Sisältö 1/18 Hakemisto

Samankaltaiset tiedostot
Suurin yhteinen tekij ja pienin yhteinen jaettava 47

Matematiikka. Matematiikan pitkä oppimäärä. Pakolliset kurssit

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat

MATEMATIIKKA. MAA Matematiikan pitkä oppimäärä

Hakemisto 1/23 Sisältö A B C D E F G H I J Ka Kl Ko Kä L M N O Pa Pl Po Pä R S T U V W Y Ä

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

Matematiikan pitkä oppimäärä

Luonnos pitkän matematiikan opetussuunnitelmaksi. Pitkän matematiikan pakollinen oppimäärä

Matematiikan pitkä oppimäärä

5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

3. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3) Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku

PITKÄ MATEMATIIKKA. Pakolliset kurssit

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8)

Ehdotus vuonna 2016 voimaan astuvaksi pitkän matematiikan opetussuunnitelmaksi

MATEMATIIKKA VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Lyhyt matematematiikka. Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla

Reaaliluvut 1/7 Sisältö ESITIEDOT:

Funktion määrittely (1/2)

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista

Geogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen

Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin

Reaalifunktiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: funktiokäsite

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Koordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Suora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Kurssit MAA1 MAA14 ja MAB1- MAB9 arvostellaan numeroarvosanalla Soveltava kurssi MAA 15 arvostellaan suoritettu / hylätty.

MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa.

Differentiaalilaskenta 1.

Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / 3

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Funktion raja-arvo 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta

Merkitys, arvot ja asenteet 7 Ei vaikuta arvosanan

5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

cos x cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali

(x 0 ) = lim. Derivoimissääntöjä. Oletetaan, että funktiot f ja g ovat derivoituvia ja c R on vakio. 1. Dc = 0 (vakiofunktion derivaatta) 2.

Algoritmit C++ Kauko Kolehmainen

Funktiot ja raja-arvo P, 5op

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

3.6 Matematiikka. Esimerkkien ja sovellustehtävien avulla kestävän kehityksen näkökulma tulee esille kursseissa MAA6 ja MAA8 sekä MAB3 ja MAB5.

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo

6.4 Matematiikka. Arviointi

6.4 Matematiikka. Arviointi

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka

Oletetaan, että funktio f on määritelty jollakin välillä ]x 0 δ, x 0 + δ[. Sen derivaatta pisteessä x 0 on

Hyvä uusi opiskelija!

Aloitustunti MAA22 Starttikurssi pitkän matematiikan opiskeluun

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

Matematiikka. Aineen kuvaus

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

ja sitten. Kosketuskynä on upotettuna laskimen päädyssä ja ponnahtaa esiin, kun sitä hieman painetaan sisäänpäin.

Kompleksianalyysi Funktiot

5 Differentiaalilaskentaa

* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat

Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö ESITIEDOT: trigonometriset funktiot

MAB 9 kertaus MAB 1. Murtolukujen laskutoimitukset: Yhteen- ja vähennyslaskuissa luvut lavennettava samannimisiksi

Laaja-alaiseen osaamiseen liittyvät painotukset matematiikassa vuosiluokilla 1-9

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

reaalifunktioiden ominaisuutta, joiden perusteleminen on muita perustuloksia hankalampaa. Kalvoja täydentää erillinen moniste,

MATEMATIIKKA/Vuosiluokat 7-9

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori

1 Peruslaskuvalmiudet

Matematiikan tukikurssi

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Johdatus yliopistomatematiikkaan, 2. viikko (2 op)

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Funktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty a) = keskipistemuoto.

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Integraalilaskenta. Markus Hähkiöniemi Satu Juhala Petri Juutinen Sari Louhikallio-Fomin Erkki Luoma-aho Terhi Raittila Tommi Tikka

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Derivaatta 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, funktion raja-arvo

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

Transkriptio:

Sisältö 1/18 Hakemisto Sisällön pääryhmät Luvut Potenssit ja polynomit Yhtälöt ja epäyhtälöt Funktio Alkeisfunktiot Lukujonon ja funktion raja-arvo Derivaatta Integraali Geometrian peruskäsitteet Geometriset probleemat Kulma, kolmio, monikulmio ja -tahokas Käyrät ja pinnat Tangentti ja normaali, geometriset kuvaukset Pinta-aloja ja tilavuuksia Diskreettiä matematiikkaa Todennäköisyys Matematiikka tieteenä Kansisivu Tietosanakirjan taustat ja tekijät

Sisältö 2/18 Hakemisto Luvut Reaaliluvut Reaalilukujoukko Luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut Irrationaaliluvut Desimaaliesitys Rationaali- ja irrationaalilukujen tiheys Algebralliset luvut ja transkendenttiluvut Reaaliluvun itseisarvo Luku π Luvun π määritelmä Luvun π laskeminen alkeellisesti Sarjakehitelmiä luvulle π Luvun π historiaa Neperin luku e Neperin luvun määritelmä Neperin luvun arvon laskeminen Neperin luvun historiaa Summa ja tulo Laskulait Summamerkintä Tulomerkintä Summamerkinnällä laskeminen Keskiarvo Aritmeettinen keskiarvo Geometrinen keskiarvo Murtoluvut Murtoluvuilla laskeminen Esimerkki murtolukualgebrasta Alkutekijät Alkuluvut Jaollisuussäännöt Suurin yhteinen tekijä ja pienin yhteinen jaettava Salakirjoitus Lukujärjestelmät Kymmenjärjestelmä Muut lukujärjestelmät Esimerkkejä lukujärjestelmistä Kompleksiluvut Kompleksitaso Kompleksilukujen yhteen- ja vähennyslasku Kompleksilukujen kertolasku Liittoluku; kompleksilukujen jakolasku Kompleksiluvun napakulma Kiertotekijä; Eulerin kaava

Sisältö 3/18 Hakemisto Potenssit ja polynomit Potenssi Kokonaislukupotenssit Murtopotenssit Irrationaalinen potenssi Negatiivisten ja kompleksilukujen potenssit Juuret Juuret Juurifunktiot Juurifunktion määritelmän laajennus Polynomit Polynomi Binomikaava Polynomien jakolasku Polynomifunktio Polynomien tekijöihin jako Polynomien alkeellinen tekijöihin jako Reaali- ja kompleksikertoiminen tekijöihin jako Tekijöihin jako polynomin nollakohtien avulla Polynomin nollakohdat ja kertoimet

Sisältö 4/18 Hakemisto Yhtälöt ja epäyhtälöt Yhtälöt Yhtälö Yhtälöiden sieventäminen Eri tyyppisiä yhtälöitä Polynomiyhtälöt Ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt Korkeampien asteiden yhtälöt Algebran peruslause Juuriyhtälöt Juuriyhtälön ratkaiseminen Esimerkki juuriyhtälön ratkaisusta Itseisarvoyhtälöt Itseisarvoyhtälön ratkaiseminen Itseisarvoyhtälön ratkaiseminen tapa 1 Itseisarvoyhtälön ratkaiseminen tapa 2 Graafinen esitys itseisarvoyhtälön ratkaisemisessa Transkendenttiyhtälöt Transkendenttiyhtälöt Yhtälöryhmät Yhtälöryhmä Yhtälöryhmän ratkaiseminen Esimerkki 1 yhtälöryhmän ratkaisemisesta Esimerkki 2 yhtälöryhmän ratkaisemisesta Esimerkki 3 yhtälöryhmän ratkaisemisesta Esimerkki 4 yhtälöryhmän ratkaisemisesta Epäyhtälöt Epäyhtälö Epäyhtälöiden ratkaiseminen Esimerkki 1 epäyhtälöistä Esimerkki 2 epäyhtälöistä Esimerkki 3 epäyhtälöistä Esimerkki 4 epäyhtälöistä Esimerkki 5 epäyhtälöistä

Sisältö 5/18 Hakemisto Funktio Funktiokäsite Funktiokäsitteen määrittely Esimerkkejä funktioista Surjektio, injektio, bijektio Yhdistetty funktio Käänteisfunktio Funktion kuvaaja Reaalifunktiot Reaalifunktion käsite; alkeisfunktiot Funktion kasvavuus ja vähenevyys Funktion jaksollisuus; parillisuus ja parittomuus Reaalifunktion käänteisfunktio Käänteisfunktion kuvaaja

Sisältö 6/18 Hakemisto Alkeisfunktiot Rationaalifunktiot Rationaalifunktion lauseke Asymptootit Eksponenttifunktio Eksponenttifunktion määrittely ja perusominaisuudet Yleisen eksponenttifunktion lausuminen Neperin luvun avulla Eksponenttifunktio sovelluksissa Logaritmifunktio Logaritmifunktion määrittely Logaritmin laskusäännöt Eksponentti- ja logaritmiyhtälöt Logaritmifunktion historiaa Trigonometriset funktiot Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa Trigonometristen funktioiden tärkeät arvot Trigonometristen funktioiden yleinen määrittely Trigonomteristen funktioiden perusominaisuudet Trigonometristen funktioiden merkkikaaviot Trigonometristen funktioiden kuvaajat Trigonometristen funktioiden historiaa Trigonometrian kaavat Ulkoa muistettavat peruskaavat Helposti johdettavat kaavat Trigonometristen funktioiden lausuminen toistensa avulla Trigonometriset yhtälöt Esimerkki 1 trigonometrisesta yhtälöstä Esimerkki 2 trigonometrisesta yhtälöstä Arcus-funktiot Arcus-funktioiden määritelmät Arcus-funktioiden kuvaajat; päähaarat ja sivuhaarat Arcus-funktioita koskevia kaavoja Hyperbelifunktiot Hyperbelifunktioiden määrittely Ketjukäyrä ja katenoidi Hyperbelifunktiot ja trigonometriset funktiot Hyperboliset kaavat Area-funktiot Area-funktioiden määritelmät Area-funktioiden kuvaajat Area-funktioiden lausuminen logaritmin avulla

Sisältö 7/18 Hakemisto Lukujonon ja funktion raja-arvo Lukujonot Lukujonon käsite Eksplisiittisesti ja rekursiivisesti määritellyt lukujonot Aritmeettinen ja geometrinen jono Lukujonon raja-arvo Esimerkki lukujonon raja-arvosta Lukujonon raja-arvon määritelmä Lukujonon suppeneminen ja hajaantuminen; raja-arvo Lukujonon raja-arvon laskeminen Esimerkkejä lukujonojen raja-arvoista Lukujonojen standardiraja-arvoja Alaraja-arvo ja yläraja-arvo Sarjat Sarjan käsite ja suppeneminen Esimerkki 1 sarjoista Esimerkki 2 sarjoista Geometrinen sarja Funktion raja-arvo Esimerkki funktion raja-arvosta Funktion raja-arvon määritelmä Toispuoliset raja-arvot; raja-arvo ja raja-arvo äärettömyydessä Funktioiden raja-arvon laskeminen Esimerkkejä funktioiden raja-arvoista Funktioiden standardiraja-arvoja Funktion jatkuvuus Jatkuvuuden määritelmä Esimerkkejä funktioiden epäjatkuvuuksista: hyppyepäjatkuvuus Lisäesimerkkejä funktioiden epäjatkuvuuksista

Sisältö 8/18 Hakemisto Derivaatta Derivaatta Derivaatan määritelmä Derivoituvuus Differentiaali Korkeammat derivaatat Esimerkkejä derivaatan laskemisesta erotusosamäärän raja-arvona Derivaatan historiaa Derivointisäännöt Summan, vakiokerrannaisen, tulon ja osamäärän derivaatta Yhdistetyn funktion derivaatta Käänteisfunktion derivointi Implisiittinen derivointi Alkeisfunktioiden derivaatat Luettelo derivaatoista Derivaattojen johtamisesta: standardiraja-arvojen käyttö Derivaattojen johtamisesta: käänteisfunktiot Maksimit ja minimit Funktion kasvavuus ja vähenevyys; paikalliset ääriarvot Ääriarvon laadun tutkiminen Absoluuttinen maksimi ja minimi Esimerkki 1 maksimien ja minimien laskemisesta Esimerkki 2 maksimien ja minimien laskemisesta Käyrän kuperuus Käyrän kuperuus Käännepiste Nopeus ja kiihtyvyys Hetkellinen nopeus ja kiihtyvyys Esimerkki nopeuden laskemisesta Newtonin iteraatio Newtonin iteraatiomenetelmän idea Newtonin iteraation kaavat Esimerkki Newtonin iteraatiosta Vaihtoehtoinen tapa johtaa iteraatiokaavat Differentiaaliyhtälöt Differentiaaliyhtälön käsite Esimerkki 1 differentiaaliyhtälöistä Esimerkki 2 differentiaaliyhtälöistä

Sisältö 9/18 Hakemisto Integraali Integraalifunktio Integraalifunktion käsite Suoria integrointikaavoja I Suoria integrointikaavoja II Integraalifunktion jatkuvuudesta Määrätty integraali Määrätyn integraalin määrittely Esimerkki 1 Riemannin summasta Esimerkki 2 Riemannin summasta Määrätyn integraalin ja integraalifunktion yhteys Määrätyn integraalin laskusäännöt Esimerkkejä määrätyn integraalin laskemisesta Ympyrän alan laskeminen integroimalla Määrätyn integraalin historiaa Integroimistekniikkaa Sijoitusmenettely Esimerkkejä sijoitusmenettelystä I Esimerkkejä sijoitusmenettelystä II Osittaisintegrointi Esimerkkejä osittaisintegroinnista Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen Tasoalueen pinta-ala Esimerkki pinta-alan laskemisesta Tilavuuden laskeminen Esimerkki tilavuuden laskemisesta Pyörähdyspinnan ala Esimerkki pyörähdyspinnan alan laskemisesta Massakeskipiste Massakeskipisteen määrittely Esimerkki massakeskipisteen laskemisesta Hitausmomentti Hitausmomentin määrittely Esimerkki hitausmomentin laskemisesta

Sisältö 10/18 Hakemisto Geometrian peruskäsitteet Geometria Geometrian synty Paralleeliaksiooma; erilaisia geometrioita Euklidinen ja epäeuklidinen geometria Projektiivinen geometria Koordinaatistot Koordinaatiston ja koordinaattien käsite Suorakulmainen koordinaatisto tasossa Suorakulmainen koordinaatisto avaruudessa Tason napakoordinaatisto Lieriökoordinaatit Pallokoordinaatit Vektori Vektorikäsite Vektorien yhteenlasku ja skalaarilla kertominen Vektorit koordinaatistossa Vektorialgebra Skalaaritulo Vektorin komponentti Vektoritulo Vektoritulon laskeminen Kolmitulot Determinantti Determinantti Piste Pisteen identifiointi Pisteen paikkavektori erilaisissa koordinaatistoissa Kahden pisteen etäisyys Suora Suora geometrisena peruskäsitteenä Suoran vektoriesitys Suoran yhtälö Suoran kulmakerroin Kulmakertoimen laskeminen Taso Taso geometrisena peruskäsitteenä Tason vektoriesitys Tason yhtälö Koordinaattiakseleiden ja -tasojen suuntaiset tasot Suora kolmiulotteisessa avaruudessa

Sisältö 11/18 Hakemisto Geometriset probleemat Geometriset probleemat Geometristen probleemojen tyypit Geometristen probleemojen ratkaisumenetelmät Synteettistä geometriaa Esimerkki 1 synteettisestä geometriasta Esimerkki 2 synteettisestä geometriasta Analyyttista geometriaa Esimerkki 1 analyyttisestä geometriasta Esimerkki 2 analyyttisestä geometriasta Vektorigeometriaa Esimerkki 1 vektorigeometriasta Esimerkki 2 vektorigeometriasta Esimerkki 3 vektorigeometriasta Algebralliset menetelmät geometriassa Esimerkki 1 algebrallisista menetelmistä geometriassa Esimerkki 2 algebrallisista menetelmistä geometriassa Esimerkki 3 algebrallisista menetelmistä geometriassa

Sisältö 12/18 Hakemisto Kulma, kolmio, monikulmio ja -tahokas Kulma Tasokulma Kulman mittaaminen Avaruuskulma Diedrikulma Kolmio Kolmio: perusominaisuudet Tasakylkinen, tasasivuinen, suorakulmainen kolmio Kolmioiden yhtenevyys Yhtenevyyslauseet I Yhtenevyyslauseet II Kolmioiden yhdenmuotoisuus Yhdenmuotoisuuslauseet Kulmanpuolittajat ja keskijanat Korkeusjanat ja keskinormaalit Sinilause ja kosinilause Sini- ja kosinilauseen todistamisesta Pythagoraan lause Pythagoraan lause Muistikolmiot Pythagoraan lauseen historiaa Monikulmiot Monikulmio Avaruusmonikulmio Säännölliset monikulmiot Säännöllisten monikulmioiden laskemisesta Laatoituksista Monitahokkaat Monitahokas Säännölliset monitahokkaat Symmetrisistä monitahokkaista Säännöllisiä monitahokkaita on vain viisi

Sisältö 13/18 Hakemisto Käyrät ja pinnat Käyrä Tasokäyrä Parametriesityksen muodostaminen Avaruuskäyrä Käyrän tangentti Pinta Pinnan esitysmuodot Esimerkkejä pintojen parametriesityksistä Ympyrä Ympyrä ja sen yhtälö Ympyrän parametriesitys Sektori ja segmentti Kehäkulma Tangenttikulma Pisteen potenssi Pallo Pallon yhtälö Pallon tasoleikkaukset Geodeettiset viivat; pallokolmiot Kartio ja lieriö Kartio Katkaistu kartio Lieriö Toisen asteen käyrät Toisen asteen käyrä Ellipsi Hyperbeli Liittohyperbeli ja asymptootit Paraabeli Kartioleikkaukset Kartioleikkausten napakoordinaattiyhtälöt Toisen asteen pinnat Toisen asteen pinta Ellipsoidi Hyperboloidit Paraboloidit Lieriöt

Sisältö 14/18 Hakemisto Tangentti ja normaali, geometriset kuvaukset Tangentti ja normaali Sekantti ja tangentti Tangenttitaso Normaali Projektio Geometriset kuvaukset Geometrinen kuvaus Euklidiset kuvaukset: siirto ja kierto Euklidiset kuvaukset: peilaus ja skaalaus Projektiokuvaukset Aksonometria; perspektiivikuvat Mandelbrotin joukko Mandelbrotin joukon kuva

Sisältö 15/18 Hakemisto Pinta-aloja ja tilavuuksia Pinta-aloja ja tilavuuksia Laskemisesta ja määrittelystä Tasokuviot Kappaleet I Kappaleet II

Sisältö 16/18 Hakemisto Diskreettiä matematiikkaa Joukko-oppi Joukon käsite Osajoukko Joukkoalgebraa Reaalilukujoukon välit Logiikka Formaali logiikka Propositiologiikka Esimerkki: epäsuora todistus Predikaattilogiikka Logiikka ja matematiikka Matemaattinen induktio Induktion periaate Esimerkki matemaattisesta induktiosta Lukumäärän laskeminen Samapituisten merkkijonojen lukumäärä I Samapituisten merkkijonojen lukumäärä II Joukon osajoukkojen lukumäärä Järjestysten eli permutaatioiden lukumäärä Järjestettyjen osajonojen lukumäärä p-alkioisten osajoukkojen eli kombinaatioiden lukumäärä Toisiaan leikkaavien joukkojen alkioiden lukumäärä Binomi- ja multinomikertoimet Kertoma Binomikertoimet Pascalin kolmio Multinomikertoimet

Sisältö 17/18 Hakemisto Todennäköisyys Todennäköisyyslaskenta Todennäköisyyslaskennan peruskäsitteet Todennäköisyysfunktio P Esimerkkejä kombinatorisesta todennäköisyyslaskennasta Ehdollinen todennäköisyys Tapahtumien riippumattomuus Stokastinen muuttuja Todennäköisyyslaskennan historiaa Todennäköisyysjakaumat Diskreetit jakaumat Jatkuvat jakaumat Kertymäfunktio Jakauman tunnusluvut Normaalijakauma Tilastomatematiikka Tilastodata Tilastodatan esittäminen Datan tunnusluvut Matemaattinen tilastotiede Estimointi Tilastollinen testaus Korrelaatio Korrelaatiokerroin

Sisältö 18/18 Hakemisto Matematiikka tieteenä Matematiikan merkinnät Yleistä matematiikan merkinnöistä Kreikkalaiset kirjaimet Matematiikka Matematiikan osa-alueet Mathematical Reviews -lehden ylimmän tason ryhmäjako Matematiikan varhaishistoria Matematiikan historia renessanssiajasta lähtien Matemaatikot Vanha aika, ennen Kristusta Vanha aika, jälkeen Kristuksen Keskiaika 1500-luku 1600-luvun alkupuoli 1600-luvun puoliväli 1600-luvun loppupuoli Valistusaika (1700-luku) Ranskan vallankumouksen ja Napoleonin aika 1800-luvun puoliväli 1800-luvun loppupuoli Vuosisadan vaihde 1800 1900 1900-luvun alku 1900-luvun puoliväli Kirjallisuutta