Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset Sauli Valkonen Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus Muutosten syyt Monimuotoisuus Maisema, virkistys Puun laatu Muutokset Sekametsät Puuston epätasaisuus Säästöpuut Reunametsät Eri-ikäismetsätalouden mahdollisuudet Lehtipuusekoitus Sekametsän tuottavuus Suositus: -2 % riista elinympäristöt maisema Rauduskoivu paras
Sekametsän puuntuotos Kaksijaksoinen kuusi-koivu -sekametsä Männikön ja kuusikon puuntuotos ja 3 % raudussekoituksella Suhteellinen tuotos 2 8 6 4 2 Mänty Kuusi. Puhdas viljelykuusikko 2. Koivuverhopuusto raivataan pois v. iässä 3. Koivuylispuusto tukkipuiksi vuodessa Puhdas rko % rko 3 % Kaksijaksoisen metsän tuottavuus Koivun kasvu ja kuusen kasvutappio puhtaaseen kuusikkoon verrattuna Tuotos tai tappio, m 3 /ha 2 Koivun tuotos Kuusen tappio - - Verhopuusto Kaksijaksoinen Kaksijaksoisen metsän kannattavuus Kiertoajan nettotulojen nykyarvo 4 % korolla Puhdas kuusikko = Suhteellinen tuotto 6 4 2 8 6 4 2 Puhdas kuusi Verhopuu 2- jaksoinen Käytännön ongelmia Koivun kysyntänäkymät Konekorjuun vaikeudet Ei synny nykyään muuten kuin kuusen kasvun hidastuttua Laatumäntyä koivusekoituksen avulla Lisää tiheyttä Tyvitukin oksikkuuden vähentämiseksi Koivu poistetaan, kun männyt -8 m pitkiä 2
Koivujen vaikutus Männyn paksuimman oksan paksuus koivun määrän mukaan (kpl/ha) Oksa, mm 2 2 2 Ikä, vuotta Säästöpuut ja reunametsät Säästöpuiden vaikutus mäntytaimikkoon Suhteellinen määrä,,9,8,7,6 Taimimäärä Pituuskasvu 2 4 6 8 Etäisyys säästöpuusta, m Säästöpuut käytännössä Haitta taimikon kasvulle säästöpuuta -3 % säästöpuuta 3- % Lisäksi säästöpuiden hinta Haitan vähentäminen säästöpuut ryhmiin metsän reunaan ja huonokasvuisiin kohtiin pienempiä ja huonompia puita Reunametsien lisääntyminen Kallio ja jyrkänne Lähteitä Suojavyöhyke Säästöpuuryhmä Puro Reunametsän vaikutus taimikkoon Taimikon keskipituus reunametsän etäisyyden mukaan männyn taimikko vanha reunametsä Keskipituus, m 7 6 4 3 2 2 Etäisyys reunametsästä, m 3
Eri-ikäismetsätalous Periaate Muutosten välttäminen Aina kaiken ikäisiä ja kokoisia puita Poistetaan suurimpia puita yksitellen tai ryhmissä Uudistuu alikasvoksesta Karut kokemukset harsinnasta Perinteinen puunkäyttö Rappeutui määrämittaharsinnaksi (8-9) Isoja puita poistettiin lyhyin väliajoin Ei välitetty uudistumisesta ja kasvusta Vain kuusi suhteellisen varjonkestävä Ei ole varjonkestäviä arvokkaita lehtipuita Koivu Pihlaja Toimisiko eri-ikäismetsätalous Suomessa? Talousmetsät Etelä-Suomen kuusikot Suometsät eri-ikäisrakenne ennen ojitusta Mahdollisia kohteita Muut metsät Karut männiköt pohjoisessa, korkeilla mailla Puistot, virkistysmetsät, tontit, maisemat... Rakenteen säilyminen kuusikoissa Norja 6 koealaa 7 vuotta 3 säilyi 4 ei säilynyt 9 koe keskeytetty Ruotsi koealaa 3-6 vuotta 6 säilyi ei säilynyt Ongelmia puustopääoma pieneni hidas uudistuminen ja taimien kasvu 4
Uudistuminen Uusia puuikäluokkia on synnyttävä säännöllisesti Taimien pitää selvitä kauan alikasvoksena Jotkut niistä kasvavat korvaamaan poistettuja isoja puita Tuloksia uudistumisesta Kuusen sirkkataimia näyttäisi syntyvän tarpeeksi Eloonjääminen ja kasvu riippuvat metsikön tiheydestä ja rakenteesta Valopuita on vaikea saada menestymään Taimien menestyminen alikasvoksina Onnistuuko Etelä-Suomen kuusikoissa? Eloonjäämis-% vuoden jaksolla Kuusi ja koivu Pituus 3 cm Metsikön tiheys Eloonjäämistodennäköisyys,%/( v) 9 Kuusi Koivu 8 7 6 4 3 2 G = G=3 Pohjapinta-ala, m 2 /ha Emme tiedä mitkä metsikkörakenteet toimisivat Tiheys, kokovaihtelu Yksin puin vai pienaukot Uudistuminen Kasvu, tuotos, talous Ongelmia Koneellinen korjuu JUURIKÄÄPÄ! Kansainvälisten asiantuntijoiden arvio (tutkijaryhmän kokous 23 Suomessa) Toimisiko eri-ikäismetsätalous pohjoisissa havumetsissä? Onko biologiset ja tekniset edellytykset? Onko tarpeen metsikkötalouden vaihtoehtona? Onko taloudellisesti kannattavaa? Metsähallituksen arvio Mahdollisuuksia ja tarvetta n.,2 milj. ha Valokuvat Metla/Erkki Oksanen Metla/Juhani Korhonen Metla/Sauli Valkonen