Vuoden 2015 syksyn palkantarkistukset

Edunvalvonta on joukkuelaji Vuoden 2015 syksyn palkantarkistukset Edunvalvonta on joukkuelaji TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 7/2015 POLIITTINEN ILMAPIIRI VÄHENTÄNYT HALUKKUUTTA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN Työpaikoista 93 prosenttia toteutti palkankorotukset perälaudan mukaan. Kolme prosenttia työpaikoista korotti palkkoja enemmän kuin 10 senttiä/tunti. Noin prosentti työpaikoista toteutti korotukset aikaisemmin kuin 1.11.2015 Kahdessa prosentissa työpaikoista palkkoja ei korotettu. Kolmanneksella työpaikoista ei keskustella työpaikan tilanteesta eikä neuvotella lainkaan korotusten toteutuksesta. Vaikka paikallisten palkkaratkaisujen määrä väheni selvästi tällä kierroksella, on palkankorotusten osittaista paikallista sopimista kannattavien osuus suurempi kuin sitä vastustavien. JOHDANTO Kesäkuussa 2015 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry sopivat neuvotteluissaan työmarkkinakeskusjärjestöjen 15.6.2015 sopiman työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson mukaiset palkkaratkaisun kustannusvaikutukset sekä toteutusajankohdan. Palkkaratkaisussa oli päämääränä, että työpaikoilla keskusteltaisiin talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä sekä palkanmuodostuksen kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Näiden keskustelujen pohjalta oli tarkoitus tehdä työpaikan tarpeita vastaava paikallinen palkkaratkaisu. Paikallisessa palkkaratkaisussa oli mahdollista sopia palkankorotuksen suuruus, toteutustapa sekä ajankohta. Tämä sopimus tuli tehdä pääluottamusmiehen kanssa viimeistään 30.9.2015. Ellei palkankorotuksista tehty paikallista sopimusta, palkkoja korotettiin 10 senttiä/tunti tai 16 euroa/kuukausi kuitenkin vähintään 0,43 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.11.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (perälauta). Tämä raportti antaa hyvän ja edustavan kuvan siitä miten korotukset työpaikoilla toteutettiin. Kyselyn toteutuksesta ja edustavuudesta kerrotaan tarkemmin raportin lopussa. Pyöristysten takia kuvioissa esitettyjen prosenttiosuuksien summa ei välttämättä ole aina 100. TAULUKKO 1. Palkankorotusten toteutuminen vuosina 2009 2014, osuudet työpaikoista Paikallinen Perälauta, % ratkaisu, % 2009 90 10 2010 85 15 2011 89 11 2012 90 10 2013 85 15 2014 86 14 2015 93 7 Lähde: Metalliliiton kyselyt Vuoden 2015 syksyn palkantarkistukset 1

PAIKALLISET NEUVOTTELUT Vastaajista 66 prosenttia oli keskustellut työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanteesta ja 63 prosenttia oli neuvotellut korotusten suuruudesta. Korotusneuvotteluissa riittävät tiedot oli saanut 79 prosenttia neuvotteluja käyneistä. Neuvottelujen ja tietojen saannin osalta osuudet ovat olleet samalla tasolla jo useamman vuoden ajan. Noin kolmannes työpaikoista ei keskustele tilanteesta eikä neuvottele korotuksista millään tavalla. Näissä työpaikoissa palkkoja on, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, korotettu perälaudan mukaisesti. Työpaikoista 13 prosentissa oli neuvotteluiden aikana esitetty, ettei palkkoja korotettaisi lainkaan. PALKANKOROTUSTEN TOTEUTUS Palkankorotusten toteutustapoja voi tarkastella kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on tarkastella tehtyjä sopimuksia työpaikoittain, jolloin jokainen yksittäinen vastaus on samanarvoinen, eikä työpaikan työntekijämäärällä ole merkitystä. Toinen tapa on painottaa jokaista vastausta työpaikan työntekijämäärällä. Tällöin saadaan parempi käsitys siitä, kuinka suuri peitto saadaan, eli kuinka suurta osuutta työntekijöistä tehty ratkaisu koskee. Palkankorotus oli toteutunut perälauta-mallilla 93 prosentissa työpaikoista ja koski 91 prosenttia työntekijöistä (Taulukko 2). Paikallisen palkkaratkaisun oli tehnyt seitsemän prosenttia työpaikoista. Osuus on pienin kuuteen vuoteen, eli koko siltä ajalta, jolloin on palkantarkistuksissa on ollut nykyisen kaltainen paikallisen sopimisen mahdollisuus. Korkeampiin kuin 10 sentin korotuksiin oli päädytty kolmessa prosentissa työpaikoista ja se koski viittä prosenttia työntekijöistä. Tämä kertoo siitä, että suuremmilla, vähintään 250 hengen työpaikoilla, tehtiin muita enemmän paikallisia ratkaisuja ja ne olivat paljolti kymmentä senttiä korkeampia (Taulukko 3). Vähintään 500 hengen työpaikoilla ei tehty lainkaan alle 10 sentin korotusratkaisuja. TAULUKKO 2. Palkankorotuksen toteutuminen Korotustapa Perälauta Työntekijöitä TAULUKKO 3. Palkankorotuksen toteutuminen työpaikan henkilöstön kokoluokan mukaan, % Osuus työntekijöistä, % Yli 10 senttiä Tasan 10 senttiä Työpaikkoja Alle 10 senttiä Osuus työpaikoista, % Perälauta 42 151 91 632 93 Aikaistettu Yli 10 senttiä 1.11.2015 Yli 10 senttiä Myöhemmin Yli 10 senttiä Aikaistettu Tasan 10 senttiä 1.11.2015 Tasan 10 senttiä Myöhemmin Tasan 10 senttiä 542 1,2 6 0,9 1 308 2,8 11 1,6 416 0,9 2 0,3 470 1,0 2 0,3 81 0,2 3 0,4 453 1,0 5 0,7 Alle 10 senttiä 108 0,2 2 0,3 korotusta 794 1,7 14 2,1 YHTEENSÄ 46 323 677 korotusta Alle 20 92,7 3,1 1,0 1,0 2,1 20 49 94,5 1,3 1,3.. 3,0 50 99 94,6 2,7 2,0.. 0,7 100 249 93,5 2,4 0,8 0,8 2,4 250 499 90,5 4,8 2,4.. 2,4 Väh. 500 83,3 13,3 3,3.... YHTEENSÄ 93,4 2,8 1,5 0,3 2,1 Palkkoja ei ollut korotettu lainkaan kahdessa prosentissa työpaikoista. Osassa työpaikoista korotuksesta oli luovuttu sopien, mutta joissain työpaikoissa korotusta ei vain ole kuulunut. Noin prosentti työpaikoista toteutti korotukset aikaisemmin kuin 1.11.2015 ja tämä koski kahta prosenttia työntekijöistä. Prosentilla työpaikoista korotus toteutetaan myöhemmin, koskien kahta prosenttia työntekijöistä. Paikallisten ratkaisujen vähäisen määrän takia niistä ei voi tehdä kovinkaan yleistettäviä havaintoja tai johtopäätöksiä laisista korotusten jakotavoista. Jo nyt taulukossa kaksi olevalla luokittelulla jää havaintojen määrä joissain luokituksissa kahteen työpaikkaan. 2 METALLILIITTO 2015

NÄKEMYKSET KOROTUSTEN PAIKALLISESTA SOPIMISESTA Jo useana vuonna työehtosopimuksen palkankorotuksiin on liittynyt paikallista soveltamista. Korotuksen suuruudesta, toteutustavasta tai ajankohdasta on ollut mahdollista tehdä paikallinen sopimus, joko osittain tai koko korotuksen osalta. Liitot ovat myös sopineet valmiita palkankorotusmalleja sekä perälaudan tilanteeseen, jossa paikallista sopimusta ei ole saavutettu. Liiton tutkimusyksikön tekemissä kyselyissä on korotuksen toteutumisen ohella kysytty myös vastaajien mielipiteitä paikallisen palkoista sopimisen toimivuudesta ja edellytyksistä. Tehtyjen kyselyjen tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska sopimusmallit ovat vaihdelleet vuosina, mutta ne antavat kuitenkin hyvän kuvan vastaajien kokemuksien ja näkemyksien kehityksestä. Vastaajista 73 prosenttia oli ainakin osittain väittämästä Palkankorotuksesta sopimisessa ei ollut ongelmia (Kuvio 1). Samaa olevien osuus on hieman kasvanut edellisiin, maaliskuun 2015, palkantarkistuksiinverrattuna. Vuoden 2014 palkantarkistuksiin verrattuna muutos on hyvin pieni. 18 prosenttia oli ainakin osittain väittämästä. Työpaikan kokoluokittain tarkasteltuna nähdään jo aikaisemmilta vuosilta tuttu havainto; vähiten ongelmia sopimisessa on ollut alle sadan hengen työpaikoilla (Kuvio 2). Tätä suuremmissa työpaikoissa sopimisessa oli ongelmia noin joka neljännellä ja yli 500 hengen työpaikoilla lähes puolella. Näkemykset korotusten paikallisesta sopimisesta ovat pysyneet muuttumattomina maaliskuuhun verrattuna (Kuvio 3). Vastaajista 44 prosenttia kannattaa ainakin osittain korotusten osittaista paikallista sopimista. Tätä vastustaa jossain määrin 39 prosenttia. Myös korotusten paikallisessa sopimisessa on sama trendi kuin aikaisempina vuosina; paikallisen sopimisen suosio vähenee työpaikkakoon kasvaessa (Kuvio 4 ). Alle 50 hengen työpaikkojen pääluottamusmiehistä noin puolet kannattaa jossain määrin paikallista sopimista, vähintään 500 hengen työpaikoista enää noin 30 prosenttia. KUVIO 1. Mielipiteet palkankorotuksen paikallisen sopimisen/toteuttamisen ongelmallisuudesta, % 2015, N=677 43 31 9 12 6 2014, N=710 35 29 15 12 9 2013, N=707 2012, N=841 2011, N=961 39 39 34 31 31 34 11 9 9 13 13 13 7 8 10 2010, N=979 31 33 10 15 11 KUVIO 2. Mielipiteet palkankorotuksen paikallisen sopimisen ongelmallisuudesta kokoluokittain vuonna 2015, % KAIKKI TYÖPAIKAT, N=677 43 31 9 12 6 Väh. 500 henkilöä, N=30 250 499, N=42 100 249, N=124 50 99, N=148 20 49, N=237 Alle 20 henkilöä, N=96 20 30 3 30 24 50 2 12 12 36 34 5 20 6 47 26 12 9 5 46 30 12 8 4 51 27 10 9 4 KUVIO 3. Mielipiteet palkankorotuksen paikallisesta sopimisesta, % 17 Palkankorotuksesta sopimisessa ei ollut ongelmia KUVIO 4. Mielipiteet palkankorotuksen paikallisesta sopimisesta kokoluokittain vuonna 2015, % KAIKKI TYÖPAIKAT, N=677 Väh. 500 henkilöä, N=30 250 499, N=42 100 249, N=124 50 99, N=148 20 49, N=237 Alle 20 henkilöä, N=96 2015, N=677 12 32 18 20 19 2014, N=705 13 30 16 23 17 2013, N=705 2012, N=834 2011, N=952 2010, N=979 12 10 8 9 29 28 25 24 12 12 12 14 25 23 24 22 22 28 31 32 12 32 18 20 19 7 23 27 17 27 7 26 14 33 19 11 34 15 20 20 11 24 24 22 20 15 36 13 16 19 14 34 19 20 14 Palkankorotuksesta sopimisessa ei ollut ongelmia Palkankorotuksesta tulee voida sopia osittain paikallisesti Palkankorotuksesta tulee voida sopia osittain paikallisesti Vuoden 2015 syksyn palkantarkistukset 3

Arviot pääluottamusmiehen edellytyksistä tehdä sopimuksia ovat parantuneet hieman parissa edellisessä kyselyssä (Kuvio 5). Tässä kyselyssä 61 prosenttia vastaajista piti edellytyksiä ainakin jokseenkin hyvinä. 24 prosenttia piti edellytyksiä ainakin osittain huonoina. Kokoluokittain tarkasteltuna näkemykset ovat hyvin samanlaiset suurimpia, yli 500 hengen työpaikkoja lukuun ottamatta (Kuvio 6). Suurilla työpaikoilla jokseenkin heikkoina sopimisen edellytyksiä piti 40 prosenttia pääluottamusmiehistä. Suurilla työpaikoilla näkemykset myös jakautuvat selvemmin kahtia, koska niiden osuus, jotka eivät osaa arvioida edellytyksiään, on selvästi pienempi kuin muilla työpaikoilla. LOPUKSI Toteutettujen kyselyjen perusteella pääluottamusmiehistä korotusten paikallista neuvottelemista ja sopimista kannattaa hieman suurempi osuus kuin tätä vastustaa. Toisaalta lähes joka viidennellä pääluottamusmiehellä ei ole selvää kantaa korotusten paikalliseen sopimiseen. Tämä vahvistaa jo aikaisempien kyselyn perusteella tehtyä havaintoa, jossa osassa työpaikoista neuvottelusuhteet toimivat ja mahdollistavat paikalliset ratkaisut. Osassa työpaikoista taas on mahdotonta saada minkäänlaista yhteisymmärrystä, jolloin liittojen sopima perälauta on ainoa mahdollisuus. Perälauta on myös joillekin työpaikoille suoraan käyttökelpoinen vaihtoehto. Paikallisten ratkaisujen vähyys näyttäisi heijastelevan myös yhteiskunnallista tilannetta. Työmarkkinoiden ja valtiovallan vastakkainasettelu on kommenttien perusteella vähentänyt halukkuutta paikallisiin korotusratkaisuihin. Keskustelu laisista palkanalennuksista ja työajanpidennyksistä on osaltaan heikentänyt työpaikkojen neuvotteluilmapiiriä. KUVIO 5. Mielipiteet työpaikan pääluottamusmiehen edellytyksistä sopia, prosenttia vastanneista työpaikoista, % 2015, N=677 2014, N=707 2013, N=701 2012, N=841 2011, N=952 2010, N=979 KUVIO 6. Mielipiteet työpaikan pääluottamusmiehen edellytyksistä sopia kokoluokittain vuonna 2014, % KAIKKI TYÖPAIKAT, N=707 Väh. 500 henkilöä, N=41 250 499, N=36 100 249, N=140 50 99, N=155 20 49, N=248 Alle 20 henkilöä, N=87 21 40 15 18 6 19 38 15 19 9 19 35 17 17 12 21 38 15 16 10 19 37 16 18 11 19 34 19 16 13 21 40 15 18 6 13 40 7 30 10 19 45 12 10 14 21 41 14 23 2 18 46 12 19 5 22 38 20 13 7 26 34 15 19 6 Omalla työpaikallani pääluottamusmiehen edellytykset sopia ovat hyvät Omalla työpaikallani pääluottamusmiehen edellytykset sopia ovat hyvät 4 METALLILIITTO 2015

KYSELYN TOTEUTUS JA EDUSTAVUUS Kysely toteutettiin marraskuussa 2015 sähköpostitse lähetetyllä verkkokyselyllä suomen ja ruotsin kielellä. Kysely lähetettiin 1 150 metallin pääalan, pelti- ja teollisuusstysalan ja kaivosalan pääluottamusmiehelle. Kyselyyn vastasi 677 pääluottamusmiestä. Vastausprosentti oli 58,9. Jäsenrekistssä on 1 231 edellä mainittujen sopimusalojen pääluottamusmiestä, joten kyselyyn vastanneet pääluottamusmiehet kattavat 55 prosenttia kaikista pääluottamusmiehistä. Kyselyyn vastanneilla työpaikoilla oli yhteensä 46 323 työntekijää (Taulukko 4). Työntekijämäärä kattaa hieman yli puolet koko metalliteollisuuden työntekijöistä. Työpaikoista 80 prosenttia oli Teknologiateollisuus Ry:n jäseniä ja kaksi prosenttia jonkin muun työnantajajärjestön jäseniä. 15 prosenttia ei ollut työantajajärjestön jäseniä ja kolme prosenttia ei tiennyt työnantajan jäsenyyttä. Työntekijöistä lähes 90 prosenttia työskenteli Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä, noin kaksi prosenttia jonkin muun työnantajajärjestön jäsenyrityksissä ja kahdeksalla prosentilla työnantaja ei kuulunut mihinkään työnantajajärjestöön tai siitä ei ollut tietoa. Työehtosopimuksen mukainen työnvaativuuden määrittely oli tehty 58 prosentissa työpaikoista. Teknologiateollisuus ry:n jäsentyrityksissä työnvaativuuden määrittely oli tehty 66 prosentissa työpaikoista, muilla työpaikolla 27 prosentissa. Työpaikkojen osuus, joissa työnvaativuuden määrittely on tehty, on pysynyt samana usean vuoden ajan. TAULUKKO 4. Kyselyyn vastanneiden työpaikkojen lukumäärät ja niiden työntekijät henkilöstön kokoluokittain Henkilöstömäärä Työpaikkoja Osuus työpaikoista, % Työntekijöitä Osuus työntekijöistä, % Alle 20 96 14,2 994 2,1 20 49 237 35 5 513 11,9 50 99 148 21,9 6 949 15 100 249 124 18,3 13 764 29,7 250 499 42 6,2 8 061 17,4 Yli 500 30 4,4 11 042 23,8 YHTEENSÄ 677 100 46 323 100 Työpaikoista 88 prosentissa palkkaustapa oli tuntipalkka, 11 prosentissa kuukausipalkka, yhdessä prosentissa käytössä oli molempia palkkaustapoja. Työntekijöistä 87 prosenttia oli tuntipalkan piirissä ja 13 prosenttia kuukausipalkan. Kyselyyn vastanneet työpaikat edustavat varsin hyvin koko metalliteollisuutta sekä alueellisesti että kokojakauman osalta, lukuun ottamatta alle 20 hengen työpaikkoja. Kyselyn antamaa kuvaa palkankorotuksen toteuttamisesta voidaan siten pitää edustavana. 17.12.2015 Jukka Saviluoto, vastaava tutkija Vuoden 2015 syksyn palkantarkistukset 5

LIITE 1. KYSELYLOMAKE Vuoden 2015 palkankorotusten toteutuminen Työpaikan taustatiedot 1. Vastaajan työpaikka ja paikkakunta 2. Työpaikan henkilöstömäärät Laske seuraavissa henkilömääriin mukaan myös lomautetut, mutta ei vuokratyöntekijöitä. Koko henkilöstö? Tuotannon työntekijät? 3. Mikä palkanmääritysjakso työpaikallasi on käytössä? Tuntipalkka (sisältää myös palkkio-, urakka- ja osaurakkapalkat) Kuukausipalkka Jokin muu, mikä? 4. Työnantaja on Teknologiateollisuus ry:n jäsen MTHL:n jäsen Jonkin muun työnantajaliiton jäsen, minkä? ole työnantajaliiton jäsen En osaa 5. Mitä työehtosopimusta työpaikallasi sovelletaan? Teknologiateollisuuden työehtosopimus Malmikaivosten työehtosopimus Pelti- ja teollisuusstysalan työehtosopimus Jokin muu, mikä? 6. Onko työpaikalla käytössä työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuden määrittely (parake)? 6 METALLILIITTO 2015

Jokin muu, mikä? 6. Onko työpaikalla käytössä työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuden määrittely (parake)? En osaa 7. Onko työpaikallasi käytetty vuokratyövoimaa vuoden 2015 aikana? Paikalliset neuvottelut ja palkankorotusten toteutus 8. Käytiinkö työpaikalla keskustelu työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä? En osaa 9. Neuvoteltiinko työpaikalla palkankorotusten suuruudesta, toteutustavasta tai ajankohdasta? En osaa 10. Käytiinkö neuvotteluissa keskustelua korotuksesta luopumisesta? 11. Saitko työnantajalta riittävät tiedot neuvottelutilanteessa? En En osaa 12. Toteutettiinko palkankorotus 10 senttiä/tunti tai 16 euroa/kuukausi (kuitenkin vähintään 0,43 %) suuruisella yleiskorotuksella 1.11.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta? * Paikallinen palkkaratkaisu 13. Miten palkankorotus toteutettiin? Kaikille yhtä suurena korotuksena Osa saman suuruisina ja osa henkilökohtaisina korotuksina Koko palkankorotus henkilökohtaisesti laskettuina korotuksina 14. Mikä oli palkankorotuksen suuruus? (Keskimäärin, jos korotus jaettiin suuruisina Vuoden korotuksina) 2015 syksyn palkantarkistukset 7 Merkitse alla oleviin kenttiin se tapa, miten palkankorotus työpaikallasi toteutettiin, joko prosentteina tai

Osa saman suuruisina ja osa henkilökohtaisina korotuksina Koko palkankorotus henkilökohtaisesti laskettuina korotuksina 14. Mikä oli palkankorotuksen suuruus? (Keskimäärin, jos korotus jaettiin suuruisina korotuksina) Merkitse alla oleviin kenttiin se tapa, miten palkankorotus työpaikallasi toteutettiin, joko prosentteina tai sentti/euromääräisenä. Käytä desimaalierottimena pilkkua. prosenttia, tai senttiä/tunti, tai euroa/kuukausi 15. Mikä on/oli palkankorotuksen ajankohta? Valitse kalentsta päivämäärä, jolloin korotukset astuivat voimaan. Päivämäärä: 16. Mikäli korotukset toteutettiin aikaisemmin kuin 1.11.2015 (tai lähinnä sen jälkeen alkavan alusta), tuliko korotus silloin kaikille työntekijöille vai ainoastaan osalle työntekijöistä? Kaikille n aikaan Osalle aikaisemmin, osalle 1.11.2015 En osaa 17. Mahdollisia lisätietoja korotuksen toteutuksesta. Esimerkiksi: miten korotus porrastettiin, jakoperusteet, konsernin ohjeistus yms. 18. Mitä olet seuraavista väitteistä? Palkankorotuksesta sopimisessa ei ollut ongelmia Palkankorotuksista tulee voida sopia osittain paikallisesti Omalla työpaikallani pääluottamusmiehen edellytykset sopia ovat hyvät 19. Kommenttisi palkankorotukseen liittyen tai muita terveisiä Metalliliitolle Kiitos vastauksestasi. Paina vielä "Lähetä"-painiketta, jotta vastauksesi tallentuvat. 100% valmiina 8 METALLILIITTO 2015