JOENSUUN KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYS MITÄ KAUPUNGISTUMINEN MERKITSEE JOENSUUN SEUDULLA? Erikoistutkija Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskus, Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö Joensuu 29.9.2014
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, kriteerit UZ Jalankulkuvyöhykkeet Joukkoliikennevyöhykkeet Autovyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat a) joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana b) kävelyetäisyyteen pysäkille Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä. Alkuperäinen kuvalähde Leo Kosonen, Kuopion kaupunki
UZ UZ
Viime vuonna seminaarissa Joensuussa, päätelmiä: Alakeskuksia vain Rantakylä, jossa korkea asukastiheys suhteessa pääkeskukseen ( eroaa kaupunkiseutuvertailussa) Ei intensiivistä joukkoliikennevyöhykettä Autovyöhykkeen kehitys maltillista verrattuna saman kokoluokan kaupunkiseutuihin Joukkoliikennevyöhykkeen tehokkuus kohtalainen 6 km:n etäisyydelle asti Yli 75-vuotiaiden osuus keskustassa ja rantakylässä verrattain alhainen 2030? monipuoliseen yhdyskuntarakenteeseen perustuvan Joensuun ydinalueen laajentuminen? Riittääkö elinvoimaa alakeskusten ja joukkoliikennevyöhykkeiden täydennysrakentamiseen samaan aikaan? Maapolitiikka ydinalueella vs. kehysalueilla Lähde: Urban Zone, SYKE / YKR, Mika Ristimäki 13.11.2012
Tietoa yhdyskuntarakenteesta: www.ymparisto.fi/ykr 5
20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot ja tutkimukset suunnitteluun, vaikutusten arviointiin sekä ohjaukseen
yli 74-vuotiaiden osuus Ikääntyminen 20% Alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, ydinalueet 18% 16% 14% Metropoli Suuret kaupunkiseudut 12% 10% 8% 6% Keskisuuret kaupunkiseudut, isommat Keskisuuret kaupunkiseudut, pienemmät Pienet kaupunkiseudut, isommat Pienet kaupunkiseudut, pienemmät Kaikki kaupunkiseudut 4% 2% 0% 1985 1990 1995 2000 2005 2010 7
Keskusta-alueiden ja kaupan alueiden rajaukset 8
SYKE. Lähtötiedot: SYKE/YKR 2013. Tilastokeskus. Tiestö: Liikennevirasto/Digiroad 2012. Vesialueet: Corine Land Cover 2006, Maanmittauslaitos.
10
Mikkelin kaupunkiseutu. Toriparkin myötä keskustan työpaikkatiheys nousee 11
Kaupunkikeskustat murroksessa Yhdyskuntarakenteen analysointi tarkentaa ymmärrystä kaupungistumisesta Suomessa ja mahdollistaa paremman ennakoinnin tulevasta kehitystä Kaupunkikeskustat ovat koko ajan murroksessa Satama- ja teollisuusalueiden muutto pois kantakaupungista. autokaupungistumisen vaikutukset, pankkikeskittymät, jne. Nyt uusi liikenne- ja viestintätekniikka, sähköinen asiointi haastaa keskustatoimintoja, pankit, matkatoimistot, levykaupat. Kohdistuu erityisesti kauppaan verkkokaupan muodossa Hyvin kuvaavaa on kuukausi sitten Talouselämä lehden artikkeli Gigantin liiketoimintamalli suhteessa verkkokauppaan. Opetus: verkkokauppa ja sen logiikka on merkittävä osa kaupunkikeskustan kehittämistä 12
Ennakointi Nykyinen taloustilanne sumentaa lähiajan ennustamista, mutta pidemmän trendin näkökulmasta kaupungistuminen voimistuu Suomessa, nopeammin kuin Tilastokeskuksen trendi ennustaa. Talouskehitys ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttävät kaupungistumista Kaupungistuminen edellyttää myös uusia rahoitusinstrumentteja investointeihin. Kansainvälinen yhdyskuntarakenteen tutkimus kohdentuu nyt näiden kehittämiseen. Julkinen rahoitus ei yksin riitä. Yhdyskuntarakenteella ei ole enää taloudellisia edellytyksiä hajautua. Helsingin metropolialueella kyse sekä kantakaupungin sipulikuorimaisesta kasvusta että seudullisesti monikeskuksisuuden lisäämisestä: Tukholman esimerkin mukaisesti kantakaupungin voimakas kasvu Keskisuurilla kaupunkiseuduilla kaupungistumisen hyödyt saavutetaan keskustan kehittämishankkeilla, täydennysrakentamisella sekä joukkoliikenteen kehittämisellä. Hyviä esimerkkejä otetaan käyttöön. Pienillä kaupunkiseuduilla kaupungistumisen hyödyt jäävät toteutumatta jos keskustan kehittämistä ei toteuteta. Positiivinen esimerkki mm. Valkeakoski 13
Toimenpiteitä Eri ohjauskeinojen muuttaminen toimimaan samaan suuntaan kaupungistumisen suhteen. Erityisesti taloudelliset ohjauskeinot Uudet rahoitusmallit kaupungistumisen investointeihin Kulttuuripalveluiden ja keskustan kehittämisen yhteiset palvelukonseptit. Some tukee kehitystä Palveluverkon ja yleiskaavoituksen parempi yhteensovittaminen Yhdyskuntarakenteen keskeisin asia on sopia kaupunkiseuduilla keskusverkosta ja sen kehittämisestä. Tämän kautta ennakoitavuutta ja luottamusta rakentaa elinkeinoelämää Varautuminen seuraavaan taloudelliseen nousukauteen, NYT Keskustan reunavyöhykkeen potentiaalit käyttöön, vrt. Tukholma Täydennysrakentamisella tukea palvelujen säilymiseen alueilla, joilla asukasmäärä vähenee Alakeskusten ja lähiökeskusten asema, kaupan alueiden täydennysrakentaminen? 14
Haja-asutusalueen väestön suhteellinen muutos trendiuran mukaan vuosina 2009 2030. 15
20 vuoden kustannukset suhteessa rakennustiheyteen Yhteisen verkoston kustannukset/ rakennus suhteessa rakennustiheyteen kylässä. Vuosikustannus/talous (euroa) Käyrissä näkyy maaperän kaivettavuuden vaikutus Kiinteistökohtaisten ratkaisujen kustannukset kynnysarvoina Harva haja-asutus Kylä Alhaisen tehokkuuden taajama Asemakaavoitettu taajama
UZ 10 000 Väestömäärä alle 0,02 aluetehokkuuden taajamissa sekä 500 metrin lievevyöhykkeellä vuoden 2010 kaupunkiseudun taajamista UZ 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Seinäjoki 2 000 1 000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010
asukasta/ha työpaikkaa/ha UZ 55,0 Asukastiheys 50,00 Työpaikkatiheys UZ 50,0 45,00 45,0 40,00 40,0 35,00 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 30,00 25,00 20,00 15,00 10,0 10,00 5,0 5,00 0,0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0,00 1985 1990 1995 2000 2005 2010 keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue keskustan jalankulkuvyöhyke alakeskuksen jalankulkuvyöhyke keskustan reunavyöhyke joukkoliikennevyöhyke autovyöhyke muu taajama koko alue
Yhdyskuntarakenteen perusura Joensuun ks. UZ Yhdyskuntarakenteen taajamakehityksen ja mitoituspohjaisten seurantamuuttujien trendi 1980 2005 ja perusuran kehitys 2005 2030 Joensuun kaupunkiseudun taajamissa
UZ
UZ
UZ
Yhdyskuntarakenteen suunnitteluongelmat ja kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 23
Yhdyskuntarakenteen ongelmia suh teessa maankäyttöön 6. 1. 4. 2. 4. 7. 3. 4. 6. 5. 3. Yhdyskuntarakenteen ongelmia: 1) ylimitoitetut tai vanhentuneet kaavat 2) keskeneräiset alueet 3) yksittäiset yhdyskuntarakennetta hajottavat kaavat 4) käyttämättömäksi jääneet alueet 5) pirstaleiset viherkäytävät osana yhdyskuntarakennetta, 6) paineet kuntien rajaalueiden kaavoituksessa ja 7) lieverakentaminen. 24
Muistilistat kaavan vaikutusten arviointiin eri kaavatasoilla VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEEN KESKEISIIN OSA-ALUEISIIN Rakennuskanta, teknisen huollon verkostot, liikenneväylät ja taajamatoiminnot Vastaavatko taajamatoimintoihin osoitetut alueet ennakoitua väestökehitystä? Miten kaava vaikuttaa seudun eri osa-alueiden asukasmäärään ja asukastiheyteen? Miten uudet taajamatoimintojen ja rakentamiseen osoitettavat alueet sijoittuvat suhteessa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen? Aiheuttaako kaavan toteutus merkittäviä kynnysinvestointeja? Miten kaava vaikuttaa haja- ja lieverakentamisen määrään ja sijoittumiseen? Luovatko uudet teknisen huollon verkostot ja liikenneväylät paineita hajarakentamiseen tai nykyisestä yhdyskuntarakenteesta irrallisiin kasvusuuntiin? Keskus- ja palveluverkko sekä palveluiden saavutettavuus Vahvistaako tai heikentääkö kaava kunnan nykyisiä keskustoja, alakeskuksia ja palvelurakennetta? Miten kaavan ratkaisut vaikuttavat lähipalvelujen säilymiseen ja kehittämiseen? Miten keskus- ja palveluverkko sijoittuu suhteessa uusiin asuin- ja työpaikka-alueisiin? Maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus Luoko kaava hyvät edellytykset jalan ja pyörällä liikkumiseen kunnan eri alueiden välillä ja kunnanosien sisällä? Vahvistaako kaava nykyisiä ja tulevia joukkoliikenteen käytäviä ja reittejä? Tukeeko uusien asuin, työpaikka- ja palvelualueiden sijoittuminen joukkoliikenteen kysyntää? Turvataanko kunnan keskusten ja alakeskusten saavutettavuus monipuolisesti eri liikkumismuodoilla? Aiheuttaako kaava taajamatoimintojen asuinalueita, joissa arkiasiointi vaatii henkilöauton käyttöä? Miten kaava vaikuttaa liikennesuoritteeseen sekä välillisesti liikenteen ilmastovaikutuksiin? Vapaa-ajan alueet ja virkistys Onko kaavassa varattu riittävästi virkistykseen sopivia ja hyvin saavutettavia alueita? Muodostavatko virkistysalueet ja ulkoilureitit toimivan kokonaisuuden? 25
YHDYSKUNTARAKENTEEN, VIHERRAKENTEEN JA MAISEMAN YHTEENSOVITTAMINEN Viherrakenne Miten viherrakenteen säilyminen ja muodostuminen on huomioitu, kun tehdään yhdyskuntarakenteeseen liittyviä valintoja? Kulttuuriympäristö, kaupunkikuva ja maisema Miten kaupunkikuvan, maiseman sekä kulttuuriperinnön ja rakennetun ympäristön kannalta merkittävien aluekokonaisuuksien säilyminen ja muodostuminen on huomioitu, kun tehdään yhdyskuntarakenteeseen liittyviä valintoja? KAAVAN TOTEUTUKSEEN LIITTYVIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN VAIKUTUKSET Yhdyskuntarakenteen riskianalyysi (YRI) Onko kaavassa määritelty eri varausten toteuttamisjärjestys? Minkälaisia vaikutuksia aiheutuu, jos maakunnan tai kunnan kehitys on ennakoitua hitaampaa tai nopeampaa? Onko kaavan varausten mitoitus realistinen suhteessa väestö- ja työpaikkaennusteeseen? Minkälaisia epävarmuustekijöitä liittyy liikenneverkon ja joukkoliikenteen yhteyksien toteutumiseen? Liittyykö kaavan toteuttamiseen ja toteuttamisjärjestykseen maapoliittisia epävarmuustekijöitä? 26
Panu Söderström Elävät kaupunkikeskukset Kaupunkiympäristön monipuolisuus ja laatu verkostokaupungin keskuksissa Julkaisussa esitellään pisteytysmenetelmä ja kriteeristö keskusalueiden julkisen kaupunkiympäristön arviointiin. Lähtökohtana monikeskuksinen kaupunkirakenne, alakeskukset laadukkaina jalankulkutaskuina joukkoliikenteeseen hyvin yhdistyvinä sekoittuneen kaupunkirakenteen tihentyminä. Kohdealueina Leppävaara, Itäkeskus ja Keravan keskusta. Kaupunkiympäristön arviointikriteerit: Pohjakerrosten aktiivisuus Asuminen ja sosiaalinen valvonta Sekoittunut rakenne Visuaalinen monimuotoisuus Toiminnalliset solmukohdat Tilan mitoitus ja korttelirakenne Jalankulun asema katutilassa Jalankulkualueiden fyysinen laatu Viherympäristö ja hulevesien hallinta Esteettömyys ja pyöräily Esimerkki Itäkeskuksen tuloksista. Korkean pistekertymän alueet ympyröityinä.