Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012 Toimialapäällikkö Markku Alm
Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2011, % (suluissa prosenttiosuuden muutos vuodesta 2010) Muut energialähteet 2,2 % Puupolttoaineet 22,2 % (+3,2 %) Öljy 24,1 % (- 1,6 %) Vesi- ja tuulivoima 3,3 % (0 %) Sähkön nettotuonti 3,6 % (+ 38,4 %) Turve 6,3 % (-3 %) Ydinenergia 17,5 % (+ 6 %) Maakaasu 9,6 % (- 6,7 %) Hiili 10,8 % (- 16,2 %) Kokonaisenergiankulutus 407 TWh vuonna 2010 ja 386 TWh vuonna 2011 (- 5 % lasku) Lähde: Tilastokeskus, energiaennakko.
Uusiutuvien energialähteiden käytön osuus vuonna 2010, % (muutos vuodesta 2009) Puun pienpoltto 16,2 % (-0,4 %) Muu uusiutuva 8,1 % (-3,7 %) Vesi- ja tuulivoima 12,2 % (-1,0 %) Teollisuuden puutähteet 29,5 % (+1,6 %) Metsäteollisuuden jäteliemet 34 % (+3,5 %) Puubiomassan osuus 79,7 % uusiutuvista Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Metla Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2011
Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2011 Lähde: Metla, lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset.
Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000 2011 Lähde: Metla, lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset.
Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000-2011, 1000 m³ Lähde: Metla.
Uusia ja tulevia biolämpö- ja voimalaitoksia Kuopio, Haapaniemi 162 MW Taivalkoski 12 MW Porvoo 50 MW Oulu, Laanila 55 MW Hämeenkyrö 67 MW Järvenpää 76 MW Lohja 26 MW Turku, Varissuo 12 MW Karhula 18 MW Rovaniemi 225 MW Yhteensä 773 MW
Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja laitosten kiinteän polttoaineen kattilateho yhtiömuodoittain vuoden 2011 lopussa Lähde: Työtehoseura
Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä ja metsähakkeen käyttömäärä 1992-2011 Lähde: Työtehoseura
Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2011 lopulla Lähde: Työtehoseura
Tuulivoimahankkeet 2012 Suomen Tuulivoimalaitokset Elokuu 2012 (2011): 234 MW (199 MW) 145 tuulivoimalaa (131 voimalaa) Vuonna 2012 jo rakennettu Simo (6 kpl, 18 MW, Tuuliwatti, Vestas) Vaasa (1 kpl, 3,6 MW, Mervento) Huittinen (2 kpl, 3,6 MW, Lännen Lintu) Hamina (4 kpl, 8 MW, Suomen Voima, Hyundai) Kemi (1 kpl, 2 MW, Sumituuli, Hyundai) Lähde: Suomen tuulivoimayhdistys
- Tuulivoiman osalta vuoden 2011 tulokset olivat laihoja ja vuoden 2012 näkymätkään eivät tuo merkittävää parannusta tilanteeseen. - Uusia tuulivoimaloita ja puistoja rakennettaneen siten, että nykyistä tuulivoiman tuotantokapasiteettia (197 MW) voidaan lisätä noin 100 MW:lla (297 MW) vuonna 2012. - Nykyistä nopeampaa kehitystä jarruttavat hankkeiden kaavoitus, YVA, lentoestelupakäytännöt ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. - - Selvitysmies Lauri Tarastin keväisen Tuulivoimaa edistämään - selvitystyön tulokset ovat käytettävissä ja asetetun seurantaryhmän mukaan ensimmäisiä muutoksia menettelyihin on saatu ja seitsemän Tarastin ehdotusta on jo toteutettu.
Tuulta päin Rakenteilla 2012 / 2013 Vuosi 2012 Ii Olhava: 8 kpl, 24 MW, Tuuliwatti (Vestas) Tervola: 10 kpl, 30 MW, Tuuliwatti ( ) Vuosi 2013: Hamina: 2 kpl, 6 MW, Haminan Energia (WinWinD?) Honkajoki: 9 kpl, 22 MW, Taaleritehdas (Nordex) Kemi, 3 kpl, 9 MW, Innopower Kristiinankaupunki, 6 kpl, 18 MW, Innopower Lappeenranta: 7 kpl, 21 MW, Tuulisaimaa (Alstom) Merijärvi: 6 kpl, 14 MW, Herrfors (Siemens?) Raahe 7 kpl, 14 MW, Puhuri (Siemens) Raahe: 1 kpl, 3 MW, EverGreen Investment Lähde: Suomen tuulivoimayhdistys
Biokaasu Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita Vuonna 2010 Suomessa oli rekstorilaitoksia yhteensä 29, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 11 Kaatopaikkakaasua kerättiin 33 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa oli 62 biokaasulaitosta vuonna 2010 Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina Biojätteiden ja maatalouden lannan hyödyntäminen energiantuotannossa omaavat erittäin suuren tulevaisuuden mahdollisuuden Merkittävämpi kotimainen kone- ja laitevalmistus tulisi saada alkuun
Lähde: Suomen ympäristökeskus. Kuva: Kirsi Merilehto
Etanoli * Suomen viljataseen mukaan 2-3 etanolitehtaan raakaaineen tarve pystyttäisiin vuosittain täyttämään Suomessa syntyvällä ylijäämäviljalla * Suomen viljan ylituotanto ja vientitarve on vuosittain 600 1000 milj. kg, josta suurin osa tuotetaan Lounais- Suomessa * Suomessa on selkeästi viljan ylituotantoa ja viljamarkkinat toimivat huonosti. * Etanolitehtaiden avulla voitaisiin vähentää merkittävästi valkuaisrehun tuontitarvetta. (Vehnä/Ohra) * Etanolin tuotannon aloittamisen edellytys on EU:n kestävyyskriteerien täyttäminen!!! Viljaraaka-aineen hinnan suojaus mahdollista vain vehnällä Tällä hetkellä vireillä 3 etanolitehdashanketta Syksyn 2012 kuluessa saataneen ensimmäinen investointipäätös viljapohjaisen etanolituotannon aloittamisesta Lounais-Suomessa.
Polttoaine-etanolin tarve Suomessa Bensiinin kulutus 2010 oli 2236 milj. ltr Etanolin käyttö vuonna 2010 oli 188 milj. ltr Käyttö kasvoi vuonna 2011 tasolle 220 milj. ltr Käyttötavoite vuonna 2020 on 450 milj. ltr (20 % energiasta)
EU:n etanolin tuotanto vuosina 2004-2009 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tuotanto milj. ltr Lähde: RFA, International Trade Commission.
Maailman etanolin tuotanto vuonna 2010, miljoonaa litraa 60000 50000 51940 40000 30000 26199 20000 10000 0 4455 2052 1351 250 USA Brasilia Euroopan Unioni Kiina Kanada Australia Maailman etanolin tuotanto vuonna 2010, milj. ltr Lähde: RFA, International Trade Commission.
EU:n uusiutuvan energian käyttövelvoitteet Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % vähennys vuoden 1990 tasosta Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020 Suomen osuus taakanjaosta 38 % Liikenteen biopolttoaineet: 10 % vuonna 2020, kaikille sama, Suomi 20 %, jakeluvelvoitteen täyttö mahdollista vain kestävyyskriteerit täyttävillä polttoaineilla
EU:n uusiutuvan energian käyttötavoitteet EU:n Suomelle asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttövelvoite vuoteen 2020 mennessä avaa toimialan yrityksille uusia markkinoita. Edellisenä 12 vuotena uusiutuvien energioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Tätä kehitystä auttoi merkittävästi metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu kotimaassa. Tämä ei enää ole mahdollista. Nyt seuraavina vuosina uusiutuvan energian lisäystarve on vähintään yhtä suuri (pitkänajan ilmasto ja energiastrategia). Tavoitteet on toteutettava kaikkien tuotantomuotojen osalta, jotta maali voidaan saavuttaa.
Uusiutuvien tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia Päivitettävänä olevan ilmasto- ja energiastrategian toimenpidevalikko yhdistettynä tulevan EU-ohjelmakauden painotuksiin (vähähiilisen talouden edistäminen) ja rahoitusmahdollisuuksiin luovat merkittäviä mahdollisuuksia uusiutuvan energian toimialan yrityksille Toimialan lähitulevaisuuden kannalta merkittävimpiä asioita ovat tuulivoimatuotannon tavoitteiden mukainen lisääminen vuosittain (tavoitteena 2600 MW:n nimellisteho ja 6 TWh:n tuulivoimatuotanto vuoteen 2020 mennessä) ja uusien puuraaka-aineeseen perustuvien biojalostamojen rahoituspäätökset jo kuluvan syksyn aikana. EU:n komissio tekee päätökset NER-300 hankkeista lokakuussa. Suomesta rahoitusta tavoitteli kolme investointiaihiota. Ennakkotiedon mukaisesti vain Vapon esittämä hanke olisi saamassa rahoituksen, joka on suuruudeltaan 100 miljoonaa euroa. Yksittäisen NER-investoinnin koko on noin 500 miljoonaa euroa ja tuulivoimatuotannon lisääminen tavoitteen edellyttämässä määrin takaisi vuosittain noin 450 miljoonan euron investoinnit. Myös pienistä puroista muodostuvat suuret virrat Jokaisen energiankuluttajan omilla energiansäästöön ja - kulutukseen vaikuttavilla toimilla on suuri merkitys kokonaisuuden ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta
Uusiutuvan energian tavoitteet energialähteittäin ja loppukulutus tavoiteurassa, TWh Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. 2005 2006 2020 Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43,3 38 38 Teollisuuden tähdepuu 23,1 26,7 22 22 Yhteensä 59,8 70,0 60 60 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11,3 14 14 Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7,2 18 21 Puun pienkäyttö 13,4 13,6 12 13 Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102,7 115 128 - josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19,3 33 37 Uusiutuvan energian loppukulutus 86 92 106 118