3 X 3 pointtia hankinnoista Suorahankinta TOMU-seminaari, 26.2. Helsinki Juho Lehtoviita UEF // University of Eastern Finland
Esityksen sisältö 1. Suorahankinnasta yleisesti: Mikä on suorahankinta? Suorahankinnan yleiset käyttöedellytykset 2. Suorahankinta teknisen, taiteellisen tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvän syyn perusteella (hankintalain 27 :n 2 kohta). 3. Suorahankinta ja kuntaliitokset UEF // University of Eastern Finland Juho Lehtoviita 27.2.2015 2
Suorahankinnasta yleisesti Suorahankinnan määritelmä: suorahankinta on hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn yhden tai useamman tarjoajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista määritelmä sidottu hankintailmoituksen julkaisemiseen. Suorahankinta on toissijainen hankintamenettely: hankintayksikön on käytettävä lähtökohtaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä. Suorahankinta voidaan tehdä vain hankintalaissa määritellyissä tilanteissa. Siten suorahankintaa ei voida käyttää esimerkiksi sillä perusteella, että se olisi vaivattomin tai helpoin keino hankinnan toteuttamiseksi. Suorahankinnan käyttöedellytyksiä tulkitaan suppeasti. Hankintayksikkö on velvollinen osoittamaan, että suorahankinnalle on ollut hankintalain mukainen peruste. UEF // University of Eastern Finland Juho Lehtoviita 27.2.2015 3
Suorahankinta hankintalain 27 :n 2 kohdan nojalla HankL 27 :n 2 kohta: Hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Suorahankintaa ei voida tehdä, jos markkinoilla on useita hankinnan kohteena olevaa palvelua tai tavaroita tarjoavia toimittajia. Pelkästään se, että hankinnan kohdetta räätälöidään hankintayksikön tarpeiden mukaan, ei luo perustetta suorahankintaan. Suorahankintaa ei voida tehdä myöskään sillä perusteella, että hankintayksikkö haluaa hankkia käytössä olevan järjestelmän uuden version. Tällöin on kyse uudesta hankinnasta, joka on kilpailutettava normaalisti. Hankintayksikön on markkinakartoituksen avulla osoitettava, että vain yksi toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Puutteellisesti toteutettu markkinakartoitus ei luo perustetta suorahankintaan. Markkinakartoitukseksi ei riitä pelkkä toimittajan tai hankintayksikön oma näkemys hankinnan toteuttamiseen kykenevistä toimittajista. Käytännössä hankinta kannattaa aina kilpailuttaa avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. UEF // University of Eastern Finland Juho Lehtoviita 27.2.2015 4
Suorahankinta ja kuntaliitokset Kuntarakennelain 36 :n kuntien yhdistyessä siirtyvät lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet uudelle kunnalle. Siten myös hankintasopimukset siirtyvät uudelle kunnalle. Kuntaliitos ei itsessään ole peruste ryhtyä poikkeuksellisiin hankintajärjestelyihin: kuntaliitos ei ole peruste laajentaa hankintasopimuksia kilpailuttamatta. Mikäli hankintasopimuksiin tehdään muutoksia kuntaliitoksessa, voidaan nämä muutokset tulkita merkittäviksi sopimusmuutoksiksi. Merkittävien sopimusmuutosten tekeminen tulkitaan uuden hankinnan tekemiseksi. Mahdolliset sopimusmuutokset on tehtävä sen perusteella, mitä alkuperäisessä sopimuksessa on sovittu. Alkuperäisessä kilpailutuksessa voidaan esimerkiksi huomioida tulevat lisätilaukset optioehtojen määrittämisellä. UEF // University of Eastern Finland Juho Lehtoviita 27.2.2015 5
3 X 3 pointtia hankinnoista Tarjouspyynnön laadinta TOMU-seminaari, 26.2. Helsinki Jarkko Pesu UEF // University of Eastern Finland
Esityksen sisältö 1. Hankintalain 3 kriteeriluokkaa 2. Kokonaistaloudellinen edullisuus 3. Henkilötyön laadun arviointi Jarkko Pesu 27.2.2015 7
Hankintalain 3 kriteeriluokkaa 1. Tarjoajan soveltuvuuskriteerit, 2. tekniset eritelmät eli minimivaatimukset ja 3. tarjousten vertailuperusteet. Soveltuvuuskriteereillä arvioidaan tarjoajien kykyä toteuttaa hankinta. Minimivaatimuksilla määritellään hankinnan kohdetta ja sen vähimmäistasoa. Vertailuperusteilla identifioidaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Hankintamenettelyn vaiheittaisuus näkyy tarjouspyynnössä, erottelun on oltava niin selkeää, ettei kriteerien sekoittumisesta ole mitään vaaraa. Jarkko Pesu 27.2.2015 8
Kokonaistaloudellinen edullisuus = hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous Arvioinnin kohteena on tarjous/hankinnan kohde, ei arvioida tarjoajaa tai minimivaatimusten täyttymistä. Tarjoajan referenssit ei ole vertailuperuste! Yksilöitävä se, mitä tarkoitetaan laadulla. = konkretisoidaan vertailuperuste suhteessa hankinnan kohteeseen. Esim. Huoltopalvelut 20 %, ei kerro tarjoajalle mitään siitä, mitä hankintayksikkö arvostaa. Vertailuperusteet ja arviointikohteet tyhjentävästi tarjouspyyntöön, niitä ei voida jälkikäteen muuttaa. Lähtökohtaisesti kyse ei ole vertailuperusteesta, jos se ei ole perusteltavissa hankintayksikölle tulevan hankinnan kohteen hinta-laatusuhteen näkökulmasta. Jarkko Pesu 27.2.2015 9
Henkilötyön laadun arviointi Mahdollista käyttää sellaisten palveluiden osalta, joiden toteutuksessa hankintayksikölle tuleva palvelun laatu riippuu olennaisesti toteuttamisesta vastaavan henkilön osaamisesta, ammattitaidosta ja/tai kokemuksesta. Tarkoittaa vaativampia palveluita kuten konsultointia, ei huoltopalvelua. Yhteyden palvelun laatuun oltava selkeä. Ero soveltuvuusvaatimuksiin on oltava niin selkeä, ettei ole pienintäkään vaaraa kriteerien sekoittumisesta. Jarkko Pesu 27.2.2015 10
3 X 3 pointtia hankinnoista Hankintasopimukset TOMU-seminaari, 26.2. Helsinki Denis Galkin UEF // University of Eastern Finland
Esityksen sisältö 1. Hankintasopimuksen koostumus 2. Toistaiseksi voimassaolevat hankintasopimukset 3. Vahingonkorvaukset Denis Galkin 27.2.2015 12
Mistä hankintasopimus koostuu? Pääsopimus Sopimusehdot Hankintasopimus Tarjouspyyntö Tarjous Denis Galkin 27.2.2015 13
Hankintasopimuksen voimassaolo Markkinaoikeus on ratkaisussa 101/2012 todennut, ettei toistaiseksi voimassaolevien sopimusten käytölle ole hankintalaissa mitään erityisiä vaatimuksia. Denis Galkin 27.2.2015 14
Vahingonkorvaukset Täyden korvauksen periaate Sopimussakko Vahingonkorvausvastuun tasapuolisuus Denis Galkin 27.2.2015 1 5
Vahingonkorvausehdot JIT2007 Toimittajan ei tuottamuksellisella sopimusrikkomuksella aiheutetun vahingon vahingonkorvausvastuu on rajoitettu 7,5 % rikkomuksen kohteena olevien tuotteiden tai palveluiden hinnasta. Tilaajan ei tuottamuksellisella sopimusrikkomuksella aiheutetun vahingon vahingonkorvausvastuu on puolestaan rajoitettu 100 % rikkomuksen kohteena olevien tuotteiden tai palveluiden hintaan. IT2010 Vahingonkorvausvastuu on samanlainen sopimuksen molemmille osapuolelle. Vahingonkorvausvastuu on rajattu 20 % rikkomuksen kohteena olevien tuotteiden tai palveluiden hinnasta. JYSE2014 Palvelut Vahingonkorvausvastuu on sama sopimuksen molemmille osapuolille. Vahingonkorvausvastuu on rajattu rikkomuksen kohteena olevien palveluiden hintaan kerrottuna viidellä (5). Toistaiseksi voimassa olevien hankintasopimusten osalta hankinnan laskennallinen hinta määritellään 48 kuukauden sopimuskauden mukaan. Denis Galkin 27.2.2015 16
Kiitos! uef.fi