Suuryksikkökuljetusten toimintaedellytykset rautatieliikenteen liikennepaikoilla Timo Välke, Liikennevirasto 11.02.2015
Esityksen sisältö 1. Selvityksen tavoitteet ja sisältö 2. Suuryksiköihin perustuva kuljetusjärjestelmä 3. Näkemykset suuryksiköiden käytöstä 4. Aluevaraukset liikennepaikoilla 5. Keskeiset havainnot ja jatkotoimenpiteet
1. Selvityksen tavoitteet ja sisältö 11.2.2015 3
Tavoitteet Tunnistaa rataverkolla potentiaalisimmat liikennealueet tulevaisuuden suuryksikkökuljetusten operointiin huomioiden potentiaalinen kuljetuskysyntä, liikennöintimallin kustannustehokkuus, maankäyttö ja nykyinen ratainfrastruktuuri Mahdollistaa kuljetustoiminnan kehittäminen osoittamalla ja varaamalla logistiikkatoiminnoille sopivia alueita Lähtökohtana olemassa olevan ratainfrastruktuurin täysimääräinen hyödyntäminen ja investointitarpeiden minimointi 4
Toteutus Työvaiheet 1) Lähtökohtien ja toimintaympäristönäkymien analyysi 2) Arvio tulevaisuuden suuryksikköliikenteen toimintamalleista, eurooppalaisten esimerkkien benchmarking ja alustavat suunnitteluperusteet 3) Potentiaalisimpien solmukohtien tunnistaminen sekä aluevarausten ja toimenpidetarpeiden arviointi 4) Aluevarausten laajuuden ja alustavan teknisen toteutettavuuden arviointi sekä esitykset aluevarausten sijoittumisesta Toteutusaika 3/2014-12/2014 Konsulttina Ramboll Finland ja VR Track 5
2. Suuryksiköihin perustuva kuljetusjärjestelmä 11.2.2015 6
Suuryksikkökuljetukset Suuryksikkökuljetukset intermodaalisten kuljetusten muoto, jossa kuljetettava tavara on kuormattuna suuryksikköön Suuryksiköitä ovat kontit, vaihtokorit ja puoliperävaunut - myös rautatievaunut, kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät ovat suuryksiköitä, kun niitä kuljetetaan muilla kuljetusvälineillä Suuryksiköiden käyttö tehostaa lastinkäsittelyä ja vähentää yksittäisen tuotteen tai pakkauksen käsittelytarvetta sekä siten vaurioriskiä tavarankäsittelyssä Kuva: Bertchi Finland Kuva: VR Transpoint 7
Suuryksikkökuljetusten käyttö Suomessa Tärkeimmät käyttäjät vientiteollisuus ja kauppa (tuonnissa) Teollisuuden vientikuljetuksissa suuryksiköiden käyttöön perustuva kuljetusjärjestelmä yleistynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana Kontteja käytetään nykyisin tuoteryhmissä, joita aikaisemmin pidettiin liian matalan jalostusasteen tuotteina konttikuljetukseen: esim. kemianteollisuuden ja sahateollisuuden tuotteet Nykyisin käyttö keskittyy satamiin ja satamien läheisyyteen - sisämaan kuljetuksissa suuryksiköt kuljetetaan Suomessa autokuljetuksina Satamien suuryksikköliikenne 2013 (lähde: Satamaliiton tilastot 2014). 8
Suuryksikkökuljetusten käyttö Suomessa Säännöllisiä pyörällisten suuryksiköiden kuljetuksia ollut rataverkolla Helsinki- Oulu ja Tampere-Oulu yhteysväleillä Enimmillään kuljetuksia > 40 000 TEU/vuosi (yli 15 000 yhdistelmäajoneuvoa tai traileria noin 60 ajoneuvoyhdistelmää/vrk) Kuljetukset Helsinki-Oulu välillä lakkautettiin tammikuussa 2014 kannattamattomina (routavauriot merkittävä syy liikenteen hiipumiseen) Nykyisin vaunukuormaliikenteen vaunuissa satunnaisesti lähinnä tyhjiä kontteja teollisuuden vientitoimintojen tarpeisiin Pyörällisten suuryksikkökuljetusten tonnimääräinen kehitys Suomessa vuosina 2004-2010 (lähde: VR Transpoint 2011). 9
Vaatimukset kuljetusjärjestelmälle Intermodaalikuljetus vaatii hyvän ja toimintavarman rataverkoston sekä toimivat siirtokuormapaikat Tehokas lastinkäsittely terminaalissa Operointi rataverkolla linjavetureilla (vaihtotöiden minimointi) Sijoittuminen lähelle tuotantoa tai muita logistiikan solmupisteitä vältetään ylimääräiset käsittelyt ja siirtokuljetukset Toiminnan kannalta olennaista koko ketjun kustannustaso, toimintavarmuus ja junien aikataulutus Intermodaalikuljetuksissa korostuu kuljettamisen lisäksi usein lisäarvologistiikan palveluiden merkitys 10
Kuljetusten käyttöä tukevat toimintaympäristön trendit Maailmankaupan kuljetukset perustuvat kontteihin ja trailereihin Intermodaalisuuden merkitys korostuu EU:n liikennepoliittiset tavoitteet energiatehokkuus ja päästöjen vähentäminen raidekuljetusten suosiminen (yli 300 km pitkät matkat) Energian/polttoaineen hinnan nousu todennäköistä pitkällä aikavälillä Raskaan liikenteen kuljettajapula & tiukentuva sääntely Liikenneturvallisuus 11
Rataverkon suuryksikkökuljetusten haasteet Kysyntäpotentiaali riittävän suuret kahdensuuntaiset tavaravirrat aikataulutus ja frekvenssi Rataverkon välityskyvyn ja kuljetustoiminnan luotettavuuden varmistaminen Rataverkon suuryksikkökuljetusten kustannuskilpailukyky suhteessa tiekuljetuksiin Investointitarpeet vaunu- ja veturikaluston sekä lastausalueverkoston kehittämiseen Raskaiden ajoneuvojen maksimikorkeuden nousu kotimaan liikenteessä: maksimikorkeuteen rakennettuja ajoneuvoja ei mahdollista kuljettaa sähköistetyillä rataosilla 12
Eurooppalaiset kokemukset Euroopan kuljetusmarkkinoilla suuryksikkökuljetusten palvelu blokkijuna ollut onnistunut uudistus rautateiden tavaraliikenteessä Blokkijuna-konseptissa kaikki vaunut kulkevat tietyn lähtö- ja määränpään välillä, eikä reitin varrella suoriteta lastaus-/purkutoimenpiteitä Konseptin avulla rautatiekuljetukset saavuttaneet takaisin menetetyn markkina-asemansa erityisesti kulutus- ja tuotantotavaroiden kuljetuksissa Rautateiden tavaraliikenteen vapauttaminen kilpailulle nostanut rautatiekuljetusten kilpailukykyä: pienempien palveluntarjoajien tulo markkinoille ja joustavuus mahdollistaa palvelut, joiden toteutus on vaikeaa suurille yrityksille Suuryksikkökuljetukset kasvaneet merkittävästi viimeisen 40 vuoden aikana: nykyisin vuosivolyymi jo yli 18 milj. TEU (2011, UIC) Rautatien käyttö taloudellisesti houkutteleva ja tehokas kuljetusmuoto meren ylittävissä kuljetusketjuissa ja pitkillä kuljetusmatkoilla maaliikenteen yhdistetyissä kuljetuksissa Pitkillä maakuljetusmatkoilla yksittäisten tavaraerien kokoaminen yhteen suuriksi tavarayksiköiksi synnyttänyt Euroopassa toimintamallin, jossa kuljetuksia operoi erillinen operaattori (integraattori) hankkivat junan verran kapasiteettia rautatieyhtiöltä myyvät kapasiteetin huolinta- ja kuljetusliikkeille vastaa terminaalioperoinnista 13
Case Ruotsi Suuryksikkökuljetukset kasvaneet vahvasti: 6 milj. tkm (2010) ja 25 % markkinaosuus kaikista rataverkon kuljetuksista Ruotsissa toimii noin kymmenen suuryksikkökuljetuksia rataverkolla tarjoavaa yritystä: osa hoitaa pääsääntöisesti omia kuljetuksiaan, osa runkokuljetuksia ja osa syöttöliikennettä isommille rautatieyrityksille Valtaosa rataverkon suuryksikkökuljetuksista niin sanottuja perinteisiä raskaita kuljetuksia (tungkombi) tällä tarkoitetaan kuljetusjärjestelmässä rajoitettua terminaalimäärää ja pitkiä kuljetusetäisyyksiä terminaalien välillä: tarvitaan terminaaleihin kalliita investointeja, jotta pystytään käsittelemään tehokkaasti vaihtokoreja, kontteja ja trailereita Ruotsissa on tutkittu mahdollisuuksia kevyemmälle ja joustavammalle järjestelmälle, jossa terminaalit ovat pienempiä, yksinkertaisempia ja halvempia Terminaaliverkosta tiheämpi, jolloin syöttöliikennematkat lyhenevät ja markkinapotentiaali kasvaa Järjestelmä edellyttää yksinkertaisia terminaaleja esimerkiksi läpiajettavilla sivuraiteilla, joissa pysähdys on mahdollisimman lyhyt ja lastaus tapahtuu nopeasti. Jatkossa suuryksikkökuljetuksista halutaan tehdä joustavampia ja turvallisempia: terminaalien aukioloajat, varausjärjestelmä ja seuranta 14
Kevyemmät toimintamallit Toimintamallit perinteiselle ja kevyemmälle lätt/linjetrafik mallille Erilaisia keveämpään toteutusmalliin perustavia terminaalikonsepteja Ruotsissa Lähde: Swedish Intermodal Transport Research Centre (2010) Lähde: KTH (2011). Linjetåg för småskaglig kombitrafik 15
3. Näkemyksiä suuryksiköiden käytöstä 16
Esiin nostetut potentiaalit Logistiikan keskittymät ja tuotannon sijoittuminen Esimerkkejä suuryksikkökuljetuksille potentiaalisista yhteysväleistä Lähde: logistiikka-alueet ESLogC/Limowa, teollisuuden sijoittuminen Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteri Lähde: Kombi-Suomea rakentamassa, YTL (2010)
Kuljetusten toimintamalli tulevaisuudessa? Tulevaisuuden suuryksikkökuljetus voi sisältää piirteitä eurooppalaisista palvelumalleista ja aikaisemmin harjoitetusta liikenteestä Rataverkolle voi syntyä erilaisilla konsepteilla toimivia palveluja, kuten Sisämaan kuljetuspalvelu tiheällä kuormauspaikkaverkostolla kuljetusyksikköinä kontit ja trailerit pienet investoinnit infrastruktuuriin nopea lastinkäsittely ja läpivirtaus terminaalissa lastaus kurottajatrukeilla tai vastaavalla teknologialla satamat kiinteästi kuljetusverkostoon lastinkäsittelyssä käytettävää kalustoa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös muussa teollisuuden tai logistiikkaoperoinnin tarpeissa lähi-alueella Kansainvälisen transiton suuryksikkökuljetusten palvelu yhteyden toinen pää suomalaisessa satamassa ja toinen esimerkiksi Pietarissa ja/tai Moskovassa mahdollisesti vaunustojen ja/tai kuljetusyksiköiden liittäminen junaan keskeisellä sisämaan liikennepaikalla
4. Aluevaraukset liiikennepaikoilla 13.6.2014 19
Lähtökohdat aluetarkasteluille Tulevaisuuden suuryksikköliikenteen toimintamallin toteutuksen päättävät toiminnan käynnistävät yritykset Koska kuljetusten lopullista toteutusmallia ei tiedetä, liikennepaikkojen ja alueiden kehittämisessä tarve mahdollistaa ja huomioida erilaisten operointiratkaisujen toteutus Työssä on pyritty tunnistamaan ja osoittamaan tulevaisuuden tarpeisiin potentiaalisimmat suuryksikköjen mahdolliset lastausalueet nykyisiltä rataverkon liikennepaikoilta. Huomioitiin potentiaalisimmiksi arvioidut kohteet Lisäksi huomioitiin jo käytössä olevat konttiterminaalit ja -kuormauspaikat sekä kerättiin tietoja aiemmin tehdyistä suunnitelmista kuormaustoiminnan laajentamisesta ja/tai aloittamisesta
Potentiaalisimmat alueet Aikaisempien selvitysten ja toteutettujen yrityshaastattelujen perusteella arvioitiin mahdollisia tulevaisuuden kuljetusreittejä sekä lastausalueiden sijoittumista Potentiaalisimmaksi reitiksi arvioitiin pääradan suuntainen reitti Lisäksi Keski-Suomen ja Itä-Suomen keskeisissä logistiikan solmukohdissa voisi olla mahdollisuuksia kevyellä toimintamallilla toteutetulle suuryksikkökuljetusten palvelulle Palvelun toteutuksessa yksi mahdollisuus toteuttaa ns. ympyräreitti, jollaisia ollut toiminnassa esimerkiksi Ruotsissa Transitoliikenteen kuljetuksissa nähdään pitkällä aikavälillä merkittäviä potentiaaleja Tampereen ja Kouvolan ratapihoilla tarve varautua myös vaunustoryhmien liittämiseen kuljetuksia palvelevaan junarunkoon
Kuormauspaikkaverkosto
5. Keskeiset havainnot ja jatkotoimenpiteet 13.6.2014 23
Keskeiset havainnot (1/2) Suuryksikkökuljetusten kysyntäpotentiaali arvioitu riittäväksi säännöllisen liikenteen käynnistämiseen rataverkolla useilla yhteysväleillä - potentiaalin toteutumiseen vaikuttaa palvelun kustannuskilpailukyky ja laadullisen tekijät Suunnittelutyön aikana toteutetuissa yrityshaastatteluissa kuljetusten käynnistyminen arvioitiin todennäköiseksi lähivuosina Mahdollisissa käynnistyvissä kuljetuksissa toteutuva palvelukonsepti ja kuljetusreitit määritetään palveluja tarjoavissa yrityksissä Potentiaalisimmille kuljetusreiteille sijoittuvissa rataverkon solmukohdissa syytä varautua suuryksikkökuljetusten käynnistymiseen varaamalla ja säilyttämällä operointiin parhaiten soveltuvat raiteet sekä alueet rautatiekäytössä Suuryksikkökuljetusten käynnistymiseen syytä varautua Helsinkiin ja Ouluun nykyisin sijoittuvien suuryksikköterminaalien lisäksi rataverkon liikennepaikoilla Tampereen seudulla, Kouvolassa, Jyväskylän seudulla, Pieksämäen/Kuopion seudulla, Seinäjoella, Kokkolassa sekä Hangossa, Vuosaaressa ja Turussa (satamat) Mahdollisissa liikennepaikkojen muutostöissä syytä huomioida ja selvittää suuryksikkökuljetusten operointi- ja raiteistotarpeet
Keskeiset havainnot (2/2) Suuryksikkökuljetusten operointi olisi mahdollista usealla liikennepaikalla noin 400-600 metrin mittaisella junalla, mutta edellyttää pääsääntöisesti rautatieliikenteessä vaihtotyötä Toiminnan käynnistäminen edellyttäisi ainakin pieniä kehittämistoimenpiteitä kaikilla liikennepaikoilla lukuun ottamatta Tampereen Viinikkaa ja mahdollisesti Jyväskylän liikennepaikan yhteydessä olevia lyhyitä sähköistämättömiä sivuraiteita Jos toimintaa halutaan kehittää säännölliseksi kokojunaliikenteeksi (pituus yli 600 metriä), kaikilla tarkastelluilla liikennepaikoilla tarve toteuttaa suhteellisen mittavia kehittämistoimenpiteitä Satamissa jo nykyisin valmiudet rautateitse kuljetettavien suuryksiköiden lastinkäsittelyyn: nykyiset raiteistomallit eivät aina mahdollista tehokasta operointia - satamissa tarve arvioida toimintaan soveltuvat alueet ja raiteistot
Jatkotoimenpiteet Suuryksikkökuljetuksille soveltuvien kuormauspaikkojen aluevarausten huomiointi ja tarvittaessa tarkempi ratatekninen suunnittelu ratapihojen/ liikennepaikkojen suunnitteluhankkeissa Reittikohtaisten toimintaedellytysten ja kuormauspaikkojen tarkempi kartoittaminen Maaperätietojen ja perustamisolosuhteiden tarkempi kartoitus käyttöön otettavilla terminaalialueilla Vaihtoehtoisten suuryksikkökuljetusten kuljetusketjujen ja verkostojen operointikustannuksen mallintaminen kuljetusjärjestelmän kilpailukyvyn arvioimiseksi Uudenlaisten toimintakonseptien kehittäminen ja pilotointi viranomaisten ja yritysten yhteistyönä Selvityksen raportti saatavilla maaliskuun alussa www.liikennevirasto.fi Tutkimuksia ja selvityksiä 2015