Väestönmuutokset ja ikärakenne 2012

Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.5.2013 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2012 Lah on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 103 016. Vuodessa väestömäärä kasvoi 708 henkilöllä. 1980-luvun tappiollisten vuosien jälkeen Lahden väkiluku kääntyi tasaiseen nousuun 1990-luvun alussa. Kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla 6 350 henkilöllä. 2000-luvulla Lahden väestönkasvu on vaihdellut vuosi ain voimakkaas. Vuonna 2004 väkiluku lisääntyi 28 henkilöllä ja 774 henkilöllä vuonna 2009. Lah on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 103 016. Vuodessa väestömäärä kasvoi 708 henkilöllä. (Kuva 1). Tässä katsauksessa Lahden väkiluvun kehitystä on verra u myös 10 suurimpaan kaupunkiin. Kuntaliitoksia toteute in Jyväskylässä ja Kouvolassa vuonna 2009, Kuopiossa vuosina 2011 ja 2013 sekä Oulussa vuonna 2013. Vuosien 2012-2013 vaihteessa toteute ujen kuntaliitosten myötä Oulun väkiluku kasvoi noin 44 400 henkilöllä ja Kuopion lähes 6 500 henkilöllä. Näin Kuopio ohi Lahden väkiluvullaan, ja Lah pu- Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina 1990-2012 tosi sijalle yhdeksän. Kun en väestö lastot on esite y tässä katsauksessa vuoden 2013 aluejaolla. Kaupunkien vetovoimaisuu a kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin verra una Lahden väkiluvun kehitys on ollut kohtalaisen hidasta. Vuosina 2008-2012 Lahden väkiluku kasvoi 3,7 % (+ 3 708 henkilöä). Samana ajanjaksona vertailukaupungeista kasvoivat voimakkaimmin Espoo ja

2 Oulu, joiden väestömäärän lisäys oli yli 7 %. Vantaan, Helsingin ja Jyväskylän väkiluku kasvoi yli 5 % ja Tampereen hieman alle 5 %. Väestönkasvu oli Kuopiossa ja Lahdessa samaa tasoa. Hitainta kasvu oli Turussa ja Kouvolassa, jossa väkiluku pieneni yli prosen n. (Kuva 2). Vuonna 2012 Lahden väkiluku kasvoi 0,7 %, mikä on toiseksi vähiten vertailukaupunkien väestönkasvuun verra una. Suurista kaupungeista yli 1,5 prosen n väestönkasvu saavute in Espoossa ja Oulussa. Yli prosen n kasvuun pääsivät lisäksi Helsinki, Kuopio, Vantaa, Jyväskylä ja Tampere. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös Turussa. Viimeisimmällä sijalla oli Kouvola. (Taulukko1). Asukkaita Muutos 2012 2011 2012 lkm % Helsinki 595 384 603 968 8 584 1,4 Espoo 252 439 256 824 4 385 1,7 Tampere 215 168 217 421 2 253 1,0 Vantaa 203 001 205 312 2 311 1,1 Oulu 188 114 190 847 2 733 1,5 Turku 178 630 180 225 1 595 0,9 Jyväskylä 132 062 133 482 1 420 1,1 Kuopio 103 932 105 136 1 204 1,2 Lah 102 308 103 016 708 0,7 Kouvola 87 567 87 296-271 -0,3 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2011 ja 2012. Väkiluku edot on esite y vuoden 2013 kuntajaon mukaan. Lahden kaupunkiseutu on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Sen kun en Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orima lan yhteenlaske u väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 164 913. Alueen kun en väkiluku kasvoi viiden viimeisen vuoden aikana yhteensä 2,6 % eli 4 210 henkilöllä. (Kuva 3). indeks, 2007=100 109 106 103 100 100 Espoo Oulu Vantaa Helsinki Jyväskylä Tampere Lahti Kuopio Turku Vuosina 2008-2012 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärän kasvu oli hidasta muihin suuriin kaupunkiseutuihin verra una. Tarkastelussa mukana olleista kahdeksasta kaupunkiseudusta Lahden seutua hitaammin kasvoi ainoastaan Kouvolan kaupunkiseutu, jonka väkiluku pieneni 1,8 %. Kasvu oli voimakkainta Oulun (7,7 %), Helsingin (6,1 %), Tampereen (5,8 %), ja Jyväskylän (5,3 %) kaupunkiseuduilla. Lukumääräises väkiluku kasvoi eniten Helsingin kaupunkiseudulla, jossa asukasmäärä lisääntyi viiden viimeisen vuoden aikana liki 78 700 henkilöllä eli keskikokoisen kaupungin verran. 97 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kouvola Lähde: Tilastokeskus Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina 2008-2012. Indeksi 2007=100. Vuonna 2012 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi 0,4 % eli 691 henkilöllä. Suhteellinen kasvu oli Lahden seutua hitaampaa vain Kouvolan kaupunkiseudulla. Turkua (0,8 %) lukuun o ama a muilla suurilla kaupunkiseuduilla saavute in yli prosen n väestönkasvu. Nopeinta väestönlisäys oli Oulun (+ 3 396 henkilöä), Helsingin (+ 17 390 henkilöä) ja Tampereen (+ 4 311 henkilöä) kaupunkiseuduilla. Kuva 3. Suomen suurimpien kaupunkiseutujen väkiluvun kehitys vuosina 2008-2012. Indeksi 2007=100.

3 Väestönkasvu paino ui keskustaan, Launeelle ja Karistoon Kaupungin väestöstä liki neljännes asuu Launeen suuralueella. Viimeisimmän viiden vuoden aikana väestönkasvu paino ui Keskustan, Kolava- Kujalan ja Launeen suuralueille. Keskustassa väkiluku kasvoi yli tuhannella henkilöllä. Launeen ja Kolava-Kujalan kasvu oli yli 900 asukasta sekä Ah alan runsas 600 asukasta. Suhteellises eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala -suur alueella, jossa väkiluvun kasvuprosen oli 130. Jalkarannan, Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi ja Mukkulan suuralueiden väkiluku pysyi lähes ennallaan. Kärpäsen suuralueen väkiluku väheni reilulla sadalla henkilöllä. (Kuva 4). Vuonna 2012 väkiluvun kasvu hiipui keskustan alueella, jonka väestömäärä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Asukasluku kasvoi Launeella 425, Kolava-Kujalassa 256, Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -alueella 44 ja Mukkulassa 12. Asukasluku pieneni Ah alassa 33, Jalkarannassa 14 ja Kärpäsessä 12 henkilöllä. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa, Tornatorissa ja Renkomäessä, joissa väestönkasvu oli yli sata henkilöä. Väestön määrä laski eniten eli yli 50 henkilöllä Tenava-Ton lan ja Lounaankadun alueilla. (Kuva 5). Kuva 4. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina 2008-2012. Kuva 5. Väkiluku lastoaluei ain vuonna 2012.

4 105 000 asukkaan raja rikki jo vuonna 2014? Lahden väestöennusteita ovat tehneet sekä kaupunki itse e ä Tilastokeskus. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laadi u väestöennuste lupaa Lahdelle nopeampaa kasvua kuin kolme vuo a aikaisemmin luotu ennuste, mikä johtuu viime vuosien aiempaa myönteisemmästä väestönkasvusta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lah yli äisi 105 000 asukkaan rajan vuonna 2015 ja 110 000 asukkaan rajan vuonna 2023. Kasvuprosen olisi siten ennusteen alkuvuosina 0,7 ja vuoden 2016 jälkeen 0,6. (Kuva 6). Lahden oman vuonna 2013 tarkistetun väestöennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi yli 105 000 vuonna 2014 eli vuo a aikaisemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin laa massa ennusteessa Lahdessa arvioidaan olevan 110 000 asukasta jo vuonna 2019 eli neljä vuo a Tilastokeskuksen arviota aikaisemmin. Erot kaupungin ja Tilastokeskuksen ennusteissa johtuvat niiden erilaisesta laskutavasta. Tilastokeskuksen ennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien etoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muu oliikkeen kehityksestä. Kaupungin omassa tavoi eellisessa väestöennusteessa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaises prosen n vuosivauh a. Tilastokeskuksen mukaan Lahden ja Tampereen väkilukujen ennustetaan kasvavan noin 8 % vuoteen 2025 mennessä. Helsingissä ja Jyväskylässä kasvun odotetaan olevan vain hieman voimakkaampaa. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan Oulussa, Espoossa ja Vantaalla, joiden väkiluvun on arvioitu kasvavan 13-14 % vuoteen 2025 mennessä. 120000 117518 115000 111658 110000 111577 henkilöä 105000 103016 106259 105306 108597 100000 103016 95000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kaupungin oma tavoite-ennuste Tilastokeskuksen trendilaskelma Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 6. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025.

5 Kuolleita 30 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina 2008-2012 luonnollinen väestönmuutos lisäsi Lahden väkilukua vain 44 henkilöllä. Viimeisen viiden vuoden väestönkasvusta vain 1.2 % seli yy syntyneiden enemmyydellä. (Kuva 7). Vuosina 2008-2012 syntyneiden enemmyys oli Lahdessa varsin alhainen muihin suuriin kaupunkeihin verra una. Lahden luku alite in vain Kouvolassa, jossa kuolleita oli yli 1 200 enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasva eniten Espoon, Oulun, Helsingin ja Vantaan väkilukua. (Kuva 8). Lahdessa oli vuonna 2012 syntyneitä 1 079 ja kuolleita 1 109, joten kuolleita oli 30 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua liki 300 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin Espoossa, jonka luonnollinen väestönmuutos kasva kaupungin väestöä yli 2 100 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi Helsingin ja Oulun väkilukua lähes 1 700 henkilöllä ja Vantaan yli 1 300 henkilöllä. (Kuva 9). Espoossa, Jyväskylässä, Oulussa ja Vantaalla syntyneiden enemmyys vaiku väestönkasvuun enemmän kuin maassamuu o tai siirtolaisuus. Maassamuu o ja siirtolaisuus Kokonaisne omuutolla tai muu otaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muu oliike jaetaan maassamuu oon eli kunnasta toiseen muu oon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat yli ävää muu oliike ä. 1970-luvun alkupuolen vilkkaan muu oliikkeen seurauksena saatu suuri muu ovoi o kääntyi Lahdelle tappiolliseksi jo saman vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1974 jälkeen Lahden muu otase oli seuraavan kerran posi ivinen vasta vuonna 1991. Tämän jälkeen kaupunki on saanut muu ovoi oa lukuun o ama a vuo a 2004. Vuosina 2008-2012 Lahden väkiluku kasvoi muu oliikkeen seurauksena 3 628 henkilöllä. Lahtea vähemmän muu ovoi oa saivat Kuopio, Jyväskylä ja Kouvola. Eniten muu ovoi oa sai Helsinki, jonka väkiluku kasvoi muu oliikkeen seurauksena lähes 26 600 henkilöllä. Espoon muu ovoi o oli liki 7 500, Tampereen runsas 6 200, Oulun yli 5 100 ja Vantaan noin 4 500 henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2012 Lahden muu ovoi o oli 722. Jyväskylän muu ovoi o oli samaa tasoa kuin Lahdessa, mu a Kouvolan muu otase jäi nega iviseksi. Yllä äen Vantaan muu ovoi o oli vain 855. Helsinki lisäsi muu oliikkeen ansiosta väkilukuaan lähes 7 000 ja Espoo noin 2 200 henkilöllä. Pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvoi siten muu oliikkeen seurauksena 10 000 asukkaalla. (Kuva 9).

6 1000 800 600 400 200 0-200 185 13 97 154 381 100 92 325 24 265 327 255 213 464 89 224 450 141 206 52 278 59 100 91 10 51-6 -24-115 -251 208 293 305 477 422 417 50-21 -30 nettosiirtolaisuus nettomaassamuutto syntyneiden enemmyys -400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus Kuva 7. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 2000-2012. Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, ne omaassamuu o ja ne osiirtolaisuus vuosina 2008-2012. Kuva 9. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, ne omaassamuu o ja ne osiirtolaisuus vuonna 2012.

7 Muu ovoi o muista kunnista tärkein kasvutekijä Vuosina 2008-2012 Lahden väkiluku lisääntyi ne omaassamuuton ansiosta 2 230 henkilöllä. Viiden vuoden aikana muu ovoi o on pysynyt samalla tasolla ollen vuosi ain 417-477. (Kuva 7). Määrällises eniten muu ovoi oa muista kunnista saivat Lahden lisäksi Helsinki, Tampere ja Oulu. Maassamuu o oli tappiollinen Kouvolalle ja Vantaalle. (Kuva 8). Vuonna 2012 Lahteen muu muista kunnista 5 920 henkilöä ja Lahdesta muihin kun in muu ajia oli 5 503. Kaupungin muu ovoi o muista kunnista oli siten 417 henkilöä. Vielä vuonna 2008 Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista Lah sai kolmanneksi eniten muu ovoi oa muista kunnista. Vuosina 2009-2010 Lah oli sijalla neljä, vuonna 2011 sijalla kuusi ja vuonna 2012 vasta seitsemäs. Suurimmista kaupungeista muu ovoi oa muista kunnista vuonna 2012 sai eniten Helsinki, jonka ne omaassamuu o oli perä 3 173 henkilöä vuonna 2012. Viimeksi Helsinki pääsi lähes samoihin lukemiin 2000-luvun alkupuolella. Tampereen muu ovoi o oli yli 950 henkilöä. Turun yli 800 henkilön muu ovoi o muista kunnista oli kaupungin ennätys 2000- luvulla. Kun en välisen muu oliikkeen seurauksena väkiluku pieneni Kouvolassa 169 ja Vantaalla 316 henkilöllä. (Kuva 9). Suurista kaupungeista ainoastaan Lahden, Kuopion, Turun ja Tampereen muista kunnista saama muu ovoi o lisäsi niiden väkilukua enemmän kuin syntyneiden enemmyys tai siirtolaisuus vuonna 2012. Väestönkasvusta 43 % seli yi siirtolaisuudella Vuonna 2012 Lahteen ulkomailta 509 henkilöä ja Lahdesta ulkomaille muu ajia oli 204. Siirtolaisuus kasva siten kaupungin väkilukua 305 henkilöllä. Vuosina 2008-2012 siirtolaisuus lisäsi väestömäärää yhteensä 1 398 henkilöllä. (Kuva 8). Viimeisen viiden vuoden aikana Lahden väestönkasvusta 38 % johtui siirtolaisuudesta. Vuonna 2012 vastaava osuus oli 43 %. Ne omaahanmuu o on ollut posi ivinen koko 2000-luvun kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Siirtolaisten määrä kasvoi vuonna 2012 eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä runsas 3 700 henkilöä, Espoossa yli 1 600 henkilöä ja Vantaalla liki 1 200 henkilöä. (Kuva 9). Siirtolaisuus oli kun en välistä muu oliike ä tärkeämpi kasvutekijä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Jyväskylässä ja Kouvolassa vuonna 2012. Kun en välinen muu oliike on vaiku anut väkiluvun kasvuun enemmän Lahdessa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuosina 2008 2012 Lahden väestönkasvusta 60 % johtui muista kunnista saadusta muu ovoitosta. Vastaava osuus oli 59 % vuonna 2012, jolloin maassamuuton kasvun merkitys väestönkasvulle oli Lahden jälkeen suurin Kuopiossa (56 %), Turussa (51 %) ja Tampereella (43 %).

8 Väestönmuutokset aluei ain Aluei ain tarkasteltuna syntyneisyys oli korkein Liipolassa, jonne syntyi 65 lasta. Ankkuriin, Asemantaustaan, Renkomäkeen, Kasakkamäkeen ja Karistoon syntyi 30-40 lasta. Syntyneitä oli kuolleita enemmän lukumääräises eniten Karistossa, Renkomäessä, Kasakkamäessä ja Riihelässä. (Kuva 10). Kuolleita oli syntyneitä enemmän eniten keskustassa yleensä, Sairaalanmäellä, Jalkarannan Sarvikadun ja Tapanilan alueilla, Kivistönmäellä ja Mukkulan keskustassa. Sairaalanmäen ja Jalkarannan korkeaan kuolleisuuden vaiku aa alueella sijaitsevat sairaalat. Kivistönmäellä syynä on vanhustentalojen suuri määrä. Vuonna 2012 muu ovoi oa saivat lukumääräises eniten Kariston, Ankkurin, Kivistönmäen, Niemen ja Vuorikadun alueet. Muu otappio oli suurin Kilpiäisissä, Sydänkankaalla, Patomäessä ja Kankolassa. (Kuva 11). Kuva 10. Syntyneiden enemmyys Lahden lastoalueilla vuonna 2012. Kuva 11. Lahden ne omuu o lastoaluei ain vuonna 2012.

9 Työikäisten määrä laskussa ja eläkeikäisten kasvussa Yli 65-vuo aiden määrä yli alle 15-vuo aiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna 2008. Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, e ä työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa (kuva 12). Viiden viimeisimmän vuoden aikana 25-64 - vuo aiden työikäisten määrä pieneni 0,8 % (- 417 henkilöä). Heistä 45-64 -vuo aiden määrä supistui jopa 1,9 prosen a (- 548 henkilöä). Yli 65-vuo as väestö kasvoi yhteensä 18,3 % (+ 3 249 henkilöä). Suurin lisäys tapahtui ikäluokassa 65-74 -vuo aat, joiden määrä lisääntyi jopa 25,0 % (+ 2 393 henkilöä). Yli 85- vuo aiden vanhusten määrä kasvoi 20,6 % (+ 411 henkilöä). Lähinnä muu oliikkeen ansiosta 15-24 - vuo aiden nuorten määrä kasvoi 6,0 % (+ 773 henkilöä). Myönteistä kaupungin ikärakenteen kehitykselle on, e ä lasten määrä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana. Vuosina 2008-2012 alle 15-vuo aiden lasten määrä on kääntynyt kasvuun (+ 103 henkilöä). Vuonna 2012 Lahden asukasluku kasvoi 708 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolima a työikäisten 25-64 -vuo aiden määrä laski 310 henkilöllä. Alle 15-vuo aiden lasten määrä lisääntyi 126 henkilöllä, 15-24-vuo aiden nuorten 74 henkilöllä ja yli 65-vuo aiden perä 818 henkilöllä. (Kuva 13). Vuoden 2012 lopussa kaupungin väestöstä 15 % oli lapsia, 13 % nuoria 15-24 -vuo aita, 52 % 25-64 -vuo aita ja 20 % yli 65-vuo aita. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuo aita ja 2 % 85-vuo aita tai sitä vanhempia. Kuva 12. Lahden ikärakenteen kehitys vuosina 2008-2012. Indeksi 2007=100. Kuva 13. Lahden väestö ikäluoki ain vuosina 2008-2012.

10 Lahden ikärakenne on vanhempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Vuoden 2012 lopussa lasten osuus väestöstä jäi Lahtea (15 %) alhaisemmaksi vain Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Lasten osuus väestöstä oli korkein Espoossa ja Oulussa, joissa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuo aita. (Kuva 14). 15 24 -vuo aiden osuus oli Lahtea (13 %) pienempi Kouvolassa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellises eniten Jyväskylässä, jossa väestöstä 16 % oli 15-24 -vuo aita. Työikäisten osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa, jonka väestöstä 52 % oli 25-64 -vuo aita. Työikäisiä oli suhteellises eniten pääkaupunkiseudun kunnissa eli 55-58 %. Ikääntyneen väestön osuudessa oli suuria eroja vertailukun en kesken. Yli 65-vuo aiden osuus oli Lahtea (20 %) suurempi vain Kouvolassa. Ikääntyneitä oli suhteellises vähiten Espoossa, Oulussa ja Vantaalla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli 13 %. Kuva 14. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluoki ain vuonna 2012. Lähes kolmannes lapsista asui Launeella Lahtelaisista lapsista noin 29 % asui Launeella ja 17 % Ah alassa ja vain 4 % Kolavala-Kujalassa. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (36 %), Ah- alassa (22 %) ja Launeella (17 %). Keskustassa osuus jäi vain seitsemään prosen in. Tilastoaluei ain tarkasteltuna osuus oli suurin Näkkimistössä, Iltakalliolla, Karistossa, Rekolassa, ja Viuhassa. Näillä alueilla yli kolmannes väestöstä oli alle 15-vuo aita. Lasten osuus oli alhaisin useimmilla ydinkeskustan lastoalueilla ja Kivistönmäellä, joissa alle viisi prosen a väestöstä oli alle 15-vuo aita. Alle 15-vuo aita lapsia oli lukumääräises eniten Renkomäessä, Liipolassa, Karistossa ja Nikkilässä, joissa lasten määrä oli yli 400. (Kuva 15).

11 Kuva 15. Alle 15-vuo aiden lukumäärä lastoaluei ain vuonna 2012. Kuva 16. Yli 65 vuo aiden lukumäärä lastoaluei ain vuonna 2012. Liki 30 % eläkeikäisistä asui keskustassa Yli 65-vuo aista lahtelaisista 28 % asui Keskustassa, 22 % Launeella ja 18 % Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa (28 %), Jalkarannassa (27 %), Mukkulassa (24 %) ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella (22 %). Tilastoaluei ain tarkasteltuna ikääntyneiden osuus alueen väestöstä oli suuri useimmilla keskustan alueilla. Ma lanmäellä jopa 57 % asukkaista oli yli 65-vuo aita. 40 prosen n raja yli yi Asikkalankadun, Paavolan ja Sammonkadun lastoalueilla. Yli 65-vuo aiden osuus oli yli 30 % myös Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaskadulla, keskustan Sairaalanmäen, Mukkulan keskuksen ja Paavolanrinteen alueilla. Purorinteen, Näkkimistön, Pesäkallion, Kariston, Ruukkikadun ja Iltakallion alueilla yli 65-vuo aiden osuus oli alle viisi prosen a. Ikääntyneitä asui Ankkurissa lähes 1 200, Liipolassa liki 1 000 ja Mukkulan keskustassa lähes 800. Yli 65-vuo aita asui yli 500 myös Metsäkankaalla, Kivistönmäellä, Asemantaustassa ja Saksalassa. (Kuva 16).

12 Joka neljäs asukas yli 65-vuo as vuonna 2025 Lahden kaupungin omassa tavoi eellisessa väestöennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan yli 13 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuo aiden eläkeikäisten määrä kasvaisi 8 000 henkilöllä. Tällöin eläkeikäisiä olisi liki 30 000 eli neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 20 %. (Kuva 17). 25-64-vuo aiden työikäisten määrän odotetaan kasvavan 2 500 henkilöllä. Tällöin heitä olisi 56 500. Työikäisten osuuden väestöstä kuitenkin laskisi nykyisestä 52 prosen sta 48 prosen in. Työikäisistä 25-44 -vuo aiden määrä kasvaa 5 000 henkilöllä, kun taas 45-64 -vuo aiden määrä laskee liki 2 500 henkilöllä. Lasten määrän ennustetaan kasvavan 2 300 ja 15-24 -vuo aiden nuorten vain muutamalla sadalla henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan runsas 17 000 ja nuoria 14 000. Kokonaisväkiluvun kasvusta johtuen lasten ja nuorten osuus väestöstä säilyisi kuitenkin lähes ennallaan. Vuonna 2025 lasten osuus väestöstä arvioidaan olevan 15 % ja nuorten 12 %. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65- vuo aiden osuuden arvioidaan nousevan hieman suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolan osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 18). Kuva 17. Lahden väestöennuste ikäluoki ain vuosille 2012, 2015, 2020 ja 2025. Koko maa Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 16,3 13,8 18,6 17,7 13,9 13,3 18,7 16,4 15,4 14,6 13,9 11,2 10,9 13,3 13,3 11,8 11,2 13,9 12,3 11,7 9,4 13,5 21,1 24,7 32,2 Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöennuste vuoteen 2025. 28,2 28,6 30,1 28,9 25,6 24,6-14 15-24 25-44 45-64 65-27,1 28,2 25,3 23,9 23,0 23,6 24,3 24,5 21,5 21,6 22,9 22,1 21,2 30,2 24,2 19,1 17,2 17,9 21,2 22,9 18,6 20,3 23,8 26,2 Lähde:Tilastokeskus

13 Sataa työikäistä koh 53 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoi aa kuinka monta alle 15-vuo asta ja yli 64 -vuo asta on 100 työikäistä (15-64 -vuo asta) koh. Vuonna 2012 huoltosuhde oli koko maassa 54 ja kymmenessä suurimmassa kaupungissa keskimäärin 46. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli lähes yhtä suuri kuin koko maassa, sillä kaupungin sataa työikäistä koh oli 53 vanhusta tai lasta. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku seli yy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (42), mihin syynä on lasten keskimääräistä alhaisempi osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasva eniten väestöllistä huoltosuhde a Oulussa ja Espoossa. (Kuva 19). Kuva 19. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna 2012. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee lähitulevaisuudessa. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 54. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maassa 60 huolle avan raja yli yisi vuonna 2017 ja 70 huolle avan raja vuoteen 2028 mennessä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2025 jokaista 100 lahtelaista työikäistä koh tulee olemaan 69 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein Kouvolassa (79) ja alhaisin Helsingissä (49). Arvion mukaan koko maan huoltosuhde olisi 68 vuonna 2025. (Kuva 20). Kaupungin oman väestöennusteen mukaan huoltosuhde olisi 66 eli Tilastokeskuksen ennuste a alhaisempi. Vuonna 2025 olisi siten sataa 15-64 -vuo asta asukasta koh 24 alle 15 -vuo asta ja 42 yli 65-vuo asta asukasta. (Kuva 21). Kuva 20. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle 2025. 2025 2020 2015 2012 24 24 23 22 31 35 42 40 0 20 40 60 80 100 0-14-vuotiaat 65- -vuotiaat Kuva 21. Lahden väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuosille 2015, 2020 ja 2025. 53 58 66 64 Lähde:Lahden kaupunki

14 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2012 Lah on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 103 016. Vuodessa väestömäärä kasvoi 708 henkilöllä. Viiden viimeisimmän vuoden aikana vuosikasvu on ollut yli 700. Kun en välinen muu oliike vaiku väkiluvun kasvuun enemmän Lahdessa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Väestönkasvusta runsas 40 % johtui siirtolaisuudesta. Kuolleita oli 30 enemmän kuin syntyneitä, mikä osaltaan hidas väestönkasvua. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeas jakaa kolmeen ryhmään. %-luku suluissa kertoo, kuinka paljon kyseessä oleva tekijä vaiku väestönkasvuun vuonna 2012. Muu ovoi o muista kunnista on suuri: Lah (59 %) Kuopio (56 %) Turku (51 %) Tampere (43 %) Luonnollinen väestönkasvu on suuri Oulu (61 %) Vantaa (59 %) Espoo (49 %) Jyväskylä (48 %) Kasvu perustuu eniten siirtolaisuuteen: Helsinki (44 %) Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, e ä työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Väkiluvun kasvusta huolima a työikäisten 25-64 -vuo aiden määrä laski reilulla 300 henkilöllä. Alle 15- vuo aiden lasten määrä lisääntyi runsaalla 100 henkilöllä, 15-24 -vuo aiden nuorten vajaalla 100 henkilöllä. Yli 65-vuo aiden määrä kasvoi perä hieman yli 800 henkilöllä. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli lähes yhtä suuri kuin koko maassa, sillä kaupungin sataa työikäistä koh oli 53 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku seli yy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan 66 vuonna 2025. Lahden omassa tavoi eellisessa väestöennusteessa kasvu perustuu vahvana säilyvään muu ovoi oon. Väkiluvun arvioidaan kasvavan prosen- n vuosivauh a. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi 105 000 vuonna 2014 ja 110 000 vuonna 2019. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaas ja vuonna 2025 joka neljännen lahtelaisen odotetaan olevan yli 65-vuo as. Tällöin eläkeikäisiä olisi yli 8 000 enemmän kuin tällä hetkellä. Työikäisistä 25-44 - vuo aiden määrä kasvaa 5 000 henkilöllä ja 45-64 -vuo aiden määrä laskee liki 2 500 henkilöllä. Työikäisten osuus väestöstä laskisi siten nykyisestä 52 prosen sta 48 prosen in. Lasten määrän arvioidaan kasvavan 2 300 ja 15-24 -vuo aiden nuorten vain muutamalla sadalla henkilöllä. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda- lasto etokanta Tilastokeskus