Onnistuneita valintoja.



Samankaltaiset tiedostot
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku Pasi Hakala

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Mitä tämä vihko sisältää?

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt

SUOKI TOIMINTA PASSI

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Me Itse ry. Tule mukaan toimintaan!

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Vammaispalvelulaki uudistuu

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Elämä on Laiffii

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite:

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

Asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma / avopalvelut 1 / 9

Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

Yksilöllistä elämää yhdessä

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

PALVELUSUUNNITELMA 1/6. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

KOOSTE OPISKELIJARAPORTEISTA 10/2011. Yksilöllisen asumisen toteutuminen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemana. Kirsi Timonen Leena Suhonen

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

Kehitysvammapalvelut

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Työllistymistä edistävien järjestöjen varautuminen tulevaan näkökulmia kilpailutukseen. Asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

Erika Sirén TIETOA TYÖSTÄ, TOIMEENTULOSTA JA KOULUTUKSESTA

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä Jutta Keski-Korhonen

kuvaamasi asukkaan näkökulmasta,

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä lakimies Juha-Pekka Konttinen

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti ( )

Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

Transkriptio:

Onnistuneita valintoja. Sosiaalityön ja palveluohjauksen kehittäminen lähiyhteisöissä Hanketiimissä: Katariina, Minna Harjajärvi, Sari Somer Elina Antikainen ja Erja Pietiläinen Raha-automaattiyhdistys 2011-2014

Hankkeessa On kehitetty palvelujen suunnittelua, mm. Palapeli, Jaatinen ry; Miina Weckroth paikalliset kokemusasiantuntijaryhmät Lahdessa ja Turussa; työpajassa Unelmiavideo Yksilökeskeisen suunnittelun koulutukset, joissa on ollut mukana kehitysvammaisia ihmisiä, perheitä ja läheisiä sekä ammattilaisia Tutkimus Sosiaaliset suhteet ja lähiyhteisö

Katariina Hakala, Marita Kiviranta & tutkimusryhmä Onnistuneita valintoja hanke RAY 2010 2014 Kansalaiskokemuksia Vammaispalvelut ja tavallinen elämä

Tutkimusryhmä: Me Itse ry:n jäsenet + heidän itse valitsemansa kumppanit = neljä tutkijaparia: Anne Parkko ja Sami Korhonen Irmeli Vuotila ja Birgitta Lange Petri Salonen ja Antti Rissanen Arja Hyytiäinen ja Riitta Juntunen Sarjakuvaopettaja Jenny Eräsaari Sosionomi-opiskelija Marita Kiviranta Tutkimuksesta vastaa FT Katariina Hakala

Kansalaiskokemuksia - tutkimusryhmä Tu t k i m u s r y h m ä H e l s i n g i n M a l m i l l a 2 3. 1 1. 2 0 1 3 Y l ä r i v i : K a t a r i i n a, S a m i, J e n n y, I r m e l i, A n t t i, A r j a j a R i i t t a A l a r i v i : M a r i t a, P e t r i, A n n e j a B i r g i t t a

Yhteiskuntatieteellistä vammaistutkimusta VAMMAISET IHMISET TUTKIMUKSEN KOHTEESTA TUTKIMUSKUMPPANEIKSI Olemme kaikki kokemusasiantuntijoita Tutkimme yhdessä vammaispalveluiden arkea ja toteutumista omien kokemustemme kautta. Ei psyko-medikalistista tutkimusta; ei tutkittu kenenkään vammaisuuden diagnooseja eikä palvelujen tarpeen määrää

Tu t k i m u s k a r t t a Mistä aloitimme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Onnistuneita valintoja RAY Kokemuksia Tutkimuskumppaneina YK Vammaisten oikeudet Suomen laki VAMPO Kansalaisuutta Lähiyhteisöjä Osallisuutta Osallisuuden esteitä Työpajoissa Keskustellen Tutkimustehtävät omissa lähiyhteisöissä

Miten tutkimme? Tutkimuskumppaneina Työpajoissa Keskustellen

Tutkimuskumppanuus Teimme tutkimuksen yhteisesti tutkimusryhmässä Keskustelimme arkipäiväisistä kokemuksistamme Opiskelimme YK:n vammaissopimuksen sisältöä ja kansalaisuuden merkityksiä Neuvottelimme tutkimuksen toteutuksesta Löysimme kaikille mielekkäät tutkimustehtävät Ne toteutettiin ryhmäläisten lähiyhteisöissä

Työpajat 2013 Kevään aikana 5 työpajaa Helsingin Malmilla Tutustuimme ja etsimme työskentelytapoja Opiskelimme yhdessä keskustellen Sarjakuvatyöpajoissa opeteltiin sarjakuvan tekemistä ja sarjakuvan tapaa kuvata ja kertoa asioista Tutkimustehtävien ideointi ja suunnittelu Syksyllä 4 työpajaa 1. Varsinais-Suomen Kiskossa 3 työpajaa Helsingissä Tutkimustehtävien edistäminen Sarjakuvatyöpaja Työpajat videoitiin Katariina ja Marita kirjoittivat multimediakäsikirjoitusta, jota esiteltiin ja josta keskusteltiin työpajoissa

Ryhmään valittiin Me Itse ry:n jäseniä. He valitsivat työparin omasta lähipiiristään. Me Itse yhdistyksen merkitystä osallistujille tutkittiin sarjakuvatyöpajassa. Seuraavissa dioissa on työpajan tuotoksia

Me Itse historia Kehitysvammaisten oma yhdistys Kehitysvammaiset itse päättävät yhdistyksen tavoitteista ja toiminnasta Toiminta ohjaa köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan ohjelmaa Me Itse ry on vahva kansalaisjärjestö Me Itse ottaa kantaa ja haluaa vaikuttaa Alajaoksia on yhteensä 30 ja ne toimivat ympäri Suomea Yhdistys on vaikuttanut yli kymmenen vuotta Jäseniä on noin 900 jäsentä Vuosikokouksessa valitaan johtoryhmä sekä puheenjohtaja, vara. Kahdeksi vuodeksi, kuusi kautta sama jäsen

Jäsenkirje

Kokouksissa keskustellaan asumisesta Laitos ei ole koti En halua asua laitoksessa Minulla ei ole kokemuksia laitosasumisesta

Kokouksissa keskustellaan työllistymisestä Haluaisin saada mieleistäni työtä Olen työllistetty avotyöpaikassa pienellä palkalla Minulla ei ole työpaikkaa. Olen työtön. En ole saanut työtä kun olen vammainen

Ja köyhyydestä ja syrjäytymisestä Eläkkeet liian pienet. Työ vielä pienempi Eläkkeet eivät riitä edes kunnolla asumiseen. Ja pitäisi harrastaa ja syödäkin Sitten syrjäytyy kun ei ole rahaa mennä minnekkään. Kotona vaan joutuu olemaan. Sitten ei tiedä mistään mitään Mulla hyvin, mutta ajattelen toisten asioita, ketkä eivät pärjää eläkkeestä. Olen tehnyt palkka työtä. Pelkkä eläke ei riitä mihinkään.

V U O S I K O K O U S P A L J O N K A V E R E I T A Y M P Ä R I S U O M E A Y H D E S S Ä A I N A P A R E M M I N EHDOTUKSIA HYVÄÄ PÄIVÄÄ LAHDESTA ÄÄNESTETÄÄN KETÄ VOITTI? TURKU LAHTI TURUSTA NASTOLA NASTOLA KAIKKI YHDESSÄ VOITTIVAT

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Vammaissopimus selkokielellä Klikkaa nettiin

VAMPO Klikkaa nettiin

Suomen Leijona puolustaa vammaisten oikeuksia Suomen perustuslaki Yhdenvertaisuuslaki

Olemme tutkineet kansalaisuutta Mitä kansalaisuus tarkoittaa? Kansalainen on arvostettu yhteisön ja yhteiskunnan jäsen Hänellä on kansalaisoikeuksia, kuten esimerkiksi äänioikeus ja yhdistymisvapaus. Kaksi kuviota kansalaisuudesta: KANSALAISUUDEN AVAIMET

Kansalaisuuden avaimet A Rakkaus Elämä Vapaus Tarkoitus Apu Raha Simon Duffy 2009 Koti

Kansalaisuuden avaimet B Osana lähiyhteisöä Valinnanvapaus Apu ja tuki Elämän suunta Koti Raha Simon Duffy 2006

Lähiyhteisön avaimia A S U I N A L U E Lait ja ohjeet Oikeudet Velvollisuudet Lehdet TV ja radio Sosiaalinen media vapaaehtoistyö palkkatyö harrastukset opiskelu Etujärjestöt Opetusta antavat yhteisöt Uskonnolliset yhteisöt Yritykset vapaa-aika kotityöt Kiviranta 2013

Työpajoissa Kehitysvammaliitossa Helsinki, Malmi

K I S KO 2 4. 8. 2 0 1 3

Kansalaiskokemuksia -tutkimusryhmän TUTKIMUSTEHTÄVÄT OMISSA LÄHIYHTEISÖISSÄ

Tarinalaulu Lastenkodista Me Itse -aktivistiksi Irmelin tarina Irmelin omat kirjoitukset kirjoittajapiirissä Elämänhistoriallinen haastattelu äänite Synttärikirja

Pois laitoksesta! Muuttomatka laitoksesta ryhmäkotiin Petrin tarina Muuttomatka yhdessä tutkijan kanssa Petri oppaana Äänitteet

Millaista on tukiasuminen? Arja Hyytiäinen ja Riitta Juntunen

Miksi tukiasuminen kiinnostaa - Arjan perusteluja Kun tää on mulle ihan uutta tää tukiasuminen. Mä en tiedä siitä muuta ku sen, että se on tuettua asumista. Mutta millä lailla tuettua? (nauhalta) Vaikka asunkin siskon kanssa, niin omasta mielestäni minä asun itsenäisesti omassa asunnossa. (Arjan tutkimuspäiväkirjasta)

Arjan näkemyksiä tukiasumisesta Tukiasuminen ei ole itsenäinen asumismuoto, koska asukkaita valvotaan. Jos lähdet jonnekin, aina pitää sanoa henkilökunnalle. Se ei ole itsenäistä asumista. Itsenäistä asumista on, kun asut omassa asunnossa eikä kukaan määrää menemisiäsi eikä tarvitse aina pyytää lupaa henkilökunnalta. Mielestäni ei ole oikein, että henkilökunta määrää kellonajat. Itsenäisesti asuva voi tulla asuntoonsa oman kellon mukaan ja liikkua vapaasti. Tukiasuminen on mielestäni väärä ilmaisu, jos sanotaan, että se on itsenäistymistä. Se on vähän niin kuin valvottua asumista eikä itsenäistä asumista.

Arjan kysymyksiä taloudesta Maksaako kunta tukiasumisen kaikki asumiskulut: sähkö, vesi, vuokra/yhtiövastike? Vai saako asukas asumistukea ja minkä verran? Joutuuko asukas itse maksamaan asumisesta jotakin? Eihän ihmisellä ole varaa maksaa eläkkeestä kaikkia. Jos saa 12 euroa päivässä, se ei riitä kaupassa kuin leipään ja maitoon ja korkeintaan yhden päivän ruokaan.

Arjan tutkimuskysymykset Mitä on tukiasuminen? Ja miten se toimii? Miten asumista tuetaan? Pystyykö jokainen asumaan yksin ilman vanhempien ja ystävien tukea? Onko se itsenäistymistä? Onko se itsenäistä asumista? Saavatko asukkaat lähteä yksin ulos esim. hoitamaan asioita kaupunkiin? Miksi pitää olla aina tiettyyn aikaan takaisin? Miksi pitää noudattaa tiettyjä kellonaikoja, kun tulee asuntoonsa? Voivatko ystävät käydä niin, että heidän ei tarvitse lähteä pois, kun on ruoka-aika? Ovatko asukkaat tyytyväisiä asumiseen tukiasunnossa? Viihtyvätkö he siellä? Kertomuksia asumisesta: asukkaiden mielipiteitä. Haluaisiko joku asua omassa kodissa itsenäisesti ilman tukihenkilöä? Miten kaupunki on mukana asumisessa? Maksaako Lahden kaupunki kaikki asumiskulut: sähkö, vesi, vuokra/yhtiövastike? Vai saako asukas asumistukea ja minkä verran = joutuuko asukas itse maksamaan asumisesta jotakin?

Ryhmähaastattelu 12.9.2013 Uusi ryhmäkoti; samassa rakennuksessa: Nuorten asumisharjoitteluyksikkö Autismisiipi Yhteensä 18 asuntoa Erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminta Kaupungin vammaisasumispalvelujen päällikkö: Nuoria, asunnon tarpeessa olevia kehitysvammaisia on paljon. Palvelukodissa he voivat harjoitella taitoja, joita tarvitsevat voidakseen asua myöhemmin yksilöllisemmin.

Ryhmähaastattelussa olivat mukana: (Haastateltavien nimet keksittyjä) Essi (34v.) Paula (22 v.) Laila (22 v.) Leila (22 v.) Arja, Riitta ja Katariina

Mikä on palvelusuunnitelma? Miten se tehdään? K Sami Korhonen Anne Parkko

Mikä on palvelusuunnitelma? Miten se tehdään? Annen ja Samin palvelusuunnitelman päivitys Lomakkeet 2010 ja 2013 keskustelu palveluohjaajan kanssa Kati mukana: Äänitetty Videoitu keskustelu muiden kokemuksista työpajassa

Palvelusuunnitelman laatijat Lomake 2010 Lomake 2013 Organisaatio: (Akti?) Kehitysvammahuolto Organisaatio: Kuntayhtymä, sosiaali- ja terveydenhuolto Suunnitelman laatija: asumisyksikön sosiaaliohjaaja Yhteyshenkilö: kehitysvammahuollon koordinaattori Suunnitelman laatija: kuntayhtymän sosiaaliohjaaja Yhteyshenkilö: kehitysvammahuollon koordinaattori Läsnä: henkilö itse, avopuoliso asumisyksikön sosiaaliohjaaja kehitysvammahuollon koordinaattori Läsnä: henkilö itse, avopuoliso kuntayhtymän sosiaaliohjaaja tutkija

Lomakkeiden 2010 ja 2013 kysymykset 1. Henkilön tämänhetkinen elämäntilanne 2. Nykyiset palvelu- ja tukimuodot 3. Henkilön palvelujen ja tuen tarpeet 3.1. sosiaaliturva, toimeentulo 3.2. sosiaalipalvelut, asuminen, työ 3.3. Erityispalvelut 3.4. Terveyspalvelut 3.5. Koulu, opetus, suorituskyky /taidot 3.6. Osallistuminen yhteisön toimintoihin 4. Perheen, palvelujen ja tuen tarpeet 5. Muut henkilön / hänen läheistensä esittämät palvelujen ja tuen tarpeet

HOJKS K U N T O U T U S O P I S K E L U T Y Ö T E R V E Y S PA LV E LU S U U N N I T E L M A A S U M I N E N R A H A

Y L E I S E T P A LV E L U T V A M M A I S P A LV E L U T PA LV E L U S U U N N I T E L M A E R I T Y I S H U O LT O EHO O M A I S E T Y S TÄ V Ä T