Fotonikiteiden laskennalliset menetelmät. Karri Varis



Samankaltaiset tiedostot
ERIKOISIA MERKKEJÄ Kirjoita harjoitukset fontilla Times New Roman, pistekoko16, ellei toisin mainita.

Oikeustieteellisen tiedekunnan opinto-opas 2011 HELSINGIN YLIOPISTON OHJELMA 2012

J. Suominen: Johdatus digitaaliseen kulttuuriin, l4

Ñòåêëîêåðàìè åñêàÿ ïîâåðõíîñòü Glaskeramikhäll Keraaminen keittotaso ZVM64X

96901KFE-N. Ñòåêëîêåðàìè åñêàÿ ïîâåðõíîñòü Glaskeramikhäll Keraaminen keittotaso

AKTIA/SP/POP-TUNNISTUSPALVELU KÄYTTÖOHJE JA TIETUEKUVAUKSET

Aktia tunnistuspalvelu Käyttöohje ja tietuekuvaukset , versio 1.3

021,9$/,17$.<6<0<.6,67b


HP 6S -tieteislaskin

èíñòðóêöèÿ ïî ýêñïëóàòàöèè bruksanvisning käyttöohje

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

VESILAHDEN KUNNAN RISKIKARTOITUS

ö ø Ilmaääneneristävyys [db] 60 6 mm Taajuus [Hz]

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

YLIOPPILASTUTKINTO MATEMATIIKAN KOE - PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A. Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat. Avainsanat:

VENTI- O2 O2-kytkentäventtiili / Βαλβίδα μεταγωγής O2 / O2 VENTI- WM Laitteen kuvaus ja käyttöohje Περιγραφή συσκευής και οδηγίες χρήσης

Gaggenau Käyttöohjeet. Täysautomaattinen espressokeitin CM 250

HYVÄÄ JUHANNUSTA JA KESÄN JATKOA!

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Matematiikan tukikurssi

ECO DECT Gigaset A400 auttaa suojelemaan ympäristöä.

4 KORKEAMMAN KERTALUVUN LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT. Kertaluvun n lineaarinen differentiaaliyhtälö ns. standardimuodossa on

Sähköstaattisen potentiaalin laskeminen

1990-LUVULLA LAPSIPERHEISIIN KOHDISTUNEIDEN LEIKKAUSTEN ARVIOINTIA

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Nimi: Ratkaise tehtävät sivun alalaitaan. (paperi nro 1) 1. Valitse oikea toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: (a) b ± b 4ac 2a. (b) b ± b 2 4ac 2a

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

Gigaset AS180/AS280. Luurin yleiskuva. h Puhelinluettelo-näppäin. d Kaiutinnäppäin. U Selaus ylös/alas u-näppäimellä ja äänenvoimakkuuden

Liite B: Viitetietoja

Sormenjälkimenetelmät

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

RATKAISUOHJEET Harjoitus 1

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 3 ratkaisuiksi

Jännitetty elementtisilta

Mekaniikan jatkokurssi Fysp102

Matematiikan tukikurssi

3 10 ei ole rationaaliluku.

Gigaset A120/A220 ECO DECT. = e V U (tyhjä...täynnä) = vilkkuu: akut melkein tyhjät e V U vilkkuu: lataus käynnissä. U Selaus ylös/alas ja

Öljysäiliö maan alla

Probabilistiset mallit (osa 1) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 1 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto

Harjoitustehtävien ratkaisuja

4.3 Signaalin autokorrelaatio

Lidskiin lause trace-luokan operaattoreille. Joona Lindström

CM 910 / 911 / 912. Käyttöohje ja ohjelmointiohje

Lujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

a b c d

'CLICK!' o p. A e $ # \ C ; : D % +! /? E 1 / 2 x ± < > λ L M M. O Ğ ğ İ ı P i ç Ç ^ ß ~ Q à á â ã ä å R À Á Â Ã Ä Å S ò ó ô õ ö ø

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

3 b) Määritä paljonko on cos. Ilmoita tarkka arvo ja perustele vastauksesi! c) Muunna asteiksi 2,5 radiaania. 6p

4 Vektorin komponenttiesitys

Diskreettejä jakaumia. Diskreettejä jakaumia. Diskreettejä jakaumia Mitä opimme? 2/3. Diskreettejä jakaumia Mitä opimme? 1/3

LAPUAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2016 / YLEISKAAVAOHJELMA JA ASEMAKAAVA- OHJELMA

Aritmeettinen jono

n = 100 x = %:n luottamusväli µ:lle Vastaus:

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Luennot, osa II

4.7 Todennäköisyysjakaumia

INSTRUCTIONS FOR USE CC 10

BT 90S. Käyttö-, huolto- ja asennusohje. Operating, Maintenance and Installation Manual. àçëíêìäñàü èo åéçíäüì, èêàåöçöçàû à íöïçàóöëäéåì éåëãìüàçäçàû

MS-A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3

Todennäköisyyslaskenta sivuaineopiskelijoille. Heikki Ruskeepää

= ( 1) + + = Paraabelit leikkaavat pisteessä ( 2, 3). ( 8) ( 8) 4 1 1

Tietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan

Kaksiulotteinen normaalijakauma Mitta-asteikot Havaintoaineiston kuvaaminen ja otostunnusluvut

2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö

Mat Tilastollisen analyysin perusteet. Testit suhdeasteikollisille muuttujille. Avainsanat:

Funktion derivaatta. Derivaatan määritelmä. Johdanto derivaatan määritelmään

5. KURSSI: Pyöriminen ja gravitaatio (FOTONI 5: PÄÄKOHDAT) PYÖRIMINEN

5.3 Matriisin kääntäminen adjungaatilla

1 Eksponenttifunktion määritelmä

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

Stokastiikan perusteet Harjoitukset 1 (Todennäköisyysavaruus, -mitta ja -funktio)

Johdatus tilastotieteeseen Yhden selittäjän lineaarinen regressiomalli. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

2.2 Täydellinen yhtälö. Ratkaisukaava

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Lisää segmenttipuusta

Pienten rakenteiden lämpöliikkeen mittaus ja mallinnus. S Mittaustekniikan Lisensiaattikurssi Tuomo Hyvönen

TURUN KAUPPAKORKEAKOULU Turku School of Economics

Puzzle SM Pistelasku

3 Lukujonot matemaattisena mallina

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Lukion. Calculus. Polynomifunktiot. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

Funktion raja-arvo 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot

Aluksi Kahden muuttujan lineaarinen epäyhtälö

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

Vinkkejä Gaussin lain käyttöön laskettaessa sähkökenttiä

30 + x ,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = ,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) =

HMM ja geenien etsintä

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Transkriptio:

Fotoikiteide laskealliset meetelmät Kai Vais Kai Vais, Optoelectoics Laboato, HUT, 000

Luetouko Johdato fotoikiteisii Aikataso meetelmä, FDTD Taajuustaso meetelmä, Plaewave Slabeihi soveltuva hbidimeetelmä Yhteeveto Kai Vais, 4.4.003

Itoductio Based o peiodic efactive idex chages Itefeece fobids the popagatio of ligth fo some wavelegths Ca be used to ceate waveguides ad micocavities b itoducig defects Ca be used to ceate filtes Kai Vais, Optoelectoics Laboato, HUT, 000

Fotoikiteet Dielektissvakio muuttuu peiodisesti hdessä tai useammassa suuassa

Kääteishila (esipokaalie hila) Reaaliavauude hila = peiodie akee, joka ketoo atomie sijaii Kääteishila = kostuktio, joka ketoo eaaliavauude hila peiodisuudet suutiee Kääteishila saadaa eaaliavauude hilasta fouiemuutamalla F k e j k F d S-04.37, 000

Reaalihila vs. esipokaalie a x π/ a k S-04.37, 000

Kääteishilavektoit Jotta ei tavitse aia fouie-muutaa, ii kääteishilavektoit voidaa laskea kaavoista g a a a a 3 a 3 g a a 3 a a a 3 g 3 a a a a a 3 Huomaa htes Millei idekseihi: Vektoi g h g k g g i a j, i j g i a j 0, i l g 3 o taso [hkl] omaali j S-04.37, 000

! Blochi teoeema Maxwelli htälöide atkaisu peiodisessa ssteemissä f exp j K f a i f a i exp j K a i Ratkaisu o siis peiodise fuktio ja tasoaallo tulo S-04.37, 000

# $ $ % & Fotoikiteide atkaisu, leistä Blochi teoeema mukaa kettäatkaisu vieekkäisissä alkeiskopeissa eoaa vai tasoaallo vea " valitaa K ja vaaditaa peiodiset euaehdot a i 0 exp j K # Ratkaistaa kettä, omiaistaajuus, ms vai hdessä a i alkeiskopissa S-04.37, 000

* ( ) ) ) +,,... ' ' 0 0 / Fotoikiteide atkaisu, leistä Miksi tät dispesiodiagammia vate tät tutkia vai K 0, a? ' f exp j K - a f exp j a exp j K Riittää ku tutkitaa π/a: pituie väli Tutkitaa väli a, a ja kätetää smmetiaa S-04.37, 000

Baddiagam, D π/a 0 k π/a Kai Vais, Optoelectoics Laboato, HUT, 000

Baddiagam, D Bad Bad Γ M K Γ K M Γ Bad 3 Bad 4 Kai Vais, Optoelectoics Laboato, HUT, 000

Defektie atkaisu Lisätää fotoikiteesee defekti Uusi ogelma ei ole eää peiodie 3 Blochi teoeema ei eää päde ja hde alkeiskopi (mikä alkeiskopi?) atkaisu ei eää atkaise ogelmaa Defekti ulkopuolella mateiaali toistuu samalaisea ääettömtee Tällaise ogelma atkaisuu palataa möhemmi S-04.37, 000

3 3 3 3 3 Aikataso vs. taajuustaso Aikataso meetelmissä aika o ksi muuttuja laskettavilla ketillä ei ole htä määättä taajuutta taajuudet voi selvittää Fouie-muutamalla jälkikätee soveltuu hvi aikaiippuvie ilmiöide tutkimisee Taajuustaso meetelmissä aikaiippuvuus oletetaa hamoiseksi tutkitaa vai htä taajuutta keallaa omiaismoodit o helppo selvittää Kai Vais, 4.4.003

Fiite Diffeece Time Domai (FDTD) Yleie mallitusmeetelmä EM-ogelmissa Kehits alkoi 60-luvulla Tehokas ja ksiketaie 3 Mallittaa suoaa Maxwelli oottoihtälöt Käsittelee aikaa hteä muuttujaa, joka o siis mös disketoitava Kai Vais, 4.4.003

4 Mageettiset ja sähköiset viat mahdollistavat häviöt mateiaaleissa Maxwelli oottoihtälöt Kai Vais, 4.4.003 5 D 5 t 6 7 H 8 J e 5 B 5 t 6 8 7 E 8 J m 5 H 5 t 6 8 9 7 E 8 : ' 9H 5 E 5 t 6 ; 7 H 8 < ; E

> > > F F F A I > > > F F F @ H B B B J J J E M B B B J J J D L B B B J J J E M B B B J J J D L Roottoie avaamie Oletetaa häviöttömät ja isotooppiset mateiaalit = H x t? E z E z E x t G H z H z H t C E z x E x z E t K H x z H z x H z t C E x E x E z t K H x H x Kai Vais, 4.4.003

N Eotusosamäää laskemie FD Kai Vais, 4.4.003 f x O P? f x O P Q f x Q x O P 4 Q f x Q x O P 3 36 Q 3 f x Q x 3 O O P 4 f x R S T f x R S U f x U x V S 4 U f x U x R S 3 36 U 3 f x U x 3 V O S 4 f x O P W f x W P? P Q f x Q x O O P 3 Q f x Q x? f x O P W f x W P P O O P

Z Z Z Z Y b b b e b b b d ] \[ \ ^ \ \[ ^ a ] \[ \ ^ ] _ Diskeetit htälöt Mekitää X x,, z,t i x, j, k z, t H x t c E z E z f Hx i, j, k ] Hx i, j, k t ` i, j, k E i, j, k Ez i, j, k z E i, j, k Ez i, j, k Kai Vais, 4.4.003

Diskeetit htälöt, D Kai Vais, 4.4.003 Hx k g h i Hx k j h k l t l z m k E k g h E k j h E k o p o q E k o p s t s z t k o p Hx k o o p u Hx k o p

Diskeetit htälöt, D Kai Vais, 4.4.003

v x x Disketoieista Spatiaalie disketoitiaskel voidaa valita vapaasti v w Yleesä 0-0 pistettä pe kiiostava aallopituus ataa iittäviä tuloksia Aika-askelee pituus o valittava iittävä pieeksi, muute simulaatio muuttuu epästabiiliksi w Magic Time Step c t Numeeie dispesio puuttuu Yleesä valitaa hiema lhempi aika-askel w w x Kai Vais, 4.4.003

z { z Heäte FDTD laskee kettie aikakättätmistä, tavitaa siis heäte z Useita eilaisia dipoli, muotokettä, tasoaalto, kova, impedassi, satuaiskettä Kapeakaistaie heäte vaatii pitkä aja Kai Vais, 4.4.003

w w w } ~ Reuaehdot Peiodie D esim. Hilavakio a, valitaa haluttu K - 0 a- a x Simuloidaa pisteitä välillä [0,a- ] FD:tä vate kätetää ehtoja f a f 0 exp j Ka f f a exp j Ka Kai Vais, 4.4.003

{ z { { Ei-peiodiset euat Johtavat euat z { Vaaditaa laitimmaie kettämuuttuja = 0 Toimii kui tädellie peili, teho säteilee takaisi tutkittavaa aketeesee Absoboivat euat Pkims mallitaa vapaata tilaa (tai päättää aaltojohde sovitetusti) Eilaisia polomiapoksimaatioita laitimmaiselle pisteelle, esim Mu, Liao Kai Vais, 4.4.003

w w Beege PML Pefectl Matched Lae ƒ' Jos, mateiaali impedassi o sama kui ƒ häviöttömä mateiaali -> ei heijastuksia! Simuloitialuee eualle muutama keos PML mateiaalia, joka taakse johdetta Johteesta heijastuva eegia absoboituu mös tullessaa takaisi Takaisiheijastus (lähes) 0 tietokoee lasketatakkuudella Kai Vais, 4.4.003

z z { Vöaketee laskemie Bloch-peiodiset euat, Bloch-peiodie satuaisheäte z Simuloidaa pitkä aikaa, talleetaa kettä jossai satuaispisteissä Fouie muuetaa talleettu aikasaja taajuuspiikit vastaavat aketee omiaismoodeja Kai Vais, 4.4.003

ˆ ˆ Omiaisuuksia Kaikki moodit kealla Hajautuva algoitmi Veattai piei muistivaatimus Vasteet heättäisii o helppo laskea Fouie muuokse esoluutio iippuu aikasaja pituudesta. x takkuus vaatii x pitkä aikasaja ˆ Kaikki moodit eivät välttämättä heää ˆ Degeeaatioita (lähes) mahdoto eottaa Lähekkäiset moodit vaativat suue takkuude (aja) ˆ Kettie laskemie vaatii uude simulaatio kapeakaistaisella heätteellä Kai Vais, 4.4.003

Mikokaviteetti Figue 3. Schematic epesetatio of a micocavit lase fomed b fillig oe ai hole with backgoud dielectic. D Tasvesal magetic field computed with FDTD is show o ight had side. Backgoud efactive idex is 3.4 ad the adius of the hole is 0.3a Kai Vais, 4.4.003

Mutka aaltojohteessa Kai Vais, 4.4.003

Œ Š Taajuustaso meetelmät Aikaiippuvuus oletetaa hamoiseksi f t exp j t Ratkaistaa Helmholtzi htälöstä ω omiaisavoa Yhtälö voi disketoida moella tavalla FEM, FD, tasoaalto Tässä käsitellää tasoaaltomeetelmä Kai Vais, 4.4.003

Helmholtzi htälö Kai Vais, 4.4.003 H t Ž j H Ž E E t j E H j E H H H H c H

œ œ ž ž Ÿ Ÿ š š Kätetää Fouie-kataa Siitää takastelemaa -ulotteista ssteemiä ja oletetaa x z 0 Oletetaa lisäksi Lausutaa a hilavakio, K eteemiskeoi -suutaa Fouie kaa edut H h z paikkadeivaatat tiviaaleja Bloch vaihe mukaa automaattisesti h h h exp k j k K a Kai Vais, 4.4.003

««c ± ² ± ± ± ± ² ² ³ Fuktio sijoitus Kijoitetaa aaltohtälö uudestaa Sijoitetaa h h cª h h e j k K h e j k K Kijoitetaa deivaattaopeaattoi toisessa muodossa Kai Vais, 4.4.003

¹ Â Á ¾ À ¾ ¾ ½ ¹ ¼» ¼ ¼» º ¹ ¼» ¼ ¼» º Deivaattoje laskemie µ Lasketaa deivaatat h e j k K. h e j k K. j k K k K h e j k K. k K j k K h e j k K Kai Vais, 4.4.003

Ä Ã Ç È Ç Æ È Æ cå É È Æ Ê Ã É Ë Ã É Yhtälöhmä luomie Seuaava deivaatta o hakala, σ o paika fuktio à Keotaa htälö molemmilta puolilta e j k K m ja itegoidaa hde jakso litse, esi oikea puoli cå h peiod e j k K m j k e K d. h e j k m k d peiod Ekspoettifuktio o otogoaalie -> ja peiod e j k m k d a m. a cå h m Kai Vais, 4.4.003

Ò Ñ Ï Î Ð Î Î Ð Í Ì Ò Ñ Ò Ó Ï Ð Ó Ñ Ï Ð Ô Ó Ó Ó ÔÍ Ô Ì Í Í Ñ Ó Ï Ð ÔÍ Ó Ñ Ö ÉÕ Õ Itegoiti, vase puoli Ì Vasemmalla puolella esiit paika fuktio, itegoiti hakalaa lhs k K j Takastellaa esi vasemmapuoleista temiä k K h e j k K peiod e j k m K e j k K d Kätetää osittaisitegoitia. peiod e j k m k f ' g fg d a fg 0 fg ' fg '. peiod e j k m k d. peiod j k m k e j k m k d Kai Vais, 4.4.003

Þ Ü Ý Ù Û Ù Ù Û ÔØ Ü Ú Ù Ù Û ÔØ Û Ù Ù ÔØ Itegoiti, vase puoli lhs k K j k K h e j k K Sijoitetaa edellie tulos, josta sievekse jälkee saadaa lhs h k K k m K peiod e j k m k d Huomataa, että jäljelle jäävä itegaali ei ole muuta kui fuktio σ omeeaamato fouie keoi ideksillä (-m) lhs a h k K k m K Ü m Kai Vais, 4.4.003

â ã â à ä ß ß ß å ã ã ç á ß ß ß Yhtälö kasaamie Ssteemissä o hteesä, N, eli N tutematota ß Itegoiti tät tehdä htä mota ketaa ideksillä m, Jokaie itegoiti luo uude htälö Kasataa htälöhmä á N e j k K m h k K k m K æ m cè h m Jos m kuvaa htälö umeoa, oikealla puolella o pstvektoi, jossa o kaikki tutemattomat vakiolla keottua Vasemmalla o saja ketoimia, jotka ketovat tutemattomia Tämä ei ole muuta kui algeballie htälöhmä fouie-ketoimie atkaisemiseksi Kai Vais, 4.4.003

é ê ï î ê ê Paluu todellisuutee é Edellä esitett poseduui o mahdollie mös 3D-vektoiketille ê Kätäössä htälöhmästä tulee kuiteki hvi suui ja hakala muodostaa Iteatiiviset atkaisijat eivät vaadi, että koko matiisia muodostetaa, e haluavat vai matiisitulo testivektoi kassa Pelkkä matiisitulo voidaa muodostaa helpommiki ëíì Lasketaa oottoit fouie-avauudessa -> tiviaalia! H ëíì Fouie muuetaa testivektoi eaaliavauutee ε:lla ketomista vate cð H ê Ketomise jälkee meää takaisi fouie-avauutee Kai Vais, 4.4.003

õ ò ò ñ Iteatiiviset atkaisijat óíô fft ifft H óô Em. temppu peustuu siihe, että fuktioide tulo fouie-avauudessa o kovoluutio ñ pitkällä tavalla laskimme oikeastaa juui kseise kovoluutio Lhellä tavalla emme pst muodostamaa matiisia, aioastaa matiisi-vektoitulo Iteatiiviset atkaisijat atavat toistuvasti testivektoeita ja ptävät palauttamaa matiisitulo kues tulos kovegoituu Kai Vais, 4.4.003

ö ö Plaewave-meetelmä, omiaisuuksia ö Ratkaisee suoaa omiaisavot ja omiaisvektoit (moodiketät) Iteatiiviset atkaisijat mahdollistavat vai alimpie tai halutulla taajuudella olevie omiaisavoje atkaisemise Degeeoidut muodot o helppo eottaa toisistaa Heätevasteita o hvi hakala laskea, e voidaa muodostaa omiaismuotoje summaa, mutta tavitsee atkaista useita omiaismuotoja Taajuustaso meeltelmillä ei voida laskea aikaiippuvia ilmiöitä Kai Vais, 4.4.003

ù Defektie laskemisesta Tasoaaltomeetelmä olettaa aketee peiodiseksi joka suutaa ø ù Defekti ikkoo peiodisuude, oko tasoaaltomeetelmä kättökelvoto? EI! Kätetää isoa supesolua, joka tehdää peiodiseksi Kai Vais, 4.4.003

Γ M K Γ Keiotekoie peiodisoiti aiheuttaa tiloje moistumise. Kaviteettitila esiit alkeiskopissa vai kea, eikä ole moistuut. S-04.37, 000

ú Slabie laskemisesta ú Supesolumeetelmää voi kättää mös liuskajohteide laskemisee Tehdää kokea solu, joka keskelle laitetaa liuskajohde, loppuosa tätetää thjällä. Toistetaa tätä peiodisesti. Jos muodot hvi johdettuja, johteide välillä ei ole ktketää Kai Vais, 4.4.003

ú ú ú Meetelmä liuskajohteille Slab-fotoikiteet ovat peiodisia hdessä tai kahdessa suuassa, mutta kolmaessa suuassa e ovat liuska-aaltojohteita ú Huom! Slab-fotoikide ei ole kaksiulotteie akee, eikä sitä voi (kuolla) mallittaa uohtamalla kolmae suua Tutkitaa tässä ksiketaisuude vuoksi kaksiulotteista akeetta, joka o peiodie hdessä suuassa z Tutkitaa lisäksi vai toista polaisaatiota x Kai Vais, 4.4.003

þÿ ý û û ü Diagoalisoiti û Maxwelli htälöt (TE-polaisaatiolle) diagoalisoidussa muodossa j x, z h x j j e x h x z h x z e Huomioitavaa: ü Muuttujia aioastaa x- ja -suuissa ü Oikealla puolella aioastaa z-deivaatat, vasemmalla ei mitää z:sta iippuvaa Idea: Tutemalla h jollai tasolla z=vakio, voidaa laskea e: z-deivaatta ü Vastaavasti mös e ja h Kai Vais, 4.4.003

Diagoalisoiti Ajatuksea o kättää fdtd:stä tuttua Leapfog-algoitmiä e z 0 e z 0 Deivaatta voidaa laskea pelkästää tutemalla h tasolla z e z 0 z z 0 Tehtävää o valita sopiva kata, jossa ketät voidaa lausua tasolla Kaa tulisi sallia helposti peiodie euaehto x-suuassa Kaa tulisi sallia ksiketaie deivoiti x-suuassa Fouie kata toteuttaa kaikki em. maiitut ehdot, jote valitaa se Kai Vais, 4.4.003

!! Fuktiokata Lausutaa ketät Fouie saja avulla f x, z z 0 f z z 0 e j k K x Nt voitaisii sijoittaa ekspasio diagoalisoituihi htälöihi ja tehdä itegoiti aiva kute tasoaaltomeetelmäki kassa, mutta uskotaa tällä ketaa, että kata o otogoaalie Yksiketaisuude vuoksi määitellää matiisit j x, z h x j j e x h x Ae Bh x z h x z e Kai Vais, 4.4.003

) & ( ' & % $ # +, +, + * /. - " Koko homma htee matiisii Siietää oikea puole temit vasemmalle " A i e i h x i h x i 0 B i h x i Kasataa iso matiisi, jossa o kaikki ketoimet kaikilta tasoilta i e i i e 0 Kai Vais, 4.4.003

0 Yhtälöhmä atkaisu Yhtälöhmä o homogeeie, koska oikealla puolella o vai ollavektoi. Tällaisella htälöllä o atkaisu vai, jos keoimatiisi detemiatti = 0 0 Ratkaisustategia: Valitaa haluttu K ja valitaa joku ω ja lasketaa htälö detemiatti Haetaa ω:a vaioimalla detemiati miimi Detemiati miimi vastaa omiaismoodi taajuutta Kai Vais, 4.4.003

< ; 98 : : 98 7 = C @ B A @? > = 3 3 Heätevaste Meetelmä soveltuu eiomaisesti kettie laskemisee heättee seuauksea Mageettiketä ajapitaehto lim 465 Eli: mageettiketällä o pitavaaukse suuuie epäjatkuvuus Tämä voidaa sijoittaa htälöö 0 h x x 0, z 0 h x x 0, z 0 x 0, z 0 A i e i Nt oikea puoli ei ole eää 0 eikä htälöhmä homogeeie Se voidaa siis atkaista kute tavallie htälöhmä Ratkaisua saadaa kettävaste heätteesee h x i h x i Di Kai Vais, 4.4.003

0 0 0 Reuaehdot Isosta htälöhmästä puuttuu sähköketät tasoilta -/ ja +/ 0 Ratkaisussa se o sama asia kui sähkökettä olisi olla, joka taas takoittaa metallista euaa FD-tasoaaltomeetelmä etua o kuiteki joustava euaehtoje kättö. Lisäämällä htälöhmää puuttuvat sähköketät ja iide iippuvuude mageettiketistä tasoilla 0 ja voidaa toteuttaa hvi moelaisia euaehtoja Vapaassa tilassa sähkö- ja mageettiketä iippuvuus voidaa atkaista aalttisesti, mikä mahdollistaa avoime euaehdo helpo ja tehokkaa kätö Kai Vais, 4.4.003