Hoidon haasteena kannabiksen käyttö

Samankaltaiset tiedostot
Kannabis ja psykoosi

Kannabis - kliininen näkökulma. PÄLY:n torstaikoulutus Jussi Niemi- PynAäri LL, psykiatrian erikoislääkäri

ESIINTYMINEN: vihertävänä, kellertävänä tai ruskeana rouheena (marihuana) vaalean harmahtavana, ruskeana tai miltei mustana (hasis)

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis. Pekka Salmela apulaisylilääkäri Tampereen psykiatria- ja päihdekeskus

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Öppenvårdens problem är mobila team lösningen?

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

PÄIHDEHAASTATTELU osio 2 - Päihdekartoitus

Kannabis, valistus ja tutkimus

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus

Nuuskan myyminen Suomessa on laitonta

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Ikääntyminen ja alkoholi

Tietoiskut. - muuntohuumeet - kannabis - stimulantit

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

KANNABIKSEN HAITAT ODOTTAVALLE ÄIDILLE, SIKIÖLLE JA SYNTYVÄLLE LAPSELLE

Kannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykoositietoisuustapahtuma

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Haasteita ja mahdollisuuksia

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Mitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

kipuun, yhdistetään muuhun hoitoon Mutta ei vakavia haittoja Akuutti toksisuus olematon paras teho ja annoksen titraus vaporisoimalla

Työn muutokset kuormittavat

Huumeet ja mielenterveys

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kumppanuus laboratoriopalveluiden tuottamisessa. Paras palvelu 2008

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Appendisiitin diagnostiikka

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Kestävä kuluttaminen ja onnellisuus

Empatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Voiko skitsofreniaan sairastumista ennustaa? Jaana Suvisaari

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

SIELUN TOIMINNOT PÄIHDESAIRAUKSISSA :

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

P A R T. Professional Assault Response Training Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla Jukka Murto

, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Katoavia virusinfektioita MPR-taudit. Labquality-päivät Irja Davidkin

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Maatila ja luonto ympäristöjen hyödyntäminen sekä. Eläinavusteiset toiminnat. Terapeuttinen puutarhanhoito. Eläinavusteiset aktiviteetit

PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään

Näin käytät kortteja:

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Yhdyshenkilöpäivät Seinäjoki

Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Kustantajan versio 2.

KANNABIS (JA MUUT HUUMEET) VALISTAJAN HAASTEENA - PÄIVÄN YHTEENVETO. Neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, VTT Sosiaali- ja terveysministeriö

Tekonivelpotilaan anestesia ja kivunhoito Vs. os.ylil. Heikki Vääräniemi

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Suomalaiset Pohjoismaiden köyhimpiä

KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA

Asiamiestutkinto Tavaramerkkioikeus TEOLLISOIKEUSASIAMIES- LAUTAKUNTA. OSIO 2. (enintään 85 pistettä) Kysymys 2.1 (enintään 20 pistettä)

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Transkriptio:

Hoidon haasteena kannabiksen käyttö Biomedicum 26.5.2016 Jussi Niemi-Pynttäri Päällikkö, ylilääkäri Pohjoisen psykiatria- ja päihdekeskus Helsingin kaupunki

Kannabis mitä se on? Hamppua (Cannabis sativa, Cannabis indica) on viljelty pitkään hyötykasvina sen öljyn ja kuitujen takia. Lääkkeenä käytetty mitä erilaisimpiin vaivoihin esim. Kiinassa jo tuhansia vuosia sitten. Liiallisen käytön havaittiin johtavan mm. pirujen näkemiseen ja henkien kanssa kommunikointiin. Kannabis on yleisnimitys Cannabis Sativasta (ja/tai Indicasta) saataville tuotteille. Kasvissa on ainakin 500 eri yhdistettä, joista ainakin 60-70 on ns. kannabinoideja, joilla on psykoaktiivisia vaikutuksia. Päihtymisen kannalta merkittävin kannabinoidi on tetrahydrokannabinoli (THC). Kasvista saatavasta hartsista valmistetaan hashista ja kasvin kukintoja ja versoja kuivatetaan marihuanaksi. Ainetta voi valmistaa myös nestemäiseen muotoon, kannabisöljyksi. THC-pitoisuudeltaan vahvempaa sinsemillaa saadaan yleensä sisätiloissa kasvatettavan naaraskasvin kukinnoista, joiden pölyttyminen estetään. Skunk (USA) Nederwiet (Hollanti) 2

Kannabiksen käyttö on melko yleistä 3

Kannabiksen käyttö on melko yleistä, Suomessakin Vili Varjonen Huumetilanne Suomessa 2014. Kansallinen huumevuosiraportti EMCDDA:lle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 1/2015. 142 sivua. Helsinki 2015. ISBN 978-952-302-413-7 (painettu); ISBN 978-952-302-414-4 (verkkojulkaisu). Joskus kannabista on kokeillut viimeisimmän väestökyselyn mukaan 17 prosenttia suomalaisista. Kokeilut painottuvat nuorempiin ikäluokkiin. 15 34 vuotiaista viimeisen vuoden aikana kannabista on käyttänyt 12 prosenttia. Usein esitetty hypoteesi siitä, että kannabiksen käyttö korvaisi alkoholinkäyttöä, ei näyttäisi pätevän ainakaan Suomessa, vaan pikemminkin kannabiksen käyttö esiintyy usein runsaan alkoholinkäytön rinnalla. 4

Kannabiksen käyttö on melko yleistä, Suomessakin Vili Varjonen Huumetilanne Suomessa 2014. Kansallinen huumevuosiraportti EMCDDA:lle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 1/2015. 142 sivua. Helsinki 2015. ISBN 978-952-302-413-7 (painettu); ISBN 978-952-302-414-4 (verkkojulkaisu). Uudempi ilmiö 2010-luvun lopun suomalaisessa huumeiden käytössä on kannabiksen kotikasvatuksen nopea lisääntyminen. Kasvattamisen keskeisiä syitä ovat oman käyttötarpeen tyydyttäminen, kasvatuksesta saatava nautinto, pyrkimys välttää laittomia huumemarkkinoita sekä myös itse kasvatetun kannabiksen parempi laatu. Kasvattajakunnasta noin puolet on päivittäiskäyttäjiä kun osuus väestökyselyissä on yleensä noin 6 prosenttia (käyttäjistä). 5

Figure 1. Estimated prevalence (proportion) of cannabis dependence by age, sex and region, 2010. Degenhardt L, Ferrari AJ, Calabria B, Hall WD, et al. (2013) The Global Epidemiology and Contribution of Cannabis Use and Dependence to the Global Burden of Disease: Results from the GBD 2010 Study. PLoS ONE 8(10): e76635. doi:10.1371/journal.pone.0076635 http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0076635 6

Tarjolla on monenlaista kannabista Tarjolla on vahvempaa kannabista kuin ennen. ElSohly MA, Ross SA, Mehmedic Z, Arafat R, Yi B, Banahan BF III. Potency trends of delta9-thc and other cannabinoids in confiscated marijuana from 1980-1997. J Forensic Sci. 2000;45(1):24-30. Yhteys päihdepsykoosien määrän lisääntymiseen? Is the incidence of psychotic disorder in decline? Epidemiological evidence from two decades of research. J B Kirkbride, T Croudace, J Brewin, K Donoghue, P Mason, C Glazebrook, I Medley, G Harrison, J E Cooper, G A Doody and P B Jones. International Journal of Epidemiology 2009;38:1255 1264 doi:10.1093/ije/dyn168 THC:n ja kannabidiolin pitoisuudet vaihtelevat. Potter DJ, Clark P, Brown MB. Potency of delta 9-THC and other cannabinoids in cannabis in England in 2005: implications for psychoactivity and pharmacology. J Forensic Sci 2008; 53: 90 4. Kannabidioli voi estää THC:n välittömiä vaikutuksia. Morgan CJA, Schafer G, Freeman TP, Curran HV. Impact of cannabidiol on the acute and psychotomimetic effects of smoked cannabis: naturalistic study. Br J Psychiatry 2010; 197: 285 90. Kannabidioli voi lievittää psykoosioireita joillakin potilailla. Leweke FM, Koethe D, Pahlisch F, Schreiber D, Gerth CW, Nolden BM, et al. Antipsychotic effects of cannabidiol. European Psychiatry 2009; 24 (suppl 1): S207. 7

THC-pitoisuus vaihtelee kasvin eri osissa: Nuput, suurin Kukat Lehdet Pienemmät varret Isommat varret Siemenet, pienin pitoisuus 8

Muuntohuumeina esim. internetissä markkinoitavat synteettiset kannabinoidit Esim. Spice, K2, Kronic, Barely Legal ja Black Mamba Osa syntetisoitu jo 1960- tai 1970-luvuilla, kun taas toiset aivan viime vuosina. Vaikutus on marihuanan kaltainen, mutta joidenkin aineiden kohdalla vaikutus CB1-reseptoreihin on kuitenkin selvästi voimakkaampi. USA:ssa vuonna 2011 jopa 11.4% eräistä lukio-opiskelijoista ilmoitti käyttäneensä näitä aineita viimeisen vuoden aikana. Joitakin nimiä: JWH-018 ( jehova ), JWH-073, JWH-200, CP-47,497, Cannabicyclohexanol HU-210 on potentein tunnettu kannabinoidiagonisti, joka toimii täytenä agonistina ja aiheuttaa CB1- reseptoreissa maksimaalisen vaikutuksen jopa 100 1 000 kertaa pienemmillä pitoisuuksilla kuin osittainen agonisti tetrahydrokannabinoli saavuttaa oman maksimivaikutuksensa (Tacke ym. 2011). Huolta aiheuttaa poikkeuksellisen vahvat haittavaikutukset, joita ei ole tutkittu riittävästi: agitaatio, hallusinaatiot, psykoosit, kouristukset, verenpaineen kohoaminen, paniikkikohtaukset. Monilla synteettisillä kannabinoideilla näyttää olevan samankaltainen taipumus aiheuttaa fysiologista ja psykologista riippuvuutta kuin marihuanalla ja THC:llakin. Raportoituja vieroitusoireita ovat verenpaineen kohoaminen, levottomuus, drug craving, painajaiset, hikoilu, pahoinvointi, vapina, sydämen tykytys, unettomuus, päänsärky ja oksentelu. 9

10

Helsingin poliisi takavarikoi joulukuussa 2014 kilon huumausainetta, jollaista ei ole ennen Suomessa havaittu. (Iltalehti 27.1.2015 klo 17.41) AB-CHMINACA - Takavarikoitua erää hallussa pitänyt henkilö kuvaili, miten häneltä meni 0,1 grammasta pää niin sekaisin, että hän joutui pysäyttämään autonsa. 11

AB-CHMINACA Wikipedia There have been a number of reported cases of seizures, deaths, and psychotic episodes in relation to this synthetic cannabinoid. As of January 20, 2015 AB-CHMINACA is a Schedule I controlled substance in the United States. AB-CHMINACA is listed in Anlage II and therefore illegal in Germany as of May 2015. As of October 2015 AB-CHMINACA is a controlled substance in China. 12

Aiheuttavatko kannabinoidit lyhytaikaisia positiivisia psykoosioireita, negatiivisia oireita ja kognitiivisia puutosoireita yleisväestössä? D Souza DC, Sewell RA, Ranganathan M. Cannabis and psychosis/schizophrenia: human studies. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci (2009) 259: 413 31. Kannabis ja synteettiset kannabinoidit voivat aiheuttaa annoksesta riippuen erilaisia ohimeneviä skitsofrenian kaltaisia ns. positiivisia, negatiivisia ja kognitiivisia oireita, vaikka henkilöillä ei olisikaan selvää riskiä sairastua skitsofreniaan. Osa ihmisistä, muttei kaikki, kokee huomattavia psykoosioireita provosoivia vaikutuksia. On epäselvää, mikä tekee (vain) osan ihmisistä erityisen herkiksi kannabiksen psykoosioireita provosoiville vaikutuksille. 13

Kannabispsykoosi (Cannabis-Induced Psychotic Disorder) Tyypillisesti alkaa pian ison kannabisannoksen käytön jälkeen: oireina vainoharhat, huomattava ahdistuneisuus, tunnetilojen vaihtelut ja depersonalisaatio. Menee yleensä ohi yhden tai joskus muutaman päivän kuluessa, myös ilman lääkitystä. Vietnamin sodassa mukana olleen 12 potilaan aineistossa nämä kaikki todetut kannabispsykoosit saivat alkunsa henkilön ensimmäisen käyttökerran yhteydessä. (Talbott JA, Teague JW. Marihuana psychosis. Acute toxic psychosis associated with the use of Cannabis derivatives. JAMA 1969; 210: 299-302.) Kaikki palasivat palvelukseen viikon kuluessa. 11 miestä suoritti komennuksensa suunnitellusti loppuun saakka. 14

Onko kannabispsykoosia erillisenä ilmiönä olemassakaan? Wayne Hall, Louisa Degenhardt, Michael Lynskey (2001). The health and psychological effects of cannabis use. Monograph Series No. 44 National Drug and Alcohol Research Centre, University of New South Wales Jos on olemassa muusta psykoottisesta sairastamisesta erillinen ilmiö kannabispsykoosi, se on joko hyvin harvinainen tai sitten se menee ohi useimmiten ilman hoitoa. 15

Huomattava osa kannabispsykoosin diagnoosilla hoidossa olleista sairastuu lopulta skitsofreniaan Arendt M, Rosenberg R, Foldager L, Perto G, Munk-Jorgensen P. Cannabis-induced psychosis and subsequent schizophrenia-spectrum disorders: follow-up study of 535 incident cases. Br.J.Psychiatry 2005 Dec;187:510-515. 16

Huomattava osa etenkin kannabispsykoosin diagnoosilla hoidossa olleista sairastuu lopulta skitsofreniaan Jussi A. Niemi-Pynttäri, Reijo Sund, Hanna Putkonen, Helena Vorma, Kristian Wahlbeck, Sami P. Pirkola. Substance-Induced Psychoses Converting Into Schizophrenia: A Register-Based Study of 18,478 Finnish Inpatient Cases. J Clin Psychiatry. 2013;74(1):e94 e99. Kaikkia sellaisia ensimmäistä kertaa psykiatrisessa sairaalahoidossa olleita potilaita, joiden diagnoosi oli päihdepsykoosi seurattiin STAKES:n hoitoilmoitusrekisteristä 1.1.1987-31.12.2003. Kahdeksan vuoden kumulatiivinen riski päätyä kannabispsykoosin jälkeen uuteen sairaalahoitoon skitsofreniaryhmän diagnoosilla oli 46%. Näistä valtaosa kolmen vuoden kuluessa kannabispsykoosin jälkeen. Vastaava riski amfetamiinipsykoosin jälkeen oli 30% ja alkoholipsykoosin jälkeen 5%. 17

Huomattava osa etenkin kannabispsykoosin diagnoosilla hoidossa olleista sairastuu lopulta skitsofreniaan Jussi A. Niemi-Pynttäri, Reijo Sund, Hanna Putkonen, Helena Vorma, Kristian Wahlbeck, Sami P. Pirkola. Substance-Induced Psychoses Converting Into Schizophrenia: A Register-Based Study of 18,478 Finnish Inpatient Cases. J Clin Psychiatry. 2013;74(1):e94 e99. 18

Nykykäsitys psykoosista van Os J, Linscott RJ, Myin-Germeys I, Delespaul P, Krabbendam L. A systematic review and meta-analysis of the psychosis continuum: evidence for a psychosis pronenesspersistence-impairment model of psychotic disorder. Psychol.Med. 2009; 39: 179-95. 19

Kannabis ja skitsofrenia Ruotsalaisessa kohorttitutkimuksessa (50 087 vuosina 1969-70 kutsuntoihin osallistunutta miestä) kannabiksen käyttö lisäsi skitsofrenian riskiä annosriippuvaisesti. Zammit, S., Allebeck, P., Andreasson, S., et al (2002) Self-reported cannabis use as a risk factor for schizophrenia in Swedish conscripts of 1969: historical cohort study. BMJ, 325, 1199-1212. Runsaaseen (yli 50 kertaa) käyttöön liittyi jopa 6-7 - kertainen skitsofrenian riski. Kohonnutta riskiä ei todettu muihin psykoosisairauksiin kuin skitsofreniaan. 20

Onko kannabiksen käyttö syy-yhteydessä skitsofreniaan? Arseneault L, Cannon M, Witton J, Murray RM. Causal association between cannabis and psychosis: examination of the evidence. Br.J.Psychiatry 2004; 184: 110-7. Katsauksen tekijät tunnistivat 5 laadukasta tutkimusta, joissa selvitettiin prospektiivisesti kannabiksen syy-yhteyttä psykooseihin. Andreasson S, Allebeck P, Engstrom A, Rydberg U. Cannabis and schizophrenia. A longitudinal study of Swedish conscripts. Lancet 1987; 2: 1483-6. Arseneault L, Cannon M, Poulton R, Murray R, Caspi A, Moffitt TE. Cannabis use in adolescence and risk for adult psychosis: longitudinal prospective study. BMJ 2002; 325: 1212-3. Fergusson DM, Horwood LJ, Swain-Campbell NR. Cannabis dependence and psychotic symptoms in young people. Psychol.Med. 2003; 33: 15-21. van Os J, Bak M, Hanssen M, Bijl RV, de Graaf R, Verdoux H. Cannabis use and psychosis: a longitudinal population-based study. Am.J.Epidemiol. 2002; 156: 319-27. Zammit S, Allebeck P, Andreasson S, Lundberg I, Lewis G. Self reported cannabis use as a risk factor for schizophrenia in Swedish conscripts of 1969: historical cohort study. BMJ 2002; 325: 1199. Yksilötasolla kannabiksen käyttöön liittyy kaikkiaan noin 2-kertainen myöhemmän skitsofrenian riski. Dunedinin kohorttitutkimuksen perusteella arvioidaan, että skitsofrenian insidenssi Uudessa-Seelannissa olisi 8 % pienempi, jos kukaan ko. väestöstä ei käyttäisi kannabista noin 15-vuotiaana. 21

Kannabiksen käyttö nuorena lisää skitsofrenian riskiä aikuisena. Cannabis use in adolescence and risk for adult psychosis: longitudinal prospective study Louise Arseneault, Mary Cannon, Richie Poulton, Robin Murray, Avshalom Caspi, Terrie E Moffitt BMJ 2002;325:1212 3 Kannabiksen käyttöön 15-vuotiaana liittyi suurempi aikuisiän skitsofrenian riski verrattuna tilanteisiin, joissa käyttö alkoi vasta myöhemmin. Riski säilyi, vaikka mahdollinen käyttöä edeltävä psykoosioireilu huomioitiin. Riski liittyi erityisesti kannabiksen käyttöön, kun muiden huumeiden käyttö huomioitiin. Kannabiksen käyttö ei ennustanut erityisesti masennusta. 22

Kannabiksen käyttö nuoruudessa lisää skitsofrenian riskiä aikuisena henkilöillä, joilla on COMT Val158Met geenin valiinialleeli Caspi A, Moffitt TE, Cannon M, et al. Moderation of the effect of adolescent-onset cannabis use on adult psychosis by a functional polymorphism in the catechol- Omethyltransferase gene: longitudinal evidence of a gene X environment interaction. Biol Psychiatry. 2005;57: 1117 1127. 23

COMT catechol-o-methyltransferase COMT on entsyymi, joka inaktivoi dopamiinia, erityisesti prefrontaalikorteksilla. COMT Val158Met geenissä on valiini- ja/tai metioniinialleelit. Valiini-alleelliin liittyy (nelinkertaisesti) suurempi entsyymiaktiviteetti kuin metioniini-alleeliin. Valkoihoisessa väestössä em. alleelit jakautuvat suurin piirtein tasan. COMT Val158Met -geenin met-alleelia ei esiinny ollenkaan esim. isoilla apinoilla. Palmatier MA, Kang AM, Kidd KK (1999): Global variation in the frequencies of functionally different catechol-o-methyltransferase alleles. Biol Psychiatry 46:557 567. 24

Seksuaalinen riisto lapsuudessa ja kannabiksen käyttö nuoruudessa lisäävät riskiä sairastua psykoosiin aikuisena Houston JE, Murphy J, Adamson G, Stringer M, Shevlin M. Childhood sexual abuse, early cannabis use, and psychosis: testing an interaction model based on the National Comorbidity Survey. Schizophr Bull. 2008;34: 580 585. 25

Häiriö voi olla myös todellisuudessa. Joskus on hyödyllisempää manipuloida aivojen sijasta itse todellisuutta, jotta voisimme sietää sitä. 26

Kannabis ja psykoosisairauden puhkeaminen Large M, Sharma S, Compton MT, Slade T, Nielssen O. Cannabis use and earlier onset of psychosis: a systematic meta-analysis. Arch.Gen.Psychiatry 2011; 68: 555-61. Tutkimusten mukaan psykoosisairaus puhkeaa kannabiksen käyttäjillä noin 2.7 vuotta aikaisemmin. Esim. alkoholiin ei liity vastaavankaltaista yhteyttä. 27

Psychosis as a state of aberrant salience: Yksi näkökulma kannabiksen ja psykoosin väliseen yhteyteen? On esitetty, että keskeinen psykoosioireisiin johtava tekijä olisi tiettyjen aivoalueiden voimistunut vaste ärsykkeille, jotka eivät normaalisti ole tärkeitä. Kapur S. Psychosis as a state of aberrant salience: a framework linking biology, phenomenology, and pharmacology in schizophrenia. Am J Psychiatry. 2003;160 (1):13-23. THC:n on todettu vaimentavan prefrontaalikorteksin ja vahvistavan striatumin aktivaatiota huomion suuntaamista (attentional salience processing) mittaavien tehtävien aikana Induction of Psychosis by 9-Tetrahydrocannabinol Reflects Modulation of Prefrontal and Striatal Function During Attentional Salience Processing Sagnik Bhattacharyya; José Alexandre Crippa; Paul Allen; Rocio Martin-Santos; Stefan Borgwardt; Paolo Fusar-Poli; Katya Rubia; Joseph Kambeitz; Colin O Carroll; Marc L. Seal; Vincent Giampietro; Michael Brammer; Antonio Waldo Zuardi; Zerrin Atakan; Philip K. McGuire Arch Gen Psychiatry. 2012;69(1):27-36. 28

Kannabiksen käyttö on yleistä hoidossa olevilla skitsofreniapotilailla. Koskinen J, Lohonen J, Koponen H, Isohanni M, Miettunen J: Rate of cannabis use disorders in clinical samples of patients with schizophrenia: a meta-analysis. Schizophr Bull 2010, 36:1115 1130. Kannabiksen käyttö on yleistä hoidossa olevilla skitsofreniapotilailla. 16%:lla ajankohtainen kannabiksen käytön häiriö 27%:lla elämänaikainen kannabiksen käytön häiriö Eri tutkimuksiin perustuvat arviot kannabiksen käytön häiriöiden yleisyydestä vaihtelevat paljon. Kannabiksen käytön häiriöitä on erityisen paljon nuorilla ensipsykoosipotilailla, ja miehillä. Kannabiksen käytön häiriöt ovat yhtä lailla yleisiä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, sairaala- ja avohoitopotilailla. 29

Kannabiksen välittömiä vaikutuksia Psychosis reactivity to cannabis use in daily life: an experience sampling study Cécile Henquet, Jim van Os, Rebecca Kuepper, Philippe Delespaul, Maurice Smits, Joost a` Campo and Inez Myin-Germeys BJP 2010, 196:447-453. Tutkimukseen osallistui kannabista säännöllisesti käyttäviä henkilöitä: 48 psykoosipotilasta ja 47 tervettä. Kannabis vahvisti välittömästi myönteistä tunnetilaa molemmilla ryhmillä. Lievitystä kielteisiin tunteisiin havaittiin (vain) potilasryhmässä. Aistiharhat voimistuivat, erityisesti psykoosipotilailla. Potilasryhmässä voimistuneet harhat ilmenivät erityisesti ääninä, ja ilmenivät (vasta) viiveen (85-170 min.) jälkeen. 30

Experience sampling analysis Psychosis reactivity to cannabis use in daily life: an experience sampling study Henquet C et al. BJP 2010;196:447-453 2010 by The Royal College of Psychiatrists 31

Ovatko psykoosipotilaat valmiita muuttamaan aineiden käyttöään? Kolliakou, A., Joseph, C., Ismail, K., Atakan, Z. & Murray, R. M. 2011 Why do patients with psychosis use cannabis and are they ready to change their use? Int. J. Dev. Neurosci. 29, 335 346. (doi:10.1016/j.ijdevneu.2010.11.006) Sen ymmärtäminen, mitkä asiat päihteitä käyttävä potilas kulloinkin kokee pääasiallisiksi ongelmikseen, auttaa tunnistamaan ne ajankohdat, jotka ovat erityisen otollisia työskentelylle kohti muutosta päihteiden käytössä. Valmius muuttaa päihdekäyttöään on usein keskeinen askel toipumisprosessissa ja hoitavan henkilön tulisikin pyrkiä tunnistamaan motivation eri asteet eri potilailla. Muutosvalmiutta tulee arvioida aina uudelleen ajan kanssa. Motivaation aste tahtoo vaihdella sen mukaan, millaisia ongelmia ilmenee, esim. mielialassa tai taloudellisissa ja sosiaalisissa olosuhteissa. Potilaan mieltä voi askarruttaa, mitä vaikutuksia käytön vähentämisellä tai lopettamisella on sosiaalisiin suhteisiin ( Menetänkö ystäväni? ) tai mielialaan ( Mikään ei saa minua yhtä hyvälle tuulelle kuin kannabis. ) Em. yhteyksien tunnistaminen ja tutkiminen voivat auttaa ymmärtämään, mikä saa jatkamaan käyttöä, ja milloin voisi olla otollinen hetki muutokselle. 32

Hoidon onnistuessa päihteitä käyttävän psykoosipotilaan ennuste voi olla aika hyväkin. Lambert M, Conus P, Lubman DI, Wade D, Yuen H, Moritz S, Naber D, McGorry PD, Schimmelmann BG. The impact of substance use disorders on clinical outcome in 643 patients with first-episode psychosis. Acta Psychiatr.Scand. 2005; 112: 141-8. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lähtötilanteen päihdehäriön ja sen kehittymisen vaikutuksia psykoosin ns. positiivisten oireiden remissioon. Tutkittiin 643:a psykoosin varhaisen hoidon ohjelmaan (The Early Psychosis Prevention and Intervention Centre) osallistunutta ensipsykoosipotilasta. Lähtötilanteessa 62 %:lla oli päihdehäiriö, ja elämänaikainen päihdehäiriö oli 74%:lla. 18 kk kuluttua ohjelman alkamisesta enää 36%:lla oli päihdehäiriö. Päihdekäytön väheneminen tai loppuminen lisäsi positiivisten psykoosioireiden remission todennäköisyyttä, kun taas päihdekäytön jatkuminen merkitsevästi vähensi sitä. Päihdekäyttöään vähentäneillä oli parempi ennuste kuin niillä psykoosipotilailla, jotka eivät koskaan olleet käyttäneet päihteitä. Lähtötilanteen päihdehäriöllä itsessään ei ollut vaikutusta remission todennäköisyyteen. 33

Miten tukea potilaita muuttamaan aineiden käyttöään? Kolliakou, A., Joseph, C., Ismail, K., Atakan, Z. & Murray, R. M. 2011 Why do patients with psychosis use cannabis and are they ready to change their use? Int. J. Dev. Neurosci. 29, 335 346. (doi:10.1016/j.ijdevneu.2010.11.006) Kannustaminen elämäntapamuutokseen, kun käyttöä ylläpitävät sosiaaliset syyt. Oireenhallintataitojen haltuunotto ja hyvä psykiatrinen hoito, kun käytön taustalla on pyrkimys kohentaa mielialaa. Muutosvaihemallin käyttökelpoisuutta on tutkittu paljon päihteiden käyttäjillä, mutta vielä on epävarmaa, kuinka hyvin näkökulma toimii myös ns. kaksoisdiagnoosipotilaiden kohdalla (Mueser et al., 2006). Vähemmän motivoituneet henkilöt hyötyvät ehkä strukturoidummasta ja aktiivisesta ohjauksesta (DiClemente et al., 2003), kun taas vahvemmin motivoituneet henkilöt voivat kokea tarvitsevansa apua menestyksellisen muutoksen suunnitteluun ja ongelmanratkaisuun. Motivoivalla haastattelulla (Miller and Rollnick, 2002) ja kognitiivisella käyttäytymisterapialla (Clark and Fairburn, 2009) on saatu lupaavia tuloksia psykoosipotilaiden päihdehoidossa, kun ne on ajoitettu sopivaan muutoksen vaiheeseen (e.g. James et al., 2004). 34

Seuraavat asiat lienevät tarpeen päihteistä riippuvaisen henkilön kuntoutumisessa: 1. Hoitotahon benigni sitkeys 2. Vaihtoehtoisten virikkeiden etsiminen 3. Olosuhteiden ja elämän realiteettien tutkiminen 4. Oman elämän ohjaksiin tarttuminen 35

Parantaako kannabiksen käytön vähentäminen pitkäaikaisesta psykoosista kärsivien potilaiden ennustetta? Barrowclough C, Emsley R, Eisner E, Beardmore R, Wykes T. Does change in cannabis use in established psychosis affect clinical outcome? Sch Bull vol. 39 no. 2 pp. 339 348, 2013 doi:10.1093/schbul/sbr152 Advance Access publication Oct 29, 2011 Näyttää siltä, että kaikki kannabista käyttävät psykoosipotilaat eivät saa pysyvää hyötyä siitä, että vähentävät aineen käyttöään. Kannabiksen käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä haittoja fyysiselle terveydelle, minkä lisäksi käytön vähentäminen parantaa mahdollisuuksia hyötyä tarjolla olevasta psykiatrisesta hoidosta. Nykytiedon valossa onkin perusteltua suositella kannabiksen käytön vähentämistä potilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. 36

LOPUKSI 1. Etenkin nuorille ja heidän tukiryhmilleen kannattaisi ehkä jakaa asiallista tietoa kannabiksen mahdollisista haitallisista vaikutuksista. 2. Päihdepsykoosin läpi käyneelle on hyvä tarjota tietoa sekä mahdollisuutta seurantaan ja tukitoimiin tarpeen mukaan. Kysymys siitä, onko kyseessä päihdepsykoosi (substance-induced psychosis) vai esim. skitsofrenia, ei ehkä olekaan niin kiinnostava. 3. Skitsofreniaan jo sairastuneille ja kannabista säännöllisesti käyttäville kannattaisi ehkä antaa asiallista tietoa kannabiksen mahdollisista haitallisista vaikutuksista. THC:n harhoja lisäävä vaikutus näyttää tulevan pienellä (muutaman tunnin) viiveellä. Onko mahdollisuutta valita käyttöönsä preparaattia, jossa on enemmän kannabidiolia? 4. On näyttöä siitä, että päihteiden käyttö vähenee hoidon aikana. Jos/kun näin on, potilaan toiminnallinen ennuste voi olla melko hyväkin. Hoito ja kuntoutus tulisikin räätälöidä potilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. 37