Tahtotilasta maatilaan: Yrityksen, säätiön ja pilottitilan keinot

Samankaltaiset tiedostot
ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Kiertotalous maataloudessa

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Toimialan ja yritysten uudistuminen

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Ravinteiden kierrätys ja hiilen sidonta maatiloilla Nicholas Wardi

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Eloisa pelto seminaari

Tutkittua tietoa luomusta

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Ilmasto, maaperä, Itämeri

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

Suomalaisen lihantuotannon tulevaisuus

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliiton ympäristöstrategia

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere / Sirkka Karikko

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Huomio maan kasvukuntoon

Etelä-Pohjanmaa tutuksi

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

Ympäristöhankkeet hanketorilla. Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Järki-lanta loppuseminaari

R U K A. ratkaisijana

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Ravinteiden kierrätyksen läpimurto - liiketoimintaekosysteemi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Verkkokaupan perustaminen - CASE NANSO GROUP OY. Thea Forstén

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Väli- ja loppuraportointi

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

- Potentiaalia innovaatioiksi

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Terveisiä tulevaisuuden työelämästä Etätyö ja työaikajoustot valtiolla -seminaari

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Luonnonlaidunlihan kriteerit. Jukka Tobiasson, kriteerityöryhmän jäsen Korppoo

LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 #TUPLATAANLUOMU. Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Luomurehumarkkinoiden uudet mahdollisuudet ja hyödyt kotieläintiloille. Hankkija-Maatalous Oy Terhi Kujala

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

Arvioidaan työskentelyn asennetta, vastuullisuutta, omaaloitteisuutta,

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Digimuutoksen 10 haastetta. DIGISALONKI Tuomo Luoma

Learning cafen yhteenveto. Helsinki

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Maitotilan resurssitehokkuus

Me-säätiö. Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen. Ulla Nord me. säätiö Me-säätiö

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Peltokuivatuksen tarve

KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA LAUREASTA

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Investointien suunnittelu ja Maitoa Markkinoille Säätiö

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Taustaa KY:n nykyisestä toiminnasta KY:n strategia

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Transkriptio:

Tahtotilasta maatilaan: Yrityksen, säätiön ja pilottitilan keinot Saara Kankaanrinta -Toimitusjohtaja, hallituksen jäsen Soilfood Oy -Perustajajäsen, hallituksen jäsen BSAG säätiö -Hallituksen jäsen, Gold & Green Foods (nyhtökaura) -Hallituksen jäsen, Carbon to Soil EMEA -Kaksi pilottimaatilaa: Qvidja (Suomen vanhin kartano Paraisilla) Tenhola (luomutila Paraisilla, vuokr. Pargas Gård)

Maanviljelyksen viimeiset 70 vuotta kertovat surkean tarinan

Järjetön GLOBAALI lihantuotanto: 80% antibiooteista maissiruokituille eläimille

Pala sademetsää muuntuu suomalaiseksi possuksi?

Teollinen maatalous 100 vuotta: -75% crop diversiteetistä -33% kaikista

ake Erie Itämeri Keltainen meri eksikonlahti

uusi ilmasto Suomeen ovatko pellot siihen valmiita? Maailmalla kuivuus, tulvat, maatalouden romahtaminen = nälkää, kurjuutta ja konflikteja, pakolaisvirtoja

MITEN PIELEEN TÄMÄ VOI VIELÄ MENNÄ.

Tai MITEN NOPEASTI MUUTOS VOI ONNISTUA!

Suomi voisi olla esimerkkimaa ravinteita kierrättävästä ja hiiltä sitovasta maataloudesta. Pienuus on etu.

Pilottimaatilat kehitystä ja oppia Konkreettinen paikka avaa ihmisille asiaa tehokkaasti: Ravinteiden kierrätyksen, hiiltäsitovan ja päästöttömän ruoantuotannon kokeilutila. Mahdollisimman suuri elonkirjo maan päällä ja alla. Eläinten hyvinvointitila. Perushomma sama kuin kaikessa: pitää itse tehdä, jotta ymmärtää ja pysyy kartalla Ensimmäinen kuivamädätyslaitos, josta liikennepolttoainetta. Rejektin optimointi lannoitteeksi. Tähän yhdistetään tulevaisuudessa häkäkaasun bakteerikäsittely (bakteeri irrottaa puumassasta vetyä, ja se reagoi hiilimonoksidin kanssa metaania) ->>> vaatii säätämistä, kokeilua, työtä jotta toimivana sovellettavissa muuallakin

BSAG säätiö + Järki-hanke Säätiö: Itämeri- ilmastotyöhön rakentavalla tavalla yli rajojen. Yksityinen sektori, julkinen sektori, kolmas sektori ja tiede -> Säätiöllä mahdollisuus ratkaisukeskeisesti yhdistää voimat Säätiöllä työnantajana Itämeri = mahdollisuus katsoa kokonaisuutta, ajaa luonnon etua ja huomioida muiden realistiset ajurit ja reunaehdot, lobata luonnon puolesta

Yritys tarvitaan kestävää liiketoimintaa Liiketoiminta on työkalu, selkeä väline (narulla ei voi työntää, mutta euro on hyvä konsultti) Suomessa puuttuu vielä ravinteiden kierrätystä ratkaisevaa liiketoimintaa: tarvitaan lietteiden optimointia = ravinteet löytävät paikkansa, biologisen kasvukunnon tehostamista Ei nopeaa exitiä varten, liiketoiminnan onnistuminen on indikaatio työstä Soilfoodissa mukana kokemusta, osaamista, laajalti näköalaa ja paloa tehdä asiat oikein

Soilfoodissa kysymme ja mietimme: Mitä maatalous on voisi olla 5 vuoden kuluttua?

RUOKITAAN MAATA OIKEIN? Laajaan analyysiin perustuen varmistetaan, että maaperän kemia on tasapainossa (kaikki, ei vain pääravinteet) jotta maan rakenne on kunnossa jotta maan oma biologinen toiminta on parhaalla tasolla

RAVINTEET KIERTÄVÄT? Teollisuuden sivuvirrat ja käyttökelpoiset ravinteet sekä muut sivuvirrat jalostetaan lannoitteeksi JA NIITÄ KÄYTETÄÄN OIKEIN Elintarvikeketju ei ole enää hukkaputki kaivoksista/typpitehtaista ympäristöön & vesistöön

VILJELIJÄ ON HIILENSITOJA? Maatalous on suuri ilmastonmuutoksen aiheuttaja, mutta myös ratkaisija: Ainoa tiedossa oleva keino kääntää ilmastonmuutosta on sitoa hiiltä takaisin maahan.

SOILFOODIN REJEKTIN/LANNAN OPTIMOINTI Soilfoodin toimintamalli kierrätysravinteiden lannoituskäytössä mahdollistaa viljelijän mittavat säästöt kustannuksissa 30-35%. Lanta/rejekti analysoidaan, maa analysoidaan, ja ravinteet täsmäytetään (lisätään tarvittavat). Lannoite rakennetaan patentoidulla reseptillä, jossa on on maaperän mikrobitoiminan aktivoimisen

MITÄ MAATALOUS SIIS VOISI OLLA? orgaanisia lannoitteita jalostetaan ja osin lannoittamisen paradigma on muuttunut Orgaaninen tuotanto lisääntynyt onko luomu osa myrkytöntä kierrätysmaataloutta vai erillinen, tiukempi systeemi?

TUOTEKEHITYS meneillään Peltolääkäri laaja maa-analyysipalvelu Eurofinsin kanssa, pilotti Kymenl. Starttityppi luomuun NPK optimointi luomuun Hivenlannoite Lannan optimointi tilatasolla ja syötteen/rejektin optim.biokaasulaitoksilla Combooster-lisenssi HANKKEET haussa/joissa mukana/tulossa hakuun Päästösäästö (maanparannusaineet ja boosterit) Osmo (osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä)

TYÖKALUINA SÄÄTIÖ, YRITYS JA TILAT: samalla puheoikeus ruoan tuotantopanoksista, ruokaketju pikemminkin kuin vastakkainasettelu (tuottaja-kuluttaja) Kiitos ja hyvää kansainvälistä palkokasvien vuotta 2016!