Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat

Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat Keikustie 3, 32740 Sastamala Sisäilmasto ja kosteustekninen kuntotutkimus 10.6.2014 Työnro 31 7088.10 Ins. Saija Korpi Rkm. Timo Ekola

2 (15) Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat Keikustie 3, 32740 Sastamala SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 4 1.1 Tilaaja... 4 1.2 Työn sisältö... 4 1.3 Kohde ja lähtötiedot... 4 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta... 4 3 Sisäilmatutkimukset... 5 3.1 Tuloilmakanavien sisäpintojen mineraalikuidut... 5 3.1.1 Tulosten tulkintaperusteet... 5 3.1.2 Analyysitulokset... 5 3.2 Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut... 5 3.2.1 Tulosten tulkintaperusteet... 5 3.2.2 Analyysitulokset... 6 3.3 Pinnoille laskeutuvan pölyn koostumus... 6 3.3.1 Analyysitulokset... 6 3.4 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuksien seurantamittaukset... 6 3.4.1 Tulosten tulkintaperusteet... 6 3.4.2 Seurantamittaustulokset... 7 3.5 Sisäilman lämpötilan seurantamittaukset... 7 3.5.1 Tulosten tulkintaperusteet... 7 3.5.2 Seurantamittaustulokset... 7 3.6 Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittaukset... 8 4 Rakenteiden kosteustutkimukset... 8 4.1 Pintakosteusmittaukset... 8 5 Materiaalianalyysit... 9 5.1 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit, suoraviljelymenetelmä... 9 5.1.1 Tulosten tulkintaperusteet... 9 5.1.2 Analyysitulokset... 9 6 Painesuhteiden seurantamittaukset... 10 6.1 Painesuhteiden seurantamittaustulokset... 10 7 Havainnot... 11 7.1 Julkisivuihin ja ikkunoihin liittyvät havainnot... 11 7.2 Vesikattoon liittyvät havainnot... 12 7.3 Rakenneliittymien ja läpivientien tiiveyteen liittyvät havainnot... 12 8 Johtopäätökset... 12 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23 A 33210 Tampere Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 E-mail: etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Kotipaikka Tampere

3 (15) 9 Suositukset jatkotoimenpiteistä... 13 LIITTEET Liite 1 Pohjapiirustus Liite 2 Tutkimusraportti, Mineraalikuitulaskenta, 2654/MVL, Labroc Oy, 27.5.2014 Liite 3 Tutkimusraportti, Pölynkoostumus, 2653/PEM, 16.5.2014 Liite 4 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuksien seurantamittaus -kuvaajat Liite 5 Sisäilman lämpötilan seurantamittaus -kuvaajat Liite 6 Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittaus -kuvaajat Liite 7 Materiaalien mikrobianalyysivastaus, 256436 MB14-01392, Työterveyslaitos, 20.5.2014 Liite 8 Painesuhteiden seurantamittaus -kuvaajat Liite 9 Kuvakooste JAKELU Sirkku Pehkonen, Sastamalan kaupunki, Tilakeskus, sirkku.pehkonen@tampere.fi A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

4 (15) Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat Keikustie 3, 32740 Sastamala Sisäilmasto ja kosteustekninen kuntotutkimus 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Sastamalan kaupunki, Tilakeskus c/o Kiinteistöpäällikkö Sirkku Pehkonen Pl 23, 38201 SASTAMALA 1.2 Työn sisältö Toimeksiantona oli selvittää Sastamalan Tukipalvelut Oy:n toimitilojen sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkimuksen kohteena olleet tilat sijaitsevat rakennuksen toisessa kerroksessa. Tutkimukset kohteessa suorittivat Timo Ekola ja Saija Korpi huhti-toukokuussa 2014. 1.3 Kohde ja lähtötiedot Kohde on 1970 lopulla rakennettu pääosin kaksikerroksinen rakennus, rakennuksen siipiosa on osittain yksikerroksinen. Rakennus on aiemmin toiminut Äetsän kunnantalona. Ulkoseinärakenteet ovat ulkoapäin katsottuna tiili-villa-betonirakenteita. Rakennusryhmän pääasiallisena vesikattomuotona on ns. tasakatto, jossa sisäpuolinen kattovesien poisto. Vesikatteena on bitumi- tai kumibitumikermikate, jonka päällä on suojakiveys. Rakennuksessa on tehty pintaremontteja vuosien 2001-2003 aikana, jolloin kokolattiamatot on vaihdettu muovipinnoitteisiin, alakattorakenteet on uusittu, ilmanvaihtoa on mm. uusimalla katolla olevia poistoilmahuippuimureita. Lähtötietojen perusteella tiloja palvelevat tuloilmakoneet ovat alkuperäiset, mutta ilmanvaihtojärjestelmissä olevat mineraalivillaiset äänenvaimentimet on pinnoitettu ja tuloilmakanavat on nuohottu vuoden 2013 keväällä. Rakennuksen vesikatteet on uusittu 1990 -luvun loppupuolella. Vesivahinkoja ei rakennuksessa ole tiettävästi tapahtunut. Lähtötietoja saatiin mm. Sastamalan tilakeskuksen Nestori Horilalta sekä kohteen huoltomieheltä. 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta Tilat tarkastettiin aistinvaraisesti ja pintakosteusmittauksin. Ulkoseinärakenteisiin tehtiin rakenneavauksia ulkoseinän rakenteen ja kunnon määrittämiseksi. Rakenteissa olevien läpivientien ja rakenneliittymien tiiveyttä arvioitiin aistinvaraisten arvioiden sekä merkkiainekokeiden avulla. Merkkiainekokeissa ulkoseinän lämmöneristeeseen johdetun merkkiaineen se- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

5 (15) koittumista sisäilmaan havainnointiin kaasuanalysaattorin avulla. Kokeissa käytetty merkkiaine on väritön, hajuton ja vaaraton tilojen käyttäjille. Ulkoilman ja sisätilojen välistä painesuhdetta sekä sisäilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin viikon kestävän seurantajakson aikana. 3 Sisäilmatutkimukset 3.1 Tuloilmakanavien sisäpintojen mineraalikuidut Lähtötietojen perusteella rakennusta palvelevissa ilmanvaihtojärjestelmissä olleet mineraalivillaiset äänenvaimentimet on pinnoitettu keväällä 2013, minkä jälkeen tuloilmanvaihtokonavat on nuohottu useaan kertaan. Tiloja palvelevien tuloilmakanavien puhtautta arvioitiin aistinvaraisten arvioiden perusteella ja kanavien sisäpinnoilta otettiin neljä näytettä mineraalikuitupitoisuuksien määrittämiseksi. Näytteet tutkittiin valomikroskoopilla Labroc Oy:n laboratoriossa Oulussa. 3.1.1 Tulosten tulkintaperusteet Mineraalikuitujen lukumäärälle ilmanvaihtokanavien sisäpinnoilla ei ole viranomaisten asettamia ohjearvoja. Tuloilmakanavissa esiintyvät kuidut ovat peräisin rakennusaikaisista eristystöistä, vaurioituneista tai pinnoittamattomista äänenvaimentimista tai vähäisessä määrin lasikuitusuodattimista. Työterveyslaitoksen analyysivastausten mukaan (Lappalainen ym. 2003, Korhonen et al. 2008, Salonen 2009) keskimääräinen kuitukertymä käytössä olevissa tuloilmakanavissa on vaihdellut välillä 10-30 kuitua/cm 2. 3.1.2 Analyysitulokset Analyysitulosten perusteella tuloilmakanavien sisäpintojen mineraalivillakuitupitoisuudet olivat tasoa 1,9 3,4 kuitua/cm 2. Pitoisuustasoja voidaan pitää alhaisina/ tavanomaisina. Analyysitulokset on esitetty liitteessä 2. 3.2 Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Tilojen tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia tutkittiin toimistohuoneissa 210, valtuustosalissa 202, 225, 233 ja 237. Näytteet tutkittiin valomikroskoopilla Labroc Oy:n laboratoriossa Oulussa. 3.2.1 Tulosten tulkintaperusteet Teolliset mineraalikuidut voivat aiheuttaa ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita sekä äänenkäytön ongelmia. Sisäilman mineraalikuitujen ei tiedetä aiheuttavan pysyviä terveyshaittoja. Synteettiset epäorgaaniset kuidut eivät todennäköisesti aiheuta ongelmia, jos kuitupitoisuudet säännöllisesti siivotuilla pinnoilla ovat alle 0,2 kuitua/cm² ja harvoin siivotuilla pinnoilla alle 3 kuitua/cm². A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

6 (15) Ohjearvot ylittävissä pitoisuuksissa on suositeltavaa selvittää kuitulähteet ja mahdollisuudet niiden vähentämiseen. Jos kuitujen lukumäärät harvoin siivotuilla pinnoilla ovat yli 10 kuitua/cm², tulee siivousta tehostaa tai muuttaa menetelmiä. (Työterveyslaitos, Schneider T. Chapter 39. Synthetic vitreous fibres. In: Indoor air Quality Handbook. Eds: Spengler JD, Samet JM, McCarthy JF. mcgraw-hill, New York 2000) 3.2.2 Analyysitulokset Toimistotilojen 225 ja 237 (näytteet PK7 ja PK9) tasopinnoille laskeutuneen pölyn mineraalikuitupitoisuudet ylittivät toimistotyyppisille tiloille asetetun ohjearvon (0,2 kuitua/cm²) pitoisuuksien ollessa 0,2 ja 1,6 kuitua/cm². Muissa tutkituissa tiloissa mineraalikuitupitoisuudet olivat alhaiset, vaihdellen välillä alle 0,1 0,1 kuitua/cm². Analyysitulokset on esitetty liitteessä 2. 3.3 Pinnoille laskeutuvan pölyn koostumus Tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvan pölyn koostumusta tutkittiin kolmessa toimistohuoneessa (210, 225 ja 237). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää esiintyykö tasopintojen pölyssä tavanomaisesta huonepölystä poikkeavia epäpuhtauksia. 3.3.1 Analyysitulokset Toimistohuoneiden 210 ja 225 tasopinnoilla laskeutuva pöly ei sisältänyt tavanomaisesta huonepölystä 3.4 Sisäilman hiilidioksidipitoisuuksien seurantamittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta seurattiin neljässä toimistohuoneessa (210, 225, 233 ja 237) 25.4. - 2.5.2014 välisenä aikana. Sisäilman seurantamittaus suoritettiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden (Tinytag) avulla. Käytetyn mittalaitteen mittaustarkkuus on ± 50 ppm. 3.4.1 Tulosten tulkintaperusteet Sisäilman kohonnut hiilidioksidipitoisuus on osoitus ilmanvaihdon riittämättömyydestä. Ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla, jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää arvon 1 500 ppm. Tyydyttävänä hiilidioksidipitoisuutena sisäilmassa voidaan pitää arvoa 1 200 ppm. (Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje 2003:1) Vuosina 1987-2003 voimassa olleen ja 2012 voimaan astuneen Suomen rakennusmääräyskokoelman mukaan sisäilman hiilidioksidin pitoisuus tavanomaisissa sääoloissa ja huonetilan käyttöaikana on yleensä enintään 1 200 ppm (D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma, 1987 ja D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma, 2012). Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat eri sisäilmastiluokissa seuraavat: S1 S2 alle 750 ppm alle 900 ppm A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

7 (15) S3 alle 1200 ppm Hiilidioksidin suuri pitoisuus sisäilmassa voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja työskentelytehon huononemista. 3.4.2 Seurantamittaustulokset Hiilidioksidin seurantamittaustulosten perusteella esitetään seuraavaa: - hiilidioksidipitoisuudet olivat alhaiset ja olivat kaikissa tutkituissa tiloissa alle 600 ppm:n eli hiilidioksidipitoisuudet alittivat Sisäilmastoluokitus 2008 S1 -luokan tavoitearvon vaatimukset. Seurantamittausten perusteella tilojen ilmanvaihto on riittävä poistamaan tilojen käyttäjistä aiheutuvat hiilidioksidikuormat. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuksien seurantamittaustulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4. 3.5 Sisäilman lämpötilan seurantamittaukset Sisäilman lämpötilaolosuhteita seurattiin neljässä toimistohuoneessa (210, 225, 233 ja 237) ja 2. kerroksen yläaulassa (201) 25.4. - 2.5.2014 välisenä aikana jatkuvatoimisten mittalaitteiden (Tinytag) avulla. 3.5.1 Tulosten tulkintaperusteet STM:n asumisterveysohjeen (Asumisterveysohje STM:n oppaita 2003:1) mukaan sisäilman lämpötilan hyvä taso on 21 C, mutta sisäilman lämpötila ei saa kohota yli 26 C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää 21-22 C. Sisäilmastoluokitus 2008:n mukaan sisäilman operatiivisen lämpötilan tavoitearvot ovat seuraavat, kun ulkoilman lämpötila on alle 10 C: Lämpötilan tavoitearvo C Lämpötilan sallittu poikkeama C Lämpötilan enimmäisarvo C Lämpötilan vähimmäisarvo C S1-luokka 21,5 C ±0,5 C 23 C 20 S2-luokka 21,5 C ±1,0 C 23 C 20 S3-luokka 21 C ±1,0 C 25 C,kun ulkolämpötila on alle 15 C S1-luokassa lämpötila on oltava tila/huonekohtaisesti asetettavissa välillä ±1,5 C. Suomen rakennusmääräyskokoelman mukaan rakennuksen käyttöaikana ei oleskeluvyöhykkeen lämpötila saa olla korkeampi kuin 25 C. Ulkoilman lämpötilan viiden tunnin enimmäisjakson keskiarvon ollessa korkeampi kuin 20 C voi huoneilman lämpötila ylittää tämän arvon korkeintaan 5 C (D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma, 2012). 18 3.5.2 Seurantamittaustulokset Seurantajakson aikana ulkoilman keskilämpötilat ovat vaihdelleet 2 8 C välillä, mutta painesuhdemittausten perusteella 25.4. sekä 28. ja 29.4. on ulkoilman lämpötilat olleet yli 10 C. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

8 (15) Tutkittujen tilojen sisäilman lämpötila-olosuhteet ( C) olivat seuraavat: Tila Seuranta-aika Vaihteluväli arkipäivinä klo 8.00-17.00 Keskiarvopitoisuus arkipäivinä klo 8.00-17.00 Toimistohuone 210 25.4. - 2.5.2014 21,8 25,5 23,5 Toimistohuone 237 25.4. - 2.5.2014 19,8 25,2 22,3 Toimistohuone 225 25.4. - 2.5.2014 22,3 26,5 24,6 Toimistohuone 233 25.4. - 2.5.2014 22,5 24,8 23,4 2. kerros, yläaula 201 25.4. - 2.5.2014 23,0 25,3 24,2 Lämpötilan seurantamittausten perusteella esitetään seuraavaa: - Kaikissa tutkituissa tiloissa sisäilman lämpötilat nousevat päiväaikaan korkeiksi, 25 C:een tai korkeammaksi ja päiväaikaiset keskiarvolämpötilatkin ovat korkeita vaikka seurantajakson aikana ulkoilman lämpötilat ovat olleet alhaiset, pääasiassa alle 10 C. - Myös luoteenpuoleisella julkisivulla olevassa toimistohuoneessa 210 sisäilman lämpötilat nousevat korkeiksi, vaikka ko. tilaan ei aurinko pääse päiväaikaan paistamaan. Sisäilmasta mitatut hiilidioksidipitoisuudet ovat alhaiset, mutta liian korkea sisäilman lämpötila voi aiheuttaa sisäilman tunkkaisuuden tunnetta, päänsärkyä, väsymystä ja ylähengitysteiden oireita. Sisäilman lämpötilan seurantamittaustulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 5. 3.6 Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittaukset Sisäilman suhteellista kosteutta seurattiin neljässä toimistohuoneessa (210, 225, 233 ja 237) ja 2. kerroksen yläaulassa 25.4. - 2.5.2014 välisenä aikana jatkuvatoimisten mittalaitteiden (Tinytag) avulla. Sisäilman suhteelliseen kosteuteen mittaustuloksiin vaikuttavat mittausajankohtana vallinneet ulkoilmaolosuhteet sekä mm. ikkunatuuletus. Asumisterveysoppaan mukaan sisäilman suhteellisen kosteuden tulisi olla 20-60 %RH, joskaan sen saavuttaminen ei läheskään aina ole mahdollista ilmastollisista syistä. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana. Tutkittujen tilojen sisäilman suhteelliset kosteudet (%) vaihtelevat välillä 16 30 %, keskiarvokosteuden ollessa noin 20 %. Seurantajakson aikana sisäilman suhteellinen kosteus on alhainen, mutta kuivaan vuodenaikaan nähden tavanomainen. Alhainen sisäilman suhteellinen kosteus voi kuivattaa limakalvoja ja ihoa sekä voi aiheuttaa ärsytysoireita etenkin allergisille ja astmaattisille ihmisille. Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittaustulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 6. 4 Rakenteiden kosteustutkimukset 4.1 Pintakosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset suoritettiin Gann Hydrotest pintakosteudenilmaisimilla. Pintailmaisimen näytössä esiintyvät lukuarvot ovat välillä 0-199. Mittausten tulokset ovat suuntaa-antavia vertailuarvoja, jotka riippuvat kosteuspitoisuuden lisäksi myös materiaaleista ja niiden kerrospaksuuksista. Poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella (ilmaisimen antama lukuarvo yli 90) todettiin seuraavissa tiloissa/ rakenteissa: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

9 (15) - toimistohuone 213, ikkunan yläpuolella ulkoseinässä, pintakosteus yli 90. Kosteaksi todetussa kohdassa on havaittavissa kosteusvauriojälkiä ja vesikaton räystäspellitysten liitosten vuotokohta, jonka kautta vesiä pääsee kulkeutumaan julkisivua pitkin sekä eristetilan kautta alas leukapalkin kohdalla olevan pellityksen taakse. - kahvio 221, ikkunan yläpuolella ulkoseinässä, pintakosteus yli 90. Kosteaksi todetussa kohdassa on havaittavissa kosteusvauriojälkiä ja vesikaton räystäspellin vuotokohta, jonka kautta vesiä pääsee kulkeutumaan julkisivua pitkin alas leukapalkin kohdalla olevan pellityksen taakse. - pienimuotoisia kosteusvauriojälkiä ja viitteitä poikkeavasta kosteudesta oli muidenkin yksittäisten huoneiden kohdilla ikkunoiden yläpuolella leukapalkkien alapinnassa, mikä voi olla viitteenä siitä, että leukapalkin pellityksen taakse pääsee kulkeutumaan poikkeavaa kosteutta. Pintakosteusilmaisimen perusteella kosteaksi todetut alueet on esitetty tarkemmin liitteessä 1 olevassa pohjakuvassa. 5 Materiaalianalyysit 5.1 Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit, suoraviljelymenetelmä Avatuista ulkoseinärakenteista otettiin materiaalinäytteitä mikrobimäärityksiä varten. Näytteet analysoitiin ns. suoraviljelymenetelmällä Työterveyslaitoksen laboratoriossa Kuopiossa. 5.1.1 Tulosten tulkintaperusteet Suoraviljelymenetelmän mikrobipitoisuus ++++ (= erittäin runsaasti mikrobeja) ja +++ (= runsaasti mikrobeja) vastaavat Asumisterveysohjeen ja -oppaan (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, 3. korjattu painos 2009) laimennossarjamenetelmällä viljellyn materiaalinäytteen tulkintaohjeen yli 10 000 cfu/g mikrobipitoisuutta ja ++ (= kohtalaisesti mikrobeja) ja +(= niukasti mikrobeja) vastaavat laimennossarjamenetelmän alle 10 000 cfu/g pitoisuutta, jolloin mikrobilajisto on otettava tulosta tulkittaessa huomioon. Tulkintaohje: Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. 5.1.2 Analyysitulokset Ikkunoiden alapuolelta ulkoseinän lämmöneristeistä, ikkunoiden kiinnityspuista sekä ikkunan alapuolisesta mineraalivillatilkkeestä otettiin kuusi materiaalinäytettä (MR1-MR6) mikrobimäärityksiä varten eri puolilla rakennusta. Analyysitulosten perusteella näytteissä MR1- MR5 esiintyy vahva viite mikrobivauriosta ja näytteessä MR6 esiintyy viite vauriosta. Ensimmäisestä kerroksesta sokkelin yläpuolelle tehtiin yksi rakenneavaus kohtaan, jossa tiilijulkisivun muurauslaastisaumoissa on havaittavissa kosteusvauriojälkiä/ kalkkihärmää. Analyysitulosten perusteella molemmissa avauskohdasta otetuissa näytteissä (näytteet MR7 ja MR8) esiintyy vahva viite mikrobivauriosta. Analyysitulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 7. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

10 (15) 6 Painesuhteiden seurantamittaukset Lähtötietojen perusteella tutkittuja tiloja palvelee neljä erillistä tuloilmakonetta. Kun tuloilmakoneet ovat käynnissä, poistoilmanvaihto tapahtuu erillisten, vesikatolla olevien huippuimureiden avulla. Ilmanvaihtokoneiden ollessa pois päältä, vain likaisten tilojen poistot ovat toiminnassa. Toimistotiloissa tuloilman jako on pääasiassa toteutettu ns. säleikkötuloilmapäätelaitteilla. Tuloilmavirtojen säätöä varten on jokaisen tilan kohdalle tuloilmakanaviin asennettu erilliset säätöpellit. Rakennuksen huoltomieheltä saatujen lähtötietojen perusteella tiloja palvelevien ilmanvaihtokoneiden käyntiajat ovat seuraavat: - Neuvottelutilan koneet käyvät klo 8.00-18.00 välisenä aikana. - Valtuustosalin koneet käyvät klo 6.00-9.00 välisenä aikana. Koska käyttäjien mukaan valtuustosalin ilmanvaihtolaitteet aiheuttavat merkittävää melua tilaan, käytetään päiväaikaan ilmanvaihtoa päällä vain esim. ruokatuntien tai muiden taukojen aikoina. - Toimistotiloja (osa A) palveleva ilmanvaihtokone 3 käy klo 6.00-18.00 välisenä aikana. - Toimistotiloja (osa B) palveleva ilmanvaihtokone 1 käy 7.00-16.00 välisenä aikana, kun ulkoilman lämpötila on yli 10 C. Kun ulkoilman lämpötila on ko. lämpötilan alapuolella, tuloilmakone 1 ja poistoilmanvaihto on pois päältä ja ilmanvaihto toimii ns. vapaalla kierrolla (painovoimaisesti). Lähtötietojen perusteella tämän tuloilmakoneen uusinta on suunnitteilla. 6.1 Painesuhteiden seurantamittaustulokset Tutkittujen tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden (Tinytag) avulla. Jatkuvatoimisten seurantamittausten perusteella: - Yöaikaan, kun vain likaisten tilojen poistot ovat päällä, valtuustosali ja tuloilmakoneen 3 palvelualueella olevat toimistotilat (osa A) ovat noin 7-9 Pascalia (Pa) alipaineisia ulkoilmaan nähden. Ko. tilojen alipaineisuus ulkoilmaan nähden lisääntyy huomattavasti päiväaikaan (klo 4.00-20.00) tiloja palvelevien tulo- ja poistoilmanvaihtokoneiden ollessa toiminnassa, jolloin alipaineisuus vaihtelee 14-24 Pa välillä. Alipaineisuus on voimakkain aamuisin klo 6.00-9.00 välisenä aikana kun valtuustosalinkin ilmanvaihto on toiminnassa. - Tuloilmakoneen 1 palvelualueella olevien toimistotilojen (osa B) painesuhteisiin vaikutti merkittävästi se, ovatko ilmanvaihtolaitteet toiminnassa vai tapahtuiko ilmanvaihto ns. painovoimaisesti. Kun ulkoilman lämpötila on yli 10 C, olivat ilmanvaihtolaitteet toiminnassa ja silloin tilat olivat selvästi, yli 18 Pascalia, alipaineisia ulkoilmaan nähden. Kun ilmanvaihto tapahtuu ns. painovoimaisesti, tilat ovat noin 4-8 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. Yöaikaan ko. tilat ovat noin 4-6 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. - Rakennuksen huoltohenkilökunnan mukaan tuloilmakoneella 3 olisi varaa lisätä tilojen tuloilmavirtoja, mutta kun tuloilmavirtaa lisätään, aiheuttaa se merkittävää vedontunnetta työpisteisiin. Tutkimushetkellä vesikatolta tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksessa on toimimattomia poistoilmanvaihdon huippuimureita. Kun nämä toimimattomat huippuimurit korjataan toi- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

11 (15) mintakuntoon, voi rakennuksen alipaineisuus lisääntyä. Sisäpuolelta tehtyjen havaintojen perusteella varastotilassa 244 oleva poistoilman päätelaite ei poistanut ilmaa ko. tilasta (ko. tilaa palveleva huippuimuri ei toiminut). Tämän tutkimuksen yhteydessä ei selvitetty sitä, ovatko ko. huippuimurit otettu tarkoituksella/ suunnitellusti pois käytöstä. Yhteenveto: Kun rakennukseen tuodaan vähemmän tuloilmaa, kuin sieltä poistoilman mukana poistetaan, muodostuu rakennus alipaineiseksi ulkoilmaan nähden. Kun rakennus on selvästi alipaineinen (yli 5 Pa) ulkoilmaan nähden, korvausilman sekoittuminen rakenteissa todettujen epätiiviiden rakenneliittymisen kautta on merkittävä sisäilman laatuun vaikuttava haittatekijä. Asumisterveysoppaan mukaan rakennus, jossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto olisi suositeltavaa olla 0-2 Pa alipaineinen ulkoilmaan nähden. Painesuhdemittausten tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 8 olevissa kuvaajissa. 7 Havainnot Havainnot on esitetty tarkemmin liitteessä 9 olevassa kuvakoosteessa. Tässä tekstiosuudessa on esitetty merkittävimmät sisäilman laatuun vaikuttavat havainnot. 7.1 Julkisivuihin ja ikkunoihin liittyvät havainnot Rakennuksen ulkoseinärakenteet ovat ulkoa sisäänpäin katsottuna tiili- villa- betonirakenteita. Tiilijulkisivuilla muurauslaastisaumoissa on havaittavissa kosteusvauriojälkiä/ kalkkihärmää erityisesti: - valtuustosalin korkeassa julkisivussa, - kohdissa, joissa on havaittavissa vesikaton räystäspeltien vuodoista aiheutuneita vuotojälkiä sekä - ikkunoiden alapuolella eri puolilla rakennusta. Tiilisaumoissa havaitut vauriojäljet ovat viite siitä, että julkisivun tuulettumisessa on puutteita ja ulkoseinän lämmöneristeisiin pääsee kulkeutumaan poikkeavaa kosteutta. Rakenteisiin tehtyjen avausten perusteella ulkoseinän lämmöneristeet ovat vasten julkisivutiiltä eikä rakenteessa ole toimivaa tuuletusrakoa. Pääsisäänkäynnin puoleinen julkisivu on metallirankainen lasijulkisivu, jonka alaosa on umpinainen. Julkisivun alaosassa olevat peltilevyrakenteet menevät ulkopuolisen maanpinnan/ pihakiveyksen alepuolelle. Ko. rakenteeseen tehtiin rakenneavaus rakenteen ja sen kunnon määrittämiseksi. Havaintojen perusteella lasijulkisivun alaosassa peltilevyn takana olevassa levyrakenteessa on havaittavissa kosteus- ja mikrobivauriota. Kosteus- ja mikrobivaurioita todettiin myös seinän alaosassa sisätiloja vasten olevissa levyrakenteissa. Lähtötietojen perusteella ikkunarakenteet ovat alkuperäset ja havaintojen perusteella ikkunoiden maalipinnat ovat kuluneet/ maalipinnat irtoavat alustastaan. Ikkunoiden vesipellitysten liittymissä on epätiiveyskohtia, joiden kautta on sadevesien ja lumen sulamisvesien mahdollista kulkeutua ulkoseinän lämmöneristeisiin. Ikkunapellitykset ovat myös lähellä vaakatasoa, mikä lisää julkisivujen kosteusvaurioitumisriskiä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

12 (15) 7.2 Vesikattoon liittyvät havainnot Vesikattoja tarkasteltiin yleisluonteisin havainnoin sekä pienimuotoisin räystäsreunapellitysten avauksin. Oleellisimmat vesikattoihin liittyvät puutteet ovat seuraavat; - Toimistohuoneen 213 ja kahvion 221 ulkoseiniin, ikkunarakenteiden yläpuolelle on muodostunut kosteusvaurioita räystäspeltien vuodoista johtuen, - Vesikatoilla on käytöstä poistettuihin jäähdytyskojeisiin liittyviä, sadevesille alttiita avoimia / puutteellisesti tiivistettyjä läpivientejä, - Vesikatoilla on turhia käytöstä poistettuja jäähdytyskojeita, - Osasta kermikatteen tuuletusventtiileitä puuttuvat sadesuojahatut, sadevesiä voi ohjautua kermien väliin, - Räystään reunapellityksissä esiintyy puutteita, mm: jatkopaikoista on ohjautunut vesiä julkisivulle ja seinän eristetilaan, - Reuna- ja seinäylösnostopellitysten elastisissa saumoissa on yksittäisiä tiiveyspuutteita, - Räystään reunakorotuksen osalla vesikatteen kermi päättyy reunakorotuksen päälle, mahdolinen reunaylösnoston yli padottuva vesi voi ohjautua seinän eristetilaan, - Yksikerroksisella osuudella toisen kerroksen toimiston seinää vasten vesikaton kermiylösnostoja on osin irti alustastaan suojapellityksen taustalla, - Vesikatoille lammikoituu vettä puutteellisten kaatojen seurauksena, erityisesti liikehuoneistojen kohdalla oleva vesikatto-osuus. 7.3 Rakenneliittymien ja läpivientien tiiveyteen liittyvät havainnot Ikkunakarmien ja ulkoseinärakenteiden rakenneliittymät ovat epätiiviit ja ulkoseinän lämmöneristeeseen johdettu merkkiaine sekoittui selvästi sisäilmaan päin ko. rakenneliittymien sekä paikoin pattereiden kiinnityskohtien kautta. Myös valtuustosalin ison ikkunarakenteen liittymät ovat epätiiviit ja korvausilman todettiin sekoittuvan selvästi ulkoseinän lämmöneristeistä sisäilmaan päin. Ikkunakarmien ja ulkoseinien liittymissä on tilkkeenä mineraalivilla. Ikkunarakenteiden välissä olevien ns. umpiosien kohdilla ulkoseinissä ei ole höyrynsulkumuovia. Tilojen 236 ja 248 kohdilla sekä käytävillä ko. tilojen edustalla kulkee koko rakennuksenosan poikki menevä rakenteiden liikuntasauma. Havaintojen perusteella liikuntasauma on avoin/ puutteellisesti tiivistetty ulkoseinärakenteiden sekä yläpohjarakenteiden osuudella. Avoimen liikuntasauman kautta todettiin sekoittuvan ilmaa ja ulkoseinän lämmöneristeeseen johdettua merkkiainekaasua sisäilmaa päin. Eri puolilla rakennusta yläpohjarakenteessa todettiin tiivistämättömiä, puutteellisesti tiivistettyjä sähkö-, kupariputki- sekä ilmanvaihtokanavien läpivientejä. Epätiiviiden läpivientien kautta voi sekoittua ilmaa yläpohjan lämmöneristeistä sisäilmaan päin, varsinkin päiväaikaan, kun rakennus on ulkoilmaan nähden selvästi alipaineinen. 8 Johtopäätökset Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää Sastamalan Tukipalvelut Oy:n sisäilman laatuun vaikuttavia haittatekijöitä. Tutkimustulosten perusteella esitetään seuraavaa: - Tutkimusten perusteella merkittävin sisäilman laatuun vaikuttava haittatekijä on ulkoseinän lämmöneristeissä todettujen mikrobiepäpuhtauksien tai niiden aineenvaihduntatuot- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

13 (15) teiden mahdollisuus kulkeutua sisäilmaan rakennuksen merkittävän alipaineisuuden johdosta sekä rakenteissa todettujen epätiiviiden rakenneliittymien kautta. Näiden epätiiviiden rakenneliittymien kautta on myös mineraalivillakuitujen mahdollista sekoittua sisäilmaan. Tilojen tasopinnoille laskeutuvassa pölyssä todettiin paikoin poikkeavia pitoisuuksia mineraalivillakuituja, mutta niiden pitoisuuksia tuloilmakanavissa voidaan pitää alhaisina. - Rakennuksen julkisivut tuulettuvat puutteellisesti ja ikkunoiden vesipellityksissä on havaittavissa epätiiveyskohtia, joiden kautta on sade- ja lumen sulamisvesien mahdollista päästä ulkoseinän lämmöneristeisiin. Vesipellitykset ovat myös lähellä vaakatasoa, mikä lisää kosteusrasitusta. Tutkimustulosten perusteella ulkoseinärakenteiden lämmöneristeissä sekä ikkunoiden kiinnityspuissa esiintyy mikrobivaurioita. Rakennuksen ikkunarakenteet ovat alkuperäiset ja niiden yleiskunto on huono. - Rakennuksen pääsisäänkäynnin kohdalla metallirunkoisen lasijulkisivun alaosassa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita, mm. sen johdosta, että julkisivun levyrakenteet ovat ulkopuolista maanpintaa/ pihakiveystä alempana. - Ikkunakarmien ja ulkoseinärakenteiden väliset rakenneliittymät ovat epätiiviit ja ulkoseinän lämmöneristeeseen johdetun merkkiaineen todettiin sekoittuvan sisäilmaan päin epätiiviiden rakenneliittymien kautta. Tiloja palvelevat ilmavaihtolaitteet tekevät rakennuksesta selvästi alipaineisen ulkoilmaan nähden, mikä lisää merkittävästi ilman ja ulkoseinän lämmöneristeissä olevien epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan päin. Myös yläpohjarakenteessa havaittiin epätiiviitä sähkö-, kupariputki- sekä ilmanvaihtokanavien läpivientejä, joiden kautta on yläpohjarakenteen lämmöneristeistä mahdollista sekoittua ilmaa sisäilmaan päin rakennuksen merkittävän alipaineisuuden johdosta. - Rakennuksen vesikaton räystäillä olevien vesipeltien liittymien tiiveyksissä on havaittavissa paikallisia puutteita. Räystäspellitysten epätiiveyskohdista on aiheutunut sisäpuolisia kosteusvaurioita ainakin tilan 213 ja kahvion 221 ulkoseinärakenteiden yläosiin. Vesikaton kaadon ovat puutteellisia liikehuoneistojen päällä olevalla yläpohjaosuudella. Vesikatoilla on epätiiviitä läpivientejä, joiden kautta voi ohjautua sade ja sulamisvesiä rakenteisiin. Kermikatteen tuuletusventtiilien päistä puuttuu sadesuojahattuja. 9 Suositukset jatkotoimenpiteistä Sisäilmaan laatuun vaikuttavien haittatekijöiden poistamiseksi suositellaan hankesuunnittelun käynnistämistä, jossa määritellään korjaustoimenpiteet ja niiden laajuus erikseen. Kaikki seuraavassa esitetyt korjaustoimenpiteiden pääperiaatelinjaukset vaativat erillistä suunnittelua. Rakennuksen ilmavaihtojärjestelmä: - Painesuhdemittausten perusteella rakennuksen tuloilmavirrat ovat merkittävästi poistoilmavirtoja pienemmät, mikä aiheuttaa tiloihin merkittävän alipaineisuuden. Rakennuksen huoltohenkilökunnan mukaan tuloilmakoneella 3 olisi varaa kasvattaa tuloilmavirtoja ko. koneen palvelualueella, mutta tuloilmavirtojen kasvattaminen aiheuttaa merkittävää vedontunnetta työpisteisiin. Tuloilman päätelaitteet ovat pääasiassa toteutettu ns. säleikkötuloilmapäätteillä, joka voi laitetyyppinä aiheuttaa ilman nopeuden, joka lisää vedon tunnetta. - Myös valtuustosalin ilmanvaihtokoneet aiheuttavan niin merkittävää melua tilaan, että ko. ilmanvaihtokoneita ei pidetä toiminnassa kokousten aikana. Tuloilmakoneessa 1 ei ole tuloilman lämmityspatteria ollenkaan, minkä johdosta ko. kone on pois toiminnasta kun ulkoilman lämpötila on alle 10 C. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

14 (15) o Edellä mainittujen tekijöiden johdosta suositellaan koko ilmanvaihtojärjestelmän uusimisen suunnittelua. Tulo- ja poistoilmavirtojen tasapainoon saattaminen ja käyttäjämääriin nähden riittävät ilmavirrat ovat merkittäviä sisäilman laatua parantava tekijä. Ikkunarakenteet: - Rakennuksen alkuperäiskuntoiset ikkunarakenteet ja vesipellitykset uusitaan. Ikkunarakenteiden uusinnan yhteydessä ikkunakarmien ja ulkoseinärakenteiden väliset liittymät tiivistetään vedeneristemassojen ja kankaiden avulla (esim. Ardex). Ikkunoiden välissä olevien umpiosien kohdille asennetaan tiiviit höyrynsulkumuovit. Ikkunoiden vesipellitysten kaltevuus korjataan. Julkisivurakenteet: - Mikrobivaurioituneet ulkoseinärakenteiden lämmöneristeet suositellaan uusittavaksi. Mikrobivaurioiden esiintyminen ja vaurioiden laajuuden selvittäminen vaativat mahdollisesti lisätutkimuksia. Julkisivun lämpö- ja energiatehokkuus otetaan huomioon uuden julkisivun suunnittelutyössä. Leukapalkkien betonirakenteiden kunto suositellaan selvitettäväksi ennen korjaustoimenpiteitä. Julkisivut rakennetaan uudelleen tuulettuvina rakenteina. - Pääsisäänkäynnin kohdalla olevan lasijulkisivun alaosassa olevat kosteus- ja mikrobivaurioituneet rakenteet uusitaan ja rakenteen kosteustekninen toimivuus parannetaan. Metallirunkoisen lasijulkisuvun liittymissä todetut merkittävät epätiiveyskohdat tiivistetään. - Rakennuksen sokkeleihin nouseva kosteus tulisi estää toimivalla salaojituksella (olemassaolo ja toimivuus tulee selvittää) ja ulkopuolisilla täyttöainekerroksilla. Sokkeleihin suositellaan vedeneristeiden asentamista Yläpohjarakenteet ja räystäspellit: - Vesikatoilta tulee poistaa ylimääräiset käytöstä poistetut kojeet ja laitteet. - Kaikki läpiviennit tulee rakentaa vesitiiveiksi ja mahdolliset tarpeettomat läpiviennit suositellaan poistettavaksi. - Kermikatteen tuuletusventtiileihin tulee asentaa puuttuvat sadesuojahatut. - Reunapellitykset suositellaan uusittavaksi ja ylösnostokermit jatkettava julkisivulle siten että ylipadottuvat vedet ohjautuvat seinän ulkopinnan yli. - Ylösnostopeltien tiiveys tulee varmistaa ja puutteelliset elastiset saumat tulee kunnostaa. - Puutteellisten kaatojen alueella kaadot suositellaan korjattavaksi. Läpiviennit ja liikuntasaumat: - Yläpohjarakenteessa olevat tiivistämättömät/ puutteellisesti tiivistetyt läpiviennit tiivistetään esimerkiksi palomassojen tai vedeneristemassojen ja -kankaiden avulla. - Rakenteiden liikuntasaumat yläpohjaan sekä ulkoseinärakenteisiin tiivistetään ilmatiiviiksi. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

15 (15) Yleistä kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkamisesta Kosteusvaurioituneiden rakenteiden purkutöissä syntyvien epäpuhtauksien leviäminen muihin tiloihin tulee estää riittävällä suojauksella (purkutyöalueen osastointi muoviseinin ja alipaineistus) sekä huolehdittava työntekijöiden suojauksesta. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutöissä on huomioitava työturvallisuuslain 738/2002 sekä Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 säännöstöt. Korjaustöistä on laadittu ohje Ratu-kortti 82-0383 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Tampereella 10.6.2014 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Ins. Saija Korpi Sisäilma-asiantuntija korjaussuunnittelu Rkm. Timo Ekola Suunnittelija korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Sastamalan Tukipalvelu Oy:n toimitilat SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Liite 1 1 (2) Pohjapiirustus OL PA PK9 MR2 MR1 PP3 PK2 PA 220 Räystäspellin vuoto 213 219 228 229 235 236 237 238 239 240 226 212 PK1 211 221 225 233 248 249 250 251 252 OL PA PK5 PP1 PK3 210 OL PK4 PK7 PP2 PA PK8 OL MR3 MR4 MR5 MR6 209 208 OL Räystäspellin vuoto Merkkien selitykset: MR Materiaalien mikrobit, vahva viite mikrobivauriosta 207 MR PK Materiaalien mikrobit, viittaa mikrobivaurioon Pinnoille laskeutuvan pölyn mineraalikuidut, viite kuituongelmasta 202 PK6 PK Pinnoille laskeutuvan pölyn mineraalikuidut, ei viitettä kuituongelmasta MR7 MR8 206 PP PA Pinnoille laskeutuvan pölyn koostumus Painesuhteiden seurantamittaus sisätilojen ja ulkoilman välillä OL Sisäilman olosuhdemittaus (lämpötila, suhteellinen kosteus ja hiilidioksidi) PA Ikkunan yläpuolella ulkoseinän sisäpinnalla havaittavissa poikkeavaa kosteutta ja kosteusvauriojälkiä

Liite 1 2 (2) Yläpohjassa on epätiiviitä/ puutteellisesti tiivistettyjä ilmanvaihtokanavien, kupariputkien ja sähköjohtojen läpivientejä. Yläpohjarakenteet on tarkastettu pistokokeenomaisesti ja epätiiviitä läpivientejä todettiin ainakin punaisella ympyröidyillä alueilla. Myös rakennuksen poikki menevä liikuntasauma oli tiivistetty puutteellisesti. Kaikissa ikkunakarmien ja ulkoseinärakenteiden rakenneliittymissä, myös lasijulkisivun ja valtuustosalin suuren ikkunan osuudella, todettiin merkittäviä tiiveyteen liittyviä puutteita. Valtuustosalin sisäilmassa on tutkimushetkellä ollut havaittavissa poikkeavaa mineraalivillan hajuun viittaavaa hajua. Koska korvausilman todettiin sekoittuvan ainakin ulkoseinärakenteen eristemateriaalien kautta sisäilmaan, voivat mineraalivillan hajut sekoittua lämmöneristeistä.

Liite 2 1 (1)

Liite 3 1 (1)

Liite 4 1 (1) Tyydyttävä sisäilman hiilidioksidipitoisuustaso täyttyy, kun hiilidioksidipitoisuus on alle 1200 ppm. Toimistohuone 225 Toimistohuone 233 Toimistohuone 237 Toimistohuone 210