Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Laura Blomqvist, maisemasuunnittelija ProAgria Etelä-Suomi/MKN maisemapalvelut Vesiensuojeluseminaari Imatra 9.9.2014
Maataloudesta syntyvä kuormitus maataloudesta vesistöihin kohdistuva ravinnekuormitus syntyy pääasiassa eroosion ja valumavesien mukana kulkeutuvista ravinteista maatalouden osuus on noin puolet ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta maatalouden merkitys on kasvanut sitä mukaa kuin yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistus on tehostunut
Maataloudesta syntyvä kuormitus maatalouden rakennemuutos lisää paikoitellen kuormitusriskiä (tehostuminen, keskittyminen) suurin osa ravinnehuuhtoumasta ajoittuu kasvukauden ulkopuolelle syyssateiden ja sulamisvesien aikaan Suomessa lannoitetasot ovat alhaisia, mutta toisaalta vesistöt ovat herkkiä pilaantumiselle
Maatalouden vesienhoito v. 1988 julkaistussa vesiensuojelun tavoiteohjelmassa esitettiin ensimmäistä kertaa vähennystavoitteita myös maatalouden ravinnekuormitukselle maatalouden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyvä ympäristötukijärjestelmä on ollut vuodesta 1995 asti maatalouden vesiensuojelun tärkein väline
Maatalouden vesienhoito Ravinnetase = peltoon tulevien ja sieltä lähtevien ravinteiden määrän erotus
Maatalouden vesienhoito ohjelmakaudella 2007-2013 lähes 90 % viljelijöistä ja 95 % pelloista on ollut sitoutuneena ympäristötukeen Suomessa ympäristötukijärjestelmä on ollut vesiensuojelupainotteinen, tulee sisältymään myös uuteen ympäristökorvausjärjestelmään esim. valinnaisista lisätoimenpiteistä 90 % on liittynyt vesiensuojeluun (mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, lannan levitys kasvukaudella)
Maatalouden vesienhoito Ympäristötukiehtojen lisäksi vesiensuojeluun liittyviä velvoitteita asettavat esim. nitraattiasetus (mm. lannan varastointitilan koko, lannoitteiden levitysajat ja levitysmäärät) vesilaki (mm. ojitukseen liittyvät asiat) pohjavesidirektiivi muu ympäristölainsäädäntö, kuten ympäristönsuojelulaki ja -asetus
Maatalouden vesienhoito Muita vaikuttavia tekijöitä esimerkiksi taloudellisuus: ei turhia euroja (=lannoitetta) peltoon sääolot (esim. kuivuus, rankkasateet) maalaji
Maatalouden vesienhoito hyvä maan rakenne on kaiken perusta ravinteiden hyväksikäyttö paranee pellon vesitalous toimii talviaikainen kasvipeitteisyys ja sen oikea kohdentaminen (esim. suojavyöhyke, luonnonhoitopelto) pientareet ja suojakaistat, kosteikot, laskeutusaltaat, pohjapadot
ProAgria Etelä-Suomi ry Sininen Haapavesi-hankkeessa maatalousalueiden vesiensuojelun yleissuunnitelma maatalouden vesiensuojeluesite viljelijöille pienryhmäkoulutusta, tilakäyntejä kohdekohtaisia kosteikkosuunnitelmia
Maatalousalueiden vesiensuojelun yleissuunnitelma hankealueelta kartoitettiin v. 2013 maasto- ja karttatarkastelun avulla vesienhoidon kannalta tärkeät kohteet (esim. tulva-alttiit tai kaltevat pellot) raportissa annettuja suosituksia: kosteikko 7 kpl, pohjapato/pohjapatoketju 7 kpl, talviaikainen kasvipeitteisyys 27 kohdetta suosituksista laadittu kirjallinen raportti v. 2013
Vesiensuojeluesite
Vesiensuojeluesite
Pienryhmäkoulutukset ja tilakäynnit pienryhmäkoulutusten laimean osallistumisen vuoksi päädyttiin toteuttamaan tilakäyntejä tilakäynnit toteutetaan yhdessä kasvintuotannon asiantuntijan kanssa erityishuomio maan rakenteeseen, viljelykäytöntöihin sekä vesiensuojelun kannalta riskialttiisiin lohkoihin kuoppatesti pellolla maan rakenteen tarkastelu
Kohdekohtainen kosteikkosuunnittelu hankealueelta valittiin kuusi kohdetta, joista viiteen laadittiin kosteikkosuunnitelma ja yhteen tulvatasanne+laskeutusallassuunnitelma kohteet valittiin kohteiden sopivuuden sekä maanomistajien innostuneisuuden perusteella perustamisen rahoitus: Sininen Haapavesi hanke (1 kpl), omarahoitteinen (1 2 kpl), ympäristökorvausjärjestelmä (3 4 kpl)
Kohdekohtainen kosteikkosuunnittelu Virmutjoelle on tulossa hankkeen 2,4 hehtaarin suuruinen mallikohde muut kohteet ovat pinta-alaltaan 0,3 2,9 ha vaikutusalueina mm. Kauvonselkä ja Syyspohjanlahti kaikki kohteet tulossa maatalouden valtaojien yhteyteen Haapaveden rannan läheisyyteen
Kosteikon toimintaperiaate kosteikko hidastaa veden kulkua kiintoaines ehtii laskeutua kosteikon pohjalle myös kosteikkokasvillisuus sitoo ravinteita mitoitus yläpuolisen valuma-alueen mukaan syvänteitä ja matalan veden aluetta usein myös riistanäkökulma mukana kosteikko lisää lajistollista monimuotoisuutta ja on maisemallisesti edustava laskeutusallas pidättää lähinnä kiintoainesta
KIITOS! Listinginoja