STRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA



Samankaltaiset tiedostot
JOHDANTO LUONTOMATKAILUSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2020

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

VENÄLÄISTEN MATKAILU MATKAILUN TRENDIT 2014

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja )

Strategia Päivitetty

4,5 miljoonaa risteilyvieraskäyntiä Itämeren alueella kaudessa, risteilyvieraita n Yksi nopeimmin kasvavista risteilymarkkina-alueista

Teolliset symbioosit. Haminassa Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Merelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

MATKAILUSATSAUKSET Benjamin Donner Maija Pirvola

Venäjänverkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Venäjä- merkitys ja mahdollisuudet Suomen matkailulle 13. joulukuuta 2012

GOSAIMAA.COM MYR

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA MILJOONAA EUROA.

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Terveysturismin markkinat. Tutkimus suomalaisten terveyspalveluiden kysynnästä Pietarissa ja venäläisten matkailijoiden keskuudessa

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen

Pertunmaan kunnan strategia

Kouvolan seudun matkailun master plan. Visioseminaari

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Kotkan elinkeinostrategia kaupunginvaltuustossa hyväksytty

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

Keski-Suomen matkailustrategia Keski-Suomen matkailuhallitus

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2018

SELL-hanke ja Strateginen yleiskaavatyö

Mahdollisuuksien matkailuala

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari Jorma Autio

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Venäläisten matkailu Suomeen

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.

TAK Rajatutkimus 2010

1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (2020)

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Pyhtään elinkeinostrategia SEURANTA

Ulkomaiset matkailijat pääkaupunkiseudulla v. 2018

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Kotkan-Haminan seudun matkailulle ja tapahtumatuotannolle yhteinen strategia

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto,

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Tytyrin Elämyskaivos

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Ulkomaiset matkailijat Kymenlaaksossa 2017

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Matkailijamäärän kasvu 20 prosenttia tammi-toukokuussa

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

Menestyvä kunta. Brändäyksen ja markkinointiviestinnän rooli tulevaisuuden rakentamisessa. Janne Saarikko, Zeeland

Matkatoimistokysely Venäjällä

Kaupan logistiikan kehittäminen ja ajatuksia lähituottajien logistiikkaratkaisuista

Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä Juha Sorjonen 5/2/2012

Transkriptio:

KAAKON RANNIKON LUONTOMATKAILUSTRATEGIA 2020 STRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA

JOHDANTO LUONTOMATKAILUSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2020 Cursor Oy käynnisti tammikuussa seudun luontomatkailustrategian ja toimenpideohjelman 2014 2020 laadinnan. Strategiatyöhön osallistettiin laajasti seudun matkailuun kytkeytyviä toimijoita, yrityksistä poliittisiin päätöksentekijöihin. Strategiaprosessissa järjestettyihin työpajoihin osallistui kaikkiaan noin 100 henkilöä. Työpajojen lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajia haastateltiin. Luontomatkailustrategian ja toimenpideohjelman laadinta liittyy Cursor Oy:n toteuttamaan Kestävän luontomatkailun Kaakko 135 - hankkeeseen. Strategiaprosessin fasilitaattorina toimi Owal Group Oy, joka vastasi myös strategian ja toimenpideohjelman dokumentoinnista. Lisätietoja: Taini Rajala, projektipäällikkö, Cursor Oy puh. 040 190 2566, taini.rajala@cursor.fi Kestävän luontomatkailun Kaakko 135⁰ Kotkan- Haminan seudun luontomatkailustrategia ja toimenpideohjelma 2014 2020 tulevat toimimaan luontomatkailusektorin kehittämisen ohjauskeinona vuoteen 2020 asti. Tavoitteena on kehittää luontomatkailusta tunnettu ja oman profiilin omaava osa matkailun toimialaa.

SISÄLLYS LÄHTÖTILANNE VISIO JA IDENTITEETTI STRATEGISET TAVOITTEET KOHDERYHMÄT PALVELUKOHTAISET STRATEGIAT MARKKINOINTI

STRATEGIAMALLI Miten luomme uutta liiketoimintaa ja matkailutuloa luontomatkailusta? KAAKON RANNIKON LUONTOMATKAILUSTRATEGIA 2020 LÄHTÖTILANNE VISIO JA TAHTOTILA STRATEGISET TAVOITTEET Brändistrategia Asiakasstrategia Tuotestrategia Markkinointistrategia TOIMENPIDEOHJELMA Miten kehitämme palvelujamme?

1. LÄHTÖTILANNE

LÄHTÖTILANNE KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA Matkailualan liiketoiminta on seudulla pääosin pienimuotoista. Vain noin 6 %:lla matkailutoimialaan kytkeytyvistä yrityksistä liikevaihto ylittää 200 000 euroa. (2013) Luontomatkailussa liiketoiminnan pienimuotoisuus korostuu; toiminta on usein osa- aikaista tai luonteeltaan harrastetoimintaa. Matkailijamäärien kasvu on kokonaisuudessaan ollut verrattain vähäistä; eniten kasvua on tapahtunut venäläisten ostosmatkailussa. Aivan viimeaikoina venäläisten matkailu on ollut laskussa johtuen ennen muuta ruplan heikosta kurssista suhteessa euroon. Ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa kasvavan trendin pidemmällä aikavälillä muuttuneen. 94% Liikevaihto alle 200 k 2.2% Yöpymisten keskimääräinen vuosikasvu 5.1% Matkailutulon osuus aluetalouden liikevaihdosta Kotka- Haminan seudun matkailutoimialan yritykset Yöpymisten keskimääräinen vuosikasvu 2005-2012 Matkailutulon merkitys Kotka- Haminan seudulla

LÄHTÖTILANNE TILASTOIDUT YÖPYMISET Kotkan- Haminan seudulla rekisteröidään vuosittain vajaa 200 000 yöpymistä (2013). Kotimaisten matkailijoiden osuus yöpymisistä on hieman yli 60 % (2012). Yli puolet Kotkan- Haminan seudun ulkomaalaisista rekisteröityneistä yöpymisistä on venäläisiä. Venäläisten matkailijoiden määrä on kolminkertaistunut muutamassa vuodessa. 50000 40000 40% 60% 30000 20000 10000 Hotellien kokonaiskäy=öaste Ko>maisten matkailijoiden osuus yöpymisistä 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Venäläisten yöpymisten kehitys Kymenlaaksossa

LÄHTÖTILANNE SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS E18 avaa uudet mahdollisuudet Kaakon rannikko sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, pääkaupunkiseudun ja Pietarin metropolialueen läheisyydessä. Seutu on keskeinen osa Tukholma Turku Helsinki Kotka- Pietari- kehityskäytävää. E18- tien valmistumisen jälkeen Helsinki- Vantaan kentältä pääsee tunnissa Kotkan seudulle. Pohjois- eteläsuunnan tärkeimmät yhteydet suuntautuvat Kouvolaan ja Lappeenrantaan.

LÄHTÖTILANNE SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS Kevyt ja joukkoliikenne Kotkaan on lähijunayhteys Kouvolasta, jossa on Allegro junan pysäkki. Seudulle pääsee pääkaupunkiseudulta myös bussilla kahdessa tunnissa. Jatkossa seutujeksi muukuva valtaje 7 mahdollistaa nykyistä paremmin kevyt- ja joukkoliikenteen kehikämisen Seudun joukkoliikennevyöhykkeet painokuvat Kotkansaaren, Karhuvuoren, Karhulan ja Haminan välille. Lisäksi joukkoliikennekäytävät ulokuvat Mussaloon, Jäppilään, Koivulaan sekä Suulisniemeen. Intensiivisintä joukkoliikenne on Kotkansaarella, Karhulassa ja Karhuvuoressa. Saavute=avuus meriteitse Kotkan sijainti Helsinki- Pietari- Tallinna kolmiossa optimaalinen risteilyliikenteen kannalta Pääkaupunkiseudun suunnalta suuntautuvan huviveneilyn kannalta haasteena vähäinen ja harva vierasvenesatamaverkosto. Venäjältä ja Venäjälle suuntautuvan huviveneilyn kasvun näkökulmasta sijainj erinomainen

LÄHTÖTILANNE SEUDUN LUONTOMATKAILUN VAHVUUDET JA HAASTEET VAHVUUDET HAASTEET Sijainti ja savutettavuus pääkaupunki- seudulta ja Pietarin alueelta (E18 ja Allegro) Kansallispuistot Suomen eteläisin lohen kalastukseen ja koskenlaskuun soveltuva joki Meri kaupungin sydämessä Luontoon yhdistyvä historia Vetovoimaiset kärkitapahtumat Erittäin vetovoimaisia kohteita vähän (Luonto)matkailussa yritystoiminta pääasiassa pienimuotoista Kaakon rannikon tunnettuus (luonto)matkailukohteena vähäinen Vahva sesonkiluonteisuus talvikohteiden puute Venäläismatkailu keskittyy pääosin ostosmatkailuun matkailijavolyymin hyödyntäminen luontomatkailussa on haastavaa

LÄHTÖTILANNE MONIPUOLISIA KOHTEITA VETOVOIMAISET KÄRJET HIOMATTA KaaKON RANNIKOLLA 01 ITÄINEN SUOMENLAHTI 02 SALPAPOLKU 03 KYMIJOKI on monipuolisia luontokohteita, mutta erittäin vetovoimaiset kärjet puuttuvat ja 04 VALKMUSA 05 ARKTIKA 06 KAUNISSAARI matkailijoille suunnatut palvelut ovat verrattain SUUNNITTEILLA) SUUNNITTEILLA) vähäisiä 07 PORTIMON POLKU 08 MUNAPIRTTI 09 HURPPU

2. VISIO JA IDENTITEETTI

MISTÄ KAAKON RANNIKKO TUNNETAAN VUONNA 2020??

VISIO JA IDENTITEETTI Kaakon rannikko tunnetaan merellisenä luonto- ja elämysmatkailukohteena Kymijoen kainalossa. Seudulla on Suomen eteläisin lohijoki ja Etelä- Suomen ainoa joki, jossa voi harrastaa koskenlaskua. Kymijoki laskee itäiseen Suomenlahteen, jonka kansallispuisto houkuttelee matkailijoita omaleimaisella saaristollaan ja joka keväisellä mahdollisuudella seurata miljoonien arkisten lintujen muuttoa kohti pohjoista. Kaakon rannikon luontomatkailussa korostuvat veteen kytkeytyvät aktiviteetit ja elämykset.

VUONNA 2020 KAAKON RANNIKKO TUNNETAAN MERELLISENÄ LUONTO- JA ELÄMYSMATKAILUKOHTEENA KYMIJOEN KAINALOSSA

STRATEGISET PAINOPISTEET Luontomatkailua kehitetään kolmen strategisen teeman alla: Kymijoen kosket, kaakon saaristo ja historiallinen luonto. Strategiset teemat ovat luontomatkailun kehittämisen painopistealueita ja markkinoinnilliset kärjet. Luontomatkailun markkinointi ja kehittämistyö organisoidaan strategisten teemojen mukaisesti. 1 KYMIJOEN KOSKET 2 KAAKON SAARISTO 3 HISTORIALLINEN LUONTO Kymijoki on Suomen eteläisin ja eteläisen Suomen ainoa lohijoki. Kymijoki on myös Etelä- Suomen ainoa joki jossa voi harrastaa koskenlaskua. Itäisen Suomenlahden uniikissa saaristossa voi joka kevät seurata miljoonien arkisten lintujen muuttoa kohti pohjoista. Kaakon rannikolla luonto yhdistyy poikkeuksellisella tavalla Suomen historiaan keisarillisista koskista Salpalinjaan ja Ruotsinsalmen hylkyihin.

KYMIJOEN KOSKET TEEMA 1 Kymijoki on Suomen eteläisin ja eteläisen Suomen ainoa lohijoki. Kymijoki tarjoaa monipuoliset melontakohteet ja huikeat kosket. Moni- ilmeiset maisemat vaihtelevat luonnonvaraisista kohteista kylämaisemiin ja teollisuuteen. Joki on helposti saavutettavissa ja pyöräilymatkan päässä on viisi erilaista koskea. Luontokohteena Kymijoki on tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia ympärivuotiseen matkailuun. NYKYTILA Useita koskenlaskua ja kalastuspalveluita tarjoavia yrityksiä; liiketoiminta kuitenkin pääosin pienimuotoista Jokea on toistaiseksi vain vähän hyödynnetty matkailukohteena ja sen tunnettuus ei ole kovin hyvä Joki on puhdistunut merkittävästi, mutta historiallinen maine edelleen saastuneena jokena LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI Mahdollisuus kehittyä monipuoliseksi ja ympärivuotiseksi seikkailu- ja elämysmatkailukohteeksi (kalastus, koskenlasku, melonta, kiipeily, seikkailuretket, koskiuinti jne.) Parhaat kehitysmahdollisuudet (yritys)ryhmille suunnatuissa palveluissa kuten koskenlaskussa Luonnonlohien paluu kalatien myötä tekee joesta ainutlaatuisen kalastuskohteen Ympärivuotisen tapahtumatarjonnan kehittäminen: jokitapahtumia, koskinäytöksiä ja lajipäiviä. KEHITYSKOHTEET Kaavoituksen ja infrastruktuurin kehikäminen matkailua tukevaksi (lähtöpaikat, valaistus, paikoitus, ranta- alueet) Yritysverkoston (Meijän joki) keskinäisen toiminnan tukeminen Reitistöjen kehittäminen ja hyödyntäminen Majoitustarjonta; erityisesti lyhytaikaiseen ryhmämatkailuun soveltuva majoitustarjonta Seuturajat ylittävä yhteistyö jokialueen matkailuliiketoiminnan kehittämisessä Vuokrausliiketoiminnan kehittäminen (melonta ja kalastus)

KAAKON SAARISTO TEEMA 2 Itäisen Suomenlahden uniikissa saaristossa voi joka kevät seurata miljoonien arkisten lintujen muuttoa kohti pohjoista. Saaristo on ennen muuta kesäkohde, mutta matkailukausi alkaa jo keväällä lintujen muutosta. Saaristo houkuttelee veneilijöitä ja vierailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailta. NYKYTILA Yrittäjien ja palvelutarjonnan määrä vähäinen Huviveneilyn ohella Arktika päivät ja siihen liittyvä lintumatkailu on keskeinen osa alueen luontomatkailua Palvelullisia vierasvenesatamia (ja vierasveneilyä) vähän Huono saavutettavuus ja lyhyt kausi Infrastruktuuri kehittymätön (esim. laiturit) LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI Kirkonmaan ja Rankin hyödyntäminen matkailussa Huviveneilyn kasvattaminen vierasvenesatamaverkostoa kehittämällä Arktika päivien ja lintumatkailun edelleen kehittäminen Risteily- ja yhteysliikenteen kehittäminen Vedenalaisen maailman hyödyntäminen (hylyt) Haapasaaren laajempi hyödyntäminen matkailukäytössä KEHITYSKOHTEET Satamainfrastruktuurin (laiturit) ja palveluiden (vierasvenesatamat) kehittäminen Etappisatamaverkoston kehittäminen koko kaakon rannikolle (satama min. 3o mailin välein) Yhteysliikenteen ja toimintojen keskittäminen saaristoliikenne- satamiin. Saariston majoituskapasiteetin lisääminen.

HISTORIALLINEN LUONTO TEEMA 3 Kaakon rannikolla luonto yhdistyy poikkeuksellisella tavalla Suomen historiaan keisarillisista koskista Salpalinjaan. Seudun luonto tarjoaa kiinnostavan tavan tutustua paitsi Suomen sotahistoriaan niin myös Ruotsin ja Venäjän vallan aikaiseen historiaan. Historiateema yhdistää koko alueen luontoa: merta, jokea ja kansallispuistoja. Kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuksia niin pidemmille vaelluksille kuin lyhyeen retkeilyyn. NYKYTILA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI KEHITYSKOHTEET Tarjonta huonosti tunnettua ja pirstaloitunutta Matkailupalvelujen tuotteistamista ja paketointia historiateemaa hyödyntäen ei ole juuri tehty; nykyisin lähinnä yksittäisiä kohteita. Yrittäjiä ja palveluita vielä vähän Houkuttelee nykyisin lähinnä retkeilijöitä lähialueelta. Linnoitusten kehittäminen alueen historiallisiksi kärkikohteiksi Historiateema tukee seikkaillullisten ja luonnossa tapahtuvien aktiviteettien kehittämistä (seikkailupuisto, paintball jne.) Vedenalainen luonto ja kulttuuriympäristö Luontomatkailupalvelujen kytkeminen käyntikohteisiin Temaattisen markkinointikokonaisuuden luominen; kyseessä on selkeästi uusi kokonaisuus Historiateemaan liittyvien palvelukokonaisuuksien luominen eri matkailijaryhmille Olemassa olevien ja uusien retkeilyreitistöjen varren matkailupalvelujen kehittäminen.

2. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

MATKAILUN TAVOITTEET 2020 MATKAILULLE ASETETTUJA KESKEISIÄ TAVOITTEITA VUOTEEN 2020 Yksi selkeästi profiloitunut seutu ja markkinoinnin kärkenä seudun kärkituotteet Matkailutoimialan tulovaikutus kasvanut 50 %. Tilastoidut yöpymiset kasvaneet väh. 15 % / v Useita taloudellisesti kannattavia ympärivuotisia tapahtumia ja tuotteita Työ-, liike- ja kokousmatkailun kasvu Seudun vuode- ja huonekäyttöaste sekä huonekeskihinta on yli kansallisen keskitason Seudun luontomatkailuinfra on kehittynyt ja kytkeytynyt verkostomaiseksi kokonaisuudeksi muun matkailuinfran kanssa

LUONTOMATKAILUN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2020 LUONTOMATKAILU ON SEUDUN YKSI VOIMAKKAIMMIN KASVAVISTA ELINKEINOISTA JA MATKAILUTOIMIALAN TULOVAIKUTUS ON KASVANUT 50 %

LUONTOMATKAILUN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2020 BRÄNDI PALVELUT ASIAKKAAT MARKKINOINTI BRÄNDI SEUDULLA ON SELKEÄ JA OMALEIMAINEN LUONTOMATKAILUN PROFIILI Seutu tunnetaan merellisenä luonto- ja elämysmatkailukohteena Kymijoen kainalossa. Seutu tarjoaa ympäri vuoden vetovoimaisia luontomatkailuun liittyviä tapahtumia ja aktiviteetteja. PALVELUT SEUDULLA ON YHTEISET LUONTOMATKAILUN KÄRKITUOTTEET JA MARKKINOINTITEEMAT Luontomatkailu markkinoidaan ja kehitetään kolmen strategisen teeman alla: Kymijoen kosket, kaakon saaristo ja historiallinen luonto. Luontomatkailun kärkituotteita ovat kalastus, koskenlasku, melonta, veneily, pyöräily, vaellus ja retkeily.

LUONTOMATKAILUN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2020 BRÄNDI PALVELUT ASIAKKAAT MARKKINOINTI ASIAKKAAT PALVELUJA JA MARKKINOINTIA KEHITETÄÄN SELKEÄN KOHDERYHMÄSTRATEGIAN POHJALTA, JOKA MAHDOLLISTAA LUONTOMATKAILUUN KYTKEYTYVÄN LIIKETOIMINNAN KASVUN Luontomatkailupalvelut ja markkinointi kohdennetaan ensisijaisesti ostovoimaisiin kävijäryhmiin ja olemassa oleviin turistiryhmiin viipymän kasvattamiseksi Tavoitteena on myös uusien kohderyhmien tavoittaminen MARKKINOINTI SEUTUA MARKKINOIDAAN YHTENÄ SELKEÄNÄ KOKONAISUUTENA Seudulla on yhteinen matkailupalvelujen myyntiorganisaatio, joka vastaa matkailupalvelujen keskitetystä myynnistä, varauksesta ja markkinoinnista.

TAVOITTEENA ON MARKKINOIDA SEUTUA YHTENÄ SELKEÄNÄ KOKONAISUUTENA, JOKA POHJAUTUU KÄRKITUOTTEISIIN JA JOSSA TOIMIJAT OVAT TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ TUOTTAMASSA LAADUKKAITA JA PROFILOITUJA PALVELUITA SEGMENTOIDUILLE KOHDERYHMILLE

4. ASIAKASRYHMÄT

LUONTOMATKAILUN ASIAKASRYHMÄT Asiakkuuksia koskevien strategisten linjausten päämääränä on luoda luontomatkailupalvelujen kehittämiselle ja markkinoinnille selkeä kohderyhmästrategia, joka mahdollistaa luontomatkailuun kytkeytyvän liiketoiminnan kasvun. Kotimaisissa asiakkaissa merkittävimmät nykyiset asiakasryhmät ovat: yritysryhmät, lähialueiden asukkaat sekä luontoharrastajat ympäri suomea (lintujen tarkkailu, kalastus). Ulkomaalaisista asiakkaista ainoastaan venäläiset muodostavat merkittävän asiakasryhmän. Venäläisten matkailu on kuitenkin enimmäkseen päivänsisäistä ostosmatkailua. Venäläisten jälkeen merkittävimmät ryhmät muodostavat Suomen muiden naapurimaiden matkailijat. KOTIMAISET ULKOMAALAISET Luontoharrastajat Lähimatkailu Yritys- matkailu Venäläiset matkailijat Muut ulkomaalaiset Lintuharrastajat Harrastajakalastajat Vaeltajat/paJkoijat Veneilijät Seudun ja lähialueiden asukkaiden virkistäytyminen luontokohteissa Pääkaupunkiseudulta ja muualta Etelä- Suomesta suuntautuva kokousmatkailu Tulevat ensisijaisesj ostosmatkoille, muka matkustus- virtaa myös luontokohteisiin Toistaiseksi vähäinen; siksi ei vielä selkeäsj profiloitavissa oleva ryhmä AVAINKOHDERYHMÄT

AVAINKOHDERYHMÄT VENÄLÄISET MATKAILIJAT NYKYTILA Suomi on venäläisille ensisijaisesti ostosmatkailukohde ja valintaa ohjaa läheisyys ja saavutettavuus. 70 % Kotkan- Haminan seudulla vierailleista Venäläisistä on ostosmatkailijoita. Noin 60 % viipyi matkallaan vain yhden päivän. Yöpyneistä venäläisistä 40 % yöpyi tuttavan tai sukulaisen luona. Venäläisten Suomeen matkustavien määrä kasvaa hitaammin kuin matkojen määrä eli samat matkustajat matkustavat Suomeen useasti. Tämä kertoo myös matkailun luonteesta. LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvaa voimakkaasti venäjän taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta. Alle 20 % venäläisistä on matkustanut ulkomaille; ulkomaanmatkailu elää edelleen voimakkaan kasvun vaihetta. Viidestä miljoonasta pietarilaisesta 60 % ei ole koskaan käynyt Suomessa. Venäläiset käyttävät lomamatkallaan rahaa keskimäärin 600-700 euroa henkeä kohden Suomessa venäläisten käyttämä rahamäärä on puolet vähemmän. Suomi on venäläisille ensisijaisesti ostosmatkailukohde; tulevaisuuden suuri kasvupotentiaali ostosmatkailun ohella on luontomatkailussa. Venäläiset arvostavat Suomessa turvallisuutta ja puhdasta luontoa. Lähteet: Tilastokeskus, TAK, Rosstat, Owal Group

AVAINKOHDERYHMÄT YRITYSRYHMÄT NYKYTILA Useat seudun luontomatkailutuotteista (esim. koskenlasku) sopii ryhmämatkailuun paremmin kuin perheille tai ystävän kanssa matkailevalle. Lyhytaikaiseen ryhmämatkailuun soveltuvasta majoituskapasiteetista puutetta. Luontomatkailuun liittyvän liiketoiminnan näkökulmasta yritysryhmien merkitys on jo nyt suhteellista kokoaan suurempi. Seutu tunnetaan vielä huonosti yritys- ja kokousmatkailukohteena. LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI E 18- tien valmistuminen parantaa saavutettavuutta pääkaupunkiseudulta ja lisää seudun houkuttelevuutta yritysryhmille. Koskenlaskun ja muiden koskipalveluiden edelleen kehittämisessä on merkittävä potentiaali; Kymijoki on Etelä- Suomen ainoa joki, joka mahdollistaa koskenlaskun; tuotteena se on useimmille myös uudenlainen (vrt. Moottorikelkkailu, koiravaljakot ja muut Lapin kohteiden tyypilliset palvelut yritysryhmille). Etelä- Suomen yrityksiä lähellä olevana kohteena kaakon rannikko voi kasvaa huonossakin taloudellisessa tilanteessa, kun yritykset etsivät matkustuskustannuksiltaan halvempia vaihtoehtoja; tämä näkökulma tukee myös kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan tavoitteita.

AVAINKOHDERYHMÄT TEEMOITTAIN KYMIJOEN KOSKET Yritysryhmät Muut ryhmät (polttarit, harrastekerhot jne.) Kalastuksen harrastajat Lähimatkailijat KAAKON SAARISTO Huviveneilijät Yritysryhmät Lintuharrastajat Lähimatkailijat HISTORIALLINEN LUONTO Lähimatkailijat Luontoharrastajat Tapahtumakävijät Risteilymatkustajat

4. PALVELUT

PALVELUKOHTAISET STRATEGIAT

KOSKENLASKU JA MELONTA VAHVUUDET I NYKYTILA HAASTEET Vesi mahdollistaa pitkän kauden Sijainti Hyvä reitistö Kaupallisesti lyhyt kausi Veden määrä koskissa Maanomistustilanne Retkimelonta Opastetut retket Kaluston vuokraus II LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI III TARVITTAVAT KEHITYSTOIMENPITEET TOIMENPIDE VASTUU AIKATAULU Lähtöpaikkojen rakentaminen Retkimelonnan markkinointi ja myynti Reittiesitteiden kehittäminen Kaupungit ja kunnat / yritykset Yritykset / Kaakko135 matkailu Kaakko135 - matkailu 2015 2015 2015

KALASTUS VAHVUUDET I NYKYTILA HAASTEET Ainoa lohijoki etelässä Isot lohet ja luonnonlohet Runsas lajisto Kalapaikkojen rajallisuus Sääolosuhteet (lämpötila, virtaamat) Oheispalvelujen puute Kalastusaikojen rajoitukset Kymijoen saavutettavuus II LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI Lohenkalastuksen laajentaminen uusille alueille (Länsihaara) Koko lajiston hyödyntäminen (eri kalastustavat) Kokonaisvaltaiset kalastusmatkailupaketit III TARVITTAVAT KEHITYSTOIMENPITEET TOIMENPIDE VASTUU AIKATAULU Kalatiet Infran kehittäminen (ml. mökit) Yhteislaituri merialueen yrittäjille Kalastusmatkailun palveluhakemisto ELY Kunnat ja yritykset Kunnat Kaakko135- matkailu 2015 Jatkuva 2015 2015

VENEILY VAHVUUDET I NYKYTILA HAASTEET Itäisen Suomenlahden kansallispuisto ja muu saaristo Kaunissaari Kansainvälisyys Heikko saavutekavuus Laitureiden ja palvelujen puute YmpärivuoJsuus II LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI Rankki ja Kirkonmaa Risteily ja rei^matkat lähisaaristoon Opasvenepalvelut (KYAMK/EKAMI) Kaunissaaren majoitusinvestoinj Keihässalmen satamainvestoinj, Munapir^ Pyhtää III TARVITTAVAT KEHITYSTOIMENPITEET TOIMENPIDE VASTUU AIKATAULU Yhteislähtöpisteet Infran kehikäminen Tammiossa ja Kaunissaaressa,jotka ovat kaakon rannikon keskeisimipiä olemassa olevia saarikohteita Sähköisen infopalvelun kehikäminen Vierasvenepaikkojen lisääminen ja satamapalvelujen kehikäminen ja lisääminen Kunnat ja yritykset Kunnat Kaakko135- matkailu, kunnat, yritykset Kunnat, Kaakko135- matkailu ja yritykset 2015 Jatkuva 2016 2018

RETKEILY I NYKYTILA VAHVUUDET SaavuteKavuus Monipuolisia kohteita Salpalinja - reijstö HAASTEET Volyymi YmpärivuoJsuus Palvelujen vähäisyys II LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI Saaristoretkeily Pyörämatkailu Seikkailupalvelut Teemamatkailu (esim. lintumatkailu) III TARVITTAVAT KEHITYSTOIMENPITEET TOIMENPIDE VASTUU AIKATAULU ReiJstöjen kehikäminen Oppaat ja kartat Palvelujen kehikäminen reiteille YriKäjyyden edistäminen Kunnat Kaakko135- matkailu, Kunnat Yritykset, kunnat Cursor 2016 2016 Jatkuva Jatkuva

4. MARKKINOINTI

SEUDULLA ON YHTEINEN MATKAILUPALVELUJEN MYYNTIORGANISAATIO, JOKA VASTAA MATKAILUPALVELUJEN KESKITETYSTÄ MYYNNISTÄ, VARAUKSESTA JA MARKKINOINNISTA.

MYYNTI- JA MARKKINOINTI TAVOITTET JA TOIMENPITEET Luodaan seudulle yhteinen matkailupalvelujen myyntiorganisaatio, joka vastaa matkailupalvelujen keskitetystä myynnistä, varauksesta ja markkinoinnista. Luodaan yhteinen myynti- ja varausjärjestelmä matkailupalveluille. Strategian teemojen mukaisten markkinointikokonaisuuksien luominen luontomatkailuun. Seuturajat ylittävä yhteistyö jokialueen matkailuliiketoiminnan kehittämisessä. Yrityksille suunnattu kokousmarkkinointi.

5. STARTEGIAN TOIMEENPANO

STRATEGIAN TOIMEENPANO Strategian toimeenpanemiseksi kullekin strategian teemalle sekä palvelualueelle määritellään vastuutaho. Luontomatkailustrategia 2020 Vastuutahojen tehtävänä on varmistaa, että strategian mukaisissa toimenpiteissä edetään ja päivittää toimenpideohjelmaa ja strategiaa työn etenemisen mukaan. Vastuutahot organisoivat ympärilleen ryhmän, jotka yhdessä määrittelevät tarvittavat toimenpiteet ja seuraavat strategian toteutumista.

KOLMEN TASON TOIMENPITEET Luontomatkailulle asetettujen strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kolmen tason toimenpiteitä: luontomatkailun infrastruktuurin kehittämistä, luontomatkailupalveluiden kehittämistä sekä matkailun markkinoinnin ja myynnin kehittämistä. Infrastruktuuri luo pohjan palveluille, joka puolestaan luo pohjan myynnille ja markkinoinnille. Myynti Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen Palvelut Ohjelma-, majoitus- ja muiden luontomatkailuun kytkeytyvien palveluiden kehittäminen Infrastruktuuri Maankäytön ja matkailuinfrastruktuurin kehittäminen

TOIMENPIDEOHJELMA MYYNTI Toimenpide Vastuu Aikataulu ResursoinJ MYYNNIN JA MARKKINNOINNIN KEHITTÄMINEN Luodaan seudulle yhteinen matkailupalvelujen myyntiorganisaatio, joka vastaa matkailupalvelujen keskitetystä myynnistä, varauksesta ja markkinoinnista. Sähköisen myynti ja varausjärjestelmän kehittäminen Strategian teemojen mukaisten markkinointikokonaisuuden luominen luontomatkailuun (Markkinoinnin suunnittelu ja toteutus; integroitu osa kokonaisuutta) Kaakko 135- matkailu / Paikallinen myyntiorganisaatio Kaakko 135- matkailu / Paikallinen myyntiorganisaatio Kaakko 135- matkailu / Paikallinen myyntiorganisaatio 2015 EU + yksityinen rahoitus 2014 EU + yksityinen rahoitus 2015 Toimijat (myyntiyksikkö) Seuturajat ylittävä yhteistyö matkailuliiketoiminnan kehittämisessä Cursor yhdessä yritysten kanssa Jatkuva EU rahoitus Yrityksille suunnattu markkinointi ja myynti Kaakko 135- matkailu / Paikallinen myyntiorganisaatio Jatkuva Toimijat (myyntiyksikkö) Sisältötuotanto Yritykset Jatkuva Yritykset

TOIMENPIDEOHJELMA PALVELUT Toimenpide Vastuu Aikataulu ResursoinJ PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Ympärivuotisen tapahtumatarjonnan kehittäminen Kymijoelle: jokitapahtumia, koskinäytöksiä ja lajipäiviä Meijän joki yritysverkosto ja Cursor Matkailu Jatkuva Meijän joki KulKuuritoimijat Kolmas sektori Historiateema tukevien seikkailullisten ja luonnossa tapahtuvien aktiviteettien kehittäminen (seikkailupuisto, paintball jne.) Kaakko 135- matkailu ja Cursor Palvelut - yksikkö sekä yritykset Jatkuva Yritykset ja Cursor (ohjausvastuu) Majoituspalveluiden kehittäminen; Erityisesti lyhytaikaiseen ryhmämatkailuun soveltuva majoitustarjonnan lisääminen Majoitusyrittäjät ja Cursor Palvelut - yksikkö Jatkuva Yritykset Vuokrausliiketoiminnan kehittäminen (melonta ja kalastus) Yritykset ja Cursor Palvelut - yksikkö Jatkuva Yritykset Reitistöjen varren matkailupalvelujen kehittäminen. Yritykset, Cursor Matkailu Jatkuva Yritykset Saariston majoituskapasiteetin lisääminen. Yritykset, Cursor Matkailu ja Cursor Palvelut yksikkö Jatkuva Yritykset

TOIMENPIDEOHJELMA INFRA Toimenpide Vastuu Aikataulu ResursoinJ MATKAILUINFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN Kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun kehittäminen matkailua tukevaksi; (lähtöpaikat, valaistus, paikoitus, ranta- alueet) Kaupungit ja kunnat Jatkuva KunJen kaavoitus Matkailua tukevan infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito Kaupungit ja kunnat sekä yritykset Jatkuva Kunnat, Cursor, yritykset Reitistöjen kehittäminen ja hyödyntäminen Kaupungit ja kunnat, Kyvi, Cursor, Yritykset Jatkuva Kunnat, Cursor, yritykset Satamainfrastruktuurin (laiturit) ja palveluiden (vierasvenesatamat) kehittäminen Kaupungit ja kunnat, yritykset Jatkuva EU rahoitus, kunnat, yritykset, investorit ja operaakorit Yhteysliikenne ja toimintojen keskittäminen kantasatamaan Etappisatamaverkoston kehittäminen koko kaakon rannikolle (satama min. 3o mailin välein) Kaupungit ja kunnat, yritykset 2016 Kantasatama- ja Tervasaari - hankkeet Kaupungit ja kunnat 2020 EU rahoitus, Kaupungit ja kunnat

STRATEGIAN TOIMEENPANO Luontomatkailu Uusi myynnin toimintamalli Kasvavat kävijämäärät Parantunut infra kasvun vauhdi=ajana Visio 2020 Perustan rakentaminen 2014 2015 2016 2017 Toimenpiteet 2018 Aika Yhdessä hyväksytyt tavoitteet ja painopisteet Yhteinen myyntiorganisaatio Uusien ympärivuotisten jokitapahtumien ensimmäiset lanseeraukset Satamainfrastruktuuri ja vierasvenepalvelut mahdollistavat matkailijamäärien kasvun Toimenpideohjelma Ohjelma- ja majoituspalvelujen verkkokauppa Luontomatkailua palvelevaa uutta majoituskapasiteettia käytössä Yhteysalusliikenne ja toiminnot keskitetty kantasatamaan Yhteistyöverkostojen käynnistäminen Strategian teemojen mukaiset markkinointi- kokonaisuudet Strategian mukaisia uusia palveluja luotu Jokialueen kaavoitus ja infra palvelee matkailua