Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Nuorten terveys Millainen ennuste työaikaisesta terveydestä? Mitä voidaan tehdä? Terveenä opinnoista työhön yleislääketieteen ja työterveyshuollon yhteisseminaari, Helsinki 12.11.2010
Suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia www.thl.fi
Kansanterveys Suomessa PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: Voisi lääketieteellisen tiedon perusteella olla vielä paljon parempi Negatiivista kehitystä ja uhkakuvia Alkoholin kulutuksen kasvu ja väestön lihominen Pandemia ym. biouhat Terveys yhä tärkeämpi elämänarvo 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Työikäisten kuolleisuuden väheneminen - menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Eliniän piteneminen 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Elinikä pidentynyt lisää ikäihmisiä - Onko enemmän raihnaisia vanhuksia? Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä pidentynyt noin 10 vuotta Taudit ovat pääsääntöisesti siirtyneet myöhemmäksi Eliniän lisäys on merkinnyt pääasiassa lisää terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia! 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
ERÄITÄ LISÄÄNTYVIÄ TERVEYSONGELMIA Diabetes Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Eräät syövät (mm. rintasyöpä, eturauhassyöpä) Mielenterveys, depressio? Allergiat Alkoholi Fyysinen aktiviteetti Lihominen 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Lukumäärä Tyyppi 2 diabetes Suomessa KTL:n väestötutkimusten perusteella 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 0 Kelan erityiskorvattavuus (lukumäärä) Finrisk 87 Finrisk 92 Health 2000 Finrisk 2002 D2D 2004 Prevalenssi 15 10 5 Prevalenssi väestötutkimuksissa, % 8 Arvioitu T2D
USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄN EHKÄISTÄVISSÄ. TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Ehkäisyn mahdollisuudet Yli 90 % tyyppi 2 diabeteksesta ja yli 80 % sepelvaltimotaudista ovat ehkäistävissä terveillä elintavoilla (WHO) Ravinto, liikunta ja painonhallinta diabeteksen kohdalla avainasemassa (WHO) Ravinto, liikunta, tupakka ja alkoholi ovat nykyisen kansanterveyden keskeisiä determinantteja 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
ELINTAVAT AVAINASEMASSA Kohonnut Blood verenpaine pressure Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Physical inactivity Alcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Huumausaineet Illicit drugs Unsafe sex Suojaamaton seksi Occupational particulates Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Työperäinen hiukkasaltistus Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS 50 Cumulative incidence of T2D, % 40 30 20 10 0 Intervention ceased Control Intervention 12/31/10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Follow-up time, years Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79 11
Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat miehet 700 600 500 400 Pohjois-Karjala projektin alku Projektin ulottaminen koko maahan Pohjois-Karjala Ikävakioitu kuolleisuus/10 0 000 asukasta 12/31/10 300 200 100 Year Vuosi Koko Suomi - 80% - 85% 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 2002 2005 Pääjohtaja Pekka Puska
65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys vuosia 20 15 10 5 0 miehet naiset miehet naiset 1980 2000 1980 2000 vuosia 20 15 10 5 0 1980 2000 1980 2000 terveenä / toimintakykyisenä sairaana /toimintarajoitteisena terveenä / toimintakykyisenä sairaana /toimintarajoitteisena 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska Sihvonen ym. 2003
Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen potentiaali Nykyiset kansantaudit ovat lääketieteellisesti katsoen suurelta osin ja myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja Kysymys on eräistä elintavoista ja niihin liittyvistä sosiaalisen ja fyysisen ympäristön tekijöistä 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Tarvitaan niin julkisen puolen kuin yritysten toimenpiteitä 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen haasteet 1) Turvata myönteisten kehitystrendien jatkuminen Esim. tupakka, monet ravintomuutokset, vapaa-ajan liikunta, työ- ja liikenneturvallisuus, Paljon vielä saavutettavissa! 2) Erityinen huomio negatiivisiin trendeihin Tarvitaan tehokkaita ja vaikuttavia toimenpiteitä 3) Huomio lapsiin ja nuoriin 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
LIHAVUUS YLEISTYNYT % 25 20 15 10 Miehet Naiset 5 0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Lähde: FINRISKI - tutkimus 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohti vuosina 1970 2007 Litraa 10 8 Tilastoimaton Tilastoitu 6 4 2 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2007 Lähteet: SVT, alkoholitilastot, Stakes 12/31/10 24
Lukumäärä Tyyppi 2 diabetes Suomessa KTL:n väestötutkimusten perusteella 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 0 Kelan erityiskorvattavuus (lukumäärä) 12/31/10 Finrisk 87 Finrisk 92 Health 2000 Finrisk 2002 D2D 2004 Prevalenssi 15 10 5 Prevalenssi väestötutkimuksissa, % 8 Arvioitu T2D
Ehkäisyn mahdollisuudet Yli 90 % tyyppi 2 diabeteksesta ja yli 80 % sepelvaltimotaudista ovat ehkäistävissä terveillä elintavoilla (WHO) Ravinto, liikunta ja painonhallinta diabeteksen kohdalla avainasemassa (WHO) Ravinto, liikunta, tupakka ja alkoholi ovat nykyisen kansanterveyden keskeisiä determinantteja 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Nuorten lihominen Painonhallinta: energian saanti vs. kulutus Energian kulutus: päivittäinen kokonaisliikunta vähentynyt Energian saanti: virvoitusjuomat, makeiset, pikaruuat ym. Huom. Väestöryhmien väliset erot lisääntyneet Koululiikuntaseminaari 22.10.2009 22
12-18 -vuotiaiden tyttöjen ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977-2005 % 30 25 20 15 10 12-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 18-vuotiaat 5 0-77 -79-81 -83-85 -87-89 -91-93 -95-97 -99-01 -03-05 Vuosi Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus 23
12 18-vuotiaiden poikien ylipainoisuuden yleisyys - muutos 1977-2005 30 % 25 20 12-vuotiaat 18-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat 15 10 5 0-77 -79-81 -83-85 -87-89 -91-93 -95-97 -99-01 -03-05 Vuosi Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus 24
15-vuotiaiden koululaisten kyselytutkimus n. 30 Euroopan maassa Aamupalan syöminen joko koulupäivä Tytöt Pojat Tytöt Pojat + (58) +/- (59) + +/- Hedelmiä päivittäin - (28) - - (14) - - - Limsoja päivittäin - - (4) - - (9) + + + + Vähintään 1 t. reipasta liikuntaa päivittäin Katsoo TV:tä väh. 2 t. arkipäivisin Yli (+) tai alle (-) 40 maan vertailussa (suluissa prosenttiosuudet) Suomalaisten tilanne keskimääräistä parempi (+) vai huonompi (-) - (9) - (15) - - - (57) - (62) + + Ylipainoisia + (12) + (19) - - 12/31/10 Suomalaisten lasten terveys ja hyvinvointi/pekka Puska 25
Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tupakoi ainakin viikoittain + (21) + (23) - - Juo alkoholia - - (8) - - (12) + + + + Ollut humalassa ainakin kahdesti Koskaan käyttänyt kannabista + + (44) + + (47) - - - - - - (5) - - (10) + + + + Tyytyväisiä elämäänsä + (87) + (91) + + Koulu painaa + (56) +/- (41) - +/- Helppo puhua äidille +/- (76) +/- (80) +/- +/- Helppo puhua isälle +/- (47) + (72) +/- +/- Vähintään 3 läheistä ystävää, samaa sukupuolta Päivittäinen elektroninen kaverikontakti +/- (76) - (74) +/- - - (53) + (47) - + 12/31/10 Suomalaisten lasten terveys ja hyvinvointi/pekka Puska 26
Hampaiden harjaus väh. kahdesti päivässä Tytöt Pojat Tytöt Pojat - - (61) - - (39) - - - - Ollut sukupuoliyhteydessä + (30) - (25) - + Kondomin käyttö viimeisessä yhdynnässä - (64) +/- (80) - +/- Väh. yksi tapaturma (x) viim. vuode aikana Ollut fyysisessä tappelussa väh. 3 kertaa viim. vuoden aikana Koulukiusattu väh. kahdesti viim. parin kk:n aikana Koettu terveys kohtalainen tai huono +/- (36) - (45) +/- + - (4) - (9) + + - (5) - (6) + + - (15) +/- (12) + +/- Pitää koulusta paljon - - (11) - (9) - - - 12/31/10 Suomalaisten lasten terveys ja hyvinvointi/pekka Puska 27
Yleistä nuorten terveyden edistämisestä Terveyden edistäminen Terveyskasvatus Terveelliset ympäristöolosuhteet Väestöryhmittäiset erot - syrjäytyminen Aikuisten vastuu Kodit, vanhemmat Koulu Kunnat, valtio Elinkeinoelämä Tiedotusvälineet 12/31/10 Suomalaisten lasten terveys ja hyvinvointi/pekka Puska 28
ELINTAVAT - KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa charter 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN, myös työntekijöiden terveydessä YMPÄRISTÖ 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Nuorten elintapoihin vaikuttaminen Tieto, ohjaus Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö! Mallioppiminen, markkinointi ym. Koululiikuntaseminaari 22.10.2009 30
Kenellä vastuu? Aikuisilla! Kotien keskeinen merkitys! Koulu voi tehdä paljon! Julkinen valta: kunnat, valtio Elinkeinoelämän vastuu Järjestöt, media Koululiikuntaseminaari 22.10.2009 31
Elintavat avainasemassa keppiä vai porkkanaa Molempia tarvitaan sopivassa suhteessa Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym. 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Keppiä: Esimerkkejä - Haittaverot (tupakka, alkoholi, makeiset, limsat) - Savuttomat tilat - Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsaautomaatit) - Liikennerajoitukset EDUT: HAITAT: Halpaa, tehokasta Hyväksyttävyys Rajoittavat valintoja 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
Porkkanaa: Esimerkkejä - Parempi saatavuus (elintarvikkeet) - Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat) - Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät) - Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta) EDUT: Positiivista tukea HAITAT: Kustannukset 12/31/10 Pääjohtaja Pekka Puska
KIITOS