Potilasdirektiivi ja rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste Kelan aamiaistilaisuus medialle 4.12.2013 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö
Rajat ylittävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan tilanteita, joissa i. potilas siirtyy valtiosta toiseen ii. potilaasta otettu esim. laboratorionäyte tai röntgenkuva siirtyy valtiosta iii. toiseen terveydenhuollon ammattihenkilöt siirtyvät toimimaan maasta toiseen iv. terveyspalveluja tarjotaan ulkomailla/useissa valtioissa Suomessa asuvat ja ulkomailla hoitoa saavat Genimap TAYS TYKS OYS Keski-Pohjanmaan shp KYS Pohjois-Savon shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Vaasan shp Satakunnan shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Keski-Suomen shp Kanta-Hämeen shp Varsinais-Suomen shp Lapin shp Pohjois-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Päijät-Hämeen shp Helsingin ja Uudenmaan shp HYKS Kainuun shp Itä-Savon shp Etelä-Karjalan shp Kymenlaakson shp Kuka saa hoitoa? Mitä hoitoa annetaan? Mitä hoito maksaa? Kuka maksaa? Ulkomailta tulevat Suomessa hoitoa saavat 2 4.12.2013
EU-lainsäädäntö antaa potilaalle oikeuksia Minulla on oikeus saada sairaanhoitoa EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä, kun sairastun ulkomailla äkillisesti joudun kiireellisen hoidon tarpeeseen tarvitsen hoitoa pitkäaikaissairauteeni ulkomailla oleskelun aikana asun pitkäkestoisesti ulkomailla asun eläkeläisenä pysyvästi ulkomailla hakeudun ulkomaille käyttämään terveyspalveluja minulle ei voida järjestää tarvitsemaani hoitoa Suomessa
EU-lainsäädäntö turvaa potilaan oikeuksia Sosiaaliturvasopimuksilla on turvattu potilaan oikeuksia Minulla on oikeus käyttää terveyspalveluja ulkomailla Kuka tahansa voi hakeutua hoitoon mihin tahansa. Ulkomailla terveyspalvelujen käyttämiseksi ei tarvita ilmoituksia tai lupia. Hoitoa voi omalla rahalla ostaa mistä tahansa. Ulkomailla annettavaa hoitoa varten voi saada maksusitoumuksen, jos tarpeellista hoitoa ei voida järjestää Suomessa. EU-valtioiden on otettava vastaan toisista EU-valtioista hoitoon hakeutuvat potilaat. Sosiaaliturvasopimusvaltiot (Australia, Kanadan Quebec) hoitavat suomalaispotilaita sopimusten mukaisesti.
EU-lainsäädäntö koskee kaikkia terveyspalveluja Ulkomailta voi hakeutua hoitoon myös Suomeen joko yksityiseen terveydenhuoltoon tai julkiseen terveydenhuoltoon Ulkomailta tulevaa potilasta on kohdeltava yhdenvertaisesti kuntalaisiin nähden. Potilaalta tulee aina periä asiakasmaksu. Valtio voi korvata hoidosta aiheutuvia kustannuksia Potilas voi olla velvollinen maksamaan myös hoidosta aiheutuvat kustannukset Potilaiden vastaanottoa voidaan vain poikkeustilanteissa rajoittaa määräajaksi.
EU-lainsäädäntö turvaa hoitokustannusten korvaukset Saan korvauksia hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin, jos ne olisivat olleet korvattavia Suomessa Edellyttää kansallisen terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelyä, jotta tiedetään minkälaisen ulkomailla annetun hoidon kustannuksista potilas on oikeutettu korvaukseen Palveluvalikoiman määrittely on käytännössä valtion (ainoa) keino rajata kustannusvastuuta EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö: jos palveluvalikoima on liian yleisellä tasolla määritelty, valtio helposti katsotaan korvausvelvolliseksi, jos potilas hakee tietyn spesifin hoidon toisesta jäsenmaasta Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittely terveydenhuoltolakiin
Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima Mitä terveyspalveluja Suomessa voi saada? Millaisesta ulkomailla saadusta terveyspalvelusta voi saada Suomesta korvauksia? Terveydenhuoltolakiin säännös 1.1.2014 alkaen suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimasta Määritelmä siitä, mitä ovat terveyspalvelut, joita Suomessa julkisin varoin järjestetään tai korvataan Sisältää julkisen terveydenhuollon palvelut ja sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset (nk. Kela-korvaus) Palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus Palveluvalikoimaa alkaa määritellä 1.1.2014 alkaen uusi toimielin, joka sijoitetaan STM:n yhteyteen 4.12.2 013 7
Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa Voin ostaa eurooppalaisella lääkemääräyksellä lääkkeitä ulkomailla Toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lääkemääräys on hyväksyttävä, jos lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa Lääkemääräykset kirjoitetaan lääkkeen vaikuttavalla aineella, kauppanimeä käytetään vain poikkeuksellisesti Vastavuoroista tunnustamista ei sovelleta lääkevalmisteisiin, jotka edellyttävät erityislääkemääräystä (Suomessa huumauslääkemääräys ja ns. säilytettävä lääkemääräys) Apteekki voi kieltäytyä toimittamasta lääkettä, jos epäillään lääkemääräyksen aitoutta tai lääketieteellistä asianmukaisuutta tai lääkemääräys on epäselvä tai puutteellinen Ei vaikutusta lääkekorvauksia tai lääkevaihtoa koskeviin säännöksiin
Lääkemääräykset ovat kelpoisia kaikissa EU-maissa Voin ostaa Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä lääkkeitä ulkomailla Lääkelakiin 1.1.2014 alkaen uusi eurooppalaista lääkemääräystä koskeva 56 a STM:n asetusta lääkkeen määräämisestä muutetaan tarkemmat säännökset mm. tiedoista, jotka lääkkeen määrääjän tulee eurooppalaiseen lääkemääräykseen sisällyttää Kelalta uusi lomake Eurooppalainen lääkemääräys, joka löytyy Lääkäriportaalista FiMnet-tunnuksilla Paperilomakkeita voi tilata: lomakevarasto@kela.fi Tulostemalli tietojärjestelmään tilattavissa: lomakkeet@kela.fi
EU-lainsäädäntö turvaa potilaalle korvauksen joko Suomen tai hoitoa antaneen valtion lainsäädännön mukaisesti Saan korvauksia kustannuksiin kuten, jos vastaavassa tilanteessa hoitoni olisi järjestetty tai korvattu julkisista varoista Potilaan tilanne voidaan rinnastaa hoitoa antavassa valtiossa asuvaa paikalliseen henkilöön Korvataan enintään tosiasialliset kustannukset Jos hoito ulkomailla on kalliimpaa kuin vastaavan hoidon kustannus potilaan kotimaassa, ylimenevää osaa ei tarvitse korvata Suomen monikanavaisen rahoitusjärjestelmän kannalta erityinen kysymys: rinnastetaanko ulkomailla annettu hoito Suomen julkisen vai yksityisen terveydenhuollon palveluun?
Suomen lainsäädännössä säännökset potilaan korvauksista Saan korvaukset kuten jos käyttäisin yksityistä terveydenhuoltoa tai julkista terveydenhuoltoa Suomessa Jos potilas hakeutuu ulkomaille hoitoon, hän saa kustannuksista sairausvakuutuskorvauksen (Kela-korvaus). Kustannuksista vastaa sairausvakuutusrahasto. [Nykytila] Jos potilas on joutunut ulkomailla oleskelunsa aikana lääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon tarpeeseen, hän saa korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa valtio. [Muutos] Jos potilasta ei voida hoitaa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa, hän saa ennakkoluvan ja korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa kotikunta. [Nykytila]
Suomen lainsäädännössä säännökset potilaan korvauksista Saan korvaukset kuten jos käyttäisin yksityistä terveydenhuoltoa tai julkista terveydenhuoltoa Suomessa Jos potilas hakeutuu ulkomaille hoitoon, hän saa kustannuksista sairausvakuutuskorvauksen (Kela-korvaus). Kustannuksista vastaa sairausvakuutusrahasto. [Nykytila] Jos potilas on joutunut ulkomailla oleskelunsa aikana lääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon tarpeeseen, hän saa korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa valtio. [Muutos] Jos potilasta ei voida hoitaa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa, hän saa ennakkoluvan ja korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa kotikunta. [Nykytila]
Suomen lainsäädännössä säännökset potilaan korvauksista Saan korvaukset lääkeostostani kuten Suomessa Korvausta lääkeostoon haetaan 6kk kuluessa maksusta Kelasta lomakkeella SV 128 Hakemukseen on hyvä liittää esimerkiksi kuitti lääkeostosta tai kopio reseptistä. Jos lääkeosto on tehty Suomessa kirjoitetulla eurooppalaisella lääkemääräyksellä, hakemuksen käsittelyä nopeuttaa liitteenä oleva Eurooppalaisen lääkemääräyksen osa 2 Korvaus ulkomailla ostetusta lääkkeestä maksetaan, jos kysymyksessä on sellainen lääkevalmiste, joka vastaa Suomessa korvattavaa lääkettä. Lääkevalmisteiden vastaavuus arvioidaan lääkemuodon, lääkeaineen ja sen vahvuuden perusteella. Korvauksen määrään vaikuttaa ulkomailta ostetun lääkkeen hinta, pakkauskoko sekä vastaavan Suomessa korvattavaksi hyväksytyn lääkkeen pakkauskoko, hinta tai viitehinta.
Suomen lainsäädännössä säännökset potilaan korvauksista Saan korvaukset kuten lääkeostostani kuten Suomessa Jos vastaava lääke Suomessa kuuluu viitehintajärjestelmään, korvauksen perusteena on lääkkeen ostohinta tai enintään lääkkeelle Suomessa vahvistettu viitehinta. Jos vastaava lääke Suomessa ei kuulu viitehintajärjestelmään, korvauksen perusteena on lääkkeen ostohinta tai enintään lääkkeelle Suomessa vahvistettu hinta. Jos henkilöllä on voimassa oleva lääkkeen erityiskorvausoikeus, maksetaan erityiskorvaus ulkomailta tilapäisen oleskelun aikana ostetusta lääkkeestä, jos vastaava lääkevalmiste on Suomessa hyväksytty erityiskorvattavaksi. Jos ostettua lääkettä tai lääkeainetta ei korvattaisi Suomesta ostettuna, korvausta ei makseta myöskään ulkomailta ostetusta vastaavasta lääkkeestä.
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste Saan tietoa mahdollisuuksistani ja oikeuksistani käyttää terveyspalveluja ulkomailla Suomeen perustetaan rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste, joka sijoitetaan Kelaan Yhteyspiste aloittaa toimintansa 1.1.2014 ja se tarjoaa tietoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla Yhteyspiste jakaa tietoa henkilön oikeuksista, hakemusten käsittelystä, terveyspalvelujen käyttämisestä muualla kuin asuinvaltiossa, käytännön toimintaprosesseista, potilaan oikeusturvasta ja viranomaisten vastuunjaosta. Tietoa jaetaan ensisijaisesti EU- ja Eta-valtioiden ja Sveitsin tilanteesta. Voimavarojen puitteissa voidaan jakaa sosiaaliturvasopimusvaltioita ja muita valtioita koskevia tietoja.
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste Toiminnan lähtökohtina ovat avoimuus ja julkisuus. Yhteyspisteelle tietoja tuottavat maksutta julkinen terveydenhuolto, Kela, THL, Valvira, Fimea ja aluehallintovirastot. Yhteyspisteen toimintaa tukee yhteistyöryhmä, johon osallistuvat em. tahojen lisäksi potilasvakuutuskeskus, Kuntaliitto ja potilasjärjestöjen edustaja (SOSTE ry) Yhteyspisteen toimintamenoista vastaa valtio (v. 2013 yht. 0,7M ) Käyttää sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI) potilasdirektiiviin toimeenpanoa koskevien tietojen saamiseksi 4.12.2 013 16
Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste Yhteyspiste tarjoaa tietoja a) Verkkosivuilla www.kela.fi/yhteyspiste a) Sähköpostitse yhteyspiste@kela.fi b) Puhelinpalveluna p. 020 63 40 400 arkisin klo 9-16 (käytössä 2.1.2014 alkaen) 4.12.2 013 17
Onko potilasdirektiivillä toivottuja vai ei-toivottuja vaikutuksia? Potilasdirektiivi on hyvä esimerkki EU-sääntelystä, jolla on syvälle käyviä välillisiä vaikutuksia kotimaiseen järjestelmäämme esim. ensisijaisesti kyse potilaan oikeudesta käyttää palveluja ulkomailla ja saada korvauksia, toissijaisesti vaikuttaa palvelu- ja korvausjärjestelmäämme Hoidon antaminen ja palveluiden järjestäminen on edelleen valtioiden toimivallassa, mutta potilaan valinnanvapautta ja palvelujen vapaata tarjontaa korostava EU-sääntely aiheuttaa paineen tarkastella kansallisia perusratkaisujamme esim. terveyspalvelujen järjestämis- ja rahoitusmalli Potilasdirektiivi toimii jatkossa kehikkona, jonka puitteissa EUyhteistyö terveydenhuollon alalla tiivistyy ja laajenee entisestään esim. paine yhdenmukaistaa hoidon laadun ja potilasturvallisuuden vähimmäistaso
Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? 19 4.12.2013