Talouden näkymät vuosina 2013 2015 Euro & talous 5/2013 Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.12.2013 1
Kansainvälisestä taloudesta positiivisia viestejä 2
Osakeindeksit nousseet, mutta maakohtaiset erot suuria Yhdysvallat Saksa Japani Suomi Italia Espanja 180 4.1.2010 = 100 160 140 120 100 80 60 40 2010 2011 2012 2013 Lähde: Bloomberg. 26339@Pörssi-indikaat E&t2013 (FI) 3
Valtionlainojen tuottoerojen kaventuminen heijastaa odotusten kohentumista Portugali Irlanti Italia Espanja Suomi Yhdysvallat Saksa Japani 18 % 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2010 2011 2012 2013 Lähde: Bloomberg. Lainojen maturiteetti n. 10 vuotta. 27391 4
Kriisimaiden toimet vahvistaneet kilpailukykyä ja talouden tasapainoa Julkisen talouden rakenteellinen perusjäämä Vaihtotase 3 % BKT:sta Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 6 Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo, % BKT:sta 2 4 1 2 0 0-1 -2-2 -4-3 -6-4 2003 2005 2007 2009 2011 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Vuoden 2013 luvut perustuvat komission syysennusteeseen 2013. Lähteet: Euroopan komissio, EKP ja Suomen Pankin laskelmat. -8 2005 2007 2009 2011 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: EKP, Eurostat, kansalliset keskuspankit/tilastoviranomaiset ja Suomen Pankin laskelmat. 26295@Vaihtotase2(Q) 5
Kansainvälisen talouden viestit rohkaisevia, mutta finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125 120 115 110 105 100 95 90 85 2008/I = 100 2008/I = 100 2008 2010 2012 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 26586 200 180 160 140 120 100 80 60 40 6
Suomen kasvunäkymät kohentuvat hitaasti 7
Kokonaistuotanto vakautunut vuoden 2013 aikana Bruttokansantuotteen volyymi 115 Indeksi, 2005 = 100 110 105 100 95 90 85 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Luvut on puhdistettu kausivaihtelusta. Lähde: Tilastokeskus. 25525 8
Suomen talous hitaaseen kasvuun Kokonaistuotannon määrä 180 Prosenttimuutos edellisvuotisesta (oikea asteikko) Viitevuoden 2000 hinnoin (vasen asteikko) Mrd. euroa % 10 160 5 140 0 120-5 100 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014-10 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24078 9
Kysyntä ja tarjonta 2012* 2011 2012 2013e 2014e 2015e Mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisvuotisesta Bruttokansantuote 192,5 2,7-0,8-1,0 0,6 1,7 Kesäkuun ennuste -0,8 0,7 1,4 Muutos -0,2-0,1 0,3 Tuonti 79,8 6,2-1,0-7,3 0,9 4,2 Vienti 78,1 2,7-0,2-1,7 1,7 4,7 Yksityinen kulutus 108,5 2,6 0,2-0,5-0,2 1,0 Julkinen kulutus 48,3 0,5 0,6 1,3 0,7 0,6 Yksityiset investoinnit 32,7 6,2-1,3-1,8 0,3 4,3 Julkiset investoinnit 5,0 3,0 0,9 0,4-0,4 0,0 * Käyvin hinnoin, mrd. euroa. 10
Työmarkkinoiden tila kohenee vasta vuonna 2015 11
Työllisyydessä käänne parempaan tuotannon kasvun voimistuessa Työttömyys ja työllisyys: trendi Työlliset (vasen asteikko) 2 600 Työttömyysaste (oikea asteikko) 1 000 henkeä % 12 2 500 10 2 400 8 2 300 6 2 200 2004 2006 2008 2010 2012 2014 4 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 26516 12
Tuottavuuden kasvu jää hitaaksi 6 Työn tuottavuuden kasvu Tuotanto työtuntia kohti Tuotanto työllistä kohti Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 2 0-2 -4-6 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24079 13
mutta yksikkötyökustannusten nousu hidastuu huomattavasti Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti Yksikkötyökustannukset Tuottavuus työllistä kohti 10 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8 6 4 2 0-2 -4-6 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 20749 14
Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen pysähtyy Yksikkötyökustannusten kehitys Suomi Euroalue Saksa Ranska Ruotsi 130 Indeksi, 2007 = 100 120 110 100 90 80 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähteet: Macrobond, Suomen Pankki ja Euroopan komissio. 27319 15
Viennin elpyminen voimistaa kotimaista kysyntää 16
Maailmantalouden piristyminen vauhdittaa vientiä Suomen vienti ja vientimarkkinat Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat 140 Indeksi, 2007/I = 100 130 120 110 100 90 80 70 2007 2009 2011 2013 2015 Lähteet: Tilastokeskus, eurojärjestelmä ja Suomen Pankki. 21242 17
Investointitoiminta vielä pitkään laimeaa Investointien määrä 30 Yksityiset investoinnit (vasen asteikko) Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset (vasen asteikko) Asuinrakennukset (vasen asteikko) Yksityiset investoinnit viitevuoden 2000 hinnoin (oikea asteikko) Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Mrd. euroa 35 20 30 10 25 0 20-10 15-20 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 10 23231 18
Vaimea tulokehitys painaa kulutusta Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen 6 Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot* Yksityisen kulutuksen määrä* % 4 2 0-2 -4 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kotitaloudet = kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. * Prosenttimuutos edellisestä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 19912 19
Vaihtotase tasapainossa Vaihtotase, % bruttokansantuotteesta 12 % 8 4 0-4 -8 1980 1990 2000 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 26152 20
Inflaatio hidastuu 21
Inflaatio hidastunut veronkorotuksista huolimatta Eri hyödykeryhmien vaikutus inflaatioon Palvelut Jalostetut elintarvikkeet Energia Teollisuustuotteet pl. energia Jalostamattomat elintarvikkeet Kokonaisindeksi 6 Vaikutus YKHI-inflaatioon, prosenttiyksikköä 4 2 0-2 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähde: Tilastokeskus. 20984 22
Kysynnän vaimeus pitää hintapaineet vähäisinä YKHI-inflaatio ja inflaatio ilman välillisten verojen muutoksia YKHI YKHI kiintein veroin 5 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 4 3 2 1 0 2006 2008 2010 2012 2014 YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 25534 23
Talouskasvun vaimeus heikentää julkista taloutta 24
Valtion ja kuntien rahoitusvaje pysyy mittavana 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 Valtion ja kuntien rahoitusvaje Rahoitusjäämä (oikea asteikko) Valtion rahoitusjäämä (oikea asteikko) Valtion ja kuntien tulot (vasen asteikko) Valtion ja kuntien menot (vasen asteikko) Mrd. euroa % BKT:stä 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24903 25
myös koko julkinen sektori tuntuvasti alijäämäinen Julkisen sektorin rahoitus- ja perusjäämä Perusjäämä Rahoitusjäämä 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Prosenttia BKT:stä 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24903 26
Julkinen velka ylittää 60 % jo vuonna 2014 Julkisyhteisöjen EDP-velka, valtion ja kuntien velka sekä valtionvelka Julkisyhteisöjen EDP-velka Valtion ja kuntien velka Valtionvelka 90 % BKT:stä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki. 24903 27
Julkisen talouden vakauttaminen etenee, vaikeita päätöksiä vielä edessä 28
Ohjelman mukainen kuntatalouden sopeutus hidastaa selvästi velkaantumista Julkiseen talouteen on muodostunut liiallinen rakenteellinen alijäämä. Velka-asteen alentaminen 60 prosenttiin ei toteudu ilman lisätoimia. Kuntien sopeutustoimet tasapainottavat kuntatalouden ja julkisen talouden rakenteellinen alijäämä pienenee tavoitearvon tuntumaan. vähentävät ylivelkaantumisen riskiä, mutta velkaaste jää 60 prosentin yläpuolelle. 29
Työurat ja julkisen sektorin tuottavuus avainasemassa 2020-luvulla Julkisen talouden velka-aste vuosina 2012 2030 Peruslaskelma Kuntatalouden 2 mrd. euron sopeutus vuosina 2014-2017 120 Kuntasopeutuksen lisäksi eläkeuudistus, julkisen tuottavuuden nousu ja muut ohjelman osat toteutuvat suunnitellusti % BKT:stä 110 100 90 80 70 60 50 2012 2016 2020 2024 2028 Lähde: Kinnunen, Mäki-Fränti ja Railavo, Talouden rakenneuudistukset ja julkisen talouden kestävyys, Euro & talous Talouden näkymät 5/2013. 27344 30
Finanssipolitiikan ohjausta vahvistettava Valtion menokehysjärjestelmää tulisi uudistaa Jos talouskasvu rakenteellisesti hiipuu, tulisi määrärahakehyksiä sopeuttaa vastaavasti Hanke kuntien talousohjausjärjestelmän uudistamiseksi on tärkeä. 31
Rakenneuudistukset välttämättömiä kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi Mikäli kaikki rakennepoliittiset toimenpiteet saatetaan voimaan, ne riittävät kuromaan kestävyysvajeen umpeen. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tulee edetä määrätietoisesti. Eläkeuudistus on välttämätön. Suomen päätöksentekokyky ratkaisevan tärkeää. 32
Rahoitusjärjestelmän vakaudesta 33
Pankkiunioni etenee Kattava arvio pankeista ennen kuin Euroopan keskuspankki ottaa vastuun valvontatehtävistä Valvontaan otettavien pankkien elinkelpoisuus varmistetaan Silloin kun kattava arvio niin edellyttää, pankit on pääomitettava 34
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi avainasemassa Elinkelvottomien pankkien hallittuun alasajoon tarvitaan kriisinratkaisumekanismia Kriisinratkaisumekanismi perustuu sijoittajavastuun toteutumiseen (bail-in) Sijoittajavastuun toimeenpano tarvitaan tehokkaan kriisinratkaisun varmistamiseksi 35
Makrovakausvälineet käyttöön Suomessa Kansallisten makrovakausvälineiden tarve korostuu rahaliitossa erityishaasteena maakohtaiset asuntomarkkinoiden riskit Järjestelmäriskeihin varauduttava useilla välineillä: muuttuva lisäpääomavaatimus (liiallinen luottojen kasvu) lainakatto (asuntomarkkinoiden riskit) systeemisten pankkien lisäpääomavaatimukset ja järjestelmäriskipuskuri (keskittynyt pankkisektori) 36
Kotimainen pankkisektori 37
Pankkijärjestelmän riskiensietokyky pysynyt hyvänä 20 Suomen talletuspankkien kannattavuus ja vakavaraisuus Oman pääoman tuotto (ROE)* Vakavaraisuussuhde Ydinvakavaraisuussuhde (CET1) % 16 12 8 4 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1 6/ 2013 * Vuosien 2006 2007 tuottoihin vaikuttivat eräät pankkisektorin rakennemuutoksista johtuneet merkittävät kertaluonteiset tuotot. Lähde: Finanssivalvonta. 38
Talletuspankkitoiminnon kannattavuus koetuksella 7 Lainojen ja talletusten keskikorot ja niiden välinen kokonaismarginaali Suomessa % Rahalaitosten lainakannan keskikorko Rahalaitosten kokonaismarginaali Rahalaitosten talletuskannan keskikorko 6 5 4 3 2 1 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lainat yleisölle ja talletukset yleisöltä. Lähde: Suomen Pankki. 39
Kotitalouksien velkaantuminen tasaantunut Kotitalouksien velkaantuneisuus ja asuntojen hinnat Suomessa Kotitalouksien velat*, % käytettävissä olevasta tulosta (vasen asteikko) Asuntojen hinnat suhteessa palkansaajien ansiotasoon (oikea asteikko) 140 % Indeksi, 2000/I = 100 115 120 110 100 105 80 100 60 95 40 90 20 85 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 * Ml. kotitalouksien arvioitu osuus omistamiensa asunto-osakeyhtiöiden veloista. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 80 40
Pankkien myöntämien yrityslainojen laskennalliset marginaalit leventyneet Uusien yrityslainojen laskennalliset keskimarginaalit Suomessa Suomalaisten yritysten korollinen velka 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 Enintään 50 000 euron uudet nostetut lainat Enintään 250 000 euron uudet nostetut lainat Yli 50 000 ja enintään 250 000 euron uudet nostetut lainat Yli 250 000 euron ja enintään miljoonan euron uudet nostetut lainat Yli miljoonan euron uudet nostetut lainat Prosenttiyksikköä 2010 2011 2012 2013 Ilman tili- ja reposopimuksia. Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 140 120 100 80 60 40 20 1 Lainat rahalaitoksilta 2 Lainat ulkomailta (pl. suorat sijoitukset) 3 Lainat muilta rahoituslaitoksilta 4 Lainat työeläkeyhtiöiltä 5 Lainat muilta julkisyhteisöiltä 6 Lyhytaikaiset velkapaperit 7 Pitkäaikaiset velkapaperit 8 Velka suhteessa BKT:hen (oikea asteikko) Mrd. euroa 8 % vuositason BKT:stä 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 7 6 5 43 2 1 70 60 50 40 30 20 10 0 41
PK-yritysten rahoituksen saatavuudessa ei merkittäviä muutoksia, mutta yrityskohtainen riskiarviointi tiukentunut Uudet enintään 1 milj. euron yrityslainasopimukset Suomessa Suomalaisten PKyritysten pankkirahoituksen saatavuus 1 400 2013 2012 2011 2010 2009 2008 Milj. euroa 100 Saatu kaikki Ei nostettu korkean koron vuoksi Ei vastausta % Saatu osa Hylätty 1 200 1 000 800 600 400 80 60 40 20 200 0 tammihelmimaalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marrasjoulu Lähde: Suomen Pankki. 0 2009 2010 2011 * ** * Kysely tehty loka-maaliskuussa. ** Kysely tehty huhti-syyskuussa. Lähde: Euroopan keskuspankki. 2012 * ** 2013 * ** 42
Euro & talous Talouden näkymät 5/2013 Liiteartikkelit: Rahoitusjärjestelmän vakaus Talouden rakenneuudistukset ja julkisen talouden kestävyys Helvi Kinnunen, Petri Mäki-Fränti ja Jukka Railavo 43
Kiitos! 44
Lisäkuvioita 45
Euron valuuttakurssi suhteessa dollariin Euron arvo Yhdysvaltain dollareina 1,65 1,6 1,55 1,5 1,45 1,4 1,35 1,3 1,25 1,2 1,15 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Reuters. 46