Kaupungin toimenpideohjelma 564/02.00/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.06.2013 74 Beredare/föredragande: Social- och hälsovårdsdirektör Erja Wiili-Peltola, tfn 040 736 0116 förnamn.efternamn@pargas.fi Kuntien talous on viime vuosina joutunut negatiiviseen kierteeseen. Tulot eivät riitä rakennettujen palveluiden rahoittamiseen, ja ilmoitetut valtionosuuksien leikkaukset merkitsevät sitä, että olemme tulevina vuosina menossa kohti vielä huonompia aikoja. Monet kunnat päättävät näinä päivinä suurista leikkauksista pitääkseen tulevat palvelut hyväksyttävällä tasolla. Kaupunginjohtaja Folke Öhman esitteli tiistaina 28.5.2013 ehdotuksen Paraisten kaupungin toimenpideohjelmaksi Utössä järjestetyssä valtuustoseminaarissa. Ehdotus sisältää erinäisiä voimakkaita kustannuspuolen toimenpiteitä, joiden on tarkoitus laskea kaupungin kustannuksia pysyvästi noin 1,45 miljoonalla eurolla. Lisäksi ehdotus vähentäisi investointikustannuksia yli viidellä miljoonalla eurolla. Liitteet Ehdotus Päätös Toimenpideohjelma suomeksi ja ruotsiksi Sosiaali- ja terveyslautakunta käy lähetekeskustelua toimenpideohjelmasta ja antaa siitä lausunnon elokuussa. Ehdotus hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.08.2013 92 Valmistelija/esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh. 040 736 0116 etunimi.sukunimi@parainen.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi lähetekeskustelua toimenpideohjelmasta 13.6.2013. Lautakunnan tulee laatia lausunto ohjelmasta elokuun 2013 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveyslautakunta jatkaa lausuntoa valmistelevaa keskustelua 22.8. 2013 kokouksessa ja priorisoi kohdat, jotka halutaan tuoda esiin lausunnossa. Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta priorisoi lausuntoon valittavat toimenpideohjelman kohdat ja lausunnon sisällön. Lautakunta nimeää
työryhmän, joka viimeistelee esityksen lausunnoksi mennessä. elokuun loppuun Päätös Työryhmään nimettiin puheenjohtaja Merja Fredriksson, sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, jäsenet Kim Lindstedt, Mikaela Luoma, Helén Oivo, Conny Granqvist, Johanna Tengström ja Regina Koskinen. Sosiaali- ja terveyslautakunta 97 Ehdotus hyväksyttiin. Valmistelija/esittelijä: Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, puh. 040 736 0116 etunimi.sukunimi@parainen.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi 22.8.2013 työryhmän, joka viimeisteli esityksen lausunnoksi. Työryhmään nimettiin puheenjohtaja Merja Fredriksson, sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, jäsenet Kim Lindstedt, Mikaela Luoma, Helén Oivo, Conny Granqvist, Johanna Tengström ja Regina Koskinen. Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola ei osallistunut lausunnon muotoiluun mutta toimi viranhaltija-asiantuntijaroolissa. Työryhmä muotoili seuraavan ehdotuksen lausunnoksi: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupungin toimenpideohjelmasta kaupunginhallitukselle; Parainen 28.8.2013. Sosiaali- ja terveyslautakunnan asettama työryhmä. Sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa säästöehdotuksessaan minimoida toimenpideohjelmassa ehdotetut investointikustannukset. Keskitymme enemmän toimintaan ja vähemmän rakennuksiin. Muutamia yleisiä huomioita ennen kuin siirrymme yksittäisiin kunnanosiin: - Toimialan sairauspoissaolot ovat aivan liian korkealla tasolla ja aiheuttavat kalliita juoksevia kustannuksia. Tähän on puututtava voimakkain ottein negatiivisen suuntauksen kääntämiseksi. Vastuu poissaolojen jatkuvasta seurannasta on esimiehillä. Ulkopuolisen rahoituksen turvin käynnistetään hanke, jonka tavoitteena on saada henkilöstö voimaan paremmin ja jaksamaan työssään ja tällä tavoin vähentää sairauspoissaoloja. - On äärimmäisen tärkeää päästä toteuttamaan kehittämishanketta, jossa keskitytään telelääketieteeseen, työvälineeseen, jota voidaan käyttää saariston terveydenhuollossa. Tämä tulevaisuutta silmällä pitäen. Hanke tulisi käynnistää heti ja sen tulisi olla valmis muutaman vuoden kuluessa. Hoitohenkilöstö on tärkeä resurssi virtuaalisessa terveyskeskuksessa. - Terveydenhuollon toiminta saaristossa jäsennellään yksiköksi, jolla on jonkintyyppistä vastaanottoa kussakin kunnanosassa. Yksikkö ei toimi tietyssä rakennuksessa, vaan yhtenäistä on itse toiminta (toimenpideohjelma, kohta 25). Lopetetaan vanhojen kunnanosien
mukainen ajattelu ja toiminta; toiminta perustuu tarpeeseen. Ydinkysymys on tehokas johtaminen, joka ohjaa yksikköä oikeaan suuntaan. - Saariston yhteenlasketun hammaslääkäriresurssin tulisi olla 1,5 hammaslääkäriä. - Sekä lääkäreiden (että sairaanhoitajien) ajanvaraus siirtyy Korppooseen/Nauvoon. Tavalliset hammashoitoajat varataan Korppoon kautta, kiireelliset ajat Paraisten kautta. Yhteinen varausjärjestelmä on osa yhtenäistä terveyskeskusta. - Fysioterapeuttien vastaanotto keskitetään Korppoon terveysasemalle. Kenttätyötä ja neuvontatoimintaa tehdään koko saariston alueella, mutta itse vastaanotto on sijoitettu Korppooseen. - Rekrytointiprosessia parannetaan koko toiminnan saamiseksi tehokkaammaksi. - Iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuva lääkäripäivystys arvioidaan aikaisemman päätöksen mukaisesti (13.12.2012) vuoden 2014 alussa. (Toimenpideohjelma, kohta 28.) Uuden yhteispäivystyksen toimintakustannukset ovat varsin epäselvät. Houtskari - Terveystalo siirretään Fridhemiin synergiavaikutusten aikaansaamiseksi. Tätä varten tarvitaan pieni lisärakennus (noin 80 100 m2, investointikustannus enintään 300 000 euroa). On tärkeää painottaa tilojen monitoimisuutta, eli tavoitteena on, että kukin työhuone on maksimaalisessa käytössä. Koska kaikentyyppisiä vastaanottoja ei pidetä päivittäin, ne voidaan järjestää samassa huoneessa, esimerkkinä lääkäri ja fysioterapeutti. (Toimenpideohjelma, kohta 23 ja 24.) - Lopetetaan sairaanhoitohenkilöstön varallaolo. - Lääkärinvastaanotto suunnilleen yhtenä päivänä viikossa (lääkärikonsultaatiot etänä). - Fysioterapiatoimintaa tarpeen mukaan. Annetaan yksityiselle toimijalle mahdollisuus vuokrata tiloja. Korppoo - Korppoon terveysasemaa hyödynnetään tehokkaasti ja täysimääräisesti. Jos tiloja vapautuu, ne annetaan vuokralle. (Toimenpideohjelma, kohta 26.) - Lääkärinvastaanotto noin kaksi kertaa viikossa. - Hoitohenkilöstö entisen mallin mukaisesti, mutta reseptihoitajia käytetään parhaalla mahdollisella tavalla saaristossa tältä osin myös katsottava todellista tarvetta. Rakennetaan järjestelmä, jossa ajanvaraukseen on yksi puhelinnumero ja ajanvaraaja näkee saariston kokonaisuutena. - Korppoon terveysasemalla vapautetaan yöpymistiloja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, mikäli niitä tarvitaan. Näin edesautetaan rekrytointia muun muassa vanhustenhuoltoon. Nauvo - Terveydenhuoltoon ei tarvita lisätiloja eikä uusia investointeja. (Toimenpideohjelma, kohta 27.) - Lääkärinvastaanotto kaikkina arkipäivinä. - Fysioterapeutin tilat vapautetaan vanhustenhuollolle.
Iniö - Iniössä terveydenhuolto on vahvasti kytköksissä vanhustenhuollon kanssa (yhteistyötä tekevä henkilöstö) eikä sitä sen vuoksi voida tarkastella yksittäisenä osana ottamatta toista osaa huomioon. (Toimenpideohjelma, kohta 22.) - Lääkärinvastaanotto suunnilleen kerran joka toinen viikko. - Suurena huolena Iniön kohdalla on Aftonro ja mittavat vaikeudet saada rekrytoitua sinne henkilöstöä. Aftonron sairaanhoitaja on samaan aikaan terveydenhoitajan tärkeä yhteistyökumppani ja sen vuoksi vanhustenhuollon haasteet vaikuttavat terveydenhuoltoon. Parainen - Kotihoidon ja kotisairaanhoidon edellytetään alkavan tehdä yhteistyötä toiminnan tehostamiseksi ja sitä kautta kustannusten saamiseksi alas. - Asetetaan työryhmä käymään läpi kunnanosan terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa toiminnan tehokkuuden ja kiinteistöjen osalta. (Toimenpideohjelma, kohta 29.) - Työterveyshuollon toiminta ja kustannukset arvioidaan. Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola esittelevänä virkamiehenä esittää saariston terveyskeskuspalvelujen keskittämistä Nauvoon, josta tuetaan muita saariston sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteitä. Perusteet esitykselle ovat seuraavat: Toimintavarmuuden, osaamisen ja asiakasturvallisuuden näkökulmat: henkilöstön rekrytointi Nauvoon on realistisempaa kuin Korppooseen. Jo tällä hetkellä rekrytointi saaristoon on vaikeaa. On vaikea saada sijaisia lomien tai koulutusjaksojen ajaksi. Toiminta on haavoittuvaa ja nojaa muutamiin avainhenkilöihin. Päällekkäiset toiminnot: Kahden lähekkäin sijaitsevan terveyspalvelupisteen ylläpitäminen ei ole toiminnallisesti perusteltua. Kollegoiden välinen konsultaatioapu ja päätöksenteon tukeminen on hajautuneessa toimintamallissa (lääkäri sekä Korppoossa että Nauvossa) vaikeampaa. Jos lääkäripanos keskitetään Korppooseen, Nauvon asukkaat voivat hakeutua Paraisten terveyskeskukseen, koska laboratorio- sekä röntgenpalvelut ovat pääosin Paraisilla. Tämä saattaa johtaa Korppoon lääkäriresurssin vajaakäyttöön. Työntekijöiden työajasta suuri osa kuluu matkustamiseen, joka on pois varsinaisesta työajasta sekä lisää matkakustannuksia. Nauvon terveyskeskuksen ja Grannaksen lisätilojen tarve toteutetaan siten, että kustannukset ovat mahdollisimman pieniä hyödyntäen tarvittaessa yläkoulun (Högstadiet) tiloja. Ikäihmisten, joiden on vaikea liikkua sekä koululaisten lääkäri- ja hoitajapalvelut turvataan lähipalveluna. Ehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy työryhmän ehdotuksen lausunnoksi sosiaali- ja terveysjohtajan ehdottamin muutoksin, jotka koskevat Nauvoa ja Korppoota.
Päätös Jäsen Conny Granqvist ehdotti seuraavaa lisäystä kappaleeseen 5: Nauvon, Korppoon ja Houtskarin hammaslääkärintuolit jäävät paikoilleen. Esittelijä ja lautakunta yhtyivät ehdotukseen. Jäsen Regina Koskinen ehdotti kappaleen 5 toisen kohdan poistamista ja korvaamista seuraavasti: Rakennetaan saariston terveyskeskukseen järjestelmä, jossa ajanvaraukseen on yksi puhelinnumero ja ajanvaraaja näkee saariston kokonaisuutena. Pitkän aikavälin tavoitteena on yhtenäisen järjestelmän luominen koko kaupunkiin. Vastaava teksti "Rakennetaan järjestelmä, jossa ajanvaraukseen on yksi puhelinnumero ja ajanvaraaja näkee saariston kokonaisuutena." poistetaan kappaleesta 11. Esittelijä ja lautakunta yhtyivät ehdotukseen. Puheenjohtaja Merja Fredriksson ehdotti seuraavaa muutosta: Kappaleen 6 "Fysioterapeuttien vastaanotto keskitetään" muutetaan muotoon "Saariston fysioterapeuttien vastaanotto keskitetään". Esittelijä ja lautakunta yhtyivät ehdotukseen. Jäsen Regina Koskinen ehdotti kappaleen 16 toisen virkkeen "Asetetaan työryhmä käymään läpi kunnanosan terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa toiminnan tehokkuuden ja kiinteistöjen osalta" muuttamista muotoon "Asetetaan työryhmä käymään läpi kaupungin terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa toiminnan tehokkuuden ja kiinteistöjen osalta" ja siirtämistä yleiseen osaan kappaleen 8 jälkeen. Esittelijä ja lautakunta yhtyivät ehdotukseen. Puheenjohtaja Merja Fredriksson ehdotti seuraavaa lisäystä kappaleen 11 toisen virkkeen jälkeen (Korppoo): (lääkärikonsultaatiot etänä). Esittelijä ja lautakunta yhtyivät ehdotukseen. Puheenjohtaja Merja Fredriksson ehdotti Kim Lindstedtin kannattamana seuraavaa lisäystä: Nauvon terveysasema toimii saariston terveyskeskuspalvelujen tukipisteenä. Nauvosta käsin tuetaan saariston muita terveydenhuollon toimipaikkoja. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatusta saanut vastaehdotus ja että lautakunnan on siksi äänestettävä esittelijän ehdotuksesta ja Merja Fredrikssonin ehdotuksesta. Puheenjohtaja ehdotti, että lautakunta äänestää esittelijän ehdotuksesta ja Merja Fredrikssonin ehdotuksesta siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät Jaa ja Fredrikssonin ehdotusta kannattavat äänestävät Ei. Äänestys toimitetaan kättä nostamalla. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen äänestysmenettelyksi. Äänestyksessä annettiin Jaa-ääniä 0 kpl Ei-ääniä 11 kpl Liite 1 Äänestyspöytäkirja
Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen hyväksyä Merja Fredrikssonin ehdotuksen. Puheenjohtaja Merja Fredriksson ehdotti seuraavaa lisäystä kappaleeseen 13 (Iniö): (lääkärikonsultaatiot etänä). Esittelijä ja lautakunta yhtyivät ehdotukseen. Puheenjohtaja totesi, että sosiaali- ja terveyslautakunta oli päättänyt Merja Fredrikssonin tekemän muutosehdotuksen ja lautakunnan yksimielisesti hyväksymien tekstiin tehtyjen tarkistusten mukaisesti. Lautakunta päätti täten antaa seuraavan lausunnon: Sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa säästöehdotuksessaan minimoida toimenpideohjelmassa ehdotetut investointikustannukset. Keskitymme enemmän toimintaan ja vähemmän rakennuksiin. Muutamia yleisiä huomioita ennen kuin siirrymme yksittäisiin kunnanosiin: - Toimialan sairauspoissaolot ovat aivan liian korkealla tasolla ja aiheuttavat kalliita juoksevia kustannuksia. Tähän on puututtava voimakkain ottein negatiivisen suuntauksen kääntämiseksi. Vastuu poissaolojen jatkuvasta seurannasta on esimiehillä. Ulkopuolisen rahoituksen turvin käynnistetään hanke, jonka tavoitteena on saada henkilöstö voimaan paremmin ja jaksamaan työssään ja tällä tavoin vähentää sairauspoissaoloja. - On äärimmäisen tärkeää päästä toteuttamaan kehittämishanketta, jossa keskitytään telelääketieteeseen, työvälineeseen, jota voidaan käyttää saariston terveydenhuollossa. Tämä tulevaisuutta silmällä pitäen. Hanke tulisi käynnistää heti ja sen tulisi olla valmis muutaman vuoden kuluessa. Hoitohenkilöstö on tärkeä resurssi virtuaalisessa terveyskeskuksessa. - Terveydenhuollon toiminta saaristossa jäsennellään yksiköksi, jolla on jonkintyyppistä vastaanottoa kussakin kunnanosassa. Yksikkö ei toimi tietyssä rakennuksessa, vaan yhtenäistä on itse toiminta (toimenpideohjelma, kohta 25). Lopetetaan vanhojen kunnanosien mukainen ajattelu ja toiminta; toiminta perustuu tarpeeseen. Ydinkysymys on tehokas johtaminen, joka ohjaa yksikköä oikeaan suuntaan. - Saariston yhteenlasketun hammaslääkäriresurssin tulisi olla 1,5 hammaslääkäriä. Nauvon, Korppoon ja Houtskarin hammaslääkärintuolit jäävät paikoilleen. - Rakennetaan saariston terveyskeskukseen järjestelmä, jossa ajanvaraukseen on yksi puhelinnumero ja ajanvaraaja näkee saariston kokonaisuutena. Pitkän aikavälin tavoitteena on yhtenäisen järjestelmän luominen koko kaupunkiin. - Saariston fysioterapeuttien vastaanotto keskitetään Korppoon terveysasemalle. Kenttätyötä ja neuvontatoimintaa tehdään koko saariston alueella, mutta itse vastaanotto on sijoitettu Korppooseen.
- Rekrytointiprosessia parannetaan koko toiminnan saamiseksi tehokkaammaksi. - Iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuva lääkäripäivystys arvioidaan aikaisemman päätöksen mukaisesti (13.12.2012) vuoden 2014 alussa. (Toimenpideohjelma, kohta 28.) Uuden yhteispäivystyksen toimintakustannukset ovat varsin epäselvät. - Asetetaan työryhmä käymään läpi kaupungin terveydenhuoltoa ja vanhustenhuoltoa toiminnan tehokkuuden ja kiinteistöjen osalta. (Toimenpideohjelma, kohta 29.) Houtskari - Terveystalo siirretään Fridhemiin synergiavaikutusten aikaansaamiseksi. Tätä varten tarvitaan pieni lisärakennus (noin 80-100 m 2, investointikustannus enintään 300 000 euroa). On tärkeää painottaa tilojen monitoimisuutta, eli tavoitteena on, että kukin työhuone on maksimaalisessa käytössä. Koska kaikentyyppisiä vastaanottoja ei pidetä päivittäin, ne voidaan järjestää samassa huoneessa, esimerkkinä lääkäri ja fysioterapeutti. (Toimenpideohjelma, kohta 23 ja 24.) - Lopetetaan sairaanhoitohenkilöstön varallaolo. - Lääkärinvastaanotto suunnilleen yhtenä päivänä viikossa (lääkärikonsultaatiot etänä). - Fysioterapiatoimintaa tarpeen mukaan. Annetaan yksityiselle toimijalle mahdollisuus vuokrata tiloja. Korppoo - Korppoon terveysasemaa hyödynnetään tehokkaasti ja täysimääräisesti. Jos tiloja vapautuu, ne annetaan vuokralle. (Toimenpideohjelma, kohta 26.) - Lääkärinvastaanotto noin kaksi kertaa viikossa (lääkärikonsultaatiot etänä). - Hoitohenkilöstö entisen mallin mukaisesti, mutta reseptihoitajia käytetään parhaalla mahdollisella tavalla saaristossa - tältä osin myös katsottava todellista tarvetta. - Korppoon terveysasemalla vapautetaan yöpymistiloja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, mikäli niitä tarvitaan. Näin edesautetaan rekrytointia muun muassa vanhustenhuoltoon. Nauvo - Terveydenhuoltoon ei tarvita lisätiloja eikä uusia investointeja. (Toimenpideohjelma, kohta 27.) - Lääkärinvastaanotto kaikkina arkipäivinä. - Fysioterapeutin tilat vapautetaan vanhustenhuollolle. - Nauvon terveysasema toimii saariston terveyskeskuspalvelujen tukipisteenä. Nauvosta käsin tuetaan saariston muita terveydenhuollon toimipaikkoja.
Iniö - Iniössä terveydenhuolto on vahvasti kytköksissä vanhustenhuollon kanssa (yhteistyötä tekevä henkilöstö) eikä sitä sen vuoksi voida tarkastella yksittäisenä osana ottamatta toista osaa huomioon. (Toimenpideohjelma, kohta 22.) - Lääkärinvastaanotto suunnilleen kerran joka toinen viikko (lääkärikonsultaatiot etänä). - Suurena huolena Iniön kohdalla on Aftonro ja mittavat vaikeudet saada rekrytoitua sinne henkilöstöä. Aftonron sairaanhoitaja on samaan aikaan terveydenhoitajan tärkeä yhteistyökumppani ja sen vuoksi vanhustenhuollon haasteet vaikuttavat terveydenhuoltoon. Parainen Kotihoidon ja kotisairaanhoidon edellytetään alkavan tehdä yhteistyötä toiminnan tehostamiseksi ja sitä kautta kustannusten saamiseksi alas. Työterveyshuollon toiminta ja kustannukset arvioidaan.