Terveydenhuollon tilojen suunnittelu
Swecon ja Sweco Paatela Architects Oy:n historia 1889 Hugo Theorell aloittaa Theorells Ingenjörsbyrå:n 1919 Jussi ja Toivo Paatela perustavat yhteisen arkkitehtitoimiston 1897 J. Gust. Richert perustaa VBB:n 1903 Ensimmäinen kansainvälinen toimeksianto Pietarissa 1902 Insinööritoimisto David Bergman perustetaan 1930 VIAK, Olsson & Jonsson perustettu 1958 FFNS Arkitekter perustettu 1987 FFNS arkkitehtien osakemarkkinaluettelointi 1986 PAATELA & PAATELA Architects perustetaan Erikoistuu sairaanhoitosektorin suunnittelutehtäviin Konsultointi- ja suunnittelu toimeksiantoja 13 maassa esim. maailman terveysjärjestölle (WHO) ja Kiinan terveysministeriölle 1988 VBB ostaa BECO:n. VBB-yhtymä on muodostettu 1997 FFNS ostaa VBB-yhtymän ja Sweco on muodostettu 2003 SWECO ostaa Statkraft Groner:n ja PIC:n 2003-2010: Hankintoja Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Virossa, Liettuassa, Tshekin tasavallassa, Venäjällä, Bulgariassa ja Puolassa 2005 siirtyi Sweco Architect AB:n omistukseen Yhteensä 530 arkkitehtia Pohjoismaiden suurin ja 18. suurin maailmassa
Sairaala ajan saatossa Sairaalasanan latinalaisen alkuperän perussanana on hospes; hän joka tarjoaa tai vastaanottaa vieraanvaraisuutta. Kun ihmiset liikkuivat jalan tai hevosilla, osoittivat varakkaat vieraanvaraisuuttaan tarjoamalla yösijaksi huoneen, nimeltään cubiculum hospitale. Ruoki nälkäisiä Juota janoisia Vaateta vaatteettomat Auta sairaita Auta vankeja Anna yösija Hautaa kuolleet
Keskiaika Länsieurooppa Sairaala on hoitoa varten, kirkko paranemista varten. Hoito pääsääntöisesti kirkon palvelijoiden käsissä, vain kaupungeissa sijaitsevissa kaniikkisairaaloissa pikkuhiljaa johto siirtyi maallikkojen haltuun. Bysantti Kullakin osastolla työskenteli kaksi lääkäriä (iatroi). Näitä avustivat kolme nimitettyä lääketieteellistä assistenttia (hypourgoi embathmoi), kaksi ylimääräistä lääketieteellistä assistenttia (hypourgoi perissoi) ja kaksi palvelijaa (hyperetai). Nimitetty ((embathmoi) ja ylimääräinen (perissoi) viittasivat arvasteikkoon ammattimaisten läketieteellisten assistenttien killassa.
Renessanssi Sairaala muuttui osaksi renessanssin ihannekaupunkia. Filarete, joka suunnitetli Milanon Ospedale Maggioren eli Ca Granda-sairaalan, suunnitteli myös Federico Sforzalle ihannekaupungin Sforzindan, jonka suunnitelman hän sisällytti kirjaansa Trattato di Architettura (1461-64).
Ecophon - Terveydenhuollon tilojen ääniympäristö aamuseminaari 8.9.2011 Valistuksen aika Hôtel-Dieu paloi Pariisissa 1772 Parakkisairaala Krimillä 1854 suunnittelija Florence Nightingale Hôtel-Dieu Pariisissa 1878 suunnittelija G. Gilbert Kirurginen sairaala Helsinkiin 1888 suunnittelija F. A. Sjöström
1920- ja 1930-luvut 1920-luku jo ennakoi funktionalismia valoa ja valkoisia pintoja, puhtautta Sairaalateknologian kehittyminen röntgenkuvaus Tehokkaampi toiminta lyhyemmät etäisyydet Ajan ihanne suuret urbaanit rakennuskompleksit
1960-luku 1950- ja 60-luku olivat voimakasta sairaalarakentamisen aikaa Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa Rakennuksen voimakas jako vyöhykkeisiin potilasvyöhyke tutkimus- ja toimintavyöhyke huoltovyöhyke Uudet tekniset ratkaisut toisen maailmansodan jälkeen keskusilmastointi runkorakenneratkaisut automaattiset hissit ja kuljettimet uudenlaiset tarvikkeiden ja ruuan jakelu- ja varastointijärjestelmät
1980-luku 1980-luku oli 70-luvun perintönä toisaalta megasairaa-loiden rakentamista, toisaalta olemassa olevien sairaala-kompleksien täydennysrakentamista. Opittiin myös, että tarvitaan uudenlaisia sairaalamalleja, megasairaalat ei sittenkään olleet ratkaisu. Myös ajatus kadusta keskellä sairaalakompleksia on tuon ajan tuote. Post Modernismi oli 80- luvulla lyhyt vaihe sairaalasuunnittelussa, Suomessa sillä ei ollut näkyvää vaikutusta arkkitehtuurin puolella. Ehkä ainoana vaikutuksena voidaan pitää sitä, että suunnittelun johtoajatuksena oli enemmänkin potilas kuin rakennus toimivana koneena.
Sairaalarakennuksen typologia
Mallit: SOTERA / Aalto-yliopisto Tekes-projekti: Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset ja ympäristö Osaprojekti: Keskussairaalan modernisointi Case Keski-Suomi Tilajäsentely Potilashuoneet Olohuone Potilashuoneet Taustatoiminnot Osaamiskeskus Vastaanottohuoneet Valopiha Aula- ja odotustilat Aula- ja odotustilat Potilashuoneet Vastaanottohuoneet Olohuone Potilashuoneet Taustatoiminnot Osaamiskeskus
Talotekniikka
Talotekniikka
Talotekniikka
Nyt Voisi olla Esisuunnittelu Suunnittelu Toteutus Ylläpito Käyttö 1 10 100 1.000 10.000 1 13 120 900 9.000 Kustannusjakauma koko elinkaaren ajan Sairaalan koko on n. kaksi kertaa hyötyala Rakennuskustannukset ovat 1 % sairaalan koko elinkaaren käyttökustannuksista. Suomessa 25 kertaa enemmän vuodepaikkoja asukkaita kohti kuin Ruotsissa, 2,5 vuodepaikkaa / 1000 asukasta Terveydenhuolto kallistuu 5 % vuosi, kun resurssien kasvumahdollisuus on 2,5 % vuosi 25% kasvusta aiheutuu väestön vanhenemisesta 50% kasvusta aiheutuu teknologian kehittymisestä 25% kasvusta aiheutuu potilaiden ja omaisten lisääntyvistä odotuksista
Asenne Muutos- ja korjausrakentaminen
Museaaliset arvot Muutos- ja korjausrakentaminen
Tekniikka Muutos- ja korjausrakentaminen
Suunnittelijat Tarveselvitys Hankesuunnittelu Luonnossuunnittelu - pääsuunnittelija - arkkitehti - geosuunnittelija - suoritemallintaja - taidehistorioitsija - kustannuslaskija - logistiikkasuunnittelija - iv-suunnittelija - sähkösuunnitelija - rakennesuunnittelija - sisustussuunnittelija - työympäristösuunnittelija - kiinteiden sairaalaalitteiden suunnittelija Toteutussuunnittelu ja rakentamisen valmistelu - lv-suunnittelija - putkipostisuunnittelija - automaatiosuunnittelija - akustikko - opastesuunnittelija - varustesuunnittelija Rakentaminen - konservaattori - urakoitsijan tuoteosasuunnittelijat - laite- ja konesuunnitteelijat - irtokalustesuunnittelija
VANHENEVA VÄESTÖ...SÄNGYTÖN SAIRAALA?..KESKITTÄMINEN? Kysymyksiä sairaalasuunnittelusta LÄÄKETIETEEN KEHITYS..? LIIKKUVA TUTKIMUSKALUSTO? TEKNOLOGIA? LISÄÄNTYVÄT TERVEYDENHOITOKUSTANNUKSET? Kasvava väestö?
Uutta eurooppalaista
Kiitos