Turku nopea junayhteys on kaikin puolin kannatettava hanke, joka tukee mm. kaupungin elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän tarpeita. Paimion kannalta erityisen tärkeää tulevaisuuden kannalta on raideliikennepaikan saaminen, joka mahdollistaisi paikallisjunaliikenteen välillä Turku-Salo. Paikallisjunaliikenne tukisi omalta osaltaan kaupungin omia tavoitteita ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja joukkoliikenteen kehittämiseksi. Kaupunginhallitus katsoo, että YVA-ohjelma on Paimion osalta kattava ja siihen perustuvalla hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä saadaan riittävä kuva ympäristövaikutuksista.
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 Ratahankkeen merkittävin vaikutus Paimiossa kohdistuu taajamaan ja sen asutukseen, jonka läpi junarata nykyiselläänkin kulkee. Paimion kannalta on erittäin tärkeää, että junaradan melu- ja tärinävaikutukset asutukselle ja keinot ehkäistä em. haittoja arvioidaan mahdollisimman kattavasti ja yksityiskohtaisesti, koska ratahanke vaikuttaa suureen joukkoon asukkaita kaupungin keskusta-alueella. ELY-keskusten näkemys, että maksimimelutasojen tarkastelu tulee sisällyttää meluvaikutusten arviointiin, on kannatettava. Paimion kannalta kaksoisraiteen vaikutus maisemaan ja ympäristöön ei ole kovin merkittävä, koska uusi raide tulee olemassaolevan radan läheisyyteen. Paimion ja Piikkiön rajalla ratalinjauksen pohjoispuolella sijaitsee maakunnallisesti merkittävä pähkinäpensaslehto (Kirjonummi- Metsärinne), joka tulee ottaa huomioon selvitettäessä ratalinjauksen vaikutuksia luontokohteisiin. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 04.03.2020 47 Tiivistelmä Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa Helsinki-Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Hanke ulottuu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen Ely-keskusten alueelle. Ely-keskukset ovat sopineet, että YVA-lain mukaisena yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ELY-keskus. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa on huomioitu mm. Paimion ja kaikkien muiden radanvarren kuntien lausunnot. Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä esityslistan oheismateriaalina oleva ELY-keskuksen lausunto löytyvät ympäristöhallinnon yhteisestä verkkopalvelun YVA-hankkeista nimellä Väyläviraston Helsinki-Turku nopea junayhteys, www.ymparisto.fi/helsinkiturkujunayhteysyva Esittelijä Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus merkitsee Uudenmaan Ely-keskuksen lausunnon tiedoksi.
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus 16.12.2020 906/11.01.07/2020 Tiivistelmä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue pyytää 5.11.2020 päivätyllä lausuntopyynnöllään (UUDELY/13887/2018) Paimion kaupunginhallituksen lausuntoa Väyläviraston Helsinki-Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunto tulee toimittaa Uudenmaan ELY:lle viimeistään 4.1.2021 mennessä. Ympäristövaikutuksia arvioidaan seuravien kolmen vaihtoehdon osalta: Vaihtoehto A: Nopea junayhteys kaksoisraiteisena välillä Espoo Turku Vaihtoehto B: Nopea junayhteys kaksoisraiteisena välillä Espoo Turku ja raideoikaisut välillä Salo Turku Vertailuvaihtoehto 0+: Nykyinen rantarata parantamistoimenpiteillä. Arviointiselostus ja kuulutus löytyvät ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteesta ymparisto.fi (www.ymparisto.fi/helsinkiturkujunayhteysyva) sekä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten verkkosivuilta www.elykeskus.fi/kuulutukset (valitse Uusimaa tai Varsinais-Suomi). Valmistelija/lisätietoja antaa: kaavoituspäällikkö Jouni Kiimamaa, puh 02 4745 281 ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho, puh 02 4745 290 Ympäristövaikutusten arviointimenettely perustuu ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun lakiin (YVA-lakiin). YVAmenettely tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi ja auttaa osaltaan löytämään hankkeelle toteuttamiskelpoisen ratkaisun, jossa on sovitettu yhteen erilaisia tarpeita. YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelma- ja arviointiselostusvaiheeseen. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa selvitetään vaihtoehtojen vaikutukset keskittyen hankekokonaisuuden todennäköisesti merkittäviin vaikutuksiin, ja laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään arvioinnin tulokset lainsäädännön tarkoittamalla tavalla.
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 Nyt lausunnolla olevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) on esitetty Helsinki-Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden vaikutukset erilaisten teemojen avulla. Selostuksen teemoja ovat mm. yhdyskuntarakenne ja maankäyttö, liikennejärjestelmä, elinkeinoelämä, maisema ja kulttuuriympäristö, suojelullisesti huomionarvoinen lajisto, ekologiset yhteydet, melu, tärinä ja runkomelu, ilmanlaatu, pinta- ja pohjavedet jne. Näitä teemoja on käsitelty myös hankkeeseen kuuluvien eri vaihtoehtojen (VE A, VE B ja 0+) näkökulmista. Seuraavassa on esitelty YVA-selostuksen teemoja siten, että Paimion kaupunkia koskevat hankeen vaikutukset on käyty läpi väliotsikoiden mukaisina asiakokonaisuuksina. Näiden asiakokonaisuuksien pohjalta on laadittu esitys kaupungin lausunnoksi. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Paimio sijoittuu Turun kaupunkiseudun ydinkaupunkialueen ulkopuolelle, mutta sillä on edullisen maantieteellisen ja liikenteellisen sijaintinsa sekä väestöpohjansa puolesta mahdollisuus kehittyä aluekeskustasoiseksi keskukseksi. Paimion kytkeminen valtakunnalliseen henkilöjunaliikenteeseen olisi myönteinen lisätekijä kaupungin tulevalle kehitykselle. Helsinki-Turku -yhteysvälille on nopeaa junayhteyttä koskevassa hankkeessa esitetty erääksi henkilöliikenteen asemapaikaksi Paimiota. Paimio on ollut vanhastaan asemapaikkakunta. Rautatieasema on toiminut vuoteen 1988 saakka henkilöjunaliikenteen asemana, ja nykyisinkin Paimion asemanseutu toimii junien kohtauspaikkana. Ratalinjaus kulkee Paimion keskusta-alueen läpi, missä sijaitsee valtaosa kunnan palveluista, työpaikoista ja asuinalueista. Lisäksi asemanseutu sijaitsee keskeisesti yhdyskuntarakenteessa, jolloin jo nykyinenkin käyttäjäpotentiaali olisi olemassa suhteellisen lähellä asemaa. Paimion väkiluku oli vuoden 2019 alussa noin 10 800 ja noin 80 % asukkaista asuu taajamassa. Nykyisen asemanseudun lähiympäristössä asuu 1,5 km:n säteellä noin 3 000 asukasta ja 3 km:n säteellä lähes 7 800 asukasta. Lisäksi samalla vyöhykkeellä sijaitsee noin 1 700 työpaikkaa. Hanke tukee kaupungin pyrkimystä saada henkilöjunaliikenne jälleen toimimaan, jolloin Paimion joukkoliikenneyhteydet monipuolistuisivat ja paranisivat merkittävästi. Raideliikenneyhteys asemineen, nopeammat junayhteydet sekä raideliikenteen korkeampi palvelutaso parantaisivat erityisesti keskustan ja siihen kytkeytyvien alueiden, mutta myös koko kaupungin ja sen maankäytön kehittämisedellytyksiä. Hankkeen suhde kaavoitukseen
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 Rautatie on ollut nykyisellä paikallaan jo pitkään, joten voimassa olevissa maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa rautatie on huomioitu osana Paimion keskustan maankäyttöä ja alueiden suunnittelua. Nyt käsillä olevaan ratahankkeeseen kuuluu kuitenkin Paimion kohdalla kaksoisraiteen rakentaminen sekä 2-3 ratalinjan oikaisua riippuen tarkempaan suunnitteluun etenevästä vaihtoehdosta. Oikaisukohdat sijaitsevat Toikkalassa Vuohimäentien seudulla sekä Kriivarin ja Laiterlan välillä Kevolantien pohjoispuolella. Lisäksi Paimionjoen ylittävä rautatiesilta korvataan uudella. Keskustan kohdalla hyödynnetään ratapihalla jo olevaa kaksoisraidetta. MAAKUNTAKAAVOITUS Paimion alueella on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (2004) sekä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava (2020). Lisäksi ehdotusvaiheessa on vuonna 2015 käynnistynyt Varsinais- Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa Paimion keskustaan on esitetty asemavaraus merkinnällä: Uusi raideliikennepaikka (punainen suorakaide). Maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa luovuttiin vuoden 2004 kaavassa olleesta Paimion rataoikaisusta, joka olisi ohittanut Paimion keskustan valtatien tuntumassa. Maakuntakaavoissa ei ole osoitettu ratahankkeessa suunniteltuja Paimion Kriivarin ja Toikkalan rataoikaisuja. Vireillä olevassa luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa nykyinen ratalinjaus sivuaa Kriivarin virkistysaluetta. Maakuntakaava ohjaa kuntakaavoitusta (yleis- ja asemakaavat). Maakuntatason suunnitelmissa ja selvityksissä on esitetty, että paikallisjunaliikenteen ensimmäisessä vaiheessa kaukojunat pysähtyvät Paimiossa, Aurassa ja Kyrössä. Näin ollen myös Paimiossa asema-alueen tarvitsemaan tilantarpeeseen sekä aseman toimintaan liittyviin liikenteen, kevyen liikenteen, huollon, pysäköinnin ja kunnallistekniikan järjestelyihin tuleekin varautua ajoissa kaikessa maankäytön ja infran suunnittelussa. Ratahankkessa aseman paikka on tällä hetkellä esitetty vain suurpiirteisesti maakuntakaavan mukaisesti. Asemapaikan sijoitus ja aluevaraus tarkentuu ratahankkeen jatkosuunnittelun kuluessa, joten kaupungin on tärkeää olla asiassa tiiviisti mukana. YLEISKAAVOITUS Vistan osayleiskaavassa (KHO 2015) Turku-Helsinki -radan kaksoisraide on huomioitu ja nykyisen aseman tuntumaan on osoitettu tilavaraus raideliikenteen asemapaikalle. Keskustatoimintojen alueeksi varatulla C-alueella on annettu määräys mm. huomioida asemakaavoituksessa mahdollinen rautatien lisäraide sekä henkilöliikenteen liityntäpysäköinnin tarpeet. Rataoikaisuvaraukset (Kriivari, Toikkala) on suunniteltu ratahankkeen yhteydessä eikä niitä täten ole huomioitu Vistan
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 osayleiskaavassa. Toikkalan oikaisu sijoittuu hieman osayleiskaavaalueen ulkopuolelle. Oikaisun alueella on jonkin verran yksittäisiä rakennuspaikkoja ja tilakeskuksia, joille oikaisulla on vaikutuksia. Kriivarin kohdalta etelään ja itään suuntautuvalla rataosuudella mahdollinen oikaisun sisältävä ratkaisu tarkoittaa sitä, että Vistan osayleiskaavan työpaikka- ja asuinaluevarauksia ja niihin liittyviä liikenneratkaisuja tulee tarkastella uudelleen. Käytännössä tämä tarkoittaa osayleiskaavan muuttamista. Kriivarin kohdalla oikaisu sijoittuisi kauemmaksi nykyisestä Kriivarin asuntoalueesta, jolloin rata kulkisi suunnitellun työpaikka-alueen keskeltä. Oikaisu toisi radan lähelle Hanhialan itälaidalle suunniteltua asuinaluevarausta. Kevolan ja Laiterlan kohdalla rataoikaisu sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiseen ympäristöön, joten oikaisulla ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Väylävirasto on parhaillaan käynnistämässä ratalain mukaisen yleissuunnitelman tekoa välille Hajala-Nunna. Suunnitelmassa tutkitaan tarkemmin kaksoisraideosuuksia ja rataoikaisuja em. rataosuudella. Tässä yhteydessä tarkentuvat myös Paimiota koskevat ratkaisut. ASEMAKAAVOITUS Tällä hetkellä nykyinen ratalinjaus sijaitsee asemakaavoitetulla alueella Moisiosta Kriivarin pohjoisosaan ulottuvalla osuudella. Keskeiset asemakaavojen muutostarpeet sijoittuvat Paimionjoen ja Alvar Aallontien väliselle osuudelle. Muilta osin asemakaavoja laajennetaan tai muutetaan pidemmän ajan kuluessa nykyisen tai tarvittaessa muutettavan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan pohjalta. Ratalain mukaan yleissuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sitä puoltavat. Tarvittavia asemakaavojen muutoksia on tarpeen tehdä viimeistään ratasuunnitteluvaiheessa. Liikennejärjestelmä Hankkeen liikennejärjestelmään ja sen toteutukseen liittyvä suunnittelu kytkeytyy tiiviisti edellä kuvattuun yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnitteluun sekä kaavoitukseen. Helsingin ja Turun välisen kaukojunaliikenteen lisäksi Turun ja Salon välillä kaksoisraide mahdollistaa näiden paikkakuntien välisen lähijunaliikenteen, mikäli tätä liikennettä palvelevat henkilöliikennepaikat suunnitellaan ja toteutetaan. Lähijunaliikenteen käynnistäminen vaatisi poliittisia päätöksiä liikenteen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Paikallisjunaliikenteen asema mahdollistaisi taajaman maankäytön merkittävän tehostamisen ja täydentämisen maakuntakaavan tavoitteen mukaisesti. Jos lähijunaliikenne toteutuu, tulee uusilla asemilla panostaa vaivattomaan saavutettavuuteen tie- ja katuverkon, henkilöautojen ja
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 polkupyörien pysäköintiratkaisujen sekä liityntäbussiliikenteen näkökulmista. Liityntäyhteyksien kehittäminen luo tarvetta myös paikallisten maantie- ja katuyhteyksien kehittämiselle. Lisäksi pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita on tarve kehittää erityisesti aseman lähiympäristöissä, mutta myös rautatien linjaosuuksilla, joilla rata risteää kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien kanssa. Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Kaksoisraiteella ei ole merkittäviä muutoksia ihmisten elinympäristöön. Parantuva melunsuojaus kohentaa viihtyvyyttä ja mahdollinen paikallisjunan asema toimintoineen toisi merkittävän lisän keskustan ilmeeseen ja elämään. Mahdolliset rataoikaisut ja melunsuojaukset aiheuttavat kuitenkin joillakin alueilla nykyisten näkymien muutoksia. Avoimilla alueilla melusuojaus katkaisee osaksi pohjois-eteläsuuntaisia näköyhteyksiä radan ja peltomaisemien yli mm. Kevolan, Moision, Sievolan, Kauhaisten ja Kampparlan kohdalla. Vaikutukset Paimion keskustaajamassa radan pohjoispuolella sijaitsevan Vähäjokipolun ulkoilureitin sekä Kriivarin kohdalla sijaitsevan maakuntakaavaan merkityn virkistysalueen virkistyskäyttöön arvioidaan YVA-selostuksessa vähäisiksi. Vaikutukset elinkeinoelämään Kaupungin imago henkilöliikenteen asemapaikkana sekä houkuttelevuus ja kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana vahvistuu. Paikallisasema tukee asemanseutuja toiminnassaan edellyttävien tai hyödyntävien yritysten toimintaa tarjoten aseman lähiympäristössä houkuttelevia sijaintipaikkoja yritystoiminnalle. Lähijunaliikenne asemineen myös lähentää alueita toisiinsa edistäen alueiden välistä kauppaa, työvoiman erikoistumista ja liikkumista sekä yritysten yhteistoimintaa, kilpailua ja erikoistumista. Yritysten kannalta katsottuna saavutettavuuden parantuminen myös kasvattaa mahdollisuuksia saada paitsi asiakkaita, myös työntekijöitä sekä alentaa työmatka- ja työasiamatkojen kustannuksia. Maisema ja kulttuuriympäristö Helsinki-Turku -välin nopeaa junayhteyttä koskevassa YVAselostuksessa on kattavasti selvitetty ratahankkeen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Paimiossa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävin maisema-alue on Paimionjokilaakso. Ratalinjaus säilyy tällä osuudella ennallaan lukuun ottamatta Toikkalan mahdollista oikaisua alueen länsireunalla. Tällä oikaisulla on isoin vaikutus suhteessa Vuohimäentien ja Marjavuorentien osuuksiin, jotka kulkevat pitkin valtakunnallisesti arvokasta tielinjausta: Suuri Rantatie. Todettakoon, että nykyinen ratalinjaus sivuaa ja risteää em. Suuren Rantatien linjaa myös idässä Kevolan seudulla.
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 Paimion keskustan kohdalla rata sivuaa Paimion vanhan rautatieaseman aluetta, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Asemapuiston reunustama Paimion asemarakennus on valmistunut rautatiearkkitehti Bruno Granholmin tyyppipiirustuksin ja se on säilynyt hyvin rakentamisaikansa asussa. Myös monet asemaympäristön rakennuksista ovat suojeltuja. Ratahankkessa on huomioitu aseman alueen säilyminen. Kuitenkin rautatien ja asemarakennusten välinen meluntorjuntatarve voi aiheuttaa muutoksia alueen avoimuuteen. Tähän tulee radan tarkemmassa suunnittelussa kiinnittää huomiota, jotta alueen yleisilme säilyy kaupunkikuvassa mahdollisimman ennallaan. Samaan RKYkohteiden luokkaan kuuluvat myös Paimion kirkko ja vanha pappila, jotka sijaitsevat radasta hieman kauempana eikä ratahankkeella ole näiden suhteen vaikutuksia. Paimion rautatieaseman pohjoispuolinen Tiilitehtaantien asuinalue ja Postinkujan alue joen suunnassa ovat miljööltään paikallisesti arvokkaita pientaloalueita. Postinkujan ja Tiilitehtaantien varrella sijaitsee molemmin puolin 1900-luvun alkupuoliskon asuinrakennuksia, osuusteurastamo sekä Käpin ja Hallin vanhat talotontit. Ratahankeeseen liittyy myös Paimionjoen ylittävän rautatiesillan uusiminen, mikä muuttaa paikallisesti jokirannan maisemakuvaa sillan eteläpuolella. Paimion keskustasta Helsingin suuntaan maisema koostuu pääasiassa pelto- ja metsäsaarekkeista sekä maaseutumaisemassa sijaitsevista maatiloista ja asuinkiinteistöistä. Mahdollinen Kriivarin ja Kevolan oikaisu muuttaa paikallisesti maisemakuvaa. Kevolan alueella sijaitsee paikallisesti arvokkaita tiloja, kuten Penttilä, Alastalo ja Ylistalo. Kevolan viljelyalueen länsipuolella ratalinjaus kaartuu Paimion keskustaa kohti luoteeseen sivuten Kriivarin asuinaluetta. Kriivarin kohdalla on meluntorjuntatarvetta, joka vaikuttaa paikallisesti peltoalueella avautuviin avoimiin näkymiin. Ratalinjauksella ja mahdollisten oikaisujen maastossa on myös useita arkeologisia kohteita ja muinaisjäännösalueita. Uhanalaisin niistä on Karhunpyölin krotit -niminen rautakautinen irtolöytöpaikka Alvar Aallontiestä noin 200 metriä aseman suuntaan. Kohde sijaitsee noin 6 metrin etäisyydellä nykyisestä ratalinjauksesta ja se on vaarassa tuhoutua. Toinen yhtä uhanalainen kohde on Laiterlassa Laiterlantiellä sijaitseva vanha kivisilta, joka on suojattava tarkoin rakentamisen aikana, jotta sillä on mahdollisuus säilyä. Silta on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kriivarin mahdollisen oikaisun alueella eli Hanhijoen Alastalon pelloilla sijaitsee neljä erillistä kiinteää muinaisjäännöstä, Hanhiala 1 4. Näistä Hanhiala 4 kiinteä muinaisjäännös sijoittuu lähimmäksi suunniteltua ratalinjausta, noin 5 metrin päähän. Hanhiala 2
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 muinaisjäännösalueen raja sijaitsee vuoden 2020 inventoinnin mukaan noin 60metrin etäisyydellä suunnitellusta radasta. Hanhiala 1 muinaisjäännösalueen raja sijaitsee noin 95 metrin etäisyydellä ja Hanhiala 3 noin 60 metrin etäisyydellä radasta. Lisäksi Kriivarin etelälaidalla noin 80 metrin etäisyydellä radasta sijaitsee Syrjälän kiviröykkiö. Paimionjoen ylittävän ratasillan kohdalla sijaitsee Räpälän vanha kirkonpaikka nykyisestä radasta noin 50 metrin etäisyydellä. Räpälän vanhan kirkon muinaisjäännösalueen herkkyys arvioidaan YVA-selostuksessa suureksi. Paimionjoen länsipuolella ratalinjaus kulkee kahden rautakautisen asuin- ja hautapaikan välistä. Radan pohjoispuolella Sievolan viljelysalueella sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännösaluetta. Radan eteläpuolella Kotkojan ja rautatien välisellä peltoalueella sijaitsee Kotkojan rautakautinen asuinpaikka rajautuen miltei ratalinjaukseen. Suunniteltu kaksoisraide kaventaa muinaisjäännösaluetta sen pohjoisosassa. YVA-selostuksen perusteella voidaan yleisesti todeta, että ratalinjauksen sekä itse radan ja siihen liittyvien rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ja pyrittävä eri toimenpitein arkeologisen kulttuuriperinnön, arvokkaan rakennetun ympäristön ja merkittävien maisematilojen säilymiseen. Melu, tärinä ja runkomelu Melun osalta selostuksessa on selvitetty sekä päivä- ja yöajan keskiäänitasoille että maksimiäänitasolle altistuvien asukkaiden sekä asuinrakennusten ja lomarakennusten määriä eri vaihtoehdoissa. Vaihtoehdot A ja B ovat meluvaikutuksiltaan varsin samansuuntaiset, mutta yleisesti ottaen arviointiselostuksen mukaan Paimion kannalta vaihtoehto A näyttäisi olevan hieman suotuisampi vaihtoehto ratalinjaukselle, kun verrataan melulle altistuvien asukkaiden tai rakennusten määrää. Ero ei kuitenkaan ole suuri. Esimerkiksi vaihtoehdossa A suunnitelluilla meluntorjuntaratkaisuilla ohjearvon ylittävälle ratamelulle altistuu 27 asuin- tai lomarakennusta, kun nykytilassa vastaava luku on 29. Ratalinjauksen alle ei jää asuin- tai lomarakennuksia, mutta yhteensä 15 asuin- ja lomarakennukseen ratalinjan lähellä kohdistuu muita toimenpiteitä. Vaihtoehdossa B em. ratamelulle altistuu 28 asuin- tai lomarakennusta. Vaihtoehdossa B ei asuin- tai lomarakennuksia jää ratalinjauksen alle, mutta yhteensä 32 asuin- tai lomarakennukseen radan lähellä kohdistuu muista toimenpiteitä. Vaihtoehdossa B Kriivarin oikaisu vie radan kauemmas Kriivarin asuinalueesta ja
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 vähentää siten meluvaikutuksia siellä. Toikkalassa oikaisun vaikutukset kohdistuvat muutamiin kiinteistöihin. Arviointiselostuksen mukaan Paimiossa ei sijoitu hoito- tai oppilaitoksia ohjearvon ylittävälle ratamelun meluvyöhykkeelle. Paimiossa meluntorjuntatoimenpiteet painottuvat kaupungin keskustaajamaan, jonka kautta olemassa oleva ratalinja kulkee. Suunnitellut melusuojaukset vähentävät tulevaisuudessa junaliikenteen aiheuttamia meluhaittoja radanvarren asutukselle. Jatkosuunnittelussa Paimion osalta tulee panostaa melusuojausten yksityiskohtaiseen suunnitteluun, jotta ratamelulle altistuvien asukkaiden ja asuinkiinteistöjen määrä saadaan mahdollisimman pieneksi. Tärinä- ja runkomelua aiheutuu Paimion keskustassa nykyisestäkin junaliikenteestä. Vaihtoehtojen A ja B eroavuudet ovat Paimiossa pieniä, molempien vaihtoehtojen ollessa toteuttamiskelpoisia. Ilmanlaatu Ilmanlaatua selostuksessa tarkastellaan koko ratayhteyden osalta. Molempien hankevaihtoehtojen A ja B ilmanlaatuvaikutuksen kokonaismerkittävyys on suuruudeltaan vähäinen myönteinen. Ero vaihtoehtojen välillä on pieni. Molemmat vaihtoehdot ovat ilmanlaadun kannalta toteuttamiskelpoisia. Suojelualueverkostot ja suojelullisesti huomionarvoinen lajisto Paimiossa kummassakin vaihtoehdossa tarkastelualueelle sijoittuu yksi luonnonsuojelualue, jotka molemmat sijaitsevat melko etäällä radasta. Suojelullisesti huomionarvoisen lajiston osalta arviointiselostuksen mukaan Paimiosta on rataosuudelta tiedossa niukasti lajikohteita. Lajistoon kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi hankkeen vaikutusalueelta on koottu aiempien selvitysten, kuntien ja ympäristöviranomaisten tiedot suojelullisesti huomioitavan lajiston esiintymisestä. Hankekokonaisuudessa on tehty maastoselvityksiä lajiston osalta vuosina 2017 2020. Lajistoselvitykset ovat käsittäneet liito-orava-, viitasammakko, linnusto-, lepakko- ja saukkoselvityksiä. Maastoselvitykset on tehty uuden maastokäytävän alueilla 200 metrin leveydeltä suunnitellun radan molemmin puolin ja nykyisillä, olemassa olevilla rataosuuksilla 100 metrin leveydeltä molemmin puolin. Lisäksi hankealueella toteutettiin vuonna 2019 potentiaalisille alueille kohdennetusti myös suursimpukkaselvitys ja kalastoselvitys. Paimiossa hanke saattaa hävittää useita lepakkokohteita sekä keltamataran ja ketoneilikan esiintymät. Liito-oravan elinalueisiin ei kohdistu vaikutuksia, mutta hanke heikentää jo nykyisin heikkoa kulkuyhteysverkostoa Paimion alueella. Paimion alueella hankkeen
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 vaikutukset suojelullisesti huomioitavaan lajistoon on arvioitu kohtalaisiksi. Paimion merkittävin kohde on Paimionjoki. Rata ylittää lisäksi lukuisia pienempiä ojia/puroja ja kulkee pidemmän matkan maatalousalueella olevan Pitkäportaanojan pohjoispuolella. Rakentamisen aikana ojaan voi aiheutua työmaavesien kuormituksesta johtuvaa sameusvaikutusta. Paimionjoen nykyinen ratasilta korjataan ja viereen rakennetaan uusi silta. Työt kestänevät enintään kaksi kasvukautta. Töistä aiheutuu lähinnä kiintoaineen ja ravinteiden leviämistä ja vaikutus ilmenee sameutena työkohteen lähellä. Paimionjoessa esiintyy vuollejokisimpukkaa. Paimionjoen kalastoon kuuluvat mm. taimen ja joen alaosalle istutetaan lohta ja vaellussiikaa. Paimionjoen alaosalle, ratalinjauksen yläpuolelle, laskevassa Vähäjoessa ja Karhunojassa esiintyy uhanalainen taimenpopulaatio. Vähäjoen ja Karhunojan varsille suunniteltu perinnebiotooppien kunnostushanke on mukana Valonian organisoimassa yhteishankkeessa, johon Valonia on syksyllä 2020 saanut valtionavustusta Ympäristöministeriön Kunta-Helmi -ohjelmasta. Paimionjokeen voi arviointiselostuksen mukaan kohdistua kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia. Vaikutukset ovat väliaikaisia eikä niiden arvioida heikentävän ekologista tai kemiallista tilaa tai siinä pysymistä. Ojien/purojen ylitykset aiheuttavat lyhytaikaista veden samentumista ja kielteiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Mahdollisia vesilain mukaisen luvan vaativia kohteita on noin 8. Paimion alueella esiintyy potentiaalisia happamia sulfaattimaita. Ilman rakentamisen aikaista hulevesien hallintaa lähivesistöihin saattaa kulkeutua hapanta valumaa ja metallikuormitusta. Mahdollinen hapan valuma on huomioitava rakentamisen aikaisessa hulevesien hallinnassa. Liikennöinnin aikaiset vaikutukset aiheutuvat hulevesistä. Vaikutusten arvioidaan olevan vähäinen kielteinen. Arviointiselostuksen mukaan haitallisia vaikutuksia lievennetään työmaavesien asianmukaisella hallinnalla, joka suunnitellaan jokaisen työkohteen lähialueen vesistöjen ominaispiirteet huomioiden ennen rakennustöiden alkua. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti vaikutusalueella olevat herkät pintavesikohteet, joita ovat mm. luonnonsuojelualueet ja vesistöt, joissa esiintyy suojeltuja lajeja, mm. taimenta ja vuollejokisimpukkaa sekä vesistöt, joiden vedenvaihtuvuus on arvioitu heikoksi. Työmaavesien käsittelyllä parannetaan johdettavan veden laatua. Vesien johtamisreittejä suunniteltaessa tulee mahdollisuuksien mukaan välttää herkät kohteet.
Kaupunginhallitus 306 16.12.2020 Ympäristölautakunta 8 24.08.2021 Kaavoituspäällikkö Jouni Kiimamaa ja ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho ovat kokouksessa asiantuntijoina läsnä esittelemässä asiaa ja vastaamassa esitettyihin kysymyksiin. Esittelijä Päätösehdotus: Kaupunginjohtaja Jussinmäki Jari Paimion kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa: Hanke tukee Paimion kaupungin pyrkimystä saada henkilöjunaliikenne jälleen toimimaan, jolloin Paimion joukkoliikenneyhteydet monipuolistuisivat ja paranisivat merkittävästi. Toimivat junayhteydet Turun, Salon ja Helsingin suuntiin sekä paikallisjunaliikenteen asema mahdollistaisivat keskustaajaman maankäytön, liikenteen ja asumisen toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen kehittämisen maakuntakaavan ja osayleiskaavan tavoitteen mukaisesti. Jos tai kun lähijunaliikenne Paimiossa toteutuu, tulee asema-alueen tilantarpeeseen sekä aseman toimintaan liittyviin liikenteen, kevyen liikenteen, huollon, pysäköinnin ja kunnallistekniikan järjestelyihin varautua ajoissa ja riittävän laajasti kaikessa maankäytön, liikenteen ja infran suunnittelussa. Ratahanketta koskevassa suunnittelussa tulee panostaa siihen, että aseman saavutettavuus on hyvällä tasolla tie- ja katuverkon, henkilöautojen ja polkupyörien, pysäköintiratkaisujen sekä liityntäbussiliikenteen näkökulmista. Erityisesti pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita ja toimivuutta on tarve kehittää aseman lähiympäristössä ja niillä pääreiteillä, joilla rata risteää kevyen liikenteen yhteyksien kanssa. YVA-selostuksessa Paimion mahdollinen aseman sijainti on tällä hetkellä esitetty vain suurpiirteisesti maakuntakaavan mukaisena. Asemapaikan tarkempi aluevaraus tutkitaan ratahankkeen jatkosuunnittelun kuluessa, joten tiivis ja ajoissa tapahtuva yhteistyö ratahankkeen toimijoiden kanssa on erittäin suositeltavaa. Rataoikaisuvaraukset (Kriivari, Toikkala) on suunniteltu vasta ratahankkeen yhteydessä eikä niitä täten ole huomioitu Vistan osayleiskaavassa. Kriivarin kohdalta Iso-Heikoistentielle ulottuvalla rataosuudella mahdollinen ratalinjan oikaisu tarkoittaa sitä, että Vistan osayleiskaavan työpaikka- ja asuinaluevarauksia ja niihin liittyviä liikenneratkaisuja tulee tarkastella uudelleen. Käytännössä tämä tarkoittaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan muuttamista. Kriivarin kohdalla rataoikaisu sijoittuisi kauemmaksi nykyisestä Kriivarin asuntoalueesta, jolloin rata kulkisi suunnitellun työpaikkaalueen keskeltä. Oikaisu toisi samalla radan lähelle Hanhialan itälaidalle suunniteltua asuinaluevarausta. Nämä muutokset ovat kaupungin yleiskaavallisen ja liikenteen suunnittelun kannalta merkittäviä, joten riittävä ja oikea-aikainen yhteistyö ratahankkeen