Muhoksen kouluverkkotarkastelu tilastotiedon ja paikkatiedon avulla. Anna Keskitalo Oulun seutu 2011

Samankaltaiset tiedostot
Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

Tulot ja huoltosuhteet Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 159

Väestötilastoja ja -ennusteita. Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste.

Oulun seudun kouluverkon tarkastelu paikkatiedon avulla Syksy 2011

Palvelut nyt ja tulevaisuudessa

Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen väestönkehitys, palvelut ja terveyskeskusten liikenteellinen saavutettavuus

Vuosaaren alueen palveluverkko. Ideariihi

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Oulun liikuntapaikkojen saavutettavuus eri kulkumuodoilla. Juha Härkönen

Itä-Suomen opettajapäivät 2012 Kuopio Ilkka Lehtola

Väestömuutokset - Tammi-toukokuu 2015 Tilastotiedote 9/2015

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain

Urhea-toiminta Vantaalla. Urhea-seminaari, , Jyväskylä Ilkka Kalo Perusopetuksen johtaja

Viljakkala MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2014

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

TILASTOKATSAUS 4:2016

Oulun (seudun) kaupunkirakenteesta

OSAVUOSIKATSAUS /TEKNISET PALVELUT

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

S24 Sipoonlahden ranta Kaavamuutoksen liikenneselvitys

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Khall Hallintosihteeri Rauno Piippo (puhelin ): Kunnanhallituksen tehtäviin ennen vaaleja kuuluvat:

TIETOISKU TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät.

ASEMAKAAVOJEN ULKOPUOLISEN RAKENTAMISEN SEUDULLISET PERIAATTEET

Peruskoulun oppilaista 16 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea

Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun

ALOITUSPAIKAT. Tilastoissa on. Tutkintoon johtava ja valmistava koulutus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAHDEN RENKOMÄKI. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiindikaattoreja

Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Paikkatiedon hyödyntäminen Korvensuoran hankesuunnitelmassa. Tammikuu 2012

Miten korkeakoulujen yhteishaun ja erillishakujen kokonaisuutta tulisi kehittää?

Tässä palvelukuvauksessa on kuvattu liikennöinnin toimintaperiaatteet ja vaatimukset tarjoajalle sekä kilpailussa olevat liikennöintikohteet.

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA

OSAVUOSIKATSAUS /TEKNISET PALVELUT

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2013

Pohjois-Savon väestöennuste

Kuntien tuottavuusvertailu

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Vastausten määrä: 209 Tulostettu :12:24

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 3 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto JM

Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti

Päiväkoti-, kouluverkkotyöryhmään Paula Kokkonen, Anna-Liisa Sairanen, Tuija Kauppinen

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Lähipalveluiden määrittely ja palveluverkon optimointi, Kunta -Sote yhteistyö ja asukkaiden osallisuus. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus

Kenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut

Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka. Sukunimi Etunimi Puhelinnumero Sähköpostiosoite. Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Eskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

Oripään kunnankirjaston kokoelmapolitiikka 2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

OSAVUOSIKATSAUS / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT

Teknologiateollisuuden liikevaihto alan merkittävimmillä alueilla Suomessa. Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

VUOSITILASTO 2015 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Alueiden kilpailukyky Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari

Viimeaikainen väestökehitys ja tulevaisuuden näkymiä

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2014

Väestönmuutokset 2011

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59. Valmistelijat / lisätiedot: Katja Hakala, puh etunimi.k.sukunimi@espoo.fi

Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa

Työmarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

Syyt joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvulle HSL alueella

Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset

LIITE 1A AIKATAULUT JA REITTIKARTAT. Reittien pääväylät on merkattu kartalle, liitteessä 1B.

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Finnan trendiraportti 2015 Yhteenvedot

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT

Puheenjohtajapalaveri

Sipoonlahden ranta Kaavamuutoksen liikenneselvitys

HSL-alueen suurten joukkoliikenneinvestointien vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kuntaosuuksiin Raide-Jokeri

HSL:n matkatutkimuksen tulokset syksyltä 2014 Tutkimus on osa suurten liikennehankkeiden vaikutustutkimuksia

Nuorisotyöttömien lasku taittunut, avoimia työpaikkoja runsaasti

Tietoturva langattomissa verkoissa. Anekdootti

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina

Transkriptio:

Muhoksen kouluverkkotarkastelu tilastotiedon ja paikkatiedon avulla Anna Keskitalo Oulun seutu 2011

2 Sisältö 1. Alkusanat... 3 2. Muhoksen nykyinen kouluverkko ja oppilasmäärät... 4 3. Muhoksen oppilasmäärän kehitys 1999 2010 ja ennuste vuoteen 2030... 6 4. Ikäryhmien muutos vuosien 2000 ja 2009 välillä... 9 5. Oppilaaksi ottoalueet ja koulujen saavutettavuus... 15 5.1 Alakoulut... 15 5.2 Muhoksen yläkoulu... 17 5.3 Muhoksen lukio... 19 5.4 Mäntyrannan koulun vaikutus saavutettavuuksiin... 21 6. Muhoksen päiväkodit... 24 7. Muhoksen linjan 61 linja-auton reitti ja sen saavutettavuus... 26 8. Suunnittelutarveratkaisut... 28

3 1. Alkusanat Tässä työssä on tarkasteltu Muhoksen kunnan koulu- ja päiväkotiverkkoa sekä oppilasmääriä tilastojen ja paikkatiedon avulla. Työ on tehty suunnittelun tueksi. Työ on osa koko Oulun seudun kouluverkon tarkastelua. Aineistona on hyödynnetty tietoja Muhoksen kunnalta, Tilastokeskukselta, ELY-keskukselta (suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamisluvat) sekä ruutupohjaista Ympäristökeskuksen ylläpitämää Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR-aineisto). Käytetyt väestötilastot ovat Tilastokeskuksen tilastoja kunkin vuoden 31.12. tilanteen mukaan. Väestöennuste on laadittu vuonna 2009. Koululaistilastot ovat tilanne aina kunkin vuoden syyskuulta. Kartoissa on käytetty väestöaineistoa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä (YKR). Kartoissa on otettu huomioon tietosuoja, eikä ruutuja, joissa on alle viisi asukasta, ole kuvattu. YKR-aineiston väkiluvut ja Tilastokeskuksen väestötilastot eroavat hieman toisistaan ruutuaineiston luonteen vuoksi. YKR-aineiston ikäryhmittely on seuraava: 0-6 vuotiaat, 7-14 vuotiaat ja 15-17 vuotiaat.

4 2. Muhoksen nykyinen kouluverkko ja oppilasmäärät Muhoksella on tällä hetkellä yhteensä seitsemän alakoulua (taulukko 1). Niistä kuudessa opetettiin lukuvuonna 2010 2011 luokka-asteita 0-6 ja yhdessä koulussa (Hyrkki) opetettiin luokka-asteita 1-6. Esipetusta tarjotaan alakoulujen lisäksi päiväkodeissa. Lukuvuonna 2011 2012 myös Hyrkin koulussa on esikouluopetusta. Koulut ovat sijoittuneet pääosin Oulujokivarteen ja kirkonkylän läheisyyteen (kuva 1). Kylmälänkylän koulu sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Muhoksen kirkonkylältä. Oppilaita oli lukuvuonna 2010 2011 alakouluissa yhteensä 1 009. Suurin alakouluista on Kirkonkylän alakoulu, jossa oli oppilaita 452 ja pienin Kylmälänkylän koulu, jossa oli oppilaita lukuvuonna 2010 2011 yhteensä 33. Muhoksen kirkonkylällä sijaitsevat yläkoulu ja lukio, joille oppilaat tulevat koko kunnan alueelta. Muhoksen yläkoululla oli oppilaita lukuvuonna 2010 2011 yhteensä 408 ja lukiossa 151. Taulukko 1. Muhoksen koulut ja oppilasmäärät lukuvuonna 2010 2011. Koulu Luokat Osoite Rehtori Oppilasmäärä Opettajamäärä Honkalan koulu 0-6 Laitilantie 58, 91500 Muhos Jukka Laine 73 4 Huovilan koulu 0-6 Ketolanojantie 653, 91500 Muhos Pirkko Nissi 118 7 Hyrkin koulu 1-6 Mettäperäntie 5, 91410 Jokirinne Markku Matveinen 170 9 Kirkonkylän koulu 0-6 Veturitie 9, 91500 Muhos Pasi Kukkola 452 29 Korivaaran koulu 0-6 Niirasentie 2, 91500 Muhos Ilkka Pöyry 103 6 Kylmälänkylän koulu 0-6 Kylmälänkyläntie 2845, 91560 Kylmälänkylä Toni Väyrynen 33 2 Laitasaaren koulu 0-6 Hotintie 22, 91500 Vappu Räätäri 60 4 Muhoksen yläkoulu 7-9 Muhostie 5, 91500 Muhos Juha Piirala 408 33 Muhoksen lukio Muhostie 5, 91500 Muhos Juha Piirala 151 11 Koululaisten määrä luokka-asteittain vaihteli 119 ja 173 välillä (taulukko 2). Vähiten oppilaita oli 5. vuosiluokalla ja eniten 1., 2., ja 3. vuosiluokalla. Muhoksella oli myös 10. luokkalaisia 5 kappaletta. Taulukko 2. Oppilasmäärät luokka-asteittain vuoden 2010 syksyllä (Tilastokeskus). Muhos Oulun seutu Esiopetus (peruskoulussa kirjoilla) 90 661 1. vuosiluokka 173 3 203 2. vuosiluokka 173 3 060 3. vuosiluokka 163 2 915 4. vuosiluokka 150 2 926 5. vuosiluokka 119 2 860 6. vuosiluokka 158 2 749 7. vuosiluokka 149 2 866 8. vuosiluokka 153 2 857 9. vuosiluokka 173 2 999 Lisäopetus (10. luokka) 5 153 Vuosiluokat yhteensä 1 506 27 249

Kuva 1. Muhoksen koulujen sijainti. 5

6 3. Muhoksen oppilasmäärän kehitys 1999 2010 ja ennuste vuoteen 2030 Muhoksella peruskoulujen oppilasmäärä on kasvanut tarkastelujakson aikana yhteensä 251:llä. Esiopetusta on järjestetty peruskouluissa vuodesta 2001 lähtien, mikä osaltaan on nostanut koululaisten määrää. Lukuvuonna 2010 2011 peruskoulussa opetettavia esikoululaisia oli noin 90. Prosentuaalisesti Muhoksella koululaisten määrä on lisääntynyt enemmän kuin Oulun seudulla keskimäärin. Taulukko 3. Muhoksen oppilasmäärien kehitys 1999 2010 (Tilastokeskus). 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Muhos 1 255 1 297 1 289 1 294 1 268 1 338 1 329 1 371 1 391 1 431 1 451 1 506 251 20,0 Oulun seutu 24 013 24 587 25 014 25 393 25 574 25 947 26 178 26 572 26 694 26 719 26 837 27 249 3 236 13,5 Taulukko 4. Muhoksen kouluikäiset vuonna 2009 ja 2010 sekä ennuste vuosille 2011 2030. (Tilastokeskus) 1999-2010 1999-2010 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä jokaisella luokka-asteella olisi enemmän oppilaita kuin nykyään (taulukot 4 ja 5). Alakouluikäisissä eniten kasvua ennustetaan olevan muutaman seuraavan vuoden ajan ja hidastuvan koko ajan vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä 1-6 luokkalaisten ikäisiä ennustetaan olevan vuoteen 2030 mennessä noin 300 enemmän. Yläkouluikäisissä suurin kasvu on muutamaa vuotta myöhemmin kuin alakouluikäisissä. Vuoteen 2030 mennessä yläkoululaisia ennustetaan olevan noin 200 enemmän kuin vuonna 2009 oli ikäryhmään kuuluvia. Vuosi Esikoulu 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk 2009 167 164 159 146 114 151 132 130 143 121 2010 157 175 165 159 144 117 151 132 128 139 2011 179 172 175 168 160 147 115 154 132 133 2012 181 182 172 177 168 160 147 118 153 132 2013 185 183 183 174 176 170 160 148 119 151 2014 179 187 184 185 173 178 170 161 148 118 2015 186 182 187 186 184 176 177 171 160 147 2016 188 188 183 189 186 185 176 178 169 159 2017 189 190 190 185 188 187 185 177 177 167 2018 190 193 190 192 184 191 186 186 176 175 2019 191 193 192 194 191 186 189 187 186 173 2020 191 194 194 195 192 193 185 191 185 185 2021 193 194 195 196 193 195 191 187 190 184 2022 193 195 196 196 195 196 194 193 185 188 2023 193 195 196 197 196 197 195 195 191 184 2024 192 195 196 198 196 198 196 196 194 189 2025 191 195 196 197 198 197 197 198 194 192 2026 191 194 196 198 197 198 198 198 196 194 2027 191 194 195 198 196 199 198 199 197 194 2028 189 193 196 197 197 198 198 199 199 194 2029 189 193 194 197 196 199 198 199 198 196 2030 189 193 193 196 196 199 197 199 198 196

7 Taulukko 5. Ala- ja yläkoulujen ennustettu oppilasmäärä vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Vuosi 1.-6. lk 7.-9. lk lk 1-6 muutos/vuosi lk 1-6 kumuloituva muutos lk 7-9 muutos/vuosi lk 7-9 kumuloituva muutos 2009 866 394 0 0 0 0 2010 911 399 45 45 5 5 2011 937 419 26 71 20 25 2012 1006 403 69 140-16 9 2013 1046 418 40 180 15 24 2014 1077 427 31 211 9 33 2015 1092 478 15 226 51 84 2016 1107 506 15 241 28 112 2017 1125 521 18 259 15 127 2018 1136 537 11 270 16 143 2019 1145 546 9 279 9 152 2020 1153 561 8 287 15 167 2021 1164 561 11 298 0 167 2022 1172 566 8 306 5 172 2023 1176 570 4 310 4 176 2024 1179 579 3 313 9 185 2025 1180 584 1 314 5 190 2026 1181 588 1 315 4 194 2027 1180 590-1 314 2 196 2028 1179 592-1 313 2 198 2029 1177 593-2 311 1 199 2030 1174 593-3 308 0 199 Koko kunnan väestöennusteen mukaan kouluikäisten määrä tulee kasvamaan suhteessa enemmän kuin alle kouluikäisten (kuva 2). Vanhusten määrä kasvaa kuitenkin suhteessa eniten. Tilastokeskuksen ennuste perustuu ennusteen laatimisvuotta edellisiin vuosien väestökehitykseen. Näin ollen todellinen kehitys voi poiketa ennusteesta.

Kuva 2. Ennuste koko Muhoksen väestölle vuoteen 2030. (Tilastokeskus) 8

9 4. Ikäryhmien muutos vuosien 2000 ja 2009 välillä Ikäryhmien muutosta on seuraavaksi tarkasteltu paikkatiedon avulla. Muhoksen kunta on jaettu 250 m * 250 m ruutuihin, joista tiedetään väkiluku vuosilta 2000 ja 2009. Näiden vuosien välinen ero on laskettu ja eroa kuvattu kartalla värein. Myöhemmin tässä raportisssa on oppilaaksi ottoalueista vastaava tarkastelu. Vuonna 2000 Muhoksella oli 7-14 vuotiaita YKR-aineiston mukaan 1 063 ja vuonna 2009 luku oli 1 138. Näin ollen kasvua oli 75 lapsen verran. Lasten määrä kasvoi erityisesti Päivärinteen, Riihikylän ja Piilohaan alueilla (kuva 3). Ruudut, joissa lasten määrä väheni eniten, eivät ole keskittyneet samalla tavalla kuin kasvuruudut. Eniten lasten määrä väheni Päivärinteellä. Yhteensä ruutuja, joissa lasten määrä lisääntyi, on 216 ja ruutuja, joissa lasten määrä vähentyi, on 233. Tästä voi päätellä, että lasten määrä on tarkastelujakson aikana keskittynyt enemmän tietyille alueille kuin aiemmin.

Kuva 3. 7-14 vuotiaiden määrän muutos vuosien 2000-2009 välillä. 10

Muhoksella oli vuonna 2000 yhteensä 388 iältään 15 17 vuotiasta nuorta. Vuoteen 2009 mennessä heidän määränsä oli kasvanut YKR-aineiston mukaan 29 kappaleella. Tarkasteltaessa positiivisten ja negatiivisten ruutujen määrää, ei niissä ole suurta eroa (positiivisia ruutuja 152 kpl, negatiivisia 141 kpl). Laajimmat alueet, joilla ikäryhmä on kasvanut, sijaitsevat Anttilan/Piilohaan alueella ja Päivärinteellä (kuva 4). 11

Kuva 4. Ikäryhmän 15-17 vuotiaat määrän muutos Muhoksella ajanjaksolla 2000-2009. 12

13 Suurimmat niin positiiviset kuin negatiivisetkin muutokset 0-6 vuotiaiden määrässä vuosien 2000- ja 2009 välillä ovat tapahtuneet Kirkonkylän ja Päivärinteen alueilla. Ruutuja, joissa ikäryhmä on kasvanut (yht. 222) on enemmän kuin ruutuja, joissa 0-6 vuotiaiden määrä on laskenut (yht. 170). 0-6 vuotiaiden määrä on kasvanut YKR-aineiston mukaan 334 eli 43 %. Kasvua on ollut erityisesti Päivärinteen länsiosissa, Rovastinojalla sekä Piilohaan ja Anttilan alueilla. Suurimmat negatiiviset muutokset ovat taphatuneet Päivärinteellä ja Kirkonkylän läheisyydessä. Harvemmin asutuilla alueilla on tasaisemmin kasvun ja laskun ruutuja. Kolmesta ikäryhmästä tämä ikäryhmä oli ainoa, jossa positiivia ruutuja oli enemmän kuin ruutuja, joissa väestö on vähentynyt. Vertailtaessa eri ikäryhmien määrän muutosta kuvaavia karttoja, voidaan huomata, etteivät suurimmat muutokset eri ikäryhmillä ole välttämättä tapahtuneet samoilla alueilla. Tähän vaikuttaa varmasti se, että pienten lasten kanssa muutetaan yleensä alueille, jotka ovat viimeisimmäksi rakentuneet tai ovat vasta rakentumassa.

Kuva 5. Päiväkodit ja 0-6 vuotiaiden määrän muutos. 14

15 5. Oppilaaksi ottoalueet ja koulujen saavutettavuus 5.1 Alakoulut Muhoksen alueella asui vuonna 2009 YKR-aineiston mukaan 1 140 lasta, jotka kuuluvat ikäluokkaan 7-14 vuotta. Suurimmat ikäryhmän keskittymät ovat kirkonkylällä ja sen läheisyydessä sekä Päivärinteellä (kuva 6). Ikäryhmästä 855 asuu 3 kilometrin säteellä alakoulusta ja 5 kilometrin säteellä 1 057 (taulukko 6). Kauempana kuin viisi kilometriä asui 7, % ikäryhmästä. Jokaisella seitsemällä alakoululla on oma oppilaaksi ottoalue, jolta oppilaat pääasiallisesti kulkevat kouluun. Oppilaaksi ottoalueista suurin oppilasmäärältään on Kirkonkylän koulun alue ja pienin Kylmälänkylän (taulukko 7). Kouluista eniten oppilaita yli viiden kilometrin säteellä asui vuonna 2009 Huovilan ja Kylmälänkylän alueilla. Ikäryhmä 7-14 vuotiaat kasvoi eniten Korivaaran oppilaaksi ottoalueella ja pieneni Kylmälänkylän alueella. Kooltaan suurimmat alueet ovat Huovila, Kirkonkylä ja Kylmälänkylä. Taulukko 6. Alakoulujen saavutettavuus. Saavutettavuus vyöhyke 7-14 -vuotiaita % 7-14 -vuotiaista 0-3 km säteellä 855 75,1 0-5 km säteellä 1057 92,9 yli 5 km 81 7,1 Taulukko 7. Muhoksen kunnan alakoulujen oppilaaksi ottoalueiden 7-14 vuotiaiden määrä. Oppilaaksi ottoalue Alueen koko (km 2 ) 7-14 -vuotiaita Yli 5 km etäisyydellä 7-14 vuotiaiden määränmuutos 2000-2009 7-14 -vuotiaita Honkala 14 52 0 6 Huovila 244 123 34-4 Hyrkki 20 189 3-21 Kirkonkylä 233 552 14 13 Korivaara 24 127 4 99 Kylmälänkylä 201 35 25-23 Laitasaari 31 62 0 8 Yhteensä 2181 1140 80 78

Kuva 6. Muhoksen alakoulujen saavutettavuus ja oppilaaksi ottoalueet. 16

17 5.2 Muhoksen yläkoulu Kirkonkylällä sijaitseva Muhoksen yläkoulu on varsin keskeisellä paikalla lähellä muita palveluita. Yläkoulu on rakennettu vuonna 1959 ja laajennettu viimeksi 2001. Lukuvuonna 2010 2011 oppilaita oli yhteensä 408. Muhoksen 7-14 -vuotiaista 533 asui vuonna 2009 korkeintaan 5 kilometrin säteellä yläkoulusta, mikä on noin 47 % koko ikäryhmästä (taulukko 8 ja kuva 7). Yli viiden kilometrin säteellä asui jopa hiukan yli puolet ikäryhmästä. Suurimmat väestökeskittymät, jotka jäävät 5 kilometrin saavutettavuuden ulkopuolelle, ovat Päivärinne ja Riihikylä Taulukko 8. Muhoksen yläkoulun saavutettavuus. Saavutettavuus vyöhyke 7-14 -vuotiaita % 7-14 -vuotiaista 0-5 km säteellä 533 46,8 yli 5 km 605 53,2

Kuva 7. Muhoksen yläkoulun saavutettavuus. 18

19 5.3 Muhoksen lukio Muhoksen lukio sijaitsee kirkonkylällä yläkoulun vieressä (kuva 8). Koulussa opiskeli lukuvuonna 2010 2011 yhteensä 151 oppilasta. Ikäryhmään 15 17 vuotiaat kuuluu YKR-aineiston mukaan 417 muhoslaista, joista hiukan yli puolet eli 220 asuu viiden kilometrin säteellä lukiosta (taulukko 9). Suurimmat ikäryhmän keskittymät ovat Muhoksen kunnan itäpuolella ja Päivärinteellä. Taulukko 9. Muhoksen lukion saavutettavuus. Vyöhyke 15 17 -vuotiaat % 15 17 -vuotiaista 0-5 km säteellä 220 53 % yli 5 km 197 47 %

Kuva 8. Muhoksen lukio ja sen saavutettavuus liikenteellisesti viiden kilometrin säteellä. 20

21 5.4 Mäntyrannan koulun vaikutus saavutettavuuksiin Muhoksella on noussut keskusteluun vuoden 2008 keväällä lakkautetun Mäntyrannan koulun uudelleen käyttöönotto. Paikkatietotarkastelun perusteella havaitaan, että mikäli Mäntyrannan koulu otettaisiin käyttöön ja nykyinen kouluverkko säilyisi ennallaan, paranisi korkeintaan kolmen kilometrin etäisyydellä asuvien lasten saavutettavuus (taulukko 10 ja kuva 9). Viiden kilometrin saavutettavuus ei enää juuri parane, mikäli kouluverkko laajenisi Mäntyrannan koululla. Toisessa tarkasteltavassa vaihtoehdossa Honkalan koulu lopetettaisiin ja Mäntyrannan koulu otettaisiin uudelleen käyttöön (kuva 10.). Tässä vaihtoehdossa saavutettavuus huononisi kolmen kilometrin säteellä koulusta ja pysyisi ennallaan viiden kilometrin saavutettavuusalueella (Taulukko 10). Taulukko 10. Eri vaihtoehdot ja niiden saavutettavuus. Vaihtoehto 0-3 kilometrin saavutettavuus % 7-14- vuotiaista 0-5 kilometrin saavutettavuus % 7-14- vuotiaista Nykyiset alakoulut 855 75,1 1057 92,9 Nykyiset alakoulut + Mäntyranta 873 76,7 1061 93,2 Nykyiset alakoulut ilman Honkalaa + Mäntyranta 837 73,6 1061 93,2

Kuva 9. Mäntyrannan koulun käyttöönoton vaikutus koulujen saavutettavuuteen. 22

Kuva 10. Mäntyrannan koulun käyttöönoton ja Honkalan koulun lopetuksen vaikutus koulujen saavutettavuuteen. 23

24 6. Muhoksen päiväkodit Muhoksella on tällä hetkellä kolme kunnan omaa päiväkotia sekä kolme ryhmäperhepäiväkotia. Yksityisiä päiväkoteja on kaksi kappaletta. Päiväkodit sijaitsevat kunnan pohjoisosissa ja kirkonkylällä (kuva 11). YKR-aineiston mukaan kunnassa asui vuonna 2009 yhteensä 1095 iältään 0-6 vuotiasta. Suurimmat tämän ikäluokan keskittymät ovat Kirkonkylä ja erityisesti sen itäpuoli sekä Päivärinne. Muhoksen kunnan päiväkodit ja niiden osoitteet: Koivulehdon päiväkoti (Tehtaantie 2, 91500 Muhos) Päivärinteen päiväkoti (Piilolantie 6, 91410 Jokirinne) Veturitien päiväkoti (Veturitie 36, 91500 Muhos) Ryhmäperhepäiväkodit: o Laitasaari: Kotilo ja simpukka (Hotintie 22, 91510 Rova) o Tenavat (Vainiotie 28, 91500 Muhos) o Peipposet ja peiponpesä (Jussilantie 4A, 91500 Muhos) Yksityiset: o VauhtiVekara (Tikkalantie 1, 91500 Muhos) o Satelliitti (Sammontie 4, 91500 Muhos)

Kuva 11. Muhoksen päiväkodit ja ryhmäperhepäivähoitokodit. 25

26 7. Muhoksen linjan 61 linja-auton reitti ja sen saavutettavuus Muhoksen ja Oulun väliä liikennöi yksi paikallisliikenteen linja. Reitti kulkee joen eteläpuolta ja pohjoispuolta suurimpien asutuskeskittyminen läpi (kuva 12). Linja-autopysäkeistä yhden kilometrin liikenteellisen etäisyyden päässä asuu koko Muhoksen asukasmäärästä 67 % eli 5 892 asukasta. Peruskouluikäisistä eli 7-14 vuotiaista 63 % (714 kpl) asuu yhden kilometrin etäisyydellä linjaautopysäkistä ja 15-17 vuotiaista 67 % (280 kpl). Muhoksen läpi kulkee lisäksi kaukoliikenteen bussilinjoja.

Kuva 12. Linja-autopysäkkien saavutettavuus. 27

28 8. Suunnittelutarveratkaisut Suunnittelutarveratkaisuja haetaan, jos rakennetaan haja-asutusalueelle eli asemakaavan ulkopuolelle. Suunnittelutarveratkaisu tarvitaan ennen rakennusluvan hakemista. Edellytykset suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle on asetettu maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 137 ). Poikkeuslupa tarvitaan, mikäli rakennetaan muulla tavalla kuin kaavassa on osoitettu. Hajaasutusalueelle rakentaminen vaikuttaa palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä infrastruktuurin rakentamiseen. Myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja tai asemakaavan ulkopuolella olevaa poikkeuslupaa uusille ympärivuotisille asunnoille on annettu Muhokselle vuoden 2000 ja alkuvuoden 2011 välillä yhteensä 187. Suurin osa ratkaisuista on annettu Muhoksen kirkonkylän luoteispuolelle. Esimerkiksi Kylmälänkylän alueelle ei ole annettu yhtään. Erityisesti Oulujoen eteläpuolelle on myönnetty ratkaisuja alueille, joiden läheisyydessä ei ole koulua.

Kuva 13. Myönnetyt suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat. 29