WDC2012 Helsinki Rovaniemi Hankkeen tausta, tavoitteet ja sisällöt Rovaniemen Kaupunki, Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto 24.3.2011
Sisältö 1. Hankkeen toteuttaja... 3 2. Hankkeen kesto... 3 3. Hankkeen organisoituminen... 3 4. Hankkeen kohderyhmät ja hyödynsaajat... 4 5. Hankkeen tausta, tavoitteet ja tarkoitus... 4 5.1. Tausta... 4 5.1.1 Luovien alojen kilpailukyvyn ja muotoiluosaamisen vahvistaminen... 4 5.1.2 WDC2012 Helsinki Rovaniemi yhteistyön taustaa... 5 5.1.3 Arktinen osaaminen... 5 5.1.4 Muotoilu tukee Rovaniemen ja Lapin brändiä... 6 5.2 Tavoitteet ja tarkoitus... 6 6. Hankkeen sisällöt ja toimenpidekokonaisuudet... 7 6.1. Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen alueella... 9 6.1.1 Osaamisen vahvistaminen... 9 6.1.2 Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen... 10 6.2 Alueiden välisen yhteistyön edistäminen... 10 6.3 Kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen... 11 Sivu 2 / 12
1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen vastuullisena hakijana toimii Rovaniemen Kehitys Oy. Hankkeen toteuttavat Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan Rovaniemen Kehityksen ja Lapin yliopiston osatoteutuksen kautta suhteessa 50% / 50% toimenpidesuunnitelman ja osatoteutusten kustannusarvion mukaisesti. 2. Hankkeen kesto WDC2012 Helsinki Rovaniemi hanketta haetaan ajalle 1.4.2011 30.7.2013. 3. Hankkeen organisoituminen Hankkeen vastuuhenkilönä Rovaniemen Kehitys Oy:n puolelta on kehittämispäällikkö Elsi Malkki. Lapin yliopiston osalta vastuuhenkilönä on taiteiden tiedekunnan dekaani Timo Jokela. Hankkeelle nimetään laaja alainen ohjausryhmä, joka kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa ja tuo hankkeeseen monipuolisen asiantuntemuksensa ja kontaktiverkostonsa. Rovaniemen Kehitys Oy nimeää hankkeelle projektipäällikön ja Lapin yliopisto nimeää hankkeelle koordinaattorin. Projektipäällikkö vastaa koko hankkeen koordinoinnista ja toteutuksesta ja toimii ohjausryhmän esittelijänä ja sihteerinä sekä vastaa hankkeen raportoinnista. Koordinaattori vastaa toteutuksen koordinoinnista Lapin yliopistossa ja hallinnoi hankekokonaisuutta yliopiston puolella. Lisäksi hän vastaa raportoinnista Rovaniemen Kehitys Oy:lle. Suunnittelija osallistuu hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Palkattavat asiantuntijat käsittävät eri muotoilualojen edustajia (teollinen muotoilu, graafinen, media, tekstiilisuunnittelu jne.) yliopistosta ja tarvittaessa ulkopuolelta yliopiston asiantuntijaverkostoista (muut yliopistot, instituutit ym.) Tutkimusapulaiset palkataan opiskelijoista toteuttamaan hankkeen eri osakokonaisuuksia. Kuhunkin osakokonaisuuteen kootaan erillinen tiimi. Opiskelijat työskentelevät tiimeissä yritysten kanssa. Palkattavat opiskelijat ovat työsuhteessa yliopistoon, eivätkä saa opintopisteitä työstään. Ehdotus ohjausryhmän kokoonpanoksi: KV designsäätiö ICSIDin hallituksen suomalainen jäsen Helsingin kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen Kehitys Oy Lapin yliopisto U Arctic Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin Yrittäjät Lapin Kauppakamari Yritysedustus, muotoiluyritys Yritysedustus, muotoilua hyödyntävä yritys Lapin muotoilijat ry Saamelaiskäräjät Sivu 3 / 12
Lisäksi hankkeessa käytetään työryhmää, jonka kokoonpano vaihtelee kulloinkin käsiteltävän asiakokonaisuuden mukaan. Työryhmän vakinaiset jäsenet ovat Rovaniemen Kehitys Oy:n kehittämispäällikkö ja taiteiden tiedekunnan kehittämispäällikkö sekä hankkeen projektipäällikkö ja hankkeen koordinaattori. Työryhmä kokoontuu 4 6 kertaa vuosittain. 4. Hankkeen kohderyhmät ja hyödynsaajat Projektin ensijaiset kohderyhmät ovat luovien alojen ja muotoilualojen pk yritykset sekä mikroyritykset Rovaniemellä ja Lapissa, Suomessa (erityisesti Rovaniemi Helsinki radan varrella sijaitsevissa kaupungeissa) sekä WDC2012 Helsinki designpääkaupunkivuoden sopimuskaupungeissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Lahdessa sekä luovien alojen ja muotoilualojen yritysten potentiaaliset asiakkaat yksityisellä ja julkisella sektorilla. Toissijaisiin kohderyhmiin kuuluvat myös luovien alojen ja muotoilualojen koulutusta antavat organisaatiot em. alueilla sekä ne näiden organisaatioiden koulutusalat, jotka osallistuvat hankkeen aikana järjestettäviin työpajoihin (esim. Muotoilu kiskoilla työpajat). Kohderyhmät ovat tiedossa Pohjois Suomen osalta, mukaan lukien Oulun yliopisto ja osittain Aalto yliopiston osalta. Kohderyhmiin kuuluvat lisäksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kansainväliset vaihto opiskelijat vuosina 1996 2012. Kohderyhmä on tiedossa ja projektin tavoitteisiin kuuluu entisten vaihtoopiskelijoiden yhteystietojen päivittäminen. Välillisinä kohderyhminä ja hyödynsaajina ovat: eri toimialojen yritykset Suomessa (palvelumuotoilun ja strategisen muotoilun hyödyntäjätahot) julkinen sektori Suomessa (palvelumuotoilun ja strategisen muotoilun hyödyntäjätahot) luovien alojen kehittäjät muotoilualojen kansainväliset kehittäjät (esim. Icsid, IFI, Icograda) muotoilualan kansainväliset yritykset innovaatiopolitiikan kehittäjät Suomessa ja kansainvälisesti kotimaiset ja kansainväliset matkailijat (erityisesti Helsinki maailman muotoilupääkaupunkivuosi 2012 aikana). 5. Hankkeen tausta, tavoitteet ja tarkoitus 5.1. Tausta 5.1.1 Luovien alojen kilpailukyvyn ja muotoiluosaamisen vahvistaminen Vuoden 2010 alussa valmistuneessa Muotoilun muuttunut rooli selvityksessä todetaan, että viime laman jälkeen muotoilun rooli on muuttunut merkittäväksi. Muotoilun roolin muutoksessa ei ole ollut kysymys muotoilun vanhojen roolien kuten tuotemuotoilun häviämisestä, vaan uusien roolien nousemisesta niiden rinnalle, esimerkkeinä brändinrakennus ja käytettävyys. Muotoilun ajattelutapoja ja työmenetelmiä on otettu käyttöön myös tuote ja palvelumuotoilun ulkopuolella: muotoiluosaamista liitetään moniammatillisten innovaatioiden tuottamiseen. Uutta tapaa käyttää muotoilua kutsutaan nyt suunnitteluajatteluksi Design Thinking. Rovaniemellä palvelumuotoilun uskotaan vakiintuvan 15 vuodessa omaksi muotoilun alueeksi, muotoilun uskotaan olevan yrityksissä arkipäivää ja muotoilukoulutus on laaja alaistunut. Sivu 4 / 12
Rovaniemen luovien alojen yrityshautomon pilottivaihe on käynnistynyt helmikuussa 2011, hautomo on Suomen kolmas luoviin aloihin erikoistunut yrityshautomo. 5.1.2 WDC2012 Helsinki Rovaniemi yhteistyön taustaa Hankkeen viitekehyksenä toimii maailman designpääkaupunkivuosi Helsinki 2012 ja Rovaniemen tavoitteet maailman designpääkaupunkivuodelle. Maailman muotoilupääkaupunki 2012 Helsinki kokonaisuuteen projekti tuo pohjoisen näkökulman: Rovaniemen ja Lapin muotoiluosaaminen profiloituu alueellisten vahvuuksien ympärille (arktisuus), joita voi hyödyntää kansainvälisesti: arktisten kysymysten kansainvälinen painoarvo kasvaa koko ajan ja alueen arktinen tutkimus ja koulutusosaaminen on jo monilla alueilla vahvaa. Pohjoisen alueen kilpailukykyä on tarkoituksenmukaista vahvistaa arktisella muotoiluosaamisella. Helsingin valinta maailman designpääkaupungiksi varmistui marraskuun lopussa 2009. Rovaniemi ja Helsinki ovat jatkaneet vuotta 2012 koskevan yhteistyön aktiivista valmistelua syksyyn 2010 asti. Valmistelutyössä ovat olleet mukana Rovaniemen kaupunginvaltuuston sekä elinkeino ja kulttuuritoimen johto, Rovaniemen Kehitys Oy:n johto ja luovien alojen yrityskehittäjä, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan johto, Helsingin kaupungin elinkeino ja kulttuuritoimen johto ja Kansainvälisen designsäätiön perustamisen jälkeen kesäkuussa 2010 sen johto. Valmistelutyötä on koordinoinut Tahkokallio Design+ Oy. Neuvottelujen pohjalta laadittiin Kansainvälisen designsäätiön ja Rovaniemen kaupungin välinen yhteistyösopimus. Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen 13.9. 2010 ja Kansainvälisen designsäätiön hallitus hyväksyi sopimuksen 20.10.2010. 5.1.3 Arktinen osaaminen Useissa suomalaisissa tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa tehdään arktisiin ja pohjoisiin alueisiin liittyvää tutkimusta. Suomalainen arktinen tutkimus on maailman huipputasoa ja sen erityispiirteenä on monitieteisyys. Tutkimus käsittelee mm. luontoa, lunta ja jäätä, alkuperäiskansoja, ympäristöoikeutta, sekä luonnon ja ihmisten sopeutumista ilmastonmuutokseen. Lapin yliopiston Arktinen keskus (http://www.arcticcentre.org/suomeksi.iw3) on valtakunnallinen tutkimuslaitos ja tiedekeskus. Se tekee kansainvälisesti arvostettua, monitieteistä arktisten alueiden tutkimusta, kouluttaa arktisia osaajia sekä välittää tietoa tutkimuksesta. Arktisen keskuksen monitieteinen tutkimus keskittyy ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen. Tutkimuksen sisällöllisiä painopisteitä on kolme: globaalimuutos, kestävä kehitys ja ympäristö ja vähemmistöoikeus. University of the Arctic (/www.uarctic.org) on vuonna 2011 kymmenen vuotta toiminut, yli 120 yliopiston ja tutkimusinstituutin verkosto, jonka kaikilla jäsenorganisaatioilla on vahvaa arktista osaamista ja jonka sihteeristö sijaitsee Rovaniemellä. Kaikki edellä mainittu tarkoittaa synergiaetua suhteessa arktiseen osaamiseen ja arktisen muotoiluosaamisen kehittämiseen. WDC2012Helsinki ja Rovaniemi yhteistyön yhtenä tavoitteena on vahvistaa pohjoisen arktista osaamista myös vahvistamalla arktisen muotoilun osaamista. Palvelumuotoilu on tämän hetken muotoilukeskustelussa myös kansainvälisesti erityisen ajankohtainen asia. Lapin yliopisto on tehnyt strategiassaan ennakkoluulottoman valinnan: palvelumuotoilu on valittu strategiseksi kehittämisalueeksi, ei vain taiteiden tiedekunnassa vaan koko yliopistossa yli tiedekuntarajojen. Sivu 5 / 12
Lapin yliopistossa valmisteilla olevan Lapin muotoiluohjelman tavoitteena on mahdollistaa palvelumuotoiluhankkeiden käynnistämistä Lapissa sekä yritysten kanssa että myös julkisen sektorin kanssa. Suomessa palvelumuotoilu on hitaasti raivaamassa tietään osaksi julkisen sektorin palveluiden kehittämistä. Lapissa julkisen sektorin osuus on suhteellisesti suuri. Lapilla olisi näin tilaisuus toimia julkisen sektorin osalta palvelumuotoilulaboratoriona, joka voisi tarjota hyviä käytäntöjä myös muualle. 5.1.4 Muotoilu tukee Rovaniemen ja Lapin brändiä Rovaniemen ja Lapin brändin kehittämisessä muotoilulla on vahva rooli. Muotoilun merkitys ei liity pelkästään brändien visuaaliseen ilmeeseen vaan ennen kaikkea sisältöihin: muotoilupalveluiden hyödyntämiseen yritysten ja julkisen sektorin kehittämisessä. Tavoitteena on varmistaa paras mahdollinen kilpailuetu yrityksille. Tavoitteena on myös vahvistaa asukkaiden ja matkailijoiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa hyvään arkeen. Muotoilun merkitys Lapin brändissä liittyy myös siihen, että suomalaiset muotoilijat ovat etsineet ja etsivät Lapista inspiraatiota työlleen. Esimerkkinä olkoon kansainvälisesti tunnetuin muotoilijamme Tapio Wirkkala, joka koko uransa ajan vietti vuosittain jopa useita kuukausia Lapissa, erityisesti Inarissa. Lapin vaikutus Wirkkalan muotoiluun on ollut selvä. Rovaniemi Design Week on järjestetty Rovaniemellä vuosina 2009, 2010 ja 2011, järjestäjänä Rovaniemen Kehitys Oy, joka myös omistaa ko. tuotemerkin. RDW on noussut nopeasti tunnistetuksi designviikoksi myös muualla Suomessa ja se on ollut osaltaan vahvistamassa Rovaniemen ja Lapin imagoa muotoiluintensiivisenä ympäristönä. Rovaniemi Design Week on maailman pohjoisin ja ainoa napapiirillä järjestettävä designviikko. Arktinen osaaminen on Rovaniemellä ja Lapissa vahvaa ja arktisia kysymyksiä koskeva poliittinen ja taloudellinen kansainvälinen keskustelu voimistuu koko ajan. Rovaniemi Design Weekistä on siten tarkoituksenmukaista kehittää arktisen muotoilun alusta, jolla kerran vuodessa voidaan muotoilun ja luovien alojen näkökulmasta käydä arktisiin kysymyksiin liittyvää kansainvälisestikin ajankohtaisinta keskustelua. Arktinen muotoilu on erityisosaamista, jonka avulla on mahdollista erottua muotoilun kilpailukentässä kansallisesti ja kansainvälisesti. Arktisuus tuo muotoilulle erityisiä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan vahvaa ymmärrystä ja kokemusta arktisuuteen liittyvistä erityistarpeista sekä laaja alaista muotoiluosaamista. Rovaniemellä ja Lapissa näiden osaamisalojen yhteen saattaminen ja kattavan kokemuksellisen tiedon tuominen yritysten ja muiden toimijoiden hyödynnettäväksi on mahdollista. 5.2 Tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen ja Lapin tavoitteet World Design Capital 2012 vuoden osalta liittyvät uusien mahdollisuuksien luomiseen muotoilun ja luovien alojen toimijoille ja muotoilupalveluiden kysynnän vahvistamiseen yrityksissä ja julkisella sektorilla. Tavoite on, että muotoilupääkaupunkivuoden aikana WDC2012Helsinki ja Rovaniemi yhteistyössä syntyy sellaisia uusia muotoilu ja luovien alojen toimintamalleja, jotka jalkautuvat vuoden aikana tehtyjen toimenpiteiden myötä myös muualle Suomeen. Vahvaan identiteettiin perustuva osaaminen ja sen pohjalta kehitetyt toimintamallit eivät ole kopioitavissa, mutta sovellettavissa ne ovat. Sivu 6 / 12
WDC2012 Helsinki Rovaniemi hankkeen kautta on tarkoitus vahvistaa luovien alojen ja muotoilun osaamista, kehittää luovien alojen yritysten toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristöä, edistää uusien luovien alojen yritysten syntymistä sekä lisätä muotoilun kilpailukykyä ja sen laaja alaista hyödyntämistä. Hankkeella on seuraavat yksilöidyt tavoitteet: a. Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen alueella 1. Osaamisen vahvistaminen 2. Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen Toteutettava kehittämishanke lisää muotoiluyritysten osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia selvästi sekä Rovaniemellä ja Lapissa että muualla Suomessa ja kansainvälisesti. Muotoilupalveluiden kysyntä yrityksissä ja julkisella sektorilla kasvaa: konkreettinen tavoite, on että vuoden 2012 loppuun mennessä mahdollisimman monet Rovaniemellä toimivat yritykset ovat käyttäneet muotoilupalveluita. Muotoilu kiskoilla hanke kasvattaa sekä koulutusorganisaatioiden että muotoiluyritysten osaamista ja tuottaa lisäksi monialaista osaamista, jota yritykset ja julkinen sektori voivat hyödyntää erityisesti palvelumuotoilulaboratorio Sincossa kehitettyjen menetelmien avulla. Rovaniemen ja Helsingin yhteinen Design Week tuottaa kansainvälisesti kiinnostavan alustan pk ja mikroyritysten yhteistyölle sekä arkisen muotoilun osaamisen vahvistamiselle. b. Alueiden välisen yhteistyön edistäminen Alueiden välinen yhteistyö vahvistaa muotoilukoulutuksen ja yritysten verkostoitumista Suomessa, tukee hyvien muotoilukäytäntöjen leviämistä sekä luo lisää liiketoimintamahdollisuuksia muotoilualan sisällä ja eri toimialojen yli. Muotoilu kiskoilla työpajamallista on mahdollista kehittää pysyvä malli, jossa yritykset ja muut muotoilupalveluita käyttävät toimijat saavat käyttöönsä parhaan mahdollisen, monialaisen osaamisen niin koulutusorganisaatioista kuin yrityksistä. c. Kansainvälisen näkyvyyden ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen Hankkeen tiivis yhteistyö Kansainvälisen designsäätiön WDC 2012 tapahtumaan antaa suuria mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen ja yritysten kansainvälistymiseen. Arktisen muotoilun alustan rakentaminen Rovaniemi Design Weekin avulla vahvistaa muotoilukoulutuksen roolia Lapissa, vahvistaa Rovaniemen ja Lapin muotoiluyritysten toimintamahdollisuuksia Lapin ulkopuolella ja kansainvälisesti, lisää Rovaniemen ja Lapin houkuttelevuutta muotoiluyritysten toimintaympäristönä ja vahvistaa Rovaniemen ja Lapin brändiä, mutta se tukee myös toimintamahdollisuuksien kasvua kansainvälisille toimijoille. 6. Hankkeen sisällöt ja toimenpidekokonaisuudet Maailman muotoilupääkaupunki 2012 Helsinki tapahtumakokonaisuuteen vuonna 2012 sisältyvät Rovaniemen ja Lapin muotoilutapahtumat ja produktiot liittyvät erityisesti teemakokonaisuuksiin asuminen, liikkuminen, hyvinvointi, luovat alat ja matkailu. Näillä aloilla arktinen asettaa erityishaasteet tuote ja palvelukehittämiselle sekä liiketoiminnalle innovaatiotoiminnalle. Näihin haasteisiin tässä hankkeessa muotoilun avulla pyritään tuomaan kilpailuetua ja lisäarvoa. Sivu 7 / 12
Teemakokonaisuuksien taustalla ovat sekä muotoilupääkaupunki 2012 Helsingin kanssa identifioidut yhteiset intressialueet että Rovaniemen kaupungin kehittämissuunnitelmat, Lapin liiton maakuntaohjelman linjaukset ja Lapin korkeakoulukonsernin ja sen korkeakoulujen strategiat. Muotoiluhankekokonaisuus perustuu Rovaniemen ja Lapin alueen erityisominaisuuksiin ja siihen näkemykseen, että arktiseen muotoiluun liittyvällä osaamisella on kansainvälisestikin kasvava merkitys pk yrityksille arktisten kysymysten merkityksen kasvun myötä. Arktinen muotoilu tuo muotoilupääkaupunkivuoteen selvää lisäarvoa etelän näkökulmasta. Arktinen muotoiluosaaminen vahvistaa Lapissa jo olevaa vahvaa arktista tutkimusosaamista ja vahvaa yliopistojen verkostoa UArcticia. Lisäksi arktinen muotoilu vahvistaa Rovaniemen ja Lapin brändiä. Hyvinvoinnin teemakokonaisuuteen kuuluvat niin terveys, sosiaalipalvelut, kulttuuri ja liikuntapalvelut kuin ruoka. Muotoilu voi tuoda lisäarvoa näihin hyvinvoinnin alueisiin sekä palvelu ja elämysmuotoilun että konkreettisen tuotemuotoilun kautta, mutta myös strategisen muotoilun kautta. Muotoilupääkaupunkivuoden hyvinvointitapahtumien tai produktioiden lähtökohtana ovat myös Rovaniemen ja Lapin erityisominaisuudet: niin lähiruuan ja luonnontuotteiden laatu ja Lapin luonnon ja olosuhteiden mahdollisuudet liikuntapalvelujen kehittämisessä kuin sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisen haasteet, muun muassa pitkät etäisyydet ja voimakkaasti ikääntyvä väestörakenne. Matkailun kehittämisessä palvelu ja elämysmuotoilun merkitys on jo Lapissa tunnistettu. Yksi muotoilupääkaupunkivuoden Helsinkiä ja Rovaniemeä yhdistävä intressi liittyy juuri kansainvälisen matkailun kehittämiseen. Erityisenä kohdealueena voivat olla Aasian maat kuten Japani, Kiina ja Etelä Korea. Kulttuurimatkailun kehittäminen ja indie matkailijoiden kasvu ovat Rovaniemen ja Lapin muotoilun haasteita. Kaikissa hankekokonaisuuteen liittyvissä toimenpiteissä pyritään käyttäjävetoiseen, osallistavaan lähestymistapaan ja muotoiluajattelun (design thinking) soveltamiseen. Taustalla ovat muun muassa TEMin kysyntä ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan näkemykset, European Network of Living Labs (ENOLL) verkoston Living Labit (Helsinki Living Lab, NorthRULL), Oske Experience Labit, Sitran Helsinki Design Lab 2008 2010 tapahtumien tulokset sekä palvelumuotoiluun menetelmällisesti liittyvät osallistavat lähestymistavat. Hankkeen toimenpiteet on esitetty painopistejaottelun mukaisesti: 1. Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen i. Osaamisen vahvistaminen ii. Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen 2. Alueiden välisen yhteistyön edistäminen 3. Kansainvälisen näkyvyyden ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Sivu 8 / 12
6.1. Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen alueella 6.1.1 Osaamisen vahvistaminen Muotoilua peliin! Rovaniemen ja Helsingin yritysten muotoilupalveluiden kysynnän lisääminen Toimenpiteen tarkoituksena on luovien alojen liike elämän palvelujen ja tässä yhteydessä tarkemmin muotoilupalvelujen vieminen osaksi yhä useamman yrityksen tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja muotoilun lisääminen siten, että ne vastaavat yritysten todellisiin tarpeisiin ja ovat kaupunkien elinkeinotoiminnan kehittämisen tavoitteita erityisesti ympäristöissä, joissa luovien alojen kehittämiseen panostetaan. Muotoilupalveluiden käytön lisäämisen liittyviä haasteita ovat muun muassa, tunnistetaanko yritysten todelliset tarpeet ja ovatko muotoilupalveluiden käytön lisäämiseen tähtäävät menetelmät yritysten ja kehittäjien kannalta tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita. Toimenpiteen yhteydessä toteutetaan Rovaniemen ja Helsingin välinen yhteinen muotoilutapahtuma sekä yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja kansainvälisten asioiden osaston kanssa järjestettävä kesäkoulutyöpaja suomalaisille ja kansainvälisille muotoiluopiskelijoille. Työpajaan kutsutaan mukaan suomalaisia ja kansainvälisiä kärkimuotoilijoita. Tavoitteena on samalla vahvistaa muotoiluopiskelijoiden ja muotoilijoiden kulttuurista osaamista Lapin suhteen. Tässä osaprojektissa: kartoitetaan yritysten muotoilupalvelutarpeita tarkastellaan jo käytössä olevia kysyntä ja käyttäjälähtöisiä työkaluja ja kehitetään luovien alojen osaamisen jalkauttamiseksi, luovien alojen toimintakentän kehittämiseksi, muotoilun tutkimuksen ja koulutuksen käyttäjä ja yrityslähtöisyyden lisäämiseksi sekä T&K&I toiminnan ja yritysten tuotekehitystoiminnan yhteen saattamiseksi ja yhteistyön voimistamiseksi menetelmiä, työkaluja, työtapoja ja toimintamalleja. Muotoilua peliin osaprojektissa selvitetään menetelmien kehittämisen tueksi Rovaniemen ja Helsingin yritysten muotoilupalveluihin ja niiden käyttöön liittyviä tarpeita sekä arvioidaan olemassa olevia asiakas ja käyttäjävetoisia työkaluja (mm. living lab toimintamallit ja sovellukset, User Driven Innovations). Työkaluja tarkastellaan osaprojektissa tunnistettujen yritysten tarpeiden perusteella. Hankkeen aikana kehitetyt ja jo olemassa olevista malleista kartoitetut parhaat toimintatavat ja käytännöt pilotoidaan ja jalkautetaan tutkimus, kehitys, koulutus ja yritystoiminnan käyttöön konkreettisessa ja käytännönläheisessä, ymmärrettävässä ja helposti käyttöönotettavassa muodossa. Menetelmiä, työtapoja, työkaluja ja toimintamalleja sovelletaan käytäntöön myös designjunan palveluissa sekä muotoilun olohuoneessa. Tulosten jalkauttamiseksi toteutetaan myös Rovaniemen ja Helsingin yhteinen 24h designkisa Rovaniemi Design Weekille. Kisatiimeihin kutsutaan osaprojektissa mukana olevat, valitun teeman näkökulmasta tarkoituksenmukaiset yritykset, muotoilu ja/tai luovien alojen toimistot tiimien vetäjäksi, Lapin yliopiston ja Helsingin elinkeinotoiminnan kehittäjätahon valitseman korkeakoulun muotoilu ja muiden tarkoituksenmukaisten alojen opiskelijoita, käyttäjien edustajia, ja mukana olevien kaupunkien elinkeinokehittäjien niin sopiessa, myös muita jäseniä teeman mukaisen parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi. Sivu 9 / 12
6.1.2 Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen Muotoilua satasella, kiitos! Muotoilua satasella, kiitos saattaa yhteen mahdollisimman monet Rovaniemellä toimivat yritykset ja muotoiluosaajat. Rovaniemellä toimii noin 3500 yritystä ja muotoilualan ammattilaisia ja muotoilijoiksi opiskelevia on kaikkiaan noin 1 500. Tavoitteena on, että hankkeen aikana mahdollisimman moni Rovaniemen yritys ja toimija on hankkinut muotoilupalvelua ja kehittänyt yritystään tai organisaatiotaan muotoilupalvelun avulla. Pienelle yritykselle ja erityisesti mikroyrityksille muotoilupalveluiden käyttäminen on haasteellisinta: pieni yritys ei voi investoida asiantuntijapalveluihin kuin suhteessa liikevaihtoon ja usein pienen yrityksen kynnys käyttää muotoilupalveluita liittyy myös muotoilun elitistiseen leimaan. Tavoite on, että pk yritykset tulevat tietoisiksi muotoilupalvelujen mahdollisuuksista oman liiketoimintansa kannalta ja yrityksistä tulee myöhemmin varsinaisten muotoilupalvelujen käyttäjiä. Muotoilua satasella, kiitos! toimenpiteen toteuttaminen edellyttää muotoilupalveluiden kehittämistä siten, että muotoilupalvelun koko on suhteutettavissa pienimmänkin yrityksen liikevaihtoon ja investointikykyyn. Muotoilua satasella, kiitos! toimenpide edellyttää myös muotoilupalveluiden tunnettuuden parantamista ja tulosten selkeää viestimistä: yritysten muotoilupalveluiden käyttö ja muotoiluosaajien tarjoama palvelu on saatava mahdollisimman läpinäkyvästi näkyviin. Muotoilu näkyy ja kuuluu! Muotoilu näkyy ja kuuluu! vahvistaa luovien alojen yrittäjyyttä, luovien alojen yhteistyötä ja verkottomista muiden alojen kanssa sekä kasvattaa luovien alojen ja muotoilun työkalujen ja toimintatapojen tunnettuutta. Rovaniemellä jo aiemmin testattujen ja erityisesti Rovaniemi Design Week 2009 2010:n aikana kokeiltuja showroom, muotoiluopiskelijoiden designputiikki ja luovien alojen yritysten muotoilun olohuone konsepteja kehitetään tässä eteenpäin. Showroomista, designputiikista ja olohuoneesta tulee yhteinen, kaupungin keskustassa sijaitseva ja helposti yritysten, opiskelijoiden, kaupungin asukkaiden ja matkailijoiden saavutettavissa oleva Rovaniemen muotoilun olohuone Rovaniemi Design Lounge. Muotoilun olohuone nostaa näkyville luovien alojen yrittäjien ja opiskelijoiden osaamisen aktiivisessa, pysyvässä tilassa. Olohuone on luovien alojen osaajien, yleisön ja potentiaalisten asiakkaiden kohtaamispaikka. Muotoilun olohuone on lappilaisen muotoilun näyteikkuna, kanava uuden liiketoiminnan testaamiselle ja käyttäjäkeskeisten prosessien esittelemiselle. Kun yritys, matkailija tai kaupunkilainen haluaa tietää, mitä muotoiluosaamista Rovaniemeltä löytyy ja miten palvelua tai tuotteita saa, hän suuntaa Muotoilun olohuoneeseen. 6.2 Alueiden välisen yhteistyön edistäminen Muotoilua kiskoilla Designjuna, yhteistyössä Helsinki, Rovaniemi, VR sekä välillä Helsinki Rovaniemi olevat kaupungit. Muotoilu kiskoilla on palvelumuotoilun metodiikkaa kehittävä ja palvelumuotoilun käyttöä yrityksissä ja julkisella sektorilla lisäävä hanke, joka vahvistaa myös Rovaniemen, Helsingin ja muiden Sivu 10 / 12
suomalaisten kaupunkien ja erityisesti niissä sijaitsevien muotoilukoulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Muotoilu kiskoilla konkretisoituu palvelumuotoilu ja tuotemuotoiluvaunussa toteutettaviin käyttäjäkeskeisiin työpajoihin Helsingin ja Rovaniemen välillä. Tämä edellyttää menestyksellisen yhteistyön aikaansaamista VRn kanssa tässä hankkeessa. Muotoiluvaunua voidaan tarjota yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden käyttöön. Muotoiluosaamisen työpajoissa tuottavat joko muotoiluyritykset tai opiskelijat. Työpajamallin osallistava käyttäjänäkökulma tarjoaa junassa matkustaville mahdollisuuden seurata työpajatoiminnasta saatuja tuloksia. Varsinaiset työpajat toteutetaan paikkakunnilla, joissa vaunu pysähtyy. Työpajamalli tukee myös monialaista yhteistyötä eri koulutusalojen välillä, esimerkiksi arkkitehtikoulutus, teknisten alojen tai yhteiskuntatieteellinen koulutus, markkinoinnin ja johtamisen koulutus tai kulttuuri ja taidealojen koulutus. Helsinki Rovaniemi välillä henkilöjunaliikenteessä VR:n kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa yhteistyön myös kaikkien näiden kaupunkien välissä olevien asemakaupunkien ja niissä sijaitsevien muotoilukoulutusorganisaatioiden välillä: Hämeenlinna, Tampere, Seinäjoki, Kokkola, Oulu, Kemi. Rovaniemeltä osa junista jatkaa myös Kemijärvelle. Tämän radan varrella sijaitsevat myös kaikki Suomen tiede ja taideyliopistot: Aalto yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto. Työpajamalli on mahdollista kehittää pysyväksi, joko kiskoilla kulkevaksi tai muissa ympäristöissä toteutettavaksi ja paikallisesti sovellettavissa olevaksi malliksi. Vuoden 2012 aikana toteutettavissa työpajoissa oleellista on tunnistaa mukaan tulevien kaupunkien identiteetti ja kulttuuri ja innostaa mukaan erilaisia alueita. Malli mahdollistaa myös kulttuurimatkailun kehittämisen. Työpajamalliin voidaan yhdistää matkailuun työpajan päätekaupungissa. 6.3 Kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen Loving Lapland Rovaniemi International Design Shows Loving Lapland Rovaniemi International Design Shows (työnimi) on hankkeen aikana toteutettava alueellisten ja kansainvälisten muotoiluproduktioiden kokonaisuus, johon kutsutaan mukaan Lapin luovien alojen yritykset, Lapin taiteiden tiedekunnan opiskelijat ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa opiskelleet kansainväliset vaihto opiskelijat. Muotoiluproduktioita toteutetaan hankkeessa vähintään 70 kappaletta (á 1000 euroa). Hanke voi myös tukea muotoiluyritysten ja/tai muotoiluopiskelijoiden produktiokokonaisuuksia. Muotoiluproduktiot voidaan toteuttaa esimerkiksi pop up näyttelyinä tai osiksi muihin laajempiin muotoiluproduktioihin. Näille mahdollisia alustoja ovat muun muassa suomalaiset designviikot, muut muotoilutapahtumat ja kansainväliset designviikot 2011 ja 2012. Kohdekaupunkeja ovat Rovaniemi, muotoilupääkaupunki Helsinki kaupunkien Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti lisäksi esimerkiksi Eindhoven, Lontoo, New York, Tokio, Kööpenhamina, Milano, Madrid sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vaihto opiskelijoiden nykyiset kotikaupungit. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja UArctic verkoston kanssa identifioidaan ne ympäristöt, joissa sijaitsevat yliopiston tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Sivu 11 / 12
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa on vuosien 1996 2010 välillä opiskellut yli 600 vaihtoopiskelijaa. Ex vaihto opiskelijat ja vuoden 2012 aikana taiteiden tiedekunnassa opiskelevat vaihtoopiskelijat voivat osallistua produktioon joko Rovaniemellä tai kotipaikassaan. Kaikki teokset ovat yleisön nähtävissä virtuaalisesti verkossa. Produktio edellyttää vaihto opiskelijoiden identifiointia, yhteystietojen keruuta, produktion teeman kehittämistä, hankkeen markkinointia, yhteistyökumppanien määrittelyä ja sitouttamista, tuotannon managerointia, onsite ja verkkopohjaisen galleriatilan ja näyttelyn toteuttamista ja pysyväksi jäävän dokumentoinnin toteuttamista. Muotoiluproduktioiden kokonaisuus vahvistaa Lapin luovien alojen yritysten ja opiskelijoiden näkyvyyttä ja tukee yritysten ja opiskelijoiden kansainvälistymistä sekä verkottumista. Tällä vahvistetaan myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vaihto opiskelijoiden merkitystä yliopistolle, Rovaniemelle ja Lapille merkityksellisenä sidosryhmänä. *** Sivu 12 / 12