VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Järvenpää VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN SUOSITUKSET PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Pirita Lähdes & Krista Määttä Sosiaaliala Loppuraportti Huhtikuu, 2007 Sivu 1/14

2 2 PROJEKTIN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektimme lähti liikkeelle Avaimia päivähoidon arkeen hankkeen pohjalta, joka on laaja-alainen varhaiskasvatuksen ja erityispäivähoidon laadullisen kehittämisen väline. Hankkeen tavoitteena on antaa varhaiskasvatuksen henkilöstölle lisää tietoa ja osaamista, jotta he osaavat havainnoida lapsen yksilöllisiä tarpeita ja tukea niitä. Toisena tavoitteena hankkeessa on turvata kehitystyön jatkuvuus vahvistamalla päivähoidon pedagogista johtajuutta sekä työ- ja ohjauskäytäntöjen kehittämistä päivähoidon arjessa. Hankkeen kolmas tavoite on selkiyttää erityispäivähoitoon laaditut määritelmät ja linjaukset sekä tuottaa ohjaus-, suunnittelu- ja seurantamateriaalia tukemaan erityispäivähoidon kehittämistä ja päätöksentekoa. Osuutemme hankkeessa perustuu Järvenpäässä toimivalle liikuntaverkostolle, jonka pohjalta on jo aikaisemmin tehty kartoitus. Kartoituksen päätteeksi opiskelijaryhmä suunnitteli liikuntatuokioita yhteen päiväkotiin. Meidän tehtävänämme oli kartoittaa, miten Nuori Suomen ja Opetusministeriön laatimat varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset toteutuvat järvenpääläisissä päiväkodeissa. Tavoitteenamme oli lisätä päiväkotien innostusta liikunnan järjestämiseen ja saada heidät kiinnittämään huomion lasten kokonaisvaltaiseen liikunnan määrään. Tavoitteena oli myös nostattaa pintaan ajatuksia liikunnan tärkeydestä. Projektimme kohderyhmänä olivat Järvenpään päiväkotien työntekijät: johtajat ja liikuntavastaavat sekä muu lasten kanssa toimiva henkilöstö. Näiden lisäksi kartoitus kohdentuu myös lapsiin sekä heidän vanhempiinsa, sillä tarkoituksena on kuitenkin kehittää liikuntatietoutta lasten kasvatuksessa ja heidän arjessaan. Sivu 2/14

3 3 PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projekti on toteutettu Avaimia päivähoidon arkeen hankkeen yhteydessä. Projekti lähti liikkeelle Sosiaalitaidossa pidetyssä kokouksessa 12.12.2006, johon osallistui meidän lisäksemme kaksi muuta opiskelijaa samalta luokalta, sekä projektimme vetäjä Taija Pölkki. Ensimmäisessä tapaamisessamme keskustelimme projekteista, jotka olisivat hyödyllisiä Avaimia päivähoidon arkeen hankkeen kannalta. Meille annettiin kaksi vaihtoehtoa, joista sitten valitsimme omaksemme kartoittaa Järvenpään päiväkotien liikunnan järjestämisen tason. Koimme tämän tarpeelliseksi ja mielenkiintoiseksi tarkastelukohteeksi, sillä nykypäivänä lasten liikkuminen on vähentynyt entisestään ja lasten ylipainosta on tullut suuri ongelma. Yhteyshenkilönämme on toiminut päiväkoti Tahvontuvan johtaja Tarja Vaahtera, johon otimme yhteyttä tammikuun alussa. Ensimmäisessä tapaamisessa päätimme, että lähdemme kartoittamaan liikunnan toteutumista Järvenpään päiväkodeissa sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen tarkoitus oli saada selville, miten varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset toteutuvat. Alustavan kyselylomakkeen kysymykset laadimme Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset oppaan pohjalta toiseen tapaamiskertaan mennessä, joka järjestettiin 18.1.2007. Paikalla tällöin oli meidän lisäksi Taija Pölkki sekä Tarja Vaahtera. Kokouksessa kävimme laatimamme kysymykset läpi yhteistyöhenkilöiden kanssa ja saimme niihin paljon hyviä uusia ideoita, jotta kysymyksistä tulisi mahdollisimman kattavat ja selkeät. Tällöin Tarja Vaahtera myös lupasi kartoittaa Järvenpään päiväkodeista 25 liikuntavastaavaa, joille meidän olisi tullut lähettää kyselylomake. Päätimme myös tässä toisessa kokouksessa, että kysely toteutettaisiin sähköisesti Webropol ohjelman avulla. Kokouksessa päätimme, että kyselyn tulostensaannin jälkeen pitäisimme kaikille vastaajille työkokouksen, jossa kävisimme läpi kyselyssä esiin tulleita tärkeitä asioita ja keskustelisimme niistä työntekijöiden kanssa. Ennen kolmatta tapaamiskertaa (30.1.)olimme muokanneet kysymykset uuteen muotoon ja kävimme niitä jälleen läpi kokouksessa. Saimme lisää uusia vaihtoehtoja kysymysten muodostamiseen. Neljännen kerran tapasimme 5.2., jolloin mukana oli myös Tapio Hyrske Sosiaalitaidosta. Hän opasti meitä Webropolin käytössä ja näytti miten kysymykset sinne asetetaan. Tätä ennen meidän kuitenkin täytyi muokata vielä kertaalleen kysymyksiä. Kokouksessa kävi kuitenkin ilmi, että kysymysten täytyy olla vaihtoehtomuotoisia, jotta niiden tarkastelu olisi helpompaa Webropolin avulla. Seuraavaksi tapaamiskerraksi päätimme Sivu 3/14

4 19.2., johon mennessä olimme muokanneet kysymykset oikeaan muotoon. Kokouksessa selvisi myös, että Tarja Vaahtera ei kartoitakaan liikuntavastaavia, vaan meidän tulee lähettää kysely jokaisen Järvenpään, sekä kunnallisen että yksityisen, päiväkodin johtajalle, jotka sitten delegoivat kyselyn liikuntavastaavalle. Tällä kerralla Tapio näytti meille konkreettisesti kysymysten syöttämistä Webropoliin, sillä aloimme jo silloin laittaa omia kysymyksiämme koneelle. Koimme Webropolin käytön melko yksinkertaiseksi ja helpoksi, joten päätimmekin, että kykenemme laittamaan kysymykset omalla ajallamme ohjelmaan. Saimme aikaa kysymysten laittamiseen reilun viikon, jonka jälkeen oli aika lukita kysely ja lähettää se eteenpäin. Viikon aikana teimme kyselyyn myös saatekirjeen, jossa kerroimme kyselyn taustoista ja tarkoituksesta sekä kyselyn laatijoista. Alun perin kysely oli tarkoitus julkaista viikolla 7, mutta päätimme kuitenkin siirtää julkistamispäivää viikolle 9. Kysely lähetettiin 29 päiväkodin johtajalle. Annoimme vastausaikaa tasan kaksi viikkoa, jota kuitenkin siirsimme parilla päivällä, sillä vastausten määrä oli vähäinen ja webropolin käytössä ilmeni myös ongelmia. Aloimme viikolla 11 tutkia kyselyn tuloksia ja kartoittaa niissä esiin tulleita huomioitavia seikkoja, jotka sitten kirjoitimme PowerPoint esitykseen työkokousta varten. Viikolla 12 lähetimme sähköpostissa kutsut työkokoukseen kaikille kyselyyn vastanneille liikuntavastaaville ja toivoimme runsasta osanottoa. Olemme työkokouksen tarjoiluun liittyen olleet yhteydessä Laureaammattikorkeakoulun lehtoriin, Vuokko Mäkeen. Hän delegoi tarjoilun tehtävät ensimmäisen vuoden opiskelijoilleen. Olimme yhteydessä heihin sähköpostin välityksellä ja sitä kautta tarjoilusta ja sen järjestämisestä. Sivu 4/14

5 4 TULOKSET Tarkoituksenamme on nostaa esiin kyselyssä esiin tulleita tärkeimpiä ja huomioitavia tuloksia koskien varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksia. Käsittelemiemme tulosten olisi tarkoitus herättää uusia ajatuksia ja kehittämisideoita päiväkodin työntekijöille, jotka osallistuvat järjestämäämme työkokoukseen. Tulosten rinnalla käytämme tukena teoriapohjaa, jotta saisimme laajemman käsityksen varhaiskasvatuksen liikunnasta ja siitä, miten se toteutuu Järvenpäässä. Kyselyyn vastasi 12 päiväkodin liikuntavastaavaa, joista kuitenkin osa jätti vastaamatta joihinkin kysymyksiin. Keskimäärin kysymyksiin vastasi 11 henkilöä. Vastanneiden päiväkotien lasten lukumäärä jakautui laajalti, mutta suurin osa päiväkodeista oli yli 80 lapsen päiväkoteja. Suurimmassa osassa vastanneista päiväkodeista lapsiryhmiä on neljä, muissa ryhmiä on 1, 3, 5 tai 6 kappaletta. Kyselyyn osallistuneista päiväkodeista kaksi on erikoistunut johonkin tiettyyn alueeseen, joista toinen painottaa liikuntaa ja toinen kielikylpyä. 4.1 Liikunnan määrä Liikunnan määrää tarkastellessa huomasimme, että liikunnalliseen leikkiin on suurimmassa osassa (41,7 %) päiväkoteja varattu aikaa 2-2,5 tuntia päivässä. Vastauksista kävi myös ilmi, että tämä määrä saattoi olla myös jopa 0,5 tunnista yli 3,5 tuntiin. Kaikissa päiväkodin päiväohjelmissa liikunta sijoittuu iltapäivään kello 14.00 jälkeen. Suuressa osassa päiväkodeista pääsääntöinen liikunta on mahdollista myös kello 8.00 12.00 välisenä aikana. 4.2 Liikunnan laatu Otimme kyselyssä huomioon myös liikunnan laadun toteutumisen päiväkodin sisä- ja ulkotiloissa. Tämän lisäksi otimme selvää myös siitä, miten lapsen motoristen taitojen, vuorovaikutustaitojen, itsetunnon ja aistien kehittymistä tuetaan liikunnallisen leikin avulla. Kysyimme myös, miten päiväkoti ottaa huomioon lapsen yksilöllisyyden, sukupuolierot ja temperamentin järjestettäessä liikuntaa. Sivu 5/14

6 Kyselystä kävi ilmi, että useassa päiväkodissa lapsilla on mahdollisuus käyttää ulkoleikeissään metsäympäristöä. Monessa paikassa lapsilla on myös mahdollisuus käyttää ulkona pihatelineitä, keinuja sekä kiviä tai muita rakennelmia, joissa lapsilla on mahdollisuus kiipeillä tai hyppelehtiä. Joissakin päiväkodeissa on mahdollisuus käyttää myös liikuntakenttää lapsen omaehtoisessa leikissä tai ohjatussa liikunnassa. Suurin osa vastanneista kertoo päiväkodissa olevan käytössä oma sali ja/tai lähikoulun sali, joissa lapset voivat harrastaa liikuntaa tai muuta ohjattua toimintaa päivähoidon aikana. Vastanneet mainitsivat myös, että he voivat käyttää liikuntaan omien ryhmien tiloja ja päiväkodin erilaisia tiloja (mm. vesileikkihuone ja pikkukeittiö). Näiden lisäksi joissakin päiväkodeissa on mahdollisuus vierailla erilaisissa liikuntapaikoissa. Suurimmassa osassa vastauksista mainittiin liikuntavälineiden olevan saatavilla omien ryhmien tiloissa tai muualla. Vastanneista 90,9 % kertoi, että liikuntaa rajoitetaan sisätiloissa. Rajoitusten kohteena on kaksi asiaa: juokseminen (rajoitetaan osittain tai kokonaan) sekä lasten turvallisuuden uhka. Kolme suosituinta ohjatussa liikunnassa käytettyä motorisia taitoja kehittäviä toimintoja ovat: kävely (90,9 %), juoksu (90,9 %) sekä hypyt (81,8 %). Kävelytaitoja päiväkodeissa harjoitetaan erilaisten jumppien, retkien, liikuntaleikkikoulujen ja tasapainokävelyn avulla. Juoksua taas harjoitetaan järjestämällä esteratoja, retkiä, liikuntatunteja sekä leikkimällä erilaisia hippoja ja pelaamalla sählyä. Hyppyjä lapset harjoittavat ohjatusti hyppimällä muotopalalta toiselle, esteitä ylittämällä, trampoliinilla, haarahypyin sekä leikkimällä suutari-räätäli-leikkiä. Kolme suosituinta lapsen omissa leikeissä havaittuja liikunnan muotoja taas ovat: kävely (100 %), juoksu (100 %) ja kiipeily (100 %). Kävelyä kehittäviä toimintoja on havaittu roolileikeissä, lumileikeissä sekä lasten arkipäiväisissä ja huomaamattomissa toiminnoissa, kuten jonossa kävely tai päkiällä kävely. Lapsen omaehtoisessa liikunnassa havaittuja juoksemista kehittäviä toimintoja ovat hipat, piilosleikit, rosvo ja poliisi leikki sekä erilaiset pallopelit. Lapset ovat harjoittaneet kiipeilyä roolileikeissä, kiipeilemällä telineissä, sekä ulkona että sisällä, ja liikkumalla kalliolla. Kyselyn tulosten mukaan vuorovaikutustaitoja kehittäviä leikkejä ovat parileikit, ryhmäpelit, yhdessä tehtävät liikunnalliset leikit, sääntöleikit, laululeikit sekä vv-leikit. Päiväkodeissa käytettyjä lapsen itsetuntoa kehittäviä leikkejä ovat muun muassa theraplay leikkiryhmät, skidikantti, sääntöleikit sekä leikit, joissa lapset saavat onnistumisen kokemuksia. Lapsille tarkoitettuja aisteja kehittäviä leikkejä vastanneiden mukaan ovat Sivu 6/14

7 piilosleikit, hieronta, sokkoleikit, tasapainoleikit, tunnustelupussit, hajupurkit, ympäristön havainnointi leikit, rytminen toiminta, aistiradat ja kontaktileikit. Lapsen yksilöllisyys ja temperamentti otetaan huomioon järjestämällä omaehtoista liikuntaa ja pienryhmiä. Myös lasten herkkyyskausien, vahvuuksien, vireys- sekä kehitystasojen huomioiminen on tärkeää. Muita tärkeitä seikkoja on aikuisen tuki, lapsen kannustus, eritasoiset tehtävät, lapsen toiveet, liikuntapisteiden järjestäminen, lapsen oman kasvatussuunnitelman toteuttaminen, keskustelut vanhempien kanssa sekä järjestämällä jumppia samantasoisille ja samanlaisille lapsille. 72,7 % vastanneista ottaa huomioon sukupuolierot liikuntaa järjestettäessä. Esimerkkejä, joilla ne otetaan huomioon, ovat: omaehtoinen liikunta, lasten tarpeet ja toiveet, eriyttämällä toimintaa sekä järjestämällä pojille voimia koettelevia toimintoja (joukkuepelit, kilpailut) ja tytöille satuja ja mielikuvaliikuntaa. 4.3 Liikunnan suunnittelu ja toteutus Kyselyssä esitimme vaihtoehtoja, jotka voisivat olla lähtökohtina liikunnan suunnittelemiseen. Tulosten mukaan päiväkodit kokivat kolmeksi tärkeimmäksi lähtökohdaksi suunnittelussa kasvun ja kehityksen tukemisen (90,9 %), lapsilähtöisyyden (81,8 %) ja vuodenajat / sään (45,5 %). Vastanneista jokainen on sitä mieltä, että liikunnan suunnitteluun ei vaikuta vanhempien näkemykset tai yhteistyö lähikoulun kanssa. Puolet (50 %) vastanneista päiväkodeista järjestää lapsille ryhmäkohtaista liikuntaa kerran viikossa. Vastanneista 33,3 % järjestää ryhmäkohtaista liikuntaa kaksi kertaa viikossa. Vastauksissa tuli esiin myös se, että ryhmäkohtaista liikuntaa ei järjestetä viikossa kertaakaan (8,3 %). Yhtä suuri osuus järjestää sitä kolme kertaa viikon aikana. Päiväkodin yhteisiä liikunnallisia tapahtumia järjestetään 63,6 % päiväkodissa korkeintaan kaksi kertaa vuodessa. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi metsäretket, puistoretket, pihatapahtumat, Nuori Suomen kampanjat, erilaiset talvitapahtumat, päiväkodin yhteiset liikuntatunnit jossakin liikuntapaikassa (esim. Fortum -hallissa). 4.4 Liikuntaympäristö Päiväkodeista 90 % mielestä lasten liikuntaympäristö on tarpeeksi monipuolinen, sillä tiloja on muunneltu liikuntaan kannustavaksi ja liikkumista sallivaksi, ulkoilumaastot ovat hyvät ja päiväkodeilla on käytössä jumppasalit ja välineet. Päiväkodista riippuen Sivu 7/14

8 lapset voivat säännöllisesti leikkiä koko talossa, ryhmien tiloissa ja saleissa, poikkeuksena ovat henkilökunnan tilat. Lapset voivat käyttää seuraavia materiaaleja omaehtoisissa ulkoleikeissään: 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Pehmeää hiekkaa Nurmea Metsämaastoa Vettä Jäättä Lunta Telineitä Ohjatuissa liikunnallisissa leikeissä lapsilla on mahdollisuus käyttää seuraavia materiaaleja: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pehmeää hiekkaa Nurmea Metsämaastoa Vettä Jäättä Lunta Telineitä Kaikissa kyselyyn vastanneissa päiväkodeissa lapsilla on mahdollisuus käyttää päivittäin ulkoleikeissä hiekkalaatikoita, keinuja, kiipeilytelineitä ja liukumäkiä. 90 % vastanneista päiväkodeista antaa lapsille mahdollisuuden hiihtää lähimaastossa. Useissa (72,7 %) päiväkodeissa hiihdetään myös päiväkodin omassa pihassa. Luisteluun annetaan mahdollisuus lähikentällä 72,7 % päiväkodeista ja 36,4 % kertoo, että lapsilla on mahdollisuus luistella myös jäähallissa. 90,9 % päiväkodissa lapsilla on mahdollisuus pyöräillä päiväkodin pihassa. Sivu 8/14

9 4.5 Liikuntavälineet Alle 3-vuotialle tarkoitettuja liikuntavälineitä on tarjolla kyselyyn vastanneissa päiväkodeissa seuraavasti: 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erilaisia palloa Hernepusseja Päällä istuttavia mopoja ja autoja Trampoliini Patjoja Voimistelupenkkejä Renkaita Leikkivarjo Mailoja Muita 3-6-vuotiaille tarkoitettuja liikuntavälineitä on tarjolla kyselyyn vastanneissa päiväkodeissa seuraavasti: 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Ed. välineet Vanteita Hyppynaruja Huiveja Sählymailoja Lyhyt vartisia mailoja Tasapainoa kehittäviä välineitä Ilmapalloja Liikuntamusiikkia Koripallokori Twist-kuminauhoja Pyöriä Potkulautoja Pihakarttoja Kuvia kuvasuunnistukseen Muita Kaikissa vastanneissa päiväkodeissa on käytössä myös omatekoisia liikuntavälineitä, kuten mm. häntäpalloja, sanomalehtimailoja, purkkeja, nauhoja, maitotölkkejä, jalan/käden jälkiä, leikkivarjoja, paperilautasia ja laatikoita. Sivu 9/14

10 4.6 Yhteistyö vanhempien kanssa Yli puolet (54,5 %) päiväkodeista on sitä mieltä, että lasten vanhemmat ovat melko hyvin tietoisia lapsen liikunnan tarpeesta. 36,4 % on sitä mieltä, että vanhemmat tietävät hyvin lapsen liikunnan tarpeen. Yhden vastanneen päiväkodin mielestä vanhemmat ovat erinomaisen tietoisia lapsen tarpeesta liikuntaan. Kaikki vastanneet päiväkodit ovat keskustelleet vanhempien kanssa lasten liikunnan tarpeesta vanhempainilloissa, kasvatuskeskustelussa sekä päivittäisissä kohtaamisissa tarpeen tullen. Keinoja lisätä vanhempien tietoisuutta liikunnan tarpeesta päiväkodit esittivät vaihtoehdoiksi erilaisten tapahtumien lisäksi erilaiset esitteet / tiedotteet ja keskustelut. Suurin osa (81,8 %) on järjestänyt liikunnallisia teemailtoja lapsille ja heidän vanhemmilleen. 10/14 Sivu

11 5 JULKISUUS, TIEDOTTAMINEN JA RAHOITUS Koko Avaimia päivähoidon arkeen hanke on laaja-alainen ja vaikuttaa monella eri paikkakunnalla, Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Hanke on saanut Etelä-Suomen lääninhallituksen kehittämisavustusta ja mukana olevat kunnat rahoittavat hanketta. Uskomme, että hanke on tunnettu Järvenpään alueen päivähoidossa, koska sen puitteissa on oltu jonkin verran yhteydessä Järvenpään päiväkoteihin. Monet kyselivät meiltä myös projektin osallisuutta liikuntavastaavien Järvenpäässä tapahtuvaan koulutukseen. Joten projektimme aihe ei ollut kaikille täysin vieras, mikä oli meidän kannaltamme positiivinen asia. Uskomme, että panoksemme oli hyväksi koko hankkeelle. Tiedotus projektissa tapahtui pääasiassa sähköpostin avulla. Kuitenkin päätimme aina tapaamisen päätteeksi seuraavan kokousajankohdan. Jos tähän tuli muutoksia, pidimme yhteyttä sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Projektista tiedotimme Järvenpään päiväkotien johtajille kyselyn saatekirjeessä. Saatekirjeessä toimme esiin kyselyn tarkoituksen ja tavoitteet sekä kerroimme koko projektistamme. Olimme yhteydessä johtajiin myös kyselyn vastausaikana, eteen tulleiden ongelmien vuoksi. Myös kutsut työkokoukseen lähetimme johtajien sähköpostiin. Toivoimme johtajan lähettävän tietomme eteenpäin liikuntavastaavalle. Oman projektimme budjetti oli vähäinen, varsinkin omalta osaltamme. Rahaa projektissa meni ainoastaan työkokouksen tarjoiluihin, jonka kustansi Sosiaalitaito Oy. Tarjoilun hoitaa Laurea-ammattikorkeakoulun ravintola-alan ensimmäisen vuoden opiskelijat ja lehtori Vuokko Mäen johdolla. Tarjoilu kuuluu osaksi heidän opiskeluaan. Käytimme tapaamisissa Sosiaalitaito Oy:n tiloja. Tilat työkokoukseen saimme oman koulumme, Laurea-ammattikorkeakoulun, auditoriosta. 11/14 Sivu

12 6 ONGELMAT JA ONNISTUMISET Koimme projektin kokonaisuudessaan onnistuneeksi. Projektin edetessä kuitenkin eteen tuli muutamia haasteita, jotka johtuivat tietynlaisesta ajattelemattomuudesta tai huolimattomuudesta, joihin meidän oli vaikea kiinnittää huomiota. Suureksi ongelmaksi / haasteeksi muodostui ajan puute, jonka seurauksena, emme ehtineet käydä tutustumassa Kolsan ja Tahvontuvan päiväkoteihin. Aluksi meidän oli tarkoitus käydä niissä ja havainnoida, miten lasten liikunta on siellä järjestetty. Koimme, että toinen merkittävä ongelma projektin onnistumisessa oli kyselyn kohderyhmän passiivisuus ja tavoittaminen. Passiivisuus kyselyyn vastaamisessa saattoi johtua siitä, että kysely lähetettiin päiväkotien johtajille, joiden olisi pitänyt välittää kysely liikuntavastaavalle. Olisi ollut mielestämme parempi, että kysely olisi lähetetty suoraan liikuntavastaaville, koska johtajilla on varmasti jo ennestään paljon vastuuta ja tehtäviä, eikä heillä välttämättä ole aikaa / kiinnostusta alkaa välittää opiskelijoiden töitä eteenpäin. Aluksi oli tarkoituskin saada liikuntavastaavat valmiiksi, mutta se suunnitelma ei onnistunut. Kaikista Järvenpään päiväkodeista ainoastaan 12 vastasi kyselyymme, joten emme varmaankaan saaneet tuloksista kovinkaan kattavia. Toivoimme aktiivisempaa osallistumista kyselyyn liikuntavastaavilta, koska olimme saaneet käsityksen, että lähes kaikki ovat kiinnostuneita asiasta. Mutta toisaalta, on kuitenkin hyvä, että edes osa Järvenpään päiväkotien liikuntavastaavista on kiinnostunut asiasta ja sen kehittämisestä. Jospa sitten heidänkin innostuneisuus saisi liikkeelle myös muut liikuntavastaavat. Kolmas haaste projektin toteutumisessa oli kyselyn kysymysten laadinta sekä erilaiset näkökulmat joihinkin asioihin kysymyksiä laatiessa. Koimme tarpeettomaksi muokata samoja kysymyksiä uudelleen ja uudelleen. Jossain vaiheessa kävi mielessä, että kysymykset eivät enää vastaa koko kyselyn tarkoitusta, eivätkä pohjaudu varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksiin. Loppujen lopuksi saimme kuitenkin kysymyksistä oikeanlaiset ja mielestämme kattavat. Ongelmana mielestämme oli sähköpostien käyttö tiedottamisessa, sillä sen välityksellä ei aina saanut oikeaa informaatiota ja yhteyshenkilöitä ei välttämättä saanut niiden avulla tavoitettua. Olisi ollut ehkä parempi, että olisimme nähneet kasvokkain ja lähettäneet kirjallisen version kyselystä. 12/14 Sivu

13 Loppujen lopuksi yhteistyö sujui hyvin ja saimme paljon aikaiseksi, jonka seurauksena myös pysyimme suunnitelmissa yllättävän hyvin. Pysyimme hyvin suunnitellussa aikataulussa ja saimme kyselystä paljon hyötyä paitsi itsellemme, myös muille. Vaikka pieniä erimielisyyksiä oli, varsinkin kysymysten laadinnassa, yhteistyö kaikkien tahojen kanssa sujui ongelmitta. Loppujen lopuksi olimme todella tyytyväisiä kyselylomakkeeseen ja sen sisältöön. Mielestämme saimme siitä kattavan ja hyödyllisen, josta voi olla apua myös tulevaisuudessa. Olimme yllättyneitä ja erittäin tyytyväisiä siihen, miten innokkaita kaikki kyselyyn vastanneet olivat. Työkokouksessa huomasimme, että he olivat selkeästi perehtyneet asiaan ja olivat valmiina kehittämään liikunnan määrää ja laatua kaikissa Järvenpään päiväkodeissa. Vastaajien keskuudessa syntyi myös kiivasta keskustelua aiheesta ja eri näkökulmat taistelivat välillä liiankin kovasti. Mielestämme oli hyvä, että kysely herätti ajatuksia ja antoi keskustelunaiheita. Jotkin tulokset mietityttivät vastaajia melko paljon ja näiden pohjalta syntyi myös uusia ideoita liikunnan ja sen järjestämisen kehittämiseen. Uskomme, että kysely tuli todellakin tarpeeseen, vaikka niin vähäinen määrä siihen vastasikin. Voihan olla, että vähäinen vastaajien määrä antaa lisäpotkua heille, jotka asiaa lähtevät kehittämään. Vastaajien määrä kertoo aika paljastavasti sen, että varmasti tarvetta liikunnan kehittämiselle on olemassa. Työkokouksessa annoimme kaikille palautepaperit, joihin työntekijät saivat kirjoittaa palautetta sekä koko kyselystä että työkokouksesta. Kaikki kyselyyn vastanneista pitivät kyselyä hyödyllisenä liikunnan kehittämisen kannalta. Monet sanoivat myös, että työpaikoilla oli syntynyt paljon keskustelua aiheesta ja tällöin oli huomattu eri ryhmien väliset erot liikunnan järjestämisessä. Monet olivat myös sitä mieltä, että työkokous kannatti pitää, sillä vastausten ja tulosten selvittely yhdessä on hyödyllistä ja sekä omaa että työyhteisön toimintaa kehittävää. 13/14 Sivu

14 7 LOPPUPOHDINTAA Kurssina projektityöskentely aluksi tuntui turhalta, johtuen siitä, että ei ollut tietoa riittävästi siitä, mitä projekteissa yleensä tehdään. Kuitenkin, kun saimme hyvän aiheen ja pääsimme sitä aloittamaan, alkoi koko kurssin tarkoitus hahmottua. Jälkeenpäin ajatellen kurssi oli mielestämme erittäin hyödyllinen, sillä nykyään työelämässä on paljon projektiluontoisia tehtäviä, joten projektin tekemisestä täytyy olla jonkinlainen käsitys. Tietenkin kaikki projektit ovat erilaisia, mutta uskomme, että kurssi toi paljon uutta näkökulmaa sosionomin työtä ajatellen. Mielestämme kurssin erittäin hyvä anti on ollut juuri tutustuminen projektisuunnitelman ja loppuraportin tekemiseen, ja erittäin tärkeää ja mielenkiintoista oli myös saada itse konkreettisesti osallistua projektin tekemiseen. Koimme projektin todella mielenkiintoiseksi. Hyvä aihe varmisti myös sen, että missään vaiheessa ei tullut täysin sellaista tunnetta, että ei jaksaisi projektia jatkaa. Mielenkiintomme varhaiskasvatusta kohtaan sekä tämä projektin aihe olivat sen verran suuria innoittajia, että energiaa projektin tekemiseen löytyi riittävästi. Koimme, että projekti oli erittäin hyödyllinen tulevaisuutta ajatellen ja samalla myös teknisesti opettava, sillä saimme nyt käsityksen siitä, millaista on tehdä kyselyä ja analysoida vastauksia. Projektin kuluessa alkoi tulla myös ajatuksia siitä, että opinnäytetyö voisi liittyä jollakin lailla tähän aiheeseen. Lähtökohdat siihen olisivat ainakin hyvät. Yllätyksenä tuli se, miten tarkkaa on asettaa kysymykset oikeaan muotoon ja miten tärkeä rooli on yksittäisillä sanoilla kysymyksissä. Vaikka pyrimme laatimaan kysymykset mahdollisimman helpoiksi ja selkeiksi vastata, kävi ilmi, että erilaisia tulkintoja oli silti kysymyksistä tehty. Pohdimmekin, että onko koskaan mahdollista saada sellaisia kysymyksiä, jotka kaikki ymmärtäisivät samalla tavalla. Olimme myös yllättyneitä siitä, miten tosissaan työntekijät ottivat meidät opiskelijat. Työkokouksessa tuntui oudolta puhua asiantuntevana alan ammattilaisille, mutta varmasti se kerrytti paljon rohkeutta meille tulevaisuuden mahdollisia esityksiä varten. 14/14 Sivu