Kymenlaakson maakuntatilaisuus, Kouvola 9.5.2012 Talouden tila ja kuntatalouden näkymät Reijo Vuorento apulaisjohtaja
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
ETLAn Suhdanne 1/2012: tiivistelmä Maailmantalouden näkymät ovat yhä epävarmat, mutta positiivisia merkkejä on jo näkyvissä vuoden 2012 jälkipuoliskolle Suomen kokonaistuotanto kasvaa 0.9 prosenttia vuonna 2012, ensi vuonna kasvu nopeutuu 2.6 prosenttiin Elintarvikkeiden ja asumisen hintojen nousu hidastuu; Suomen kuluttajahinnat nousevat 2.7 prosenttia vuonna 2012 Ostovoiman niukka paraneminen jarruttaa yksityisen kulutuksen kasvumahdollisuuksia Yritysten investoinnit supistuvat vuonna 2012 viennin heiketessä, kasvua odotettavissa ensi vuonna Työttömyysasteen lasku pysähtyy vuonna 2012 Talouskasvun hidastuminen syö budjetin tiukennuksen vaikutuksen ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Nykytilanne Talous ja rahoitusmarkkinat Velkakriisi ja säästökuurit aiheuttaneet ja aiheuttavat haasteita talouskasvulle Riittääkö Saksan veto ylläpitämään edes kituliasta kasvua euroalueella? => Euroalueen yhtenäisyys on koetuksella Suomen kunnat Kuntien yhteistä varainhankintaa kriisi ei ole vaikeuttanut oleellisesti, sillä Kuntarahoitus on koettu yhdeksi sijoittajien turvasatamista. Verrattuna vuosien 2008 2009 kriisiin rahoituksen saatavuus on ollut parempi => kunnat ovat saaneet useita lainatarjouksia samantasoisilla ja markkinakorkokantoja seurailevilla koroilla. Kuitenkin yli viiden vuoden lainatarjoukset silloin ja nyt käytännössä vain Kuntarahoitukselta. Myös Kuntarahoitus on kuitenkin joutunut korottamaan antolainauksen marginaalejaan. Taustalla on sääntelyn kiristymiseen varautuminen mutta myös rahan hinnan kallistuminen. Kuntarahoituksen antolainaus pysyi vuonna 2011 lähes edellisvuoden tasolla. Kuntien lainakanta nyt n. EUR 12 mrd. ja sen arvioidaan edelleen kasvavan EUR 1 mrd. vuosivauhtia. 13
Valtion ja kuntien velkaantuminen 1985 2015 Mrd. % Valtionvelka Lähde: Valtiokonttori, vuosien 2011 2015 ennusteet VM. Mrd. % Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Lähde: Vuodet 1985 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 13 ennusteet Peruspalvelubudjetti 5.10.2011 JT, HP 14
Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 1 (2)» Rahamarkkinoiden ongelmat sekä Kreikan ja muutaman muun euromaan ongelmat ovat heikentäneet näkymiä rajusti. Luottamus markkinoilla heikentynyt. Kaikkia ongelmia ei valitettavasti ole vielä nähty. Portugali ja Espanja ja Italia ongelmissa. Euroopassa vahva taantumariski.» Suomen viennin kasvu on hidastunut, monilla toimialoilla pysähtynyt. Suuria lomautuksia ja irtisanomisia on tehty.» Maamme vaihtotase 2011 alijäämäinen ensi kerran vuoden 1993 jälkeen.» Heikentyvä euro parantaa toisaalta vähitellen viennin kilpailukykyä.» Maamme talouskasvu on alhainen tänä vuonna.» Parhaimmillaankin olemme siirtymässä jälkiteollistuneessa maailmassa hitaan kasvun aikaan ja samanaikaisesti ikääntymisestä johtuvaan hoivan tarpeen kasvuun. Tämä vaikuttaa maahamme ja kuntiin voimakkaasti. 15
Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 2 (2)» Kuntataloudet selvisivät viime vuodesta vielä varsin hyvin.» Kuntien menot kasvavat tänä vuonna noin ksm 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin ksm noin 2 %, valtionosuusleikkaus (631 m ) vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien vo-tehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan kuntatalous kiristyy valtion budjettiesityksen takia -448 milj..» Tarvitaan julkisten tehtävien priorisointia ja rajanvetoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vastuisiin. Tuottavuuden nosto ei yksin riitä, mutta sitä tarvitaan!» Hallituksen kehysriihen ratkaisut riittävätkö ne?» Kuntien veropohjaa ja tehtäviä tarkasteltava uudelleen! 16
Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat 2 (2)» Kuntataloudet selvisivät viime vuodesta vielä varsin hyvin.» Kuntien menot kasvavat tänä vuonna noin ksm 4 %, verotulot vain parhaimmillaankin ksm noin 2 %, valtionosuusleikkaus (631 m ) vähentää valtion rahoitusosuutta kuntien vo-tehtävistä 2,7 prosenttiyksikköä. VM:n mukaan kuntatalous kiristyy valtion budjettiesityksen takia -448 milj..» Tarvitaan julkisten tehtävien priorisointia ja rajanvetoa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vastuisiin. Tuottavuuden nosto ei yksin riitä, mutta sitä tarvitaan!» Hallituksen kehysriihen ratkaisut riittävätkö ne?» Kuntien veropohjaa ja tehtäviä tarkasteltava uudelleen! 17
Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä 1,2 miljardilla eurolla. Veromuutosten merkittävimmät fiskaaliset vaikutukset johtuvat» ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumisesta 2013 2014 (tuottoarvio vuonna 2014 n. 800 milj. euroa)» arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön korotuksesta (tuottoarvio vuonna 2014 n. 750 milj. euroa) Osa veromuutosten euromääräisestä vaikutuksesta otetaan huomioon kuntien verorahoitusta vähentämällä pienentämällä valtionosuuskompensaatiota Varainsiirtoveron muutoksilla valtio kerää 80 milj. euroa; lisäksi valtio kerää solidaarisuusverolla ja perintöverotusta kiristämällä yhteensä 115 milj. euroa Suurimmat lisäsäästöt kohdentuvat kuntien valtionosuuksiin, joita vähennetään asteittain siten, että taso vuonna 2015 on 500 miljoonaa alempi. Kasvupanoksia yritystoiminnan tukemiseksi mm. poistomahdollisuuksien tilapäinen parantaminen ja työllisyyttä edistäviä toimia sekä liikenneinvestointeihin 2012 16 suurten väylähankkeiden hyväksyminen, toisaalta leikkauksia väylänpidon rahoituksessa. 18
Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 1 (3) Valtionosuuteen kohdistuvan lisäleikkauksen johdosta kunnilta jää vuosina 2013 2015 saamatta valtionosuutta 875 milj. euroa» Pohjalla hallitusohjelman mukainen v. 2012 2015 toteutettu vuosittainen 631 milj. euron leikkaus, jonka myötä kuntien valtionosuustulo vähenee yhteensä 2 524 milj. euroa Leikkaukset tehdään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia alentamalla = kuntien rahoitusosuutta korottamalla» Leikkauksen vaikutus /as-tasasuuruinen kaikissa kunnissa Vuoden 2015 tasolla on valtionosuusrahoituksen taso 1 131 milj. euroa alhaisempi, kun nyt päätetyt ja hallitusohjelmassa sovitut leikkaukset ovat täysimääräisesti voimassa» Tämä vastaa yli yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa 19
Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 2 (3) Kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistuvia leikkauksia lisäävät opetustoimen valtionosuusleikkaukset OKM:n hallinnonalalla hallitusohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan pääosin vuosina 2013 2015 Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti OKM:n hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2013 (kunnat ja kuntayhtymät -45 m ) ja yksikköhintarahoitukseen kohdistuu lisäleikkauksia (2015 mm. lukiot -37 m ja ammatillinen perusopetus -49 m ) Leikkaukset vääjäämättä kiristävät kunnallisverotusta, heikentävät kunnallisten palvelujen laatua ja kiihdyttävät velkaantumista 20
Sopeutustoimien vaikutukset kuntatalouteen 3 (3) Toimien myönteiset piirteet:» Hallitus pääsi ratkaisuihin valtiontalouden kehyksistä» Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät ratkaisuja eläkekysymyksissä» Hallitus aikoo jatkaa yhteisöveron tuoton korotettua jako-osuutta kunnille vuosille 2014 ja 2015 vaikutus 2014 noin 270 milj.. Yritysverotuksen huojennusten vaikutus kompensoidaan jakoosuudessa.» Jäteveron siirtäminen kunnille toisi verotuloja 90 miljoonaa euroa vuodessa.» Kiinteistöverotusta kehitetään mm. selvittämällä mahdollisuudet kiinteistöverojen alarajojen nostamiseen.» Soten rakennusten ja koulujen v. 2012 alkaviin peruskorjauksiin lisäbudjetissa 30 milj.. Hallitus arvioi yhdessä kuntien kanssa, voidaanko kuntien velvoitteita vähentää ja normeja joustavoittaa. 21
Hallitusohjelman ja kehysriihen 22.3.2012 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen 22
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2010 2011 Uusimaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Savo Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi: 2011* 2010 2011* 2010 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 25
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2010 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintamenot yht. 33,85 35,35 36,85 38,21 39,79 41,49 43,25 Palkat 15,01 15,61 16,11 16,48 16,98 17,54 18,12 Muut henkilöstömenot 4,47 4,62 4,76 4,87 5,02 5,16 5,30 Ostot 11,72 12,49 13,30 14,16 15,08 16,06 17,10 Muut toimintamenot 2,65 2,63 2,68 2,70 2,71 2,73 2,73 Korkomenot 0,30 0,36 0,31 0,40 0,53 0,66 0,73 Investoinnit 5,69 1) 4,14 4,20 4,20 4,20 4,20 4,20 Yhteensä 39,83 1) 39,85 41,36 42,81 44,52 46,35 48,18 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. Palkat 4,2 2,8 4,5 4,0 4,2 3,2 3,7 2,3 4,2 3,0 4,3 3,3 4,3 3,3 Ostot 7,4 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 Menot yhteensä 8,3 1) 0,0 3,8 3,5 4,0 4,1 4,0 Lähde: Vuodet 2010 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012 2016 ennusteet PPO 4.4.2012. 1) Luvut sisältävät Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) perustamiseen liittyviä eriä, joiden vaikutus koko kuntatalouden rahoitusasemaan on neutraali. 26
Kuntien verotulot vuosina 2010 2016, mrd. Verolaji 2010 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Kunnallisvero 15,77 16,21 16,82 17,37 18,20 18,98 19,83 Yhteisövero 1,41 1,66 1,41 1,45 1,54 1,64 1,37 Kiinteistövero 1,17 1,20 1,26 1,28 1,31 1,34 1,37 Verotulot yhteensä 18,35 19,07 19,49 20,10 21,05 21,96 22,57 Muutos, %: Kunnallisvero 2,1 2,8 3,8 3,3 4,8 4,3 4,5 Yhteisövero 17,5 18,5-15,4 2,8 6,2 6,5-16,5 Kiinteistövero 20,4 2,0 5,2 1,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 4,2 3,9 2,2 3,1 4,7 4,3 2,8 Tuloveroprosentti, keskim. 18,97 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 31,99 28,34 29,41 29,22 29,13 23,26 Lähde: Vuodet 2010 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012 2016 ennusteet PPO 4.4.2012. 27
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. 2010 2011* 2012e 2013e 2014e 2015e 2016e Toimintakate -22,94-24,18-25,21-26,14-27,22-28,38-29,59 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 18,35 7,43 0,19 3,02-2,15 1,06 19,07 7,68 0,07 2,64-2,20 0,13 19,49 8,09 0,22 2,60-2,30 0,17 20,10 8,21 0,18 2,35-2,40 0,17 21,05 8,38 0,07 2,28-2,51 0,17 21,96 8,67-0,04 2,21-2,62 0,17 22,57 8,88-0,09 1,77-2,74 0,17 Tilikauden tulos 1,93 0,57 0,48 0,12-0,06-0,24-0,80 Tulorah. korjauserät -1,38-0,40-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,70 2,37 2,32 2,07 2,00 1,93 1,49 Investoinnit, netto -3,02-3,32-3,20-3,20-3,20-3,20-3,20 Rahoitusjäämä 1) -0,32-0,95-0,88-1,13-1,20-1,27-1,71 Lainakanta 11,67 12,61 13,56 14,76 16,06 17,41 19,21 Rahavarat 4,76 4,70 4,67 4,65 4,64 4,62 4,61 Lähde: Vuodet 2010 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012 2016 ennusteet PPO 4.4.2012 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 28
% 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001 2016, % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: 2001-2011 2012-2016 Arvo: 5,2 % 4,1 % Määrä: 2,0 % 1,3 % Kustannustaso: 3,2 % 2,8 % 5,0 4,0 Määrän muutos 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Lähde: Vuodet 2000 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012 2016 arviot PPO 4.4.2012. 29 9.5.2012 Reijo Vuorento
% Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2011 Kymenlaakso 250 200 Kymenlaakso Koko maa 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan. 30
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kymenlaakso yhteensä 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 31 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 700 600 500 400 300 200 100 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kouvolan seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 32 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 700 600 500 400 300 200 100 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kotka-Haminan seutukunta 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 33 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Kotka-Haminan seutukunta 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 34 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan
2500 2000 1500 1000 500-500 -1000-1500 -2000 Kymenlaakson kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, /as. 0-2500 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* Tulorahoitusjäämä 1), Kymenlaakso Tulorahoitusjäämä 1), koko maa Lainakannan muutos, Kymenlaakso Lainakannan muutos, koko maa 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 35 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan
2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2011, /as. Kymenlaakso Rahavarat, Kymenlaakso Rahavarat, koko maa Lainakanta, Kymenlaakso Lainakanta, koko maa 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11* 36 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet 1997 2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012 2016 ennusteet PPO 4.4.2012 2013 2014 2015 2016 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan, %: 3,7 4,2 4,3 4,3 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,7 3,0 2,9 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 37