- Toimiva malli kylien kehittämisessä



Samankaltaiset tiedostot
LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

KOTIAPUKUPONKI. - Arjen tukea koteihin. Kylien liiketoimintapäivät Pirjo Riskilä

KOTIAPUKUPONKI - Arjen tukea koteihin

Kuntien sote-menot ,6 miljardia

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

SOTE-UUDISTUS: MISSÄ MENNÄÄN JA MITÄ UUDISTUS TARKOITTAA JÄRJESTÖJEN KANNALTA?

Arjen turvaa nyt ja tulevaisuudessa Enemmän yhdessä tekemistä - Enemmän yhteisillä resursseilla

TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Havaintoja ja kokemuksia Keski-Uudenmaan kuntien kuntajakoselvityksestä. Johanna Viita Hyvinkää*Järvenpää*Mäntsälä*Pornainen*Tuusula

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

MEILLÄ TEHDÄÄN VAPAA AIKAPALVELUJEN SUUNNITELMA

Lohjan kaupunginkirjaston kehittämisohjelma

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Rovaniemen kylien yhteistä osuuskuntaa on valmisteltu kaupungin, Lapin liiton Kymmenen virran maa hankkeen ja Rovatokan yhteistyönä.

Kuntalaisten kuuleminen ja tiedon hyödyntäminen Siun Sote valmistelussa Hyvinvointifoorumi Lahti. Toiminnanjohtaja Elina Pajula

Meidän Rovaniemi. Osallistuva, luova ja yhdessä tekevä. Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma

Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.

Auli Korhonen, neuvotteleva virkamies, TEM Hyvinvointialan toimialatietopäivä, Joensuu

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Kylät kaupungin kumppanina lähipalvelun synnyttämisessä. Pieksämäen kylät ry

Satakunnan taidetoimikunta -asiantuntija ja vaikuttaja. Päivi Setälä Satakunnan taidetoimikunta

Päämäärät / Kaupunkistrategia

Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?

TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Koulutusasiainvaliokunta


Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Kuntatuottavuus ja -tuloksellisuus seminaari

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmätyön käynnistäminen

Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

ALUELAUTAKUNTA YHTEENSÄ

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

ELY-palvelut. Etelä-Savon maaseutupäivä Ylijohtaja Pekka Häkkinen

3. Asumismuotonne Ympyröikää oikea vaihtoehto 1. Omakotitalo 2. Rivitalo/paritalo 3. Kesäasunto 4. Muu, mikä?

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

Virtuaalikoulu. Saamentutkimuksen seminaari , Levi Outi Länsman Saamelaisalueen koulutuskeskus

VOO VASTUUTA OTTAMALLA OPIT

Tulevaisuuden palvelumalli 2025 ja uusi nuorten talo

Kuopion kaupungin poikkihallinnollinen toimivuus

Toimivaa uudistustyötä Pohjois Karjalassa

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

Näkökulmia Lapin uudistuksen etenemiseen. Tapio Kekki Perusterveydenhuollon yksikkö

Ellä Jutila Kovalainen. Keskustan puoluekokousedustajien. ammatti-, ikä- ja sukupuolijakauma

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUJA UUDISTETAAN

Seinäjoen Yrittäjät ry. Strategia

Väli- ja loppuraportointi

2. Aluelautakunnat osana kaupungin organisaatiota

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU

Kaupunkistrategia

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunnan pikkuparlamentin auditorio Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Puheenjohtajapalaveri

Elinvoiman eväät Kunta elinvoiman johtajana -hanke

ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI MARTTI NORJA

Perusopetuksen kehittämiskouluverkosto

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

LUONNOLLISESTI TÖISSÄ Green Care

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

PIENEN KUNNAN ASUNTOTUOTANTOHAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Case Tervo

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro

Future Learning Lapland

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Terveyskeskuksen innovaatiorahastosta rahoitettujen hankkeiden loppuraportti

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi : Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Yhdessä erilainen. Jyväskylän museoiden pedagoginen strategia ja toimintasuunnitelma

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

HALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS KORKEAKOULUJEN RAKENTEISIIN

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040

Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella

Esitelmä saattohoidosta

Tulevaisuuden Kaukovainio

Prosessit etyön kehittämisessä

Petteri Paronen Kaupunginjohtaja

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Transkriptio:

- Toimiva malli kylien kehittämisessä Kyläparlamentti 15.6.2011 - Kylien Rovaniemeä etsimässä - Kyläpalvelut arjen turvana hanke - vertaiskylätoiminta

YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki on yksi Rovaniemen viidestä kyläalueesta, jonka yhdeksän kylää ovat: Tennilä, Viiri, Vanttauskoski, Vanttausjärvi, Pekkala, Juotas, Autti, Pirttikoski ja Pajulampi ja asukkaita 1 072 (2009)

Asukasmäärät 2006-2009 Kylä 2006 2009 Muutos Muutos % asukkaina Pajulampi 60 54-6 10 Pirttikoski 144 130-14 9,72 Autti 127 116-11 8,66 Juotasniemi 149 137-12 8,05 Pekkala 115 106-9 7,83 Vanttauskoski 235 242 7 + 2,98 Vanttausjärvi 92 73-19 20,65 Viiri 134 106-28 20,90 Tennilä 111 108-3 2,70 Yhteensä 1167 1072-95 8,14

YLÄKEMIJOEN ALUELAUTAKUNTA on yksi Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaation tilaajalautakunnista ja on perustettu aluksi aluehallintokokeiluna v. 1993, myöhemmin vakinaistettu v. 1996 on tehtäväalueeltaan monialainen ja alueellisesti rajattu toiminnan tavoitteena on järjestää asukas- ja asiakaslähtöisiä palveluita niin, että asukkaat saisivat tarpeitaan vastaavat peruspalvelut omalta alueeltaan toimintaa leimaa läheisyysperiaate, monialaisuus, sektorirajojen ylittäminen sekä innovatiivisuus palvelujen tuottamisessa ja kylien kehittämisessä kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan jäsenet yhdeksän kylän kokousten esityksestä

Aluelautakunnan järjestämät palvelut: esi- ja perusopetus (111 oppilasta 2011) päivähoito (15 lasta) nuorisopalvelut terveysneuvonta kotihoito kulttuuri- ja vapaa-aika kehittämistoiminta hankkeiden toteuttaminen - Monitoimiset kylät elinkeinojen kehittäjänä, ESR 2000 2002, Elinvoimaa yhteistyöstä, Ppk Leader + 2004 2006, Kyläpalvelut arjen turvana, Euroopan maatalousrahasto 2010 2012 - lisäksi mukana useissa eri hankkeissa; mm. Osviitta-, Aski (pilotti), Arctic Label-, Luonto Rovaniemi -hankkeissa

Kehittämistoiminta: Info ja palvelupiste Siulan ylläpito kylä ja yhdistystoiminnan tukeminen - kylätilojen vuokrat - tapahtuma -avustukset - asioimiskuljetukset hankkeiden toteuttaminen - Monitoimiset kylät elinkeinojen kehittäjänä (2000 2002,ESR) - Elinvoimaa yhteistyöstä hanke (2003 2004, Leader) - Kyläpalvelut arjen turvana hanke (2009 2012, Emotr) Tekoja luokaa maita valaiskaa, Itäisen Rovaniemen kehittämissuunnitelma 2007 2013, joka on laadittu yhteistyössä alueen asukkaiden ja aluelautakunnan kanssa

Aluepalvelupiste Siula Perustettu Monitoimiset kylät -hankkeen aikana v. 2000 Kävijämäärät: ensimmäinen vuosi n.1000, v. 2010 n. 5000 asiakasta Kaksi osa-aikaista työntekijää (Siula ja kirjasto), lisäksi hankkeiden aikana yksi Palveluita alueen asukkaille, mökkiläiselle, matkailijalle ja ohikulkijalle: - asiakaspääte (Osviitta) asioinnin tuki - kyläkirjasto - lomakkeet (kpki, vero, kela ym.) sekä informaatio - kopiointipalvelut - lääkekaappi (Saarenkylän apteekin alainen) - kalastusluvat (Metsähallitus, Viirin Osakaskunta) - käsityöpaja Paula (alueen kädentaitajien tuotteet) - matkailuinfo ja materiaali - kehittämistoiminta - hanketoimisto

Kyläpalvelut arjen turvana hanke Kyläpalvelut arjen turvana -hankkeen tavoitteena on Yläkemijoen asukkaiden palvelujen saatavuuden, asumisviihtyvyyden ja normaalin arjen turvan parantaminen. Toimenpiteillä tuetaan asukkaan arjessa selviytymistä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Uusia toimintamalleja kehitetään yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja asukkaiden kanssa, mm. naapuriapu- ja kotiapupalvelut sekä perheaputoiminnan kehittäminen. Vertaiskylätoimintaa tehdään Rovaniemen muiden kyläalueiden, josta esim. Kyläparlamentin järjestelyt. Tehdään kylien turvallisuussuunnittelua, joka liitetään osaksi Yläkemijoen kehittämissuunnitelmaa. Vahvistetaan verokostomaista toimintaa palveluiden kehittämisessä sekä tuottamisessa.

Saavutettuja tuloksia Asukkaiden kouluttaminen (mm. osuuskunta, yrittäjä, atk) Siulan perustaminen ja toiminnan kehittäminen Uusia työpaikkoja ja uusi yritys (Osk ja Siula) Uusia tuotteita matkailu ja käsityö Kylätoiminnan kattojärjestön perustaminen Kehittämissuunnitelman laatiminen Kylien välisen yhteistyön edistäminen Tutkimuksen toteuttaminen Uusien toimintamallien kehittäminen Kehittämistyön jatkuvuuden varmistaminen - lautakunnan kehittämistoiminta Verkostotoiminnan edistäminen Hankeyhteistyön kautta saavutetut hyödyt

Yläkemijoen kehittämissuunnitelman pääpainoalueet: 1. Toimivat lähipalvelut 2. Kehittyvät elinkeinot 3. Viihtyisä ja vetovoimainen asuinympäristö Kehittämissuunnitelman osakokonaisuudet, lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet sekä arviointikriteerit rakentuvat näkemykseen, että alueen kehittämishaasteisiin vastataan kahdelta suunnalta: 1. Asukkaat, yhteisöt, yritykset ja järjestöt edustavat asukaslähtöistä näkökulmaa ja 2. Yläkemijoen aluelautakunta tarkastelee kehittämiskohteita kunnallisen päätöksentekijän näkökulmasta ja linjaa toimenpiteitä, jolla aluehallintoa vahvistetaan ja kehitetään.

Tätä päivää ja tulevaisuutta Vahvuudet toimiva lautakuntamalli lähidemokratian toteutuminen palvelutarpeiden nopea reagointi asiakaslähtöiset palvelut alueellinen palvelupiste yritystoiminta kehittämistoiminnan jatkuvuus hankeosaaminen järjestötoiminta asuinympäristö Uhat lautakuntauudistus keskitetty päätöksenteko palveluiden keskittäminen hankintalain tulkinta palvelurakenteen rappeutuminen kylien kehittämistoiminnan tukijärjestelmän loppuminen kylien tonttipolitiikka kylien autioituminen

Kommentteja Rovaniemen alueiden käytön strategiasta = Yleiskaavoitusta edeltävä toimintasuunnitelma, joka hahmottaa vuoteen 2020 ulottuvia tavoitteita ja visioita - tavoitteena vuorovaikutteisuus ja osallistavuus - määritteli kolme aluerakenteen vaihtoehtoa: a) hajautunut aluerakenne, b) vyöhykemalli, c) keskittyvä aluerakenne Kysymyksiä: Valittu vaihtoehto: Hajautuneen aluerakenteen ja vyöhykemallin yhdistelmä. Rovaniemellä varaudutaan kuitenkin väkiluvun kasvuun keskustassa ja uusien asuntoalueiden kaavoittamiseen. Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa? Miten on ymmärrettävä aluerakenteelle ja kunnalliselle päätöksenteolle erilaisia pakkoja tuottaviksi väitetyt megatrendit? -esimerkiksi globalisaatio pitää sisällään paikallisidentiteettien nousun. -itsensä toteuttavien ennusteiden ongelma Miten pitkälle voidaan mennä aluerakenteen tiivistämisessä? - teknis-taloudellinen tehokkuus siirtäisi meidät kaikki Salpausselän eteläpuolelle.

Puhe palvelukylistä Aluestrategian perusselvitykset puhuvat kuudesta keskuskylästä, joilla sijaitsevat peruspalvelut palvelevat ympäröivää maaseutua Käytännöksi on tullut puhua palvelukylistä, joihin kehittämistoimet esim. kaavoitusohjelman mukaan tulee kohdistaa Käytännössä palvelukyliä tyhjennetään näistä aikanaan määritellyistä peruspalveluista Palvelukylän käsitteeseen ei haluta päätöksenteossa sitoutua Palvelukylä nykyisellään ainoastaan lisää maaseudun sisäistä epätasaarvoa muun maaseudun joutuessa kielletyn asumisen alueeksi

Kehittämisehdotuksia lautakunnan roolia kaupungin tilaaja-tuottajaorganisaatiossa voisi painottaa kehittäjäorganisaationa kyläalueiden erityspiirteiden ja tarpeiden esilletuominen sekä huomioiminen palvelutuotannossa kyläalueiden kehittämissuunnitelmat osaksi kaupunkistrategiaa maaseutuohjelma paikallinen päätöksenteko talousvastuu vapaaehtoistoiminnan taloudellinen tukeminen mm. naapuriapu alueelliset palvelupisteet / kehittämiskeskukset kylätalkkaritoiminta kaupungin tuottamaksi palveluksi kuntarajat ylittävä yhteistyö palvelujen järjestämisessä kuntien reunaalueilla

Yläkemijoen aluelautakunta: Miksi näin? Valtakunnallisesti arvotettu malli miksi ei omassa kaupungissa? Vuodesta 1993 toimintaa kehitetty miksi lakkautumisuhka? Hyväksi havaittu - miksi ei herätä virkamiesten ja päättäjien kiinnostusta? Käytännössä kokeiltuja ja toimivia palveluita miksi ei oteta mallia? Asettaa kyläalueet eriarvoiseen asemaa miksi mallia ei voida toteuttaa muilla kyläalueilla? Onko kysymyksessä raha, tasa-arvo vaiko tahto?

Malli toimii Paikallista kehittämistyötä on tehty jo 18 vuotta ja toiminnalla on voitu osoittaa, että malli toimii sekä lähidemokratia toteutuu ja näin ollen tukee kylien elävänä säilymistä Olisiko tämä malli Kylien Rovaniemeä?

Visio 2020 Vuonna 2020 Yläkemijoki on itäisen Rovaniemen vetovoimainen maaseutualue, jossa on hyvät palvelut ja uudenlaista yrittäjyyttä

LISÄTIETOA JANOAVILLE Yhteystietoja: YLÄKEMIJOEN ALUETOIMISTO Vanttauskuru 5, 97625 Vanttauskoski etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi puh. 016 322 5180 INFOPISTE SIULA Vanttausjärventie 7, 97625 Vanttauskoski puh. 050 567 9999 info.siula@gmail.com Kyläpalvelut arjen turvana hanke marita.ulusoy@rovaniemi.fi puh. 041 456 1339

Kyläparlamentti yhteistyössä Rovaniemen kyläalueet - Alakemijoki - Ounasjoki - Ranuantien suunta - Sodankyläntien suunta - Yläkemijoki - Kyläpalvelut arjen turvana hankkeen vertaiskylätoiminta Lapin liitto Mennään kylään! hanke Lappilaiset kylät ry. Rovaniemen kaupunki