Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2012 (Tapani Lohi) Kurssitehtävät Tehtävä 1 Luoksesi on tullut A, joka arvioi olevansa kahden lapsen (X ja Y) juridinen isä. - X on syntynyt 1.11.2009. A oli tällöin avioliitossa lapsen äidin, B:n kanssa. Puolisot tuomittiin avioeroon jo kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä eli 1.1.2010. - Lapsi Y on puolestaan syntynyt 15.10.2010. A eli tällöin avoliitossa lapsen äidin C:n kanssa. A tunnusti pian isyytensä ja maistraatti hyväksyi tunnustamisen 10.12.2010. A:n ja C:n välit rikkoontuivat alkutalvesta 2011 ja heidän avoliittonsa päättyi tähän. A kertoo tietävänsä, ettei hän ole kummankaan mainitun lapsen biologinen isä. Todellinen isä lienee ulkomaalaistaustainen Z, jonka kanssa B:llä on jatkuvasti ollut Akaikenlaisia projekteja@. A:lla on hiljattain todettu syöpä, joka voi johtaa varsin nopeaankin kuolemaan. Melko varakas A haluaisi omaisuutensa päätyvän mieluummin jo pikkulapsina isättömiksi jääneille veljenpojilleen K:lle ja L:lle kuin hänelle täysin vieraille X:lle ja Y:lle. A ei ole nähnyt viimeksi mainittuja sitten alkutalven 2011 eikä hänelle ole syntynyt näihin lapsiin muutenkaan mitään suhdetta. Esimerkiksi tapaamisoikeutta ei ole vahvistettu eivätkä B ja C ole edes vaatineet A:lta elatusapuja. A kysyy nyt sinulta, millä tavoin toimimalla hän voisi saada isyytensä kumotuksi. Jos asia edellyttää kanteen nostamista, mitkä ovat kanteen hyväksymisen edellytykset? Siltä varalta, että hänen syöpä vie hänestä voiton jo pian, A kysyy, mitkä ovat veljenpoikien K:n ja L:n oikeudet tässä asiassa. Voivatko he esimerkiksi ajaa oikeudessa isyyden kumoamista koskevaa kannetta? Anna A:lle arvioisi tilanteesta. Voit lähteä siitä, että lapset pantu alulle luonnonmukaisin menetelmin eikä siis hedelmöityshoitoa ole käytetty. Tehtävä 2 Anja A solmi 2.1.2006 avioliiton Benjamin B:n kanssa. Puolisoille syntyi 3.1.2007 yhteinen lapsi, Carl. Jo lapsen syntymän hetkellä oli Benjamin kuitenkin muuttanut pois puolisoiden yhteisestä kodista, ja puolisot tuomittiin avioeroon 1.8.2007. Anjan ei tarvinnut elää pitkään ilman aviomiestä, sillä joulukuun 23. päivänä 2007 hänet vihittiin avioliittoon David D:n kanssa. Puolisoille syntyi tammikuun 1. päivänä 2009 lapsi, joka sai nimekseen Eetu. Yhteistä perheonnea ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkään, vaan vuoden 2012 alussa puolisot muuttivat toisistaan erilleen. Heidät tuomittiin avioeroon 1.7.2012.
2 David D on kääntynyt kuntansa sosiaalitoimen puoleen ongelmineen. Häntä huolestuttaa se, millaiset ovat hänen oikeutensa lapsiin, erityisesti Anjan aikaisemmassa avioliitossa syntyneeseen Carliin nähden. David pitää tärkeää, että lapset saavat yhdessä varttua turvallisessa ympäristössä ja etteivät hänen omat siteensä lapsiin katkea. David kertoo olleensa koko vuoden 2011 kotona Carlia ja Eetua hoitamassa, ja hänen suhteensa heihin ovat hyvin läheiset. Lasten jättämistä Anjan hoitoon Daavid pitää arveluttavana Anjan levottoman ja toisinaan aggressiivisen luonteen vuoksi (Davidin kuuleman mukaan Anjan ensimmäinen puoliso Benjamin joutui aikanaan Anjan pois ajamaksi). Toisaalta David epäilee, että jos lapset jäävät Anjalle, tämä pyrkii tekemään yksin kaikki lapsia koskevat päätökset eikä anna Daavidin edes tavata heitä. David kertoo kuulleensa, että lapsen huoltoa ja asumista koskevat ratkaisut pitäisi yrittää tehdä sopimuksin. Hän ehdottaakin nyt, että sosiaalityöntekijä luonnostelisi Anjan hyväksyttäväksi sopimuksen, jonka mukaan lapset määrättäisiin yksin Davidin huoltoon ja asumaan Davidin luokse. Jos tämä ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta, pitäisi lapset joka tapauksessa määrätä asumaan Davidin luokse ja Davidille antaa yksin oikeus päättää muutamista tärkeimmistä asioista kuten lasten päivähoidosta, koulusta ja terveydenhuollosta. Ehdottomana minivaatimuksena Davidilla on riittävän laajan tapaamisoikeuden saaminen. Tähän kaikkeen pitäisi sosiaalityöntekijän saada Anja taipumaan. Vielä Davidia mietityttää se, mikä mahtaa olla Anjan ex-puolison Benjamin asema tässä kokonaisuudessa. Anja ja Benjamin eivät Daavidin käsityksen mukaan ole tehneet aikanaan mitään Carl-lapsen huoltoa koskevia järjestelyjä, vaan Benjamin on vain tosiasiallisesti Aerotettu@ isän roolista ja hän on sen myös hyväksynyt (Benjamin ei ole tavannut Carlia sitten kesän 2007). Anna sosiaalityöntekijälle ja Davidille oikeudellinen arvioisi tilanteesta. Mitä pitäisi tehdä, jos Anja ei suostu panemaan nimeään mihinkään sopimuspapereihin? Tehtävä 3 Puolisoiden A ja B avioliitto päättyi 1.2.2009 avioeroon. Puolisoilla oli yhteinen lapsi, vuoden 2005 alussa syntynyt C. Vanhemmat tekivät helmikuussa 2009 sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen, jonka mukaan C oli yhteishuollossa ja asui äitinsä A:n luona Helsingissä. Lisäksi sovittiin, että C sai tavata isäänsä B:tä tarkemmin määriteltyinä ajankohtina (tapaamispäiviä oli noin 60 vuodessa). Tapaamisoikeuden sisältöön vaikutti se, että B oli vuoden 2009 alusta muuttanut työnsä vuoksi Ouluun. Maaliskuussa 2009 vanhemmat sopivat, että B suoritti C:lle elatusapua 300 euroa kuukaudessa. Myös tälle sopimukselle saatiin sosiaalilautakunnan vahvistus.
3 Vuoden 2012 alussa B muutti takaisin Helsinkiin, viiden kilometrin päähän A:sta. Vanhemmat sopivat maaliskuussa 2012 tapaamisoikeuden huomattavasta laajentamisesta: C:llä oli oikeus tavata B:tä 15 päivänä kuukaudessa. Tarkoitus oli, että C asui isänsä ja äitinsä luona vuoroviikoin. Tapaamiset ovatkin sujuneet sopimuksen mukaisesti, mutta vanhempien kesken on nyt tullut riitaa elatusavusta. B on käräjäoikeudessa 1.6.2012 nostamassaan kanteessa vaatinut, että elatusapu pitää poistaa kokonaan tai ainakin se tulee alentaa 100 euroon kuukaudessa. Lisäksi A pitää velvoittaa palauttamaan kanteen nostamisen jälkeen liikaa saamansa elatusavut. B perustelee vaatimustaan sillä, että lapsen asuessa vuoroviikoin vanhempiensa luona kummallekin aiheutuu lapsen elatuksesta yhtä suuret kulut. Myös puolisoiden taloudelliset asemat ovat muuttuneet sitten vuoden 2009. Elatusavun vahvistamisen hetkellä A:n kuukausipalkka oli 2 500 euroa ja B:n 3 500. Nyt A ansaitsee 3 000 euroa kuukaudessa ja B:n palkka on taas työpaikan vaihtumisen myötä pudonnut 3 000 euroon. A pitää B:n vaatimuksia perusteettomina ja vastustaa niitä. Tilanteen oikeudellinen arviointi. Tehtävä 4 Puolisoiden A ja B avioliitto horjui, ja he jättivät 1.4.2012 yhdessä avioerohakemuksen. Viikkoa myöhemmin B joutui liikenneonnettomuuden vuoksi sairaalahoitoon. Kun B heinäkuun loppupuolella 2012 palasi sairaalasta, hän huomasi kauhukseen, että A oli ryhtynyt koko perheen taloutta vahingoittaviin toimiin: a) A oli 10.4.2012 myynyt puolisoiden yhdessä omistaman noin 10 000 euron arvoisen moottoriveneen veljelleen X:lle 5 000 euron hintaan. b) A oli 11.4.2012 myynyt vanhemmiltaan perintönä saamansa noin 10 000 euron arvoisen pianon työpaikkansa toimistosihteeri S:lle. Kauppahinta oli ollut täysin muodollinen: 500 euroa. - Piano on B:lle tärkeä, sillä hän toimii Kansallisoopperassa harjoitussäestäjänä. B onkin joutunut nyt vuokraamaan itselleen toisen pianon harjoituskäyttöä varten. c) A oli 12.4.2012 antanut perheen asuntona käytetyn As Oy Kariluoto Oy:n osakkeet pantiksi veljensä Y:n yrityksen veloista (n. 60 000 euroa) Riskirahoitus Oy:tä kohtaan. Asunnon arvo on 120 000 euroa ja sen omistaa A yksin. Yritys oli jo panttaushetkellä aivan vararikkotilassa. Elokuun 25. päivänä Riskirahoitus Oy:n toimitusjohtaja
4 sitten ilmoittikin, että pantti tullaan realisoimaan tuota pikaa. B kysyy, mitkä ovat hänen oikeussuojakeinonsa A:n oikeustoimikumppaneita vastaan. A itse on tyhjätasku, joten häneltä on B:n käsityksen mukaan turha vaatia mitään. Mihin toimiin B:n tulisi ryhtyä oikeuksiensa turvaamiseksi. Tehtävä 5 A ja B jättivät 2.1.2012 avioerohakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus tuomitsi heidät avioeroon 10.8.2012. Puolisot ovat toimittamassa ositusta. Heillä on seuraavat varat ja velat. A:n varat: - Puolet (1/2) 100 000 euron arvoisista puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista, - 50 000 euroa rahaa, - 100 000 euron arvoinen murto-osa (1/3) eräästä liikehuoneistosta (A omistaa liikehuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista 1/3), - 30 000 euron arvoinen auto ja 20 000 euron arvosta koti-irtaimistoa. B:n varat: Puolet (1/2) edellä mainituista asunto-osakkeista (puolisoiden yhteinen koti) ja 20 000 euron arvosta koti-irtaimistoa. A:n velat: Liiketoiminnassa syntynyttä velkaa 50 000 euroa. Siitä 40 000 euroa on tehty vuoden 2011 aikana (materiaalihankintoja). 10 000 euron suuruinen velkaerä on puolestaan hinnanalennusta, jonka A joutuu suorittamaan eräälle talopaketin ostajalle. Kyseinen talopakettikauppa tehtiin kesällä 2010 ja hinnanalennukseen velvoittavan tuomion antoi Espoon käräjäoikeus helmikuussa 2012. B:llä ei ole velkoja. Puolisot ovat 1.1.2000 solmineet avioehtosopimuksen, jonka mukaan A:lla ei ole avio-oikeutta B:n omaisuuteen. Puolisoilla on tarkoitus toimittaa ensi viikolla ositus. B tiedustelee sinulta, millaisia oikeuksia hänellä on osituksessa: a) Kuinka paljon hänellä on mahdollisesti oikeus saada tasinkoa A:lta? b) Mitä omaisuutta hänellä on oikeus saada tasinkona? B pitää erittäin tärkeänä, että
5 hän pääsisi puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon omistajaksi, koska hän haluaisi jäädä asumaan siihen yhdessä lasten kanssa (A onkin muuttanut pois asunnosta jo marraskuussa 2011). Lisäksi B kysyy, ei kai hänen tarvitse suostua ottamaan vastaan A:lle kuuluvan liikehuoneiston murto-osaa, jos A sitä tarjoaa. c) A on alkukesästä 2012 ehdottanut, että hän antaisi osituksessa B:lle ensinnäkin oman puolikkaansa puolisoiden yhteisenä kotina käytetystä asunnosta. Lisäksi hän on valmis antamaan autonsa, osuutensa koti-irtaimistosta sekä 30 000 euroa rahaa. Vastineeksi B:n pitäisi suostua siihen, että A ei maksa elatusapua puolisoiden yhteisille lapsille. B ei halunnut tuolloin ottaa kantaa ehdotukseen. B pitää tarjousta omalta kannaltaan hyvänä, mutta häntä huolettaa se, että A:n velkojat saattavat esittää häntä kohtaan vaatimuksia, jos ositus toimitetaan mainitulla tavalla. B pelkää, että A tulee lähiaikoina ajautumaan vararikkotilaan, sillä hänen yrityksellään menee huonosti. B kysyykin, voiko hän suojautua A:n velkojien mahdollisilta vaatimuksilta. Tehtävä 6 Seuraavassa on neljä ositustapausta. Tee niistä jokaisesta osituslaskelma ja perustele ratkaisusi. Toisin sanoen: selvitä, kumpi puolisoista joutuu ehkä suorittamaan tasinkoa ja kuinka paljon. Voit lähteä siitä, että puolisot A ja B ovat hakeneet avioeroa 1.6.2012 ja että omaisuuksien arvoissa ja velkamäärissä ei ole sen jälkeen tapahtunut muutoksia. a) A:lla on omaisuutta 20 000 euroa ja B:llä 40 000 euroa. Puolisoilla ei ole velkoja. Tiedossa on, että B on toukokuussa 2010 lahjoittanut täysi-ikäiselle lapselleen 40 000 euron arvoisen loma-osakkeensa. Puolisoiden kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista. b) Puoliso A on avioliiton aikana käyttänyt omaa avio-oikeuden alaista omaisuuttaan kesämökkinsä perusparannustöihin. Rahaa on kulunut tähän 40 000 euroa ja kesämökin arvo on noussut saman verran. B:llä ei ole kyseiseen kiinteistöön avio-oikeutta. Avio-oikeuden alaista omaisuutta on A:lla 20 000 euroa ja B:llä 40 000 euroa, eikä kummallakaan ole velkoja. c) Muutetaan kohtaa b siten, että kesämökin perusparannustyöt (40 000 euroa) onkin rahoitettu A:lle kuuluvalla avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella ja kyseinen kesämökki on A:lle kuuluvaa avio-oikeuden alaista omaisuutta. Kun puolisot hakevat avioeroa, kummallakin on omaisuutta 80 000 euroa ja kaikki on avio-oikeuden alaista. Heillä on yhdessä tehtyä velkaa 40 000 euroa. d) Ositustoimituksen lähtökohdaksi otettiin, että A:lla on avio-oikeuden alaista omai-
6 suutta 20 000 euroa ja B:llä 40 000 euroa. Velkoja ei puolisoilla ollut. - Toisessa osituskokouksessa B toi sitten esille, että A oli kesäkuussa 2011 ajanut humalapäissään puolisoiden yhteisesti omistaman 30 000 euron arvoisen henkilöauton romuksi. Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta korvausta tapahtuman johdosta. A myöntää B:n kertomuksen todeksi. Tehtävä 7 Kolme kuukautta sitten kuolleelta P:ltä jäivät lähimpinä oikeudenomistajina leski L sekä kaksi veljenpoikaa, X ja Y. Lesken hakemuksesta kuolinpesään määrättiin pesänselvittäjäksi asianajaja A.A. Perunkirjoituksessa todettiin, että P:ltä oli jäänyt seuraavat varat: a) Kontulassa sijaitseva asuinhuoneisto, arvo asuinirtaimistoineen 60 000 euroa. Asuntoa oli käytetty P:n ja L:n yhteisenä kotina. b) Tuusulanjärven rannalla sijaitseva kesämökkikiinteistö, arvo 60 000 euroa. c) Postimerkkikokoelma, arvo 20 000 euroa. d) Pörssiosakkeita, arvo 20 000 euroa. e) Henkilöauto, arvo 10 000 euroa. f) Rahaa 10 000 euroa. Leski L:n todettiin omistavan 100 000 euron arvosta pörssiosakkeita, ja hän oli velaton. Puolisoilla ei ollut avioehtoa. Edelleen todettiin, että P oli tehnyt pätevän testamentin jossa hän oli määrännyt kesämökkikiinteistönsä serkulleen Z:lle ja kaiken muun omaisuuden jaettavaksi tasan X:n ja Y:n kesken. Pesänselvittäjä A.A:n ongelmana on nyt se, että P:ltä on jäänyt velkaa 80 000 euroa; tähän summaan sisältyvät hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesänselvittäjän palkkio. A.A pohtiikin nyt, mistä rahat velkojen maksuun tulisi ottaa. Anna A.A:lle neuvosi. Pidä silmällä kaikkia mahdollisuuksia - siis esimerkiksi kunkin kohdissa a, b, c, d ja e mainitun kohteen realisointia. Selvitä, mitä ongelmia eri vaihtoehtoihin ehkä liittyy. Tehtävä 8 P kuoli 1.11.2011. Hänen oikeudenomistajiaan olivat puoliso L sekä lapset A, B ja C. 30.1.2012 pidetyssä perunkirjoituksessa todettiin, että P:ltä oli jäänyt omaisuutta 370 000 euroa ja velkoja (asuntolainaa) 20 000 euroa. Osakkaat maksoivat velat ja toimittivat maaliskuun alussa osituksen ja perinnönjaon. 250 000 euroa omistaneelle L:lle annettiin tasinkoa 50 000 euroa, minkä jälkeen A, B ja C saivat jaossa kukin 100 000 euroa.
7 Kesäkuussa sai A yhteydenoton kahdelta P:n velkojalta: X vaati 110 000 euron suoritusta rahalainasta, jonka P oli ottanut häneltä 2008 liiketoimintaansa varten. Y vaati 200 000 euron suoritusta P:n antaman takauksen johdosta. Päävelallinen, Espanjassa toimiva matkailuyritys, oli Y:n ilmoituksen mukaan mennyt juuri konkurssiin. Heti yhteydenotot saatuaan A teki alioikeudessa hakemuksen pesänselvittäjän määräämiseksi. Tehtävään valittu asianajaja K pohtii nyt sekä omia toimiaan että velkojien ja osakkaiden asemaa tässä jutussa. K pitää selvänä, että hänen pitää koettaa saada velkojen ja oman palkkionsa (arviolta 10 000 euroa) maksamiseen tarvittavat varat osakkailta, mutta hän ei tiedä, kuinka suuria summia hänen pitää kultakin vaatia. Lisäongelmia aiheuttaa se, että lapsi C saattaa osoittautua kokonaan maksukyvyttömäksi. K:ta myös kiinnostaa tietää, voiko pesää hallussaan pitänyt A joutua jopa henkilökohtaiseen vastuuseen P:n veloista. A on nimittäin tunnustanut tienneensä mainituista veloista jo perunkirjoituksen aikoihin. Hän kuitenkin jätti X:n saatavan ilmoittamatta siinä toivossa, että velka pääsisi vanhentumaan (mitä ei kuitenkaan tapahtunut). Y:n saatavan ilmoittamista hän ei taas pitänyt tarpeellisena, koska päävelallisen maksukyky näytti vielä perunkirjoitushetkellä hyvältä yhtiön myöhempi konkurssi selittyykin lähinnä Espanjan valtiontaloudessa keväällä 2012 tapahtuneilla muutoksilla. Anna K:lle arvioisi tilanteesta. Tehtävä 9 Huhtikuun 1. päivänä 2012 kuolleelta P:ltä jäi neljä lasta (A, B, C ja D). Kesäkuun 24 päivänä toimitetun perunkirjoituksen pohjalta laaditusta perukirjasta käy ilmi, että P:ltä jäi seuraava omaisuus: - Asuinkiinteistö, arvo 60 000 euroa - Asunto-osake, arvo 60 000 euroa - Rahavaroja sen verran, että ne riittivät juuri ja juuri hautaus- ja perunkirjoituskulujen sekä P:n velkojen maksuun. Perukirjassa todettiin lisäksi, että P oli kuukautta ennen kuolemaansa suorittanut takaajana D:n velan, 50 000 euroa. Kun perilliset eivät päässet yksimielisyyteen jäämistön jakamisesta, heidän hakemuk-
8 sestaan määrättiin pesänjakaja. Tämä piti ensin kaksi valmistavaa kokousta ja sitten kolmannessa, 10.9.2012 järjestetyssä kokouksessa ilmoitti perillisille toimittaneensa jaon seuraavalla tavalla: i) D:n osuus: Kun P on maksanut takaajana D:n velan, P:lle on syntynyt D:tä kohtaan 50 000 euron suuruinen saamisoikeus. Se osoitetaan jaossa PK 23:8:n nojalla D:lle, jolloin saatava lakkaa. Kun saatava kattaa D:n koko perintöosan, D ei tule saamaan muuta omaisuutta, mutta hänen ei myöskään tarvitse PK 6:6 huomioon ottaen maksaa pesälle mitään. ii) A:n osuus: Loput jäämistövarat, 120 000 euroa jaetaan tasan muiden lasten kesken. Kiinteistö annetaan kokonaisuudessaan A:lle. Kysymys on yhden omakotitalon kaupunkikiinteistöstä, jota ei voida jakaa ja johon ei ole järkevää perustaa yhteisomistusta. A myös asuu jo valmiiksi kiinteistöllä, ja hän on ilmoittanut olevansa halukas ottamaan sen osuuteensa. - Koska kiinteistön arvo ylittää A:n perintöosuuden, A:n tulee maksaa pesälle lunastusta 20 000 euroa. iii) B:n ja C:n osuudet: Sekä B että C ovat ilmoittaneet haluavansa ottaa jaossa itselleen asunto-osakkeen. Koska osakkeeseen ei voida perustaa mielekkäästi yhteisomistussuhdetta eikä ole selvää perustetta osoittaa osaketta kummallekaan heistä, osake myydään ja kauppahinta jaetaan B:n ja C:n kesken. Kummankin heistä osuudeksi tulee siten - A:n maksama lunastus huomioon ottaen - 40 000 euroa. Pesänjakaja antoi perillisille allekirjoittamansa jakokirjat ja kehotti heitä kirjoittamaan kappaleisiin hyväksymismerkinnät. Tämä jouduttaisi erilaisten asioiden käsittelyä. B ja C tiedustelevat nyt sinulta, onko jako toimitettu lain mukaan vai onko pesänjakaja toiminut jossakin kohdin virheellisesti. Kannattaisiko heidän hyväksymisen sijasta nostaa jaon moitekanne? Tehtävä 10 P kuoli 1.1.1992 auto-onnettomuudessa. Häneltä jäi lähimpinä oikeudenomistajina leski L ja puolisoiden kaksi yhteistä lasta, A ja B. Leski ja lapset selvittivät yhdessä pesän ja toimittivat 30.3.1992 perunkirjoituksen. Perunkirjoituksessa todettiin, että P:ltä oli jäänyt omaisuutta (velkojen vähentämisen jälkeen) 10 000 euroa ja L:llä sitä oli 30 000 euroa. P:n omaisuus koostui koti-irtaimistosta ja huviveneestä, kun taas L:llä oli koti-irtaimiston lisäksi pienehkö metsätila ja pörssiosakkeita. Perukirjaan otettiin lisäksi merkintä siitä, että P oli kahta vuotta ennen kuolemaansa antanut veljenpojalleen K:lle 10 000 euron ennakkoperinnön. P:n tekemän testamentin mukaan L sai elinikäisen hallintaoikeuden pesän omaisuuteen. A ja B hyväksyivät testamentin, ja omaisuus jäi sen mukaisesti L:n hallintaan. Mitään ositusta tai jakoa ei siis suoritettu.
9 L kuoli 1.6.2012. Hänen oikeudenomistajiaan ovat edellä mainittujen A:n ja B:n lisäksi vuonna 1980 syntynyt L:n lapsi C. 2.8.2012 pidetyssä perunkirjoituksessa todettiin, että leski L:ltä jääneen pesän muodosti kutakuinkin sama omaisuus kuin mikä puolisoilla oli ollut P:n kuollessa. Omaisuuden arvo oli nyt 60 000 euroa. Velkaa L:llä oli 5 000 euroa. Se oli syntynyt L:n annettua vuonna 2007 takauksen erään sittemmin konkurssiin menneen yhdistyksen veloista. Velkoja oli myöntänyt L:lle maksuaikaa lokakuun 2012 loppuun asti. A ja B esittivät perunkirjoituksessa C:lle, että pesä jaettaisiin saman tien. Perunkirjoituksen toimittaneen varatuomari X:n johdolla ryhdyttiinkin valmistelemaan perinnönjakoa. A ja B esittivät, että heidän tuli saada omaisuutta seuraavasti: Ensinnäkin P:n perillisinä puolet pesästä, eli 30 000 euroa. L:n velkaa ei tässä laskelmassa voitu huomioida, sillä sen L oli aiheuttanut moitittavalla menettelyllään. Edellä mainittu yhdistys oli nimittäin konkurssikypsä jo silloin, kun L takauksensa antoi. Lisäksi A:lle ja B:lle kuului L:n perillisinä kummallekin kolmannes leski L:n pesäosuudesta, eli mainittu velka huomioon ottaen 25 000 eurosta. Siten A:n ja B:n tuli saada yhteensä 46 667 euroa (30 000 + 8 333 + 8 333), ja loput jäisivät C:lle. C piti ehdotusta lainvastaisena. Mitä ensinnäkin tuli perintöoikeuteen P:n jälkeen, A ja B olivat jo menettäneet oikeutensa kymmenen vuoden määräajan kulumisen vuoksi. Näin oikea tulos oli, että L:ltä jäänyt 55 000 euron nettojäämistö jaettiin tasan kolmen lapsen kesken. L:n ottama 5 000 euron velka tuli tietenkin panna samalla tavalla kaikkien perillisten rasitukseksi. A:n ja B:n väite, jonka mukaan velan tuli rasittaa erityisesti C:tä, oli lakiin perustumaton. Siltä varalta, että C olisi vanhentumiskysymyksessä väärässä, hän ilmoitti vetoavansa jaossa seuraavaan seikkaan: kun P oli viimeisinä vuosinaan antanut veljenpojalleen huomattavan lahjan L:n tietämättä, tämä seikka tuli panna A:n ja B:n rasitukseksi - C:n osuutta kyseinen lahjoitus ei saanut pienentää. Ota kantaa osapuolten vaatimuksiin ja väitteisiin. Kuinka paljon A:n, B:n ja C:n tulee mielestäsi saada omaisuutta L:n pesästä? Tehtävä 11 Eloonjääneellä puolisoilla (L) on PK 3:1a:n mukaan tietyin edellytyksin oikeus saada elinikäinen asumisoikeus perittävältä (P) jääneeseen asuntoon. Arvioi lesken mahdollisuuksia vedota tähän oikeuteensa seuraavissa tilanteissa. Kaikissa tapauksissa voit lähteä siitä, että P:ltä on jäänyt myös perintöön oikeutettuja rintaperillisiä.
10 a) P:n ja L:n avioliitto ehti kestää vain vuoden, ennen kuin se purkaantui P:n kuoleman johdosta. 71-vuotiaana kuolleelta P:ltä jäi omaisuutena murto-osa (2) 250 000 euron arvoisesta Töölössä sijaitsevasta asuinhuoneistosta. Toisen puolikkaan tästä P:n ja L:n yhteisenä kotina käytetystä asunnosta omisti P:n Yhdysvalloissa asuva veli V. Rahavaroja P:ltä jäi vain sen verran, että ne riittivät perunkirjoitus- ja hautauskustannuksiin. Myös 28-vuotiaalla L:llä oli aikaisemmin ollut omistuksissaan asunto (Malmilla sijaitseva 3 h + k huoneisto), mutta sen hän myi pois pian puolisonsa kuoleman jälkeen ja sijoitti rahat pörssiosakkeisiin. Niitä L omistaakin 500 000 euron arvosta. Muuta merkittävää omaisuutta ei L:llä ole. b) P:n jäämistöön kuuluu 100 000 euron arvoinen, puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto sekä 20 000 euroa rahaa. Velkoja P:llä on 30 000 euroa. L:llä on rahavaroja 20 000 euroa, mutta ei muuta merkittävää omaisuutta. Puolisot ovat solmineet avioehdon, jonka mukaan heillä ei ole toistensa omaisuuteen avio-oikeutta. c) P:n jäämistöön kuuluu 90 m 2 suuruinen (4 h + k) puolisoiden yhteisenä kotina käytetty Eirassa sijaitseva asunto. Lisäksi P:ltä on jäänyt rahavaroja 100 000 euroa. 66-vuotias L puolestaan omistaa Herttoniemessä sijaitsevan 75 m 2 suuruisen (3 h + k + sauna) asunnon, joka on ollut viime vuodet L:n täysi-ikäisen tyttären käytössä. Puolisoilla on avio-oikeuden täysin pois sulkeva avioehto. d) P:ltä on jäänyt omaisuutena 200 000 euron arvoinen asuinkiinteistö, jossa puolisot ovat asuneet viime vuodet, 100 000 euron arvoinen kesämökkikiinteistö sekä 100 000 euroa rahavaroja. L:llä on puolestaan 200 000 euron arvosta irtainta omaisuutta. Puolisoilla ei ole avioehtoa eikä velkoja. - P:n perilliset vaativat osituksen toimittamista. He ilmoittavat haluavansa antaa L:lle tasingoksi 1/2 murto-osan asuinkiinteistöstä. L vastustaa ehdotusta: hänen mielestään asuinkiinteistön murto-osa ei kelpaa tasingoksi. Hän katsoo, että hänellä on oikeus vaatia käyttöoikeutta asuntoon PK 3:1a:n nojalla, minkä lisäksi hänen tulee saada tasinkoa 100 000 euroa muusta omaisuudesta, joko rahaa tai kesämökkikiinteistö. Tehtävä 12 P kuoli 1.1.1985. Häneltä jäi lähimpänä oikeudenomistajana leski L; puolisoiden avioliitto oli ollut lapseton. P:ltä jääneet lähimmät sukulaiset olivat hänen kaksi veljeään A ja B. P:llä oli kuolinhetkellään omaisuutta velkojen vähentämisen jälkeen 10 000 euroa. L:llä puolestaan oli omaisuutta 50 000 euroa, eikä lainkaan velkoja. L:n varoihin sisältyi 20 000 euron arvoinen kiinteistö (Mätäoja-niminen tila ), jonka hän oli saanut vanhemmiltaan seuraavin ehdoin: ATähän kiinteistöön ei L:n aviopuolisolla ole
11 avio-oikeutta.@ - Avioehtoa ei puolisoilla ollut. L kuoli lokakuussa 2011. Häneltä ei jäänyt yhtään omaa perimykseen oikeuttavaa sukulaista. Kuukautta ennen kuolemaansa L oli tehnyt testamentin, jonka mukaan Mätäoja-tila tuli antaa Soudun ystävät ry:lle. Testamentin mukaan L tulisi määräämään muusta omaisuudestaan myöhemmin eri testamentissa. Tällaista testamenttia ei ollut kuitenkaan tehty. L:n pesää selvitettäessä havaittiin, että L:ltä oli jäänyt omaisuutta 80 000 euroa: mainittu Mätäoja-tila, jonka arvo on nykyään 60 000 euroa, sekä 20 000 euron arvosta muita varoja. A ja B kääntyvät puoleesi. He haluavat tietää, kuinka paljon heille lain mukaan kuuluu L:n omaisuudesta. Onko L:n tekemä testamentti tehokas? Onko siis L voinut todella määrätä näin huomattavan osan omaisuudestaan Soudun ystävät ry:lle ja jättää A:n ja B:n näin vähille varoille? Vastaa A:n ja B:n kysymyksiin. Miten tilanteen arviointi muuttuisi jos L:ltä olisikin Mätäoja-tilan lisäksi jäänyt muuta omaisuutta 60 000 euron arvosta? Tehtävä 13 P kuoli 1.1.1995. Häneltä jäi lähimpänä oikeudenomistajana leski L; puolisoiden avioliitto oli ollut lapseton. P:ltä jääneet lähimmät sukulaiset olivat hänen kaksi veljeään A ja B. P:llä oli kuolinhetkellään omaisuutta 10 000 euroa ja L:llä 50 000 euroa (velat on jo vähennetty). Kaikki omaisuus oli avio-oikeuden alaista. L on kuollut kuukausi sitten. Hänen lähimmät perillisensä ovat kolme sisarta: C, D ja E. L:n pesää ovat lisäksi jakamassa P:n veli A ja 1997 edesmenneen B:n kaksi lasta, Ba ja Bb. Seuraavassa on kaksi vaihtoehtoista tapahtumankuvausta. a) L:n pesää selvitettäessä havaitaan, että L:llä on omaisuutta velkojen vähentämisen jälkeen 100 000 euroa. Näihin sisältyy kokonaan uutena omaisuutena 30 000 euron arvoinen veistos, jonka L on saanut perintönä 1999. Kyseisessä perinnönjaossa L sai lisäksi rahavaroja 20 000 euroa. Ne kaikki ovat kuitenkin kuluneet L:n terveyden hoitamiseen (L:lle tehtiin 2002 selkäleikkaus ja 2004 ohitusleikkaus). b) L:n jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa havaitaan, että L:ltä on jäänyt omaisuutta 40 000 euroa. Tiedossa on, että L on syksyllä 2002 lahjoittanut Suomen kulttuurirahastolle 50 000 euroa. Muita merkittäviä muutoksia L:n varallisuusasemassa ei ole 1990-luvun puolivälin jälkeen tapahtunut.
12 Tehtävänäsi on kertoa P:n ja L:n sukulaisille, kuinka paljon kukin heistä voi odottaa saavansa L:n pesästä lain mukaisessa jaossa. Kohdan b osalta selvitä myös erikseen, onko perillisillä aihetta ryhtyä joihinkin toimiin lesken tekemän lahjoituksen johdosta. Tehtävä 14 Olet saanut kaksi asiakasta, joilla kummallakin on samantyyppinen ongelma: asiakas haluaa tietää, miten hänen on testamenttiaan tehdessään otettava huomioon lastensa lakiosaoikeus. Kyse on tarkemmin sanottuna seuraavasta: a) 65-vuotias P kertoo, että hän on avioliitossa oleva puoliso, jolla on kolme lasta. P sairastaa parantumatonta tautia ja uskoo kuolevansa muutaman kuukauden kuluessa. Hän haluaisi määrätä omaisuutensa jaettavaksi seuraavasti: A:lle liikeyritys (arvo 250 000 euroa), B:lle asunto-osake (arvo 150 000 euroa) ja C:lle loppuomaisuus (noin 100 000 euroa). C:lle tulevan omaisuuden pääosan muodostaa Mikkelissä sijaitseva 90 000 euron arvoinen omakotitalokiinteistö. Sen osalta P on ajatellut ottaa testamenttiin määräyksen, jonka mukaan C ei saa luovuttaa kiinteistöä ennen kuin viisi vuotta on kulunut P:n kuolemasta. Määräyksen tarkoituksena on suojata C:tä ja hänen perhettään C:n pelihimosta johtuvilta menetyksiltä. P pelkää, että B ja C ovat testamenttiin tyytymättömiä. B haluaa varmasti osuutensa liikeyrityksestä eikä myöskään C tyydy välttämättä omakotitaloon edellä mainituin ehdoin. Voivatko B ja C riitauttaa testamenttia lakiosaoikeuteensa vedoten? Muuta varallisuutta kuin edellä mainitut omaisuuserät ei P:llä ole. Hänellä ei myöskään ole velkoja. b) 72-vuotias R kertoo, että hänellä on puoliso (L) ja kaksi lasta (A ja B). R on tehnyt eläessään kaksi merkittävää lahjoitusta: 1998 hän on lahjoittanut puolisolleen L:lle puolet kesämökkikiinteistöstään (tämän puolikkaan arvo oli 30 000 euroa), ja 2008 hän ja L ovat yhdessä lahjoittaneet A:n aviopuolisolle X:lle 40 000 euron arvoisen kaupunkitontin. Tämä tontti kuului R:lle ja L:lle puoliksi. Lahjoitusta ei tehty A:lle, koska A oli joutunut velkajärjestelyyn. Omaisuutta R:llä on nyt 50 000 euroa, ja L:llä sitä on 30 000 euroa. R sairastaa syöpää ja uskoo kuolevansa vielä ennen talven tuloa. Hän kysyykin, kuinka suuren rahalegaatin hän voi tehdä Suomen jääkiekkoliiton hyväksi (lohdutukseksi kotikisojen 2012 pettymyksistä), jotta muu jäämistöomaisuus vielä riittäisi lasten lakiosien katteeksi. Anna asiakkaillesi heidän pyytämänsä neuvot.
13 Tehtävä 15 P kuoli 1.3.2012. P oli kuollessaan naimaton ja häneltä jäi kaksi perillistä, lapset A ja B. Toukokuun 1. päivänä 2012 toimitetussa perunkirjoituksessa todettiin, että P:ltä oli jäänyt omaisuutta velkojen vähentämisen jälkeen 10 000 euroa. Perukirjaan merkittiin myös, että P oli 2010 antanut A:lle 35 000 euron lahjan ja liittänyt lahjakirjaan seuraavan määräyksen: ATätä lahjaa ei ole otettava huomioon A:n saamana ennakkoperintönä@. Perunkirjoituksessa paikalla ollut P:ltä jäänyt avopuoliso C puolestaan antoi perillisille tiedoksi testamentin, jossa P oli määrännyt kaiken omaisuutensa C:lle. Lisäksi C ilmoitti, että P oli vähän ennen kuolemaansa lahjoittanut C:n täysi-ikäiselle tyttärelle Ca:lle 35 000 euroa. Lahjoituksen syynä oli se, että Ca oli pitänyt P:stä hyvää huolta koko tämän viimeisen sairauden ajan. Toukokuussa 2012 A ja B kävivät neuvotteluja perinnön jakamisesta. Veljekset olivat yhtä mieltä siitä, ettei P:n tekemää testamenttia pitänyt toteuttaa, sillä se loukkasi heidän lakiosaoikeuttaan. B esitti A:lle mielipiteenään, että koko 10 000 euron jäämistö kuuluisi hänelle, koska A oli saanut P:ltä tämän eläessä huomattavan lahjoituksen. A vastusti ajatusta. P:n nimenomaisen määräyksen mukaan kyseinen lahja ei ollut ennakkoperintöä, joten sitä ei voitu ottaa huomioon jaossa. Kun asiasta ei päästy sopuun, oikeus B:n hakemuksesta määräsi pesänjakajaksi varatuomari X:n. Ensimmäinen jakokokous on määrä pitää 5.10.2012. Paikalle on kutsuttu myös avopuoliso C testamentinsaajana. Luoksesi on tullut B pyytämään oikeudellisia neuvoja. B kertoo haluavansa toteuttaa lakiosaoikeutensa täysimääräisesti. Hän pyytää siksi sinua selvittämään, kuinka paljon hänelle lain mukaan kuuluu. Samoin B haluaa tietää, mitä vaatimuksia hänen kannattaa esittää perinnönjaossa ja mihin muihin toimenpiteisiin hänen ehkä pitäisi ryhtyä oikeutensa turvaamiseksi. Anna B:lle asiantuntevat neuvosi. Tehtävä 16 70-vuotias P kuoli auto-onnettomuudessa 1.1.2012. Hänen jäämistöstään löytyi seuraava muotomääräykset täyttävä, jouluaattona 1999 allekirjoitettu testamentti: AMäärään kaikki tauluni ikuiselle ystävättärelleni K:lle. Ei niistä kukaan sukulaiseni mitään ymmärrä. Loput omaisuuteni jaettakoon tasan veljieni A:n, B:n ja C:n kesken. Siskoni tulkoot toimeen omillaan.@ - Testamentin tekemisen hetkellä P:llä oli kaksi siskoa, D ja E. A on nyt kääntynyt puoleesi ja kysyy, miten P:n jäämistö tulisi jakaa.
14 Ongelmia aiheuttavat seuraavat seikat. a) P:n Aikuinen ystävätär@ K on hänen entinen avopuolisonsa, joka asui P:n kanssa lähes koko 1990-luvun ajan. K on kuitenkin muuttanut pois P:n luota jo alkuvuodesta 2000. Pois muuttamisen taustalla oli P:n ilmoitus siitä, että hän ei aikoisi enää näin vanhana solmia avioliittoa. Tämän jälkeen P ja K ovat tapailleet toisiaan pari kertaa vuodessa ravintola-aterian merkeissä. - A kysyy, eikö Aavoero@ merkitse nyt sitä, että K jää ilman tauluja. b) K:n taulusaannon toteuttamisessa on toinenkin ongelma. Suurin osa P:n tauluista on vaurioitunut arvottomiksi vesivahingossa joulukuussa 2011. P:n kotivakuutuksesta on maaliskuussa 2012 maksettu kuolinpesän tilille 10 000 euron suuruinen korvaus. c) Pulmia aiheuttaa myös B:n osa. B on nimittäin kuollut jo vuonna 2002. Perukirjan mukaan hänen lähimmät perillisensä olivat sisarukset P, A, C, D ja E. Viime keväänä A sai sitten yllättäviä uutisia: Rovaniemen käräjäoikeus oli maaliskuussa 2011 vahvistanut, että B on ollut vuonna 1983 syntyneen Ba:n isä. - A:n käsityksen mukaan B:n ja Ba:n kesken ei ole ollut mitään kanssakäymistä; B ei ole luultavasti edes tiennyt Ba:n olemassaolosta. - A kysyykin nyt sinulta, voiko B:n lapsi yleensäkään päästä osalliseksi B:n hyväksi tehdystä testamentista. Varsinkin sitä mahdollisuutta, että pesän varoja menisi henkilölle, jonka olemassaolosta testamentin tehnyt P ei ole edes tiennyt, hän pitää täysin sietämättömänä. d) Yhtä paljon ongelmia tuottaa C:n osuuden kohtalo. C on nimittäin kuollut 2.1.2012. C oli mukana samassa liikenneonnettomuudessa, jossa P kuoli, mutta hän eli vuorokautta pidempään. C:llä ei ollut rintaperillisiä, mutta sen sijaan häneltä jäi aviopuoliso F, joka on ilmoittanut C:n sijaantuloperillisenä vaativansa osuutta P:n jäämistöstä. A pitää selvänä, ettei tällainen sukuun kuulumaton henkilö voi päästä osalliseksi perinnöstä. Anna A:lle asiantuntevat vastauksesi. Tehtävä 17 P kuoli 10.1.2012. Häneltä jäi oikeudenomistajina kolme sisarusta: A, B ja C. Helmikuun 2. päivänä 2012 pidetyssä perunkirjoitustilaisuudessa todettiin, että P:ltä oli jäänyt omaisuutta (velkojen vähentämisen jälkeen) 120 000 euroa. Samassa tilaisuudessa annettiin perillisten tiedoksi seuraavan sisältöinen P:n 1.1.2005 tekemä testamentti: AKaikki omaisuuteni on jaettava tasan Kanoottiklubi ry:n johtoryhmän jäsenten, Ka:n, Kb:n ja Kc:n kesken@. - P oli kuulunut Kanoottiklubi ry:hyn vuodesta
15 1972 asti. Oletetaan, että testamenttiasiassa on nostettu jokin seuraavista kanteista: A on 1.7.2012 nostamassaan kanteessa vaatinut testamentin julistamista pätemättömäksi muotovirheen perusteella. Toiselle testamentin todistajista, kesällä 2007 kuolleelle X:lle, oli marraskuussa 2004 määrätty edunvalvoja hänen dementiansa vuoksi, joten hän ei ollut kyennyt toimimaan todistajana 1.1.2005 allekirjoitetussa testamentissa. A, B ja C ovat 1.8.2012 nostamassaan kanteessa vaatinut testamentin julistamista pätemättömäksi muotovirheen perusteella. Toinen testamentin todistajista oli ollut Ka:n veli. A, B ja C ovat 5.8.2012 nostamassaan kanteessa vaatinut testamentin julistamista pätemättömäksi sillä perusteella, että P ei ollut itse allekirjoittanut testamenttia. Kantajat ovatkin pystyneet osoittamaan, että P:n allekirjoitus oli lisätty testamenttiin vasta hänen kuolemansa jälkeen. A, B ja C ovat 9.8.2012 nostamassaan kanteessa vaatineet testamentin julistamista mitättömäksi, koska P oli peruuttanut sen. P oli 6.12.2011 järjestämillään itsenäisyyspäivän juhlaillallisilla ilmoittanut usean henkilön läsnä ollessa, että Asen kanoottikerhon ihmisille ei kyllä tule pesästäni euroakaan.@. - P oli saanut juuri kuulla Kanoottiklubi ry:n ryhtyneen värväämään jäsenikseen maahanmuuttajia, mikä loukkasi ulkomaalaisvastaisen P:n tunteita. Aterian jälkeen P oli vielä sanonut paikalla olleelle varatuomari V:lle, että tämä saisi pian tehtäväkseen uuden testamentin laatimisen. Mitään tapaamisajankohtaa ei kuitenkaan ollut sovittu eikä P ollut palannut uudelleen asiaan. Arvioi kanteiden menestymisen mahdollisuutta, yksi kerrallaan (kysymys on siis vaihtoehtoisista kanteista). Mikä vaikutus kullakin niistä mahdollisesti olisi jäämistön jakamiseen?