Loppuraportti DART. Väestön väheneminen, ikääntyminen ja. alueelliset muutokset

Loppuraportti DART Väestön väheneminen, ikääntyminen ja alueelliset muutokset

Johdanto Väestön väheneminen, ikääntyminen, alueelliset muutokset, väestörakenteen muutos ja sosioekonominen muutos muodostavat suuren haasteen 30 prosentille eurooppalaisista alueista, ja osuuden odotetaan kasvavan 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Korostaakseen väestönmuutoksen Euroopan laajuista merkittävyyttä joukko eurooppalaisia alueita on tarkastellut väestörakenteen muutosta ja tiedottanut väestön vähenemistä, ikääntymistä ja alueellisia muutoksia koskevista uusista ideoista. Brandenburgin osavaltio järjesti ensimmäisen eurooppalaisen verkostotapaamisen ja työpajan alueiden komitean kanssa vuonna 2005. Siihen liittyvä yhteinen konferenssi pidettiin vuonna 2007. Brandenburgin osavaltion edustaja Euroopan komissiossa nimitettiin tiedonannon Euroopan väestökehitys haasteista mahdollisuuksiin raportoijaksi. Osa DART-hankkeen alueista osallistui vihreästä kirjasta Kohti väestörakenteen muutoksia uusi solidaarisuus sukupolvien välillä järjestettyyn kuulemiseen. Väestönmuutosalueiden verkosto alkoi vuonna 2006 keskustella väestönmuutoksen tuomien haasteiden poliittisista ratkaisuista. Verkosto jakoi tietoa ja menettelytapoja alueiden komitean ja Euroopan parlamentin kanssa. Osa verkostoon kuuluvista alueista allekirjoitti eurooppalaisten alueiden yhteisen julistuksen, joka käsitteli väestönmuutoksen kohtaamista alueellisena haasteena, ja toimitti kyseisen kannanoton ensimmäisessä väestönmuutosfoorumissa lokakuussa 2006 komissaari Vladimir Spidlalle (työllisyydestä, sosiaaliasioista ja yhtäläisistä mahdollisuuksista vastaava EU-komissaari). Pian kävi ilmi, ettei ongelmista ja ratkaisuista voi keskustella ilman asiantuntijoiden ja alueviranomaisten osallistumista. Jotta varmistettaisiin verkoston yhteistyö tulevaisuudessa, kaikkien partnerialueiden edustajat päättivät vaihtaa kokemuksia voidakseen tunnistaa hyviä käytäntöjä sekä kehittää toteuttamiskelpoisia uusia välineitä sekä näkökulmia uudessa INTERREG IVC -ohjelman hankkeessa, jossa keskitytään partnerialueiden erityisongelmiin eli väestön vähenemiseen, ikääntymiseen ja alueellisiin muutoksiin (DART). Hankeidea esiteltiin syyskuussa 2007 Lissabonissa järjestetyssä Euroopan unionin alueiden välisessä yhteistyöfoorumissa. Monet eurooppalaiset alueet olivat kiinnostuneita hankkeesta. Hankepartnereille tarkoitetut kokoukset pidettiin Brysselissä, Potsdamissa ja Berliinissä. Kokousten jälkeen käytiin vilkasta kirjeenvaihtoa hankkeen yksityiskohdista, joita voitiin kehittää ja joista voitiin keskustella yhdessä. DART-hakemuksen lopullinen versio laadittiin tammikuussa 2009 pidetyssä partnerikokouksessa. Haluamme kiittää kaikkia DART-hankkeeseen osallistuneita partnereita yhteistyöstä ja avusta kaikissa asioissa koko hankkeen ajan. Kiitämme erityisesti niitä, joiden vastuulla olivat hankkeen tietyt osa-alueet. Lisäksi kiitämme ulkopuolisia asiantuntijoita heidän panoksestaan hankkeessa. DART-hankkeen aikana muodostunut hyvä yhteistyö synnytti väestöasioista kiinnostuneiden ihmisten uuden verkoston ja uusia ystävyyssuhteita. DART -tiimi Syyskuussa 2012, Euroopassa

Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli tutkia väestön vähenemisestä, ikääntymisestä ja alueellisista muutoksista johtuvia haasteita tietyillä eurooppalaisilla alueilla. Alueille on yhteistä se, että niiden väestö vähenee ja ikääntyy. Tavoitteena oli luoda osallistuvien maiden välille yhteistyöverkosto, jossa voidaan vertailla, tunnistaa ja siirtää muille alueille väestörakenteen muutokseen löydettyjä ratkaisuja. Perusteet tähän työhön saatiin aiemmasta tutkimuksesta, kuten johdannossa todettiin. Hankkeen aikana tutkittiin ja määritettiin yhteisiä indikaattoreita väestön vähenemisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutusten mittaamiseksi eurooppalaisilla alueilla. Näiden indikaattoreiden avulla on myös mahdollista vertailla eri alueita. Hankkeessa keskityttiin sellaisten hyvien käytäntöjen tunnistamiseen, jotka kullakin partnerialueella vahvistavat taloutta tai liittyvät koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Pyrkimyksenä oli, että parhaita käytäntöjä voitaisiin siirtää muille alueille ei ainoastaan hankkeen partnerialueille vaan myös muille Euroopan unionin alueille. DART-hankkeen tärkeimpiä tuloksia ovat suositukset, jotka on tarkoitettu kansallisille, alueellisille ja eurooppalaisille sidosryhmille. Niitä voidaan käyttää yleisen ja poliittisen tietoisuuden lisäämiseksi väestönmuutosalueilla, ja näin auttaa poliitikkoja tulevaisuudessa kohdistamaan toimensa väestörakenteen muutokseen ja siihen liittyviin ongelmiin. Pääpartnerin kiitokset DART-hanke osoitti partnereiden kesken käytyjen tiiviiden ja vilkkaiden keskustelujen avulla, kuinka tärkeää on tukea eurooppalaisten alueiden välistä kokemusten vaihtoa uusien ideoiden saamiseksi. Tästä syystä DART osoittautui loistavaksi esimerkiksi aktiivisesta Euroopan yhdentymisestä. Brandenburgin osavaltiossa Saksassa toimivan Investitionsbank des Landes Brandenburgin (ILB) on oltava tietoinen väestönmuutoksesta arvioidessaan hankkeiden rahoittamista. Pankkimme toimii Euroopan rakennerahastojen välillisenä elimenä. Vastaamme siitä, että Euroopan unionin määrärahat kohdennetaan hankkeisiin, joissa väestörakenteen muutosta pidetään osana kestävää kehitystä. ILB on myös Brandenburgille aluekehityspankki. Siinä roolissa tarjoamme pitkäaikaista rahoitusta infrastruktuurin kehittämiseksi, asumiseen ja yrityksille. Väestönmuutokseen liittyvillä kysymyksillä on yhä kasvava merkitys sijoituspäätöksissämme. DART-hanke oli yhtäältä tärkeä hanke pankille ja sen toiminnalle, mutta ensi sijassa se oli meille mieluisa etuoikeus, koska saatoimme hankkeen pääpartnerina tukea muita partnereita niiden yhteistyössä ja kokemusten vaihdossa. Haluamme kiittää kaikkia partnereita yhteistyöstä ja avusta DART-hankkeen päivittäisessä hallinnossa. Kiitämme myös INTERREG IVC ohjelmaa ja Euroopan unionia hankkeen rahoituksesta sekä Lillen ja Katowicen kaupungissa toimivia sihteeristöjä tuesta hankkeen toteutuksessa. Tillmann Stenger Hallituksen jäsen Investitionsbank des Landes Brandenburg Pertti Hermannek Projektipäällikkö on ILB

Sisältö Partneriverkosto Euroopan kartalla 6 Yhteenveto 7 1 Väestörakenteen muutos 8 1.1 Väestörakenteen muutoksesta käyty akateeminen keskustelu 8 1.2 Lyhyt väestökuvaus Euroopasta 10 1.3 Euroopan väestörakenteen muutosta käsittelevä poliittinen keskustelu 11 2 DART-hanke: lähtökohdat, tavoitteet, menetelmät 14 3 Väestörakenteen muutos DART-partnerialueilla 15 4 Kokemusten vaihto 20 5 Indikaattorit ja standardit 22 5.1 Väestörakenteen muutosta kuvaavat indikaattorit 22 5.2 Julkisten palvelujen standardit 23 6 Yhteiset huolenaiheet ja suositukset 24 6.1 Terveydenhuolto 24 6.2 Sosiaalipalvelut 25 6.3 Koulutus, elinikäinen oppiminen ja työmarkkinat 27 6.4 Perinteinen ja innovatiivinen talous 28 6.5 Yhteiset huolenaiheet ja suositukset: aluesuunnittelu ja monialainen suunnittelu 30 7 Johtopäätökset 31 7.1 Tavoitteena koko elinkaaren kestävä asuinalue 31 7.2 Sopeutetun strategian välineet väestönmuutoksessa 32 7.3 Työvälineitä alueille: strategiat, menetelmät, toimenpiteet 33 7.4 Väestönmuutosalueiden menestys 35 DART-hankepartnerit ja yhteystiedot 36 5

6 Partneriverkosto Euroopan kartalla

Yhteenveto Väestörakenteen muutos merkitsee haastetta monille eurooppalaisille alueille matalan syntyvyyden ja muuttoliikkeen vuoksi; vuoteen 2030 mennessä joka kolmas eurooppalainen on yli 60-vuotias. Tilanne on vaikeuttanut riittävien julkisten palvelujen tuottamista. Samanaikaisesti pienenevä alueellinen kysyntä sekä riittävän ja pätevän työvoiman saatavuus ovat suuria haasteita pyrittäessä estämään alueiden taloudellisen perustan vaarantuminen. Ongelmia on käsitelty useissa strategioissa ja raporteissa, joissa korostuvat väestön vähenemisen ja ikääntymisen tuomat haasteet alueille. Haavoittuvuuden indeksiä koskevassa raportissa todetaan, että väestönmuutos kuuluu Euroopan suurimpiin haasteisiin. Väestöllisten haasteen kohtaaminen työvoiman vakauttamisen ja julkisten palvelujen ylläpitämisen avulla ovat keskeisiä tekijöitä aluepolitiikassa, kuten on esitetty taloudellisen muutoksen alueita koskevassa EU:n aloitteessa, Lissabonin strategiassa ja sitä seuranneessa Eurooppa 2020 -strategiassa. On olemassa esimerkkejä, miten taantuvia alueita voidaan elävöittää. DART-hankkeessa tällaisia kokemuksia nostettiin esiin, ja niitä tarkasteltiin soveltuvilla standardeilla ja indikaattoreilla. Niistä työstettiin innovatiivisia ja integroituja ratkaisuja laadukkaan elämän ja sosiaalisen osallisuuden ylläpitämisen tueksi. Kahta hankkeen toimenpidekokonaisuutta kokemusten vaihto sekä standardi- ja indikaattorityö toteutettiin samanaikaisesti, jotta yllä mainittuihin haasteisiin löydettäisiin ratkaisuja. Kyseisten toimenpidekokonaisuuksien pohjalta laadittiin poliittiset suositukset. Kokemuksia vaihdettiin alueiden välisissä kokouksissa, tutustumiskäynneillä ja työpajoissa. Alueiden kehityksen arvioimiseksi ja vertailemiseksi päätettiin siihen käytettävistä indikaattoreista. DART lisäsi tietoisuutta yhtenäisen strategian merkityksestä, ja näin mielipidevaikuttajille ja päätöksentekijöille annettiin kohdennettua tietoa väestörakenteen muutoksesta ja hankkeen tuloksista. DART-hankkeessa pyrittiin tunnistamaan uusia tuotteita ja palveluja elämänlaadun ylläpitämiseksi niillä alueilla, joilla väestö vähenee ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, erityisesti pk-yritysten uusilla liiketoiminta-alueilla, koulutuksessa, elinikäisessä oppimisessa, terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa (hyviä käytäntöjä painottaen). On myös luotava ja säilytettävä kestäviä työpaikkoja käyttäen senioritalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Nuoret ja työikäiset tarvitsevat hyvän koulutuksen ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen saadakseen työtä tai säilyttääkseen työpaikkansa. Ikääntyneet henkilöt tarvitsevat hyvää terveydenhuoltoa voidakseen työskennellä eläkeikään asti, asuakseen kotona. He tarvitsevat myös sosiaalipalveluja ja sosiaalista osallisuutta ollakseen mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hankkeessa laadittiin suosituksia, jotka korostavat koko elinkaaren kestävää asuinaluetta ja sosiaalista osallisuutta välineisiin, joiden avulla luodaan alueelliseen muutokseen sopeutettu strategia väestörakenteen muuttuessa. Suosituksissa osoitetaan, miten alueet voivat muuttua ja mukauttaa julkiset ja yksityiset palvelut väestörakenteen muutoksiin, jotta ne voisivat hyödyntää mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja innovaatioita. Väestön vähenemistä, ikääntymistä ja alueellisia muutoksia koskevassa DART-hankkeessa tarkasteltiin väestörakenteen muutoksesta johtuvia haasteita. Kolmetoista aluetta, joista suurimmalle osalle on tunnusomaista väestön väheneminen ja kaikille väestön ikääntyminen, tekivät yhteistyötä ratkaisujen tunnistamiseksi väestörakenteen muutoksessa ja ratkaisujen siirtämiseksi muille alueille. Hankkeessa määritettiin yhteisiä indikaattoreita väestön vähenemisen ja muiden väestörakenteen muutosten mittaamiseksi, ja näin tehtiin mahdolliseksi eri alueilta saatujen tietojen vertailu. DART-hankkeessa tunnistettiin taloutta vahvistavia hyviä käytäntöjä, ja käytäntöjä, joissa keskityttiin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Parhaita näistä käytännöistä on jaettu muille alueille. Myös poliittisia suosituksia laadittiin, jotta voitaisiin lisätä yleistä tietoisuutta ja poliitikkojen tietoisuutta väestönmuutoksesta sekä väestörakenteen muutokseen liittyvistä haasteista. 7

1 Väestörakenteen muutos Paneelikeskustelu DART- Ratkaisuja talouteen -konferenssissa, Dresden 14.4.2011 (vas.) Jens Gerhardt (BMW), Julius Op de Beke (Euroopan komissio), Dr. Willy Buschak (Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö), Dr. Harald Michel (IFAD-instituutti) Dr. Harald Michel (IFAD Institute) 1.1 Väestörakenteen muutoksesta käyty akateeminen keskustelu Kymmenen vuoden ajan on ollut selvää, että 2000-luvun valtasuuntausta - Euroopan väestörakenteen muutosta, ei voida pitää tavanomaisena rakenteellisena muutoksena. Se kattaa muutoksessa olevien yhteiskuntien kaikki elämänalat, ja seuraukset ilmenevät ennen kokemattomalla tavalla. Syntyvyys alkoi vähetä Euroopan maissa sata vuotta sitten. Vähenemisessä oli useita vaiheita, ja 1970-luvulta lähtien syntyvyys on jäänyt alle väestön uusiutumistason. Prosessiin liittyy ja sitä vahvistaa elinajanodotteen jatkuva nousu lähes kaikissa Euroopan maissa. Elinajanodotteen nousu jatkuu hellittämättä. Elinajanodote nousi pelkästään 1900-luvulla 25 40 vuodella, ja tämänhetkiset suuntaukset ihmisten elinajanodotteen nousussa osoittavat, että kyseisen kehityksen lopputuloksena on satavuotiaiden yhteiskunta. Väestörakenteen muutoksen monitahoinen prosessi kattaa lähinnä neljä aluetta: 1. kokonaisväestön määrällinen muutos, toisin sanoen alueen muista osista poikkeava väestön väheneminen erityisesti alueella, jonka sisällä on urbaaneja kasvusaarekkeita; 2. väestön ikärakenteen muutos ja ikäryhmien osuuksien muutos, toisin sanoen erityisesti väestön ikääntyminen, keski-iän nousu, nuorten osuuden väheneminen ja ikääntyneiden osuuden kasvaminen; 3. sosiaalisen rakenteen muutos, erityisesti perheissä ja kotitalouksissa, myös lisääntyvä erillään asuminen ja ikääntyneen väestön osan taloudellinen ja poliittinen merkitys; 4. muuttoliikkeen aiheuttama väestön alueellisen jakautumisen muutos, ja erityisesti muutto kasvukeskuksiin maaseutualueilta ja maahanmuuton seurauksena. Niitä eurooppalaisia maita, joissa jo pitemmän aikaa väestö on vähentynyt ja ikääntyy, on pysyvästi enemmän kuin maita, joiden väkiluku kasvaa. Tärkeä ero kasvun eri vaiheissa olevissa maissa on ennen kaikkea nähdä se, että mukautuminen väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen edellyttää julkisten palvelujen sopeuttamista ja vähentämistä, mikä johtaa ennemminkin ristiriitoihin kuin uusien palvelujen luomiseen. Väestön vääjäämätön ikääntyminen ja alueellisten erojen lisääntyminen muodostavat keskeisen osan muutosprosessia, ja tämä johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa, politiikassa ja liike-elämässä. 8

Euroopan väkiluku tulee hyvin todennäköisesti vähenemään merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Tämänhetkinen lievä syntyvyyden kasvu ei missään nimessä tule vakauttamaan väestömäärää tai lisäämään sitä Euroopassa. Kyseinen nousu on liian pientä, sillä tämänhetkisen keskiarvon 1,5 synnytettyä lasta naista kohden olisi noustava pitkällä aikavälillä yli kahteen, jotta saavutettaisiin vaadittu väestön uusiutumistaso pitkällä aikavälillä. Lisäksi väestörakenteen prosessien hitauden vuoksi tämä hyvin epätodennäköinen kasvu ei muuttaisi juuri mitään tulevien 20 30 vuoden aikana tapahtuvassa kehityksessä (syntyvyys pysyy siis edelleen matalana ja väestön ikääntyminen jatkuu). Teoriassa väestömäärän vakauttaminen olisi ainakin mahdollista maahanmuuttajien suuren määrän vuoksi, kuten viime vuosina Euroopassa on todettu. On kuitenkin yhä kyseenalaisempaa, mistä mahdolliset maahanmuuttajat voisivat saapua, sillä myös erityisesti perinteisillä Itä-Euroopan muuttoalueilla väestö vähenee nopeasti. Väestönmuutoksen aiheuttama muutosprosessi eurooppalaisissa yhteiskunnissa on nyt täydessä käynnissä, ja se jatkuu yhä kiivaampana ja johtaa kauaskantoisiin muutoksiin sosiaalijärjestelmissä ja organisaatiorakenteissa. On erittäin vaikeaa vaikuttaa väestörakenteen muutoksen keskeisiin prosesseihin (syntyvyys) tai toivottuun kehitykseen (elinajanodotteen kasvu). Niinpä dynaamisen mukautuksen muodossa toteutettu eriytetty lähestymistapa väestön ikääntymisen ja vähenemisen sekä niiden vaikutuksiin on välttämätön ja myös lupauksia antava. Tämänhetkiset ja tulevat väestörakenteen muutokset ovat paikallisia ja erityisesti alueellisia. Väestörakenteen muutoksen keskeisiä vaikutuksia ovat väestön väheneminen sekä sen lisääntyvä keskittyminen ja kansainvälistyminen. Kyseinen kehitys ei tunne poliittisia eikä hallinnollisia rajoja. Kasvun ja vähenemisprosessin vastakkainasettelu on selkeä. Karkeana yhteenvetona voidaan sanoa, että väestörakenteen mukaan tarkasteltuna Eurooppa on jaettu kahtia kyseisen kehityksen seurauksena. Pois lukien kehittyvät vauraat keskukset, joiden vetovoima lisääntyy, kaukaisissa osissa Eurooppaa ja erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla koetaan väestön vähenemisen aiheuttama muutos. Alueet tyhjenevät poismuuton seurauksena ja ikääntyvän väestön osuus kasvaa nopeasti. Tästä seuraa lukuisia ongelmia. Väestön väheneminen johtaa yleisen infrastruktuurin heikkenemiseen. Tämä heijastuu myös toimivien alueellisten työmarkkinoiden ja tarjonnan ylläpitämiseen. Kun ikääntyneiden osuus kasvaa nopeasti, erityisesti kaupunkeja ympäröivällä maaseudulla ja maaseutualueilla paikallisinfrastruktuuriin kohdistuvat vaatimukset ovat suuria. Muuttoprosessit johtavat väestölliseen ja sosiaaliseen epäsuhtaan ikä- ja sukupuolirakenteessa. Miesten osuus ikääntyvässä väestössä on epätasapainossa. Nämä muutokset puolestaan kiihdyttävät väestörakenteen muutosprosessia. Tämän vuoksi joustavat mukauttamisstrategiat ovat välttämättömiä sekä kansallisella tasolla että alueilla, joilla muutos on merkittävä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että väestörakenteen muutoksen seurauksena Eurooppa on jaettu kahtia väestöllisesti tarkasteltuna. Lukuun ottamatta kehittyviä vauraita keskuksia, joiden houkuttavuus lisääntyy, kaukaisissa osissa Eurooppaa (näiden alueiden osuus on noin 75 prosenttia), erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla koetaan väestön vähenemisen aiheuttama muutos, kun alueet tyhjenevät nopeasti poismuuton seurauksena ja ikääntyvän väestön osuus kasvaa nopeasti. Valikoivien muuttoprosessien seurauksena muutoksen vaikutus näillä lähtöalueilla kasvaa entisestään, ja kohdealueiden muutokset ovat ainakin ajoittain maltillisia. Tiheästi asutut alueet hyötyvät tällä hetkellä muuttoliikkeestä, ja maaseutualueet puolestaan kärsivät tästä. Alueiden polarisoituminen Euroopassa ja erityisesti yksittäisissä maissa, kiihtyy entisestään kilpailtaessa työvoimasta ja taloudellisista resursseista. Näin ollen väestörakenteen muutos (väestön ikääntyminen ja väheneminen) ei juurikaan vaikuta tietyillä eurooppalaisilla alueilla, kun taas toisilla alueilla vaikutus tulee olemaan nopeaa ja tuntuvaa. 9

1.2 Lyhyt väestökuvaus Euroopasta Eurostatin tilastojen mukaan Euroopan väestönkasvu hidastuu tulevien neljän vuosikymmenen ajan, vaikka vuosiksi 2010 2030 on ennustettu vähäistä kasvua (väestön ennustetaan kasvavan 500 miljoonasta 520 miljoonaan) ja sen jälkeen lievää vähenemistä (vuoden 2050 väestöennuste: 505 miljoonaa). Tarkasteltaessa DART-hankkeeseen osallistuvaa 11 maata havaitaan niiden välillä huomattavia eroja. Väestö kasvaa merkittävästi Irlannissa ja Espanjassa (jälkimmäisessä tapauksessa kasvu johtuu lähinnä maahanmuutosta ja keskittyy pääkaupunkiin ja Välimeren alueelle), kun taas Romaniassa, Puolassa ja Saksassa väestö vähenee eniten. Saksan itäisissä osissa (entisessä Itä-Saksassa), joissa väestötappio on jo ollut merkittävä, jatkuu väheneminen edelleen. Aivan äskettäin julkaistujen väestöraporttien mukaan vuonna 2030 joka neljäs eurooppalainen on yli 65-vuotias. Väestön ikääntyminen vaikuttaa näkyvästi lähes kaikkiin elämän osa-alueisiin ja lähes jokaiseen eurooppalaiseen maahan tai alueeseen. Väestön ikääntyminen tapahtuu joissakin maissa nopeasti, toisissa se taas on hidasta: väestön ikääntyminen tuntuu olevan prosessi, jota ei voida pysäyttää. Alueelliset erot riippuvat eri tekijöiden yhdistelmästä, kuten erilaisesta hedelmällisyysluvusta, muuttovirtauksesta, elinajanodotteesta, terveydentilasta ja etnisten ryhmien väestömalleista. Väestö vähenee erittäin monilla eurooppalaisilla alueilla tulevien 20 vuoden aikana. Väestön väheneminen vaikuttaa DART-hankkeen alueista eniten Romaniassa, Puolassa, Saksassa ja Sloveniassa sijaitseviin alueisiin. Joillekin näistä alueista on tunnusomaista matala tulotaso, vähäinen osallisuus ja työvoiman suuren osuuden työllistyminen alkutuotantoon (Romaniassa ja Puolassa sijaitsevat alueet). Vuosien 2008 2030 negatiivinen luontainen kasvu (noin 5,5 miljoonaa ihmistä) kompensoituu kokonaisuudessaan tulevien 20 vuoden ajaksi ennustetun muuttovirran myötä (nettomaahanmuutto noin 30 miljoonaa henkilöä). Suurinta nettomaahanmuutto on tietyillä alueilla Espanjassa, Italiassa ja Saksassa. Romaniassa ja Puolassa on odotettavissa vuoteen 2030 mennessä huomattavaa kumulatiivista nettomaahanmuuttoa. Vuonna 2010 syntyvyys nousi Euroopan unionissa 10,7 prosenttiin. Viidessä DART-hankkeessa mukana olevassa maassa syntyvyys jäi alle Euroopan unionin keskitason, kun taas kuudessa muussa maassa syntyvyys oli keskitasoa korkeampaa. Alin syntyvyys kaikista DART-maista kirjattiin Saksassa (8,3 prosenttia), ja suhteellisen alhaisia syntyvyyslukuja laskettiin Itävallassa, Italiassa ja Romaniassa. Korkeita syntyvyyslukuja puolestaan kirjattiin Irlannissa (16,5 prosenttia), ja syntyvyys oli suhteellisen korkea Suomessa, Alankomaissa ja Tšekin tasavallassa. Tulevien kahden vuosikymmenen aikana hedelmällisyysluvun odotetaan nousevan hieman, toisin sanoen tämänhetkisestä 1,59 lapsesta 1,64 lapseen. Hedelmällisyysluvut pysyvät verrattain korkeina Irlannissa, Suomessa ja Alankomaissa. Vastasyntyneiden elinajanodote nousee koko ajan kaikissa EU-maissa aiempaa parempien elinolosuhteiden ansiosta. Joissakin maissa, kuten Espanjassa, Itävallassa, Italiassa, Suomessa ja Saksassa elinajanodotteen arviot ovat todella korkeita: naisten elinajanodotteeksi on arvioitu yli 85 vuotta ja miesten yli 80 vuotta. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa edelleen kaikissa maissa tulevien 20 vuoden aikana, ja sen osuus tulee olemaan 23,6 prosenttia koko väestöstä. Suurin ikääntyneen väestön osuus tulee olemaan Saksassa ja pienin Irlannissa. Nouseva elinajanodote yhdistettynä alhaiseen syntyvyyteen johtaa mediaani-iän nousemiseen entisestään. Mediaani-ikä Euroopassa oli vuonna 2010 jo 40,9 vuotta. Kokonaisväestön mediaani-ikä nousi Saksassa, Italiassa ja Suomessa nopeasti vuosina 2002 2010, ja ne olivat kärkimaita mediaani-iän kehitystä kuvaavassa maiden listassa. Tulevien 20 vuoden aikana ikääntyminen kiihtyy Euroopassa huomattavasti. Nuorten osuus kokonaisväestöstä vähenee nykyisestä 21,3 prosentista 14 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Saman ajanjakson aikana ikääntyneen väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa 17,4 prosentista 23,6 prosenttiin. Väestön ikärakenteen muutos koettelee pahiten Saksaa ja Italiaa, mutta vähiten Irlantia, joka muodostaa jälleen poikkeuksen. Väestörakenteen muutosten seurauksena vanhushuoltosuhde nousee 25,9 prosentista 38 prosenttiin. Vanhushuoltosuhteen korkeimmat luvut kirjataan Saksassa, Suomessa ja Italiassa, kun taas matalimmat luvut saadaan Irlannista. 10

1.3 Euroopan väestörakenteen muutosta käsittelevä poliittinen keskustelu Euroopan komissio Väestörakenteen muutos on ollut Euroopan unionin asialistalla jo jonkin aikaa. Euroopan komission panokseen väestörakenteen muutosta ja väestön ikääntymistä koskevien haasteiden käsittelemisessä kuuluvat seuraavat toimet: rakenteellisen uudistuksen yhdistäminen yleiseen poliittiseen koordinointiin, sosiaalimenojen tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen, rahoitusmarkkinoiden toimivuuden palauttaminen ja korkeakoulutuksen tehokkuuden lisääminen. Näiden toimenpiteiden avulla Euroopassa varmistetaan, että väestön ikärakenteen muutos on myös taloudellisesti kestävällä pohjalla. Väestörakenteen muutoksiin liittyy monia poliittisia haasteita, ja niitä on käsiteltävä eri politiikka-aloilla. Euroopan komissio käsitteli kyseisiä haasteita vuonna 2005 julkistamassaan vihreässä kirjassa 1 Kohti väestörakenteen muutoksia uusi solidaarisuus sukupolvien välillä. Siinä todetaan, että hedelmällisyysluvun säilyminen tämänhetkisellä tasolla on väestön uudistamisen kannalta liian alhainen, joten väestö tulee vähenemään. Tästä syystä maahanmuutto on tärkeää monilla eurooppalaisilla alueilla väestömäärän ylläpitämisen kannalta. Myös tähän tarvitaan lisää toimenpiteitä, joiden avulla maahanmuuttajat kotoutuvat eri alueille ja heille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet. Kestävä työelämäsykli voidaan luoda siten, että tällä hetkellä työmarkkinoille elintärkeän resurssin muodostavat nuoret saadaan joustavasti osaksi työvoimaa. Tähän tarvitaan uusia menettelytapoja. Työuran toista päätä edustavan ikääntyvän työvoiman kannalta edellytetään toimenpiteitä, joilla ehkäistään mahdollista ikäsyrjintää. Ikääntyvä väestönosuus työvoimasta (nousevan elinajanodotteen mukaisesti) on paremmassa kunnossa kuin aikaisempien vuosikymmenten vastaavanikäinen väestö ja on muutenkin aktiivisempaa. Kuitenkin tarvitaan myös hoivapalveluja, jolloin turvaudutaan perheeseen (silloin kun se on mahdollista), sosiaalialan palveluihin tai yhteisöjen hoivaohjelmiin. 1 Euroopan komission vihreä kirja (2005) Kohti väestörakenteen muutoksia uusi solidaarisuu sukupolvien välillä. Paneelikeskustelu DART-tulosseminaarissa Brysselissä 29.11.2011 (vasemmalta oikealle) Pertti Hermannek (puheenjohtaja), Constanze Krehl (MEP), Dr. Michael Schneider (alueiden komitea), Pentti Malinen (Kainuun alue). 11

Euroopan unionin koheesiopolitiikalla on keskeinen asema, sillä sen avulla tuetaan eurooppalaisten alueiden mukautumista väestörakenteen muutokseen ja autetaan selviytymään supistuvan työvoimaresurssin vaikutuksista. Koheesiopolitiikka on eri puolilla Eurooppaa toteutettavien satojentuhansien sellaisten hankkeiden taustalla, jotka saavat rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) kahdesta rakennerahastosta - sekä koheesiorahastosta. Väestörakenteen kehityssuuntauksien ollessa erilaisia eri alueilla ongelmana on se, ettei yksi poliittinen toimi sovellu kaikille alueille. Sen sijaan tarvitaan pikemminkin eritasoisia toimia, joiden avulla voidaan vastata eriasteisiin väestörakenteen muutoksiin. EU:n koheesiopolitiikka kattaa väestörakenteen muutoksen haasteet, koska siinä rohkaistaan erilaisten menettelytapojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä annetaan näin alueille mahdollisuus vastata väestömuutokseen niille räätälöidyillä toimilla. Rakennerahastot ovat EU:n koheesiopolitiikan rahoitusväline. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet koheesiopolitiikkaa käsittelevät yhteisön suuntaviivat, jotka on laadittu jäsenvaltioiden avuksi. Rahastoista myönnetään rahoitustukea monille politiikka-alueille. Ohjelmakaudella 2014 2020 väestörakenteen muutos on poikkileikkaava teema kaikissa prioriteeteissa, jotka Euroopan komissio esitteli rakennerahastojen asetuksia koskevassa ehdotuksessaan. Niinpä alueet itsekin voivat päättää, kuinka rakennerahastoja käytetään väestörakenteen muutosta koskevien hankkeiden rahoitukseen. Euroopan parlamentti Euroopan parlamentti (EP) laati lokakuussa 2011 väestörakenteen muutosta käsittelevän mietinnön 2. Euroopan parlamentti toteaa, että suuri yleisö on usein tietoinen ainoastaan väestörakenteen muutoksen uhkista mutta ei sen tarjoamista mahdollisuuksista. Jos väestörakenteen muutos pystytään hahmottamaan ja jos siihen löydetään vastauksia kansallisella ja alueellisella tasolla, muutos ei ole uhka vaan mahdollisuus Euroopan unionille. Mietinnössä todetaan, että rakennerahastot ovat tärkeitä väestörakenteen muutoksen käsittelyssä, ja tästä syystä komissiota kehotetaan ottamaan väestörakenteen muutos mukaan tulevaan koheesiopolitiikkaan horisontaalisena tavoitteena. Parlamentti katsoo, että yhteisiä ratkaisuja ja synergiaa voidaan löytää panemalla täytäntöön väestörakenteen muutokseen liittyvää EU:n politiikkaa ja rohkaisee jäsenvaltioita ja alueita ottamaan asian huomioon aikaisempaa paremmin sekä hyödyntämään rakennerahastoja väestörakenteen muutoksessa. Mietinnössä ehdotetaan väestörakenteen kehityksen tilastollista mittaamista alueilla ja väestörakenteen kehitystä koskevien paikallisten, alueellisten ja kansallisten tietokantojen perustamista, jotta tietoja voitaisiin arvioida Euroopan unionin tasolla ja jotta ne olisivat vertailukelpoisia. Parhaiden käytäntöjen vaihtoa olisi tuettava jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisella tasolla. 12 2 Euroopan parlamentti (2011): mietintö väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea Alueiden komitea (AK) on poliittinen elin, joka toimii alue- ja paikallistason edunvalvojana EU:n poliittisessa kehityksessä ja lainsäädännössä. Perustamissopimukset velvoittavat komissiota, parlamenttia ja neuvostoa kuulemaan alueiden komiteaa kaikkien sellaisten uusien ehdotusten yhteydessä, joilla on alueellista tai paikallista vaikutusta. Alueiden komiteassa on 344 jäsentä Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta, ja se toimii kuudessa valiokunnassa. Valiokunnat käsittelevät ehdotuksia ja käyvät keskusteluja voidakseen laatia virallisia lausuntoja keskeisistä asioista 3. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on Euroopan unionin neuvoa-antava elin. Se koostuu eri työvaliokunnista, kuten puhemiehistöstä, ryhmistä ja muista yksiköistä. ETSK:ssa on paljon jäseniä, ja se käsittelee useita asiakirjoja, politiikan osa-alueita ja tapahtumia. Yksi osa-alueista on sosiaaliasiat, jotka olla kiinteä yhteys väestörakennemuutokseen liittyviin kysymyksiin, ikääntyviin henkilöihin ja nuoriin 4. Yksi sekä alueiden komitean että talous- ja sosiaalikomitean EU:ssa käsittelemistä asioita, joka suoraan liittyy DART-hankkeeseen, on väestörakenteen muutos. Väestörakenteen muutosta käsittelevien alueiden verkosto Väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista sosiaalisiin, taloudellisiin ja terveydenhuoltoa ja koulutusta koskeviin asioihin on tullut yksi tärkeimmistä strategisista haasteista eurooppalaisessa politiikassa. Väestörakenteen muutosta käsittelevien alueiden verkosto perustettiin vuonna 2006. Se on avoin ja epämuodollinen verkosto. Siinä yhdistyvät Brysselissä toimivat aluetoimistot, jotka ovat kiinnostuneita väestörakenteen muutoksen haasteista väestön ikääntymisestä, vähenemisestä ja väestön muuttoliikkeestä. Verkoston muodostavien noin 40 alueen mielestä väestökehitystä koskevat suuntaukset Euroopassa muodostavat tärkeän tekijän, jota on pohdittava ja josta on keskusteltava kaikkialla, niin paikallisesti kuin koko Euroopan unionin tasolla. Väestöä koskevat haasteet ovat nyt ja jatkossa suuri haaste Euroopan taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle tästä syystä asiasta tiedottaminen on erittäin tärkeää. Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Maailman terveysjärjestö on määritellyt aktiivisen ikääntymisen prosessiksi, jossa optimoidaan terveyden, osallistumisen ja turvallisuuden mahdollisuudet elämänlaadun parantamiseksi ihmisten ikääntyessä (Active Ageing - A Policy Framework, 2002, s. 12). Ihmiset voivat käyttää hyvinvointiin liittyviä voimavarojaan koko elämänsä ajan ja osallistua yhteiskuntaelämään tarpeidensa, halujensa ja kykyjensä mukaisesti, ja samalla prosessi tarjoaa heille riittävää suojaa, turvaa ja hoivaa heidän tarvitessaan apua. Samalla kun määritelmään sisältyy jatkuvan aktiivisuuden korostaminen työvoimassa, se kattaa myös ikääntyneiden henkilöiden jatkuvan yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeys. Euroopan unioni päätti julistaa vuoden 2012 aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi (EY2012) juhlistaakseen ikääntymistä koskevan YK:n toimintasuunnitelman 10-vuotismerkkipäivää ja vastatakseen Eurooppaa koetteleviin väestörakenteen haasteisiin. Euroopan teemavuoden avulla lisätään tietoisuutta, määritetään ja levitetään hyviä käytäntöjä ja, mikä tärkeintä, rohkaistaan kaikkien tasojen poliittisia vaikuttajia ja sidosryhmiä tukemaan aktiivista ikääntymistä ja nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja solidaarisuutta sukupolvien välillä. Euroopan komissio on perustanut teemavuotta koskevan verkkosivuston (http://europa.eu/ey2012/). 3 Alueiden komitean verkkosivusto (yleinen) http://www.cor.europa.eu/pages/presentationtemplate. 4 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean verkkosivusto (yleinen) http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.themes 13

2 DART-hanke: lähtökohdat, tavoitteet, menetelmät DART-hankkeen metodologinen lähestymistapa keskittyi aluepolitiikan mukauttamiseen siten, että siihen sisällytetään väestörakenteen muutoksen haasteet ja hyödynnetään hyväksi havaittuja käytännön esimerkkejä. Joillakin alueilla on pitkät perinteet julkisten palvelujen tarjoamisesta harvaan asutuilla alueilla. Joillakin toisilla alueilla taas on mukautettava julkisia palveluja ja jopa uutta infrastruktuuria. Tunnistettaessa joidenkin alueiden onnistuneita poliittisia ratkaisuja kokemusten vaihto -osioon sisältyi myös sosiaalista ja teknistä infrastruktuuria koskevien olemassa olevien standardien sekä menestykseen ja epäonnistumiseen liittyvien tekijöiden tunnistaminen. DART-hankkeen aikana järjestettiin neljä työpajaa ja kuusi konferenssia hankkeen keskeisistä teemoista. Jokaisessa konferenssissa keskusteltiin kahdesta monialaisesta teemasta: 1) koko elinkaaren kestävä asuinalue ja sosiaalinen osallisuus sekä 2) vertailussa käytettävät standardit ja indikaattorit. Kuten EU:n toimenpideohjelmassa vuonna 2008 esitettiin, väestöä koskevat haasteet edellyttävät kunnianhimoisia mutta eriytettyjä poliittisia ratkaisuja, jotka sopivat kunkin alueen tilanteeseen. Koska väestötekijät liittyvät myös moniin muihin asioihin, sopeutetut poliittiset toimet ovat välttämättömiä. Niinpä tärkein osa hanketta oli hankkeen kokonaistavoitteeseen kuuluvien toimenpiteiden ja aluekehityksen tehostamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden integrointi ja sopeuttaminen eri osa-alueilla. Seurantaprosessia ohjasi pääpartneri yhteistyössä eri toimenpidekokonaisuuksien koordinaattoreiden kanssa. Partnerit kävivät läpi toimenpiteiden laatua, konferenssien arviointiraportit sekä projektiaikataulun, jotta varmistettaisiin hankkeen sisällöllinen yhtenäisyys ja toimivuus. Ohjausryhmässä keskusteltiin koko hankkeen ajalta saaduista seurannan tuloksista. Hankkeen yhteydessä käynnistettiin sisäinen itsearviointiprosessi, ja kunkin projektin järjestämän konferenssin jälkeen kokoonnuttiin evaluointityöpajaan, jossa arvioitiin konferenssia ja esiteltyjä hyviä käytäntöjä sekä valmisteltiin ohjeistusta. Jo hankkeen alkuvaiheessa laadittiin kyselylomake, jonka avulla arvioitiin konferenssien laatua. Myös osaamisensiirtoa, tulosten leivittämistä ja uusien menetelmien kehittämistä arvioitiin. Näitä tietoja käytettiin hanketyön sekä tulosten sisällön parantamiseen ja vahvistamiseen. Hankkeen toimenpidekokonaisuuden 3 (kokemusten vaihto) arvioinnissa keskityttiin prosessiin, kun taas toimenpidekokonaisuuden 2 ja 4 (viestintä ja indikaattorityö) arvioinnissa tarkasteltiin ensisijaisesti tuloksia. Hankkeen eri toimenpidekokonaisuuksille oli määritelty useita tulostavoitteita. Kaikki tuloksia on levitetty hyödyntäen tiedottamisen eri muotoja. Hankkeen päätyttyä käytettävissä ovat seuraavat tulokset: välineet koko elinkaaren kestävän alueen sopeutettua strategiaa varten; alueellisen kehityksen analysointiin ja vertailuun tarkoitetut indikaattorit väestönmuutosalueille parhaita käytäntöjä, joita voidaan siirtää muille alueille jopa hankkeen päätyttyä. 14

3 Väestörakenteen muutos DART-partnerialueilla Kaikki DART-hankepartnerit valitsivat kohdealueensa, jolla niiden mukaan väestön ikääntymis- ja vähenemisprosessit ovat erityisen selkeitä. Kyseisiä väestönmuutosprosesseja tarkasteltiin DART-tutkimusalueilla 13 tärkeimmän indikaattorin avulla, ja näin niitä voitiin myös vertailla. Käytettyjä indikaattoreita ovat väestön tiheys, väestön muutos ryhmissä, väestöennuste, ikärakenne, ikääntyneiden osuus, nuorten osuus, ensisynnyttäjien keski-ikä, syntyvyys/hedelmällisyys, väestönmuutos sukupuolittain, elinajanodote, kotitalouksien koko, siviilisääty, muuttoliike. Tutkimusalueiden tärkeimmät väestörakenteen muutokset voidaan esittää tiivistettynä kyseisten indikaattorien perusteella seuraavasti: Tarkastelun kohteena olleissa DART-tutkimusalueissa on huomattavia eroja väestön suhteen. Alankomaissa sijaitseva Parkstadin alue on hyvin tiheästi asuttu alue verrattuna kahteen Suomessa sijaitsevaan erittäin harvaan asuttuun alueeseen. Kaikkien muiden alueiden väestömäärä on vertailukelpoinen. On selvästi havaittavissa, että väestö on vähentynyt viimeksi kuluneiden vuosien aikana lähes kaikkialla. Ainoastaan Tšekissä sijaitsevalla Kutna Horan alueella on todettu lievää väestönkasvua. Tutkimuksen kohteena olevien alueiden väestönmuutos voidaan jakaa viiteen ryhmään. Väestö lisääntyi tarkasteluajanjakson aikana tutkimuksessa mukana olevilla Kutna Horan, Gorenjskan ja Roscommonin alueella. Muut alueet kohtaavat useita väestön vähenemiseen liittyviä ongelmia. Tämä koskee erityisesti kahta saksalaista aluetta, sillä niiden väestö vähenee 20 prosenttia. Vatio/alue/tutkimusalue Väestönmuutos prosentteina v. 1995-2008/2009 Saksa/Brandenburg/Uckermark -19,9 Saksa/Saksi/Görlitz -19,2 Ryhmä I Suomi/Kainuu -14,2 (Hyvin nopea väheneminen) Puola/Ala-Sleesia/Klodzki -10,4 Romania/Centru/Alba -9,4 Ryhmä II Suomi/Pohjois-Karjala -6,8 (Nopea väheneminen) Itävalta/Ala-Itävalta/Waldviertel -4,7 Espanja/Galicia/Ourense -2,5 Ryhmä III (Väheneminen) Alankomaat/Limburg/Parkstad -1,5 Italia/Veneto/Rovigo -0,3 Ryhmä IV (Pysähdys) Tšekki/Keski-Böömi/Kutna Hora 0,2 Slovenia/Kranj/Gorenjska 4,3 Ryhmä V (Kasvu) Irlanti/WRA/Roscommon 13,2 15

Väestöennuste On selvää, että väestö vähenee merkittävästi tutkimuksen kohteena olleilla alueilla. Väheneminen on erityisen näkyvää kahdella itäisen Saksan alueella. Kyseiset alueet kohtaavat pikimmiten väestörakenteen muutoksesta johtuvia ongelmia, ja ne voivat tästä syystä toimia tietynlaisina mallialueina. Lisäksi on selvää, että kaikki tutkimukseen osallistuneet alueet voivat tulevaisuudessa odottaa yhä alhaisempia väestölukuja, minkä lisäksi niillä esiintyy myös väestön ikääntymiseen liittyviä ongelmia. Väestömuutos vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi: 1993, Roscommon 1991) Väestömuutos % 50 41,43 40 30 20 10 0-10 -9,66-9,55-5,7-20 -20,08-19,2-30 -40-40,02-50 Uckermark/DE Görlitz/DE Kainuu/FI Klodzki/PL Alba/RO Pohjois-Karjala/FI Ourense/ES Waldviertel/AT Rovigo/IT Parkstad/NL Roscommon/IE V. 2010 mennessä V. 2020 mennessä; Roscommon 2016 V. 2030 mennessä; Roscommon 2022 Ainoastaan Roscommonin alueella on odotettavissa väestönkasvua. Alueista Kutna Hora ja Gorenjska jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska niistä ei saatu tarvittavia tietoja. 16

Ikärakenne Nuorempien ikäpolvien pieneneminen näkyy kaikilla tutkimukseen osallistuneilla alueilla. Laskeva syntyvyys on nähtävissä kaikkein selvimmin Uckermarkin, Klodzkin, Görlitzin ja Alban alueilla. On selvää, että myös tässä ikäryhmässä väestön väheneminen tuntuu jälleen eniten ryhmään 1 kuuluvilla alueilla. 0 14 -vuotiaiden osuus väestöstä väheni yli seitsemän prosentilla vuosina 1993 2008/2009. Lisäksi yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu on ilmeistä. Muutos (vähennys/lisäys) ikäryhmäosuuksissa (0-14 v./yli 65 v.) kokonaisväestöstä (1993-2008/09) Roscommon/IE Kutna Hora/CZ Klodzki/PL Ourense/ES Alba/RO Parkstad/NL Pohjois-Karjala/FI Waldviertel/AT Rovigo/IT Gorenjska/SI Kainuu/FI Görlitz/DE Uckermark/DE no data no data yli 65 vuotta 0-14 vuotta -15-10 -5 0 5 10 15 Suhteellinen muutos % Väestörakenteen muutos on puolestaan erittäin näkyvä kahdella Saksan alueella. Ainoastaan Roscommonin alueella yli 65-vuotiaiden osuus vähenee hieman. Muutos (vähennys/lisäys) kokonaisväestössä ja ikäryhmäosuuksissa (0-14 v./yli 65 v.) Väestö Alue vuosina1993-2008/09. Yht. 1993 Yht. 2008/09 % 0 14 v. yli 65 v. Uckermark/DE 163.719 132.837-19,9-9,22 11,86 Görlitz/DE 347.707 281.076-19,2-7,24 10,73 Kainuu/FI 96.298 83.160-14,2-4,90 6,92 Klodzki/PL 182.667 164.434-10,4-7,46 2,45 Alba/RO 412.038 374.535-9,4-6,81 3,38 Pohjois-Karjala/FI 178.076 166.129-6,8-4,25 4,18 Waldviertel/AT 148.633 142.042-4,7-3,43 4,47 Ourense/ES 344.170 336.099-2,5-1,95 2,63 Parkstad/NL 244.387 241.792-1,5 no date 3,59 Rovigo/IT 248.004 246.255-0,3 no date 4,98 Kutna Hora/CZ 74.774 74.850 0,2-5,59 1,49 Gorenjska/SI 194.472 202.485 4,3-6,01 5,38 Roscommon/IE 51.975 58.768 13,2-3,30-1,65 17

Vanhushuoltosuhde/ lapsihuoltosuhde Nuorempien ikäpolvien (tavallisesti 0 15 -vuotiaat) pieneneminen on näkyvää kaikilla tutkimukseen osallistuneilla alueilla. Lisäksi yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu on ilmeistä ajan kuluessa. Tämä väestörakenteen muutos on erittäin näkyvä kahdella saksalaisella alueella. Tässä yhteydessä kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla alueilla nuorten osuuden pienenemisen on todettu johtuvan ikääntyneiden osuuden suurenemisena ilmenevästä väestörakenteen muutoksesta. Vanhushuoltosuhde % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 2009 Görlitz Uckermark Kainuu Parkstad Pohjois-Karjala Ourense Alba Kutna Hora Gorenjska Väestörakenteen muutosten seurauksena Ikääntyneiden osuus kasvaa ja nuorten osuus pienenee tasaisesti. Kaikkien DART-hankkeen tutkimusalueiden on käsiteltävä näitä ongelmia tarkoituksenmukaisella tavalla. Lapsihuoltosuhde % 40 35 30 25 20 15 2000 10 5 2009 0 Uckermark Alba Gorenjska Kutna Hora Pohjois- Karjala Kainuu Ourense Görlitz Parkstad Ensisynnyttäjien keski-ikä nousee, ja näin ollen ensimmäinen lapsi saadaan yhä vanhempana - ilmiö näkyy lähes kaikilla tutkimuksen kohteena olevilla alueilla. Ainoastaan Pohjois-Karjalan alueella ensisynnyttäjien keski-ikä laskee hieman. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden alueiden ensisynnyttäjien keski-ikä lähestyi 30:ntä vuotta. Vaikka alueiden elinajanodotetta koskevien tietojen perusteella ei voidakaan esittää pitkän aikavälin kuvausta, ne osoittavat selvästi, että naisten keskimääräinen elinajanodote on kaikilla tutkimuksessa mukana olevilla alueilla selvästi korkeampi kuin miesten. Naisten pidempää elinajanodotetta voidaan tästä syystä pitää yhtenä keskeisenä väestörakenteen suuntauksena eri eurooppalaisilla alueilla. 18

Tällä hetkellä yhden hengen kotitalouksien määrä on kasvussa, kotitalouksien rakenne muuttuu ja niiden keskimääräinen koko pienenee. Perinteisessä perhemallissa tapahtuu rakenteellisia muutoksia. Yli neljän hengen muodostamat suuret kotitaloudet ovat edelleen yleisiä Itä-Euroopan alueilla (Romania, Slovenia, Tsekin tasavalta). Myös näillä alueilla on nähtävissä huomattavia muutoksia. Samalla kun väestö vähenee, on kuitenkin useilla alueilla jo 15 vuoden ajan ollut vallalla suuntaus, jossa yhden hengen kotitalouksien määrä kasvaa. Ulkomaalaisten muuttoliike ja ulkomaisen väestönosan lisääntyminen on tyypillistä kaikkien DART-alueiden väestörakenteen muutoksessa. Tämä on tärkeää myös väestön koostumuksen sekä alueellisille työmarkkinoille ja sosiaaliturvajärjestelmille aiheutuvien seurausten kannalta. Suuntaus on pysyvä ja se ilmenee samanaikaisesti, kun väestö vähenee ja vanhenee. Muuttoliike on hyvin tärkeä väestökehityksen suuntaus. Se viittaa väestön merkittävään vähenemiseen muuttoliikkeen myötä, ja sitä luonnehditaan alueellisena tekijänä väestön luonnollisen vähenemisen ja väestörakenteen perusmuutosten rinnalla eri eurooppalaisilla alueilla. Yhteenvetona voidaan todeta, että DART-alueilla on menossa suuri väestörakenteen muutos. Tämä voidaan näyttää toteen pienimuotoisissa (Eurostatin määrittelemän NUTS III tasoa pienempien) väestö- ja sosiaalitilastoissa käytettyjen testi-indikaattorien avulla (ks. luku 5). On selvää, että muutosprosessia ei voi pysäyttää ja että kyseessä on pitkän aikavälin prosessi. Alueiden erilaisia muutoksia voidaan esitellä ja toistaa sekä niitä voidaan ennustaa, jos niitä varten on tietokantoja. Väestörakenteen muunnos- ja muutosprosessit näkyvät erityisesti seuraavina seikkoina: väestön jatkuva väheneminen (väheneminen lukuun ottamatta ryhmää V), odotettavissa on negatiivisia väestöennusteita kaikilla tutkimusalueilla); väestön jatkuva ikääntyminen (nuorten, erityisesti alle 20-vuotiaiden osuuden pieneneminen, ja ikääntyneiden, eritoten jatkuvaa hoitoa tarvitsevien ikäihmisten osuuden kasvaminen kaikki ryhmät); väestötiheyden lasku (lukuun ottamatta ryhmää V); ulkomaalaisen väestönosan lisääntyminen; ensisynnyttäjien keski-iän nousu; elinajanodotteen nousu; luonnollisen väestönkasvun negatiivinen tase (syntyneiden/kuolleiden määrä); väestön alueellisen muuttoliikkeen negatiivinen tase (maahanmuutto/maastamuutto); kotitalouksien muuttuminen (yhden hengen kotitalouksien määrän kasvu); oppilaiden ja harjoittelijoiden määrän väheneminen; työvoiman rakenteelliset muutokset ikääntyneiden työntekijöiden ja naisten työllisyyden lisääntyminen, pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen; talouden eri alojen rakenteelliset muutokset maatalouden ja teollisuuden työntekijöiden väheneminen, palvelualan kasvu. 19

4 Kokemusten vaihto Interreg IVC -ohjelmassa keskitytään kokemusten vaihtoon ja erityisesti hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja analysointiin. Tästä syystä alueellisten aloitehankkeiden Toimenpidekokonaisuudessa 3 käsitellään yhteistyön ydinaluetta, joka on nimetty Hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja analysoimiseen keskittyväksi kokemusten vaihdoksi. Toimenpidekokonaisuus 3:n yleiset vaatimukset on esitetty Interreg IVC:n ohjelmakäsikirjassa. Niiden mukaan juuri kyseisessä toimenpidekokonaisuudessa tunnistetaan ja siirretään niitä hyviä käytäntöjä, joita partnerialueet ovat kehittäneet. DART-hankkeessa on toteutettu useita toimenpiteitä, joiden avulla pyritään helpottamaan kokemusten vaihtoa partnereiden kesken kolmella temaattisella alueella, nimittäin terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, koulutuksessa, elinikäisessä oppimisessa ja työmarkkinoilla sekä innovatiivisessa ja perinteisessä taloudessa. DART-verkostossa järjestettiin hankkeen aikana useita kokemusten vaihtoa edistäviä kansainvälisiä tapahtumia. Näitä olivat muiden DART-tapahtumien yhteydessä järjestetyt neljä valmistelevaa kokousta ja tutustumiskäyntiä sekä kuusi työpajaa ja tutustumiskäyntiä eri partnerialueille: Kranj (Slovenia), Wroclaw (Puola), St. Pölten (Itävalta), Santiago de Compostela (Espanja), Galway (Irlanti) ja Alba Iulia (Romania). Neljässä työpajassa keskityttiin hyvien käytäntöjen esittelemiseen ja arviointiin hankkeen eri teema-alueilla, ja kahdessa työpajassa käsiteltiin hankkeen tuloksia ja tulosten dokumentointia. Tähän sisältyi loppuraportin laatiminen ja poliittisen suositusluonnosten valmistelu. Lisäksi järjestettiin kolme kansainvälistä DART-teemakonferenssia Dresdenissä, Saksassa (talous), Prahassa, Tsekin tasavallassa (koulutus) ja Kajaanissa, Suomessa (terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut). Isäntänä toiminut partnerialue järjesti myös tutustumiskäynnin Prahassa ja Kajaanissa. Kunkin kokouksen jälkeen kaikkien tapahtumien annista ja kyseistä teemaa käsittelevistä toimenpiteistä tehtiin yhteenveto, ja näistä keskusteltiin arviointityöpajassa. Muiden kokemusten vaihtoon liittyvien toimien osalta DART-hankkeen yhteydessä julkaistiin hyviä käytäntöjä koskeva julistekokoelma, jossa esiteltiin kaikki 89 tunnistettua ja kuvattua hyvää käytäntöä. Myös kokemusten vaihtoprosessin aikana opitun perusteella partnereiden laatimat poliittiset suositukset julkistettiin hankkeen päätöskonferenssissa. Hankkeen kaikki teema-alueet kattavat suositukset kohdennettiin Euroopan unionille, jäsenvaltioille ja alueille. Hankkeen alussa kaikkia partnerialueita pyydettiin vahvistamaan kiinnostuksensa ja sitoumuksena teema-alueisiin. Viisi kumppanialuetta sitoutui kaikkiin teema-alueisiin. Nämä olivat Brandenburg (Saksa), Saksin osavaltio (Saksa), West Region (Irlanti), Pohjois-Karjala (Suomi) ja CENTRU (Romania). Internetissä saatavissa olevan loppuraportin laajemmassa versiossa on taulukko, josta käy ilmi kaikkien kumppanien panos eri teema-alueisiin sekä valintaprosessin lopulliset tulokset. Valittujen hyvien käytäntöjen määrä on myös ilmoitettu alueittain. Hyviä käytäntöjä kuvaavat DART-julisteet: Jokainen hyvä käytäntö esiteltiin ja sitä markkinoitiin julisteessa, joka laadittiin teematyöpajaa varten ja jonka sisältö vielä tarkistettiin ja päivitettiin ennen konferenssia. Julisteiden tavoitteena oli tutustuttaa sekä partnerien edustajat (työpajoissa) että laaja yleisö (konferensseissa ja DART-verkkosivustolla) kaikkiin kuvattuihin hyviin käytäntöihin. Teematyöpajat: Hyvien käytäntöjen tunnistamis- ja kuvausprosessi viimeisteltiin ennen teematyöpajojen järjestämistä. Työpajapäivien aikana järjestettiin seuraavaa toimintaa: hyvien käytäntöjen esittely, ryhmätyö ja avoimet keskustelut, ehdotettujen hyvien käytäntöjen arviointi ja hyvien käytäntöjen valinta konferenssia varten. Työpajoissa hyvien käytäntöjen lyhyestä esittelystä vastasivat pääasiassa partnerialueiden edustajat. Toisinaan partnerit kutsuivat myös asiantuntijoiksi niin sanottuja hyvien käytäntöjen omistajia esittelemään käytäntöjään ja jakamaan tietämystään ja asiantuntemustaan partnereiden kanssa. 20