Suurin yhteinen tekij ja pienin yhteinen jaettava 47
|
|
- Aarno Lehtonen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 6 Sis lt 2/18 Luvut Reaaliluvut Reaalilukujoukko 23 Luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut 24 Irrationaaliluvut 25 Desimaaliesitys 26 Rationaali- ja irrationaalilukujen tiheys 27 Algebralliset luvut ja transkendenttiluvut 28 Reaaliluvun itseisarvo 29 Luku Luvun m ritelm 30 Luvun laskeminen alkeellisesti 31 Sarjakehitelmi luvulle 32 Luvun historiaa 33 Neperin luku e Neperin luvun m ritelm 34 Neperin luvun arvon laskeminen 35 Neperin luvun historiaa 36 Summa ja tulo Laskulait 37 Summamerkint 38 Tulomerkint 39 Summamerkinn ll laskeminen 40 Keskiarvo Aritmeettinen keskiarvo 41 Geometrinen keskiarvo 42 Murtoluvut Murtoluvuilla laskeminen 43 Esimerkki murtolukualgebrasta 44 Alkutekij t Alkuluvut 45 Jaollisuuss nn t 46 Suurin yhteinen tekij ja pienin yhteinen jaettava 47 Salakirjoitus 48 Lukuj rjestelm t Kymmenj rjestelm 49 Muut lukuj rjestelm t 50 Esimerkkej lukuj rjestelmist 51 Kompleksiluvut Kompleksitaso 52 Kompleksilukujen yhteen- ja v hennyslasku 53 Kompleksilukujen kertolasku 54 Liittoluku; kompleksilukujen jakolasku 55 Kompleksiluvun napakulma 56 Kiertotekij ; Eulerin kaava 57
2 7 Sis lt 3/18 Potenssit ja polynomit Potenssi Kokonaislukupotenssit 58 Murtopotenssit 59 Irrationaalinen potenssi 60 Negatiivisten ja kompleksilukujen potenssit 61 Juuret Juuret 62 Juurifunktiot 63 Juurifunktion m ritelm n laajennus 64 Polynomit Polynomi 65 Binomikaava 66 Polynomien jakolasku 67 Polynomifunktio 68 Polynomien tekij ihin jako Polynomien alkeellinen tekij ihin jako 69 Reaali- ja kompleksikertoiminen tekij ihin jako 70 Tekij ihin jako polynomin nollakohtien avulla 71 Polynomin nollakohdat ja kertoimet 72
3 8 Sis lt 4/18 Yht l t ja ep yht l t Yht l t Yht l 73 Yht l iden sievent minen 74 Eri tyyppisi yht l it 75 Polynomiyht l t Ensimm isen ja toisen asteen yht l t 76 Korkeampien asteiden yht l t 77 Algebran peruslause 78 Juuriyht l t Juuriyht l n ratkaiseminen 79 Esimerkki juuriyht l n ratkaisusta 80 Itseisarvoyht l t Itseisarvoyht l n ratkaiseminen 81 Itseisarvoyht l n ratkaiseminen 82 tapa 1 Itseisarvoyht l n ratkaiseminen 83 tapa 2 Graanen esitys itseisarvoyht l n ratkaisemisessa 84 Transkendenttiyht l t Transkendenttiyht l t 85 Yht l ryhm t Yht l ryhm 86 Yht l ryhm n ratkaiseminen 87 Esimerkki 1 yht l ryhm n ratkaisemisesta 88 Esimerkki 2 yht l ryhm n ratkaisemisesta 89 Esimerkki 3 yht l ryhm n ratkaisemisesta 90 Esimerkki 4 yht l ryhm n ratkaisemisesta 91 Ep yht l t Ep yht l 92 Ep yht l iden ratkaiseminen 93 Esimerkki 1 ep yht l ist 94 Esimerkki 2 ep yht l ist 95 Esimerkki 3 ep yht l ist 96 Esimerkki 4 ep yht l ist 97 Esimerkki 5 ep yht l ist 98
4 9 Sis lt 5/18 Funktio Funktiok site Funktiok sitteen m rittely 99 Esimerkkej funktioista 100 Surjektio, injektio, bijektio 101 Yhdistetty funktio 102 K nteisfunktio 103 Funktion kuvaaja 104 Reaalifunktiot Reaalifunktion k site; alkeisfunktiot 105 Funktion kasvavuus ja v henevyys 106 Funktion jaksollisuus; parillisuus ja parittomuus 107 Reaalifunktion k nteisfunktio 108 K nteisfunktion kuvaaja 109
5 10 Sis lt 6/18 Alkeisfunktiot Rationaalifunktiot Rationaalifunktion lauseke 110 Asymptootit 111 Eksponenttifunktio Eksponenttifunktion m rittely ja perusominaisuudet 112 Yleisen eksponenttifunktion lausuminen Neperin luvun avulla 113 Eksponenttifunktio sovelluksissa 114 Logaritmifunktio Logaritmifunktion m rittely 115 Logaritmin laskus nn t 116 Eksponentti- ja logaritmiyht l t 117 Logaritmifunktion historiaa 118 Trigonometriset funktiot Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa 119 Trigonometristen funktioiden t rke t arvot 120 Trigonometristen funktioiden yleinen m rittely 121 Trigonomteristen funktioiden perusominaisuudet 122 Trigonometristen funktioiden merkkikaaviot 123 Trigonometristen funktioiden kuvaajat 124 Trigonometristen funktioiden historiaa 125 Trigonometrian kaavat Ulkoa muistettavat peruskaavat 126 Helposti johdettavat kaavat 127 Trigonometristen funktioiden lausuminen toistensa avulla 128 Trigonometriset yht l t 129 Esimerkki 1 trigonometrisesta yht l st 130 Esimerkki 2 trigonometrisesta yht l st 131 Arcus-funktiot Arcus-funktioiden m ritelm t 132 Arcus-funktioiden kuvaajat; p haarat ja sivuhaarat 133 Arcus-funktioita koskevia kaavoja 134 Hyperbelifunktiot Hyperbelifunktioiden m rittely 135 Ketjuk yr ja katenoidi 136 Hyperbelifunktiot ja trigonometriset funktiot 137 Hyperboliset kaavat 138 Area-funktiot Area-funktioiden m ritelm t 139 Area-funktioiden kuvaajat 140 Area-funktioiden lausuminen logaritmin avulla 141
6 11 Sis lt 7/18 Lukujonon ja funktion raja-arvo Lukujonot Lukujonon k site 142 Eksplisiittisesti ja rekursiivisesti m ritellyt lukujonot 143 Aritmeettinen ja geometrinen jono 144 Lukujonon raja-arvo Esimerkki lukujonon raja-arvosta 145 Lukujonon raja-arvon m ritelm 146 Lukujonon suppeneminen ja hajaantuminen; raja-arvo Lukujonon raja-arvon laskeminen 148 Esimerkkej lukujonojen raja-arvoista 149 Lukujonojen standardiraja-arvoja 150 Alaraja-arvo ja yl raja-arvo 151 Sarjat Sarjan k site ja suppeneminen 152 Esimerkki 1 sarjoista 153 Esimerkki 2 sarjoista 154 Geometrinen sarja 155 Funktion raja-arvo Esimerkki funktion raja-arvosta 156 Funktion raja-arvon m ritelm 157 Toispuoliset raja-arvot; raja-arvo 1 ja raja-arvo rett myydess 158 Funktioiden raja-arvon laskeminen 159 Esimerkkej funktioiden raja-arvoista 160 Funktioiden standardiraja-arvoja 161 Funktion jatkuvuus Jatkuvuuden m ritelm 162 Esimerkkej funktioiden ep jatkuvuuksista: hyppyep jatkuvuus 163 Lis esimerkkej funktioiden ep jatkuvuuksista 164
7 12 Sis lt 8/18 Derivaatta Derivaatta Derivaatan m ritelm 165 Derivoituvuus 166 Dierentiaali 167 Korkeammat derivaatat 168 Esimerkkej derivaatan laskemisesta erotusosam r n raja-arvona 169 Derivaatan historiaa 170 Derivointis nn t Summan, vakiokerrannaisen, tulon ja osam r n derivaatta 171 Yhdistetyn funktion derivaatta 172 K nteisfunktion derivointi 173 Implisiittinen derivointi 174 Alkeisfunktioiden derivaatat Luettelo derivaatoista 175 Derivaattojen johtamisesta: standardiraja-arvojen k ytt 176 Derivaattojen johtamisesta: k nteisfunktiot 177 Maksimit ja minimit Funktion kasvavuus ja v henevyys; paikalliset riarvot 178 riarvon laadun tutkiminen 179 Absoluuttinen maksimi ja minimi 180 Esimerkki 1 maksimien ja minimien laskemisesta 181 Esimerkki 2 maksimien ja minimien laskemisesta 182 K yr n kuperuus K yr n kuperuus 183 K nnepiste 184 Nopeus ja kiihtyvyys Hetkellinen nopeus ja kiihtyvyys 185 Esimerkki nopeuden laskemisesta 186 Newtonin iteraatio Newtonin iteraatiomenetelm n idea 187 Newtonin iteraation kaavat 188 Esimerkki Newtonin iteraatiosta 189 Vaihtoehtoinen tapa johtaa iteraatiokaavat 190 Dierentiaaliyht l t Dierentiaaliyht l n k site 191 Esimerkki 1 dierentiaaliyht l ist 192 Esimerkki 2 dierentiaaliyht l ist 193
8 13 Sis lt 9/18 Integraali Integraalifunktio Integraalifunktion k site 194 Suoria integrointikaavoja I 195 Suoria integrointikaavoja II 196 Integraalifunktion jatkuvuudesta 197 M r tty integraali M r tyn integraalin m rittely 198 Esimerkki 1 Riemannin summasta 199 Esimerkki 2 Riemannin summasta 200 M r tyn integraalin ja integraalifunktion yhteys 201 M r tyn integraalin laskus nn t 202 Esimerkkej m r tyn integraalin laskemisesta 203 Ympyr n alan laskeminen integroimalla 204 M r tyn integraalin historiaa 205 Integroimistekniikkaa Sijoitusmenettely 206 Esimerkkej sijoitusmenettelyst I 207 Esimerkkej sijoitusmenettelyst II 208 Osittaisintegrointi 209 Esimerkkej osittaisintegroinnista 210 Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen Tasoalueen pinta-ala 211 Esimerkki pinta-alan laskemisesta 212 Tilavuuden laskeminen 213 Esimerkki tilavuuden laskemisesta 214 Py r hdyspinnan ala 215 Esimerkki py r hdyspinnan alan laskemisesta 216 Massakeskipiste Massakeskipisteen m rittely 217 Esimerkki massakeskipisteen laskemisesta 218 Hitausmomentti Hitausmomentin m rittely 219 Esimerkki hitausmomentin laskemisesta 220
9 14 Sis lt 10/18 Geometrian perusk sitteet Geometria Geometrian synty 221 Paralleeliaksiooma; erilaisia geometrioita 222 Euklidinen ja ep euklidinen geometria 223 Projektiivinen geometria 224 Koordinaatistot Koordinaatiston ja koordinaattien k site 225 Suorakulmainen koordinaatisto tasossa 226 Suorakulmainen koordinaatisto avaruudessa 227 Tason napakoordinaatisto 228 Lieri koordinaatit 229 Pallokoordinaatit 230 Vektori Vektorik site 231 Vektorien yhteenlasku ja skalaarilla kertominen 232 Vektorit koordinaatistossa 233 Vektorialgebra Skalaaritulo 234 Vektorin komponentti 235 Vektoritulo 236 Vektoritulon laskeminen 237 Kolmitulot 238 Determinantti Determinantti 239 Piste Pisteen identiointi 240 Pisteen paikkavektori erilaisissa koordinaatistoissa 241 Kahden pisteen et isyys 242 Suora Suora geometrisena perusk sitteen 243 Suoran vektoriesitys 244 Suoran yht l 245 Suoran kulmakerroin 246 Kulmakertoimen laskeminen 247 Taso Taso geometrisena perusk sitteen 248 Tason vektoriesitys 249 Tason yht l 250 Koordinaattiakseleiden ja -tasojen suuntaiset tasot 251 Suora kolmiulotteisessa avaruudessa 252
10 15 Sis lt 11/18 Geometriset probleemat Geometriset probleemat Geometristen probleemojen tyypit 253 Geometristen probleemojen ratkaisumenetelm t 254 Synteettist geometriaa Esimerkki 1 synteettisest geometriasta 255 Esimerkki 2 synteettisest geometriasta 256 Analyyttista geometriaa Esimerkki 1 analyyttisest geometriasta 257 Esimerkki 2 analyyttisest geometriasta 258 Vektorigeometriaa Esimerkki 1 vektorigeometriasta 259 Esimerkki 2 vektorigeometriasta 260 Esimerkki 3 vektorigeometriasta 261 Algebralliset menetelm t geometriassa Esimerkki 1 algebrallisista menetelmist geometriassa 262 Esimerkki 2 algebrallisista menetelmist geometriassa 263 Esimerkki 3 algebrallisista menetelmist geometriassa 264
11 16 Sis lt 12/18 Kulma, kolmio, monikulmio ja -tahokas Kulma Tasokulma 265 Kulman mittaaminen 266 Avaruuskulma 267 Diedrikulma 268 Kolmio Kolmio: perusominaisuudet 269 Tasakylkinen, tasasivuinen, suorakulmainen kolmio 270 Kolmioiden yhtenevyys 271 Yhtenevyyslauseet I 272 Yhtenevyyslauseet II 273 Kolmioiden yhdenmuotoisuus 274 Yhdenmuotoisuuslauseet 275 Kulmanpuolittajat ja keskijanat 276 Korkeusjanat ja keskinormaalit 277 Sinilause ja kosinilause 278 Sini- ja kosinilauseen todistamisesta 279 Pythagoraan lause Pythagoraan lause 280 Muistikolmiot 281 Pythagoraan lauseen historiaa 282 Monikulmiot Monikulmio 283 Avaruusmonikulmio 284 S nn lliset monikulmiot 285 S nn llisten monikulmioiden laskemisesta 286 Laatoituksista 287 Monitahokkaat Monitahokas 288 S nn lliset monitahokkaat 289 Symmetrisist monitahokkaista 290 S nn llisi monitahokkaita on vain viisi 291
12 17 Sis lt 13/18 K yr t ja pinnat K yr Tasok yr 292 Parametriesityksen muodostaminen 293 Avaruusk yr 294 K yr n tangentti 295 Pinta Pinnan esitysmuodot 296 Esimerkkej pintojen parametriesityksist 297 Ympyr Ympyr ja sen yht l 298 Ympyr n parametriesitys 299 Sektori ja segmentti 300 Keh kulma 301 Tangenttikulma 302 Pisteen potenssi 303 Pallo Pallon yht l 304 Pallon tasoleikkaukset 305 Geodeettiset viivat; pallokolmiot 306 Kartio ja lieri Kartio 307 Katkaistu kartio 308 Lieri 309 Toisen asteen k yr t Toisen asteen k yr 310 Ellipsi 311 Hyperbeli 312 Liittohyperbeli ja asymptootit 313 Paraabeli 314 Kartioleikkaukset 315 Kartioleikkausten napakoordinaattiyht l t 316 Toisen asteen pinnat Toisen asteen pinta 317 Ellipsoidi 318 Hyperboloidit 319 Paraboloidit 320 Lieri t 321
13 18 Sis lt 14/18 Tangentti ja normaali, geometriset kuvaukset Tangentti ja normaali Sekantti ja tangentti 322 Tangenttitaso 323 Normaali 324 Projektio 325 Geometriset kuvaukset Geometrinen kuvaus 326 Euklidiset kuvaukset: siirto ja kierto 327 Euklidiset kuvaukset: peilaus ja skaalaus 328 Projektiokuvaukset 329 Aksonometria; perspektiivikuvat 330 Mandelbrotin joukko 331 Mandelbrotin joukon kuva 332
14 19 Sis lt 15/18 Pinta-aloja ja tilavuuksia Pinta-aloja ja tilavuuksia Laskemisesta ja m rittelyst 333 Tasokuviot 334 Kappaleet I 335 Kappaleet II 336
15 20 Sis lt 16/18 Diskreetti matematiikkaa Joukko-oppi Joukon k site 337 Osajoukko 338 Joukkoalgebraa 339 Reaalilukujoukon v lit 340 Logiikka Formaali logiikka 341 Propositiologiikka 342 Esimerkki: ep suora todistus 343 Predikaattilogiikka 344 Logiikka ja matematiikka 345 Matemaattinen induktio Induktion periaate 346 Esimerkki matemaattisesta induktiosta 347 Lukum r n laskeminen Samapituisten merkkijonojen lukum r I 348 Samapituisten merkkijonojen lukum r II 349 Joukon osajoukkojen lukum r 350 J rjestysten eli permutaatioiden lukum r 351 J rjestettyjen osajonojen lukum r 352 p-alkioisten osajoukkojen eli kombinaatioiden lukum r 353 Toisiaan leikkaavien joukkojen alkioiden lukum r 354 Binomi- ja multinomikertoimet Kertoma 355 Binomikertoimet 356 Pascalin kolmio 357 Multinomikertoimet 358
16 21 Sis lt 17/18 Todenn k isyys Todenn k isyyslaskenta Todenn k isyyslaskennan perusk sitteet 359 Todenn k isyysfunktio P 360 Esimerkkej kombinatorisesta todenn k isyyslaskennasta 361 Ehdollinen todenn k isyys 362 Tapahtumien riippumattomuus 363 Stokastinen muuttuja 364 Todenn k isyyslaskennan historiaa 365 Todenn k isyysjakaumat Diskreetit jakaumat 366 Jatkuvat jakaumat 367 Kertym funktio 368 Jakauman tunnusluvut 369 Normaalijakauma 370 Tilastomatematiikka Tilastodata 371 Tilastodatan esitt minen 372 Datan tunnusluvut 373 Matemaattinen tilastotiede 374 Estimointi 375 Tilastollinen testaus 376 Korrelaatio 377 Korrelaatiokerroin 378
17 22 Sis lt 18/18 Matematiikka tieteen Matematiikan merkinn t Yleist matematiikan merkinn ist 379 Kreikkalaiset kirjaimet 380 Matematiikka Matematiikan osa-alueet 381 Mathematical Reviews -lehden ylimm n tason ryhm jako 382 Matematiikan varhaishistoria 383 Matematiikan historia renessanssiajasta l htien 384 Matemaatikot Vanha aika, ennen Kristusta 385 Vanha aika, j lkeen Kristuksen 386 Keskiaika luku luvun alkupuoli luvun puoliv li luvun loppupuoli 391 Valistusaika (1700-luku) 392 Ranskan vallankumouksen ja Napoleonin aika luvun puoliv li luvun loppupuoli 395 Vuosisadan vaihde luvun alku luvun puoliv li 398 Kirjallisuutta 399
Sisältö 1/18 Hakemisto
Sisältö 1/18 Hakemisto Sisällön pääryhmät Luvut Potenssit ja polynomit Yhtälöt ja epäyhtälöt Funktio Alkeisfunktiot Lukujonon ja funktion raja-arvo Derivaatta Integraali Geometrian peruskäsitteet Geometriset
LisätiedotMATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen
MATEMATIIKKA Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä matematiikan pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin
LisätiedotEHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat
EHDOTUS Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry 12.2.2015 Asemamiehenkatu 4 00520 HELSINKI Opetushallitus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden
LisätiedotMATEMATIIKKA. MAA Matematiikan pitkä oppimäärä
MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen
LisätiedotKESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.
VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten
LisätiedotLuonnos pitkän matematiikan opetussuunnitelmaksi. Pitkän matematiikan pakollinen oppimäärä
Luonnos pitkän matematiikan opetussuunnitelmaksi 2016 Kaikille lukiolaisille yhteisen johdantokurssin sisältö on luonnoksessa määritelty varsin yksityiskohtaisesti. Kurssin on annettava realistinen kuva
LisätiedotMatematiikan pitkä oppimäärä
Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän
Lisätiedot5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä
5.6.2 Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle ammatillisten ja korkeakouluopintojen edellyttämät matemaattiset valmiudet sekä matemaattinen
LisätiedotMatematiikka vuosiluokat 7 9
Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa
LisätiedotMatematiikan pitkä oppimäärä
Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän
LisätiedotGeogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen
Geogebra -koulutus Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen Geogebra Ilmainen dynaaminen matematiikkaohjelmisto osoitteessa http://www.geogebra.org Geogebra-sovellusversion voi asentaa tietokoneilla ja
LisätiedotPäättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8)
Tavoitteet Jokaisella oppilaalla on peruskoulun aikana mahdollisuus hankkia matemaattiset perustiedot ja -taidot, jotka antavat valmiuden luovaan matemaattiseen ajatteluun ja taitojen soveltamiseen eri
Lisätiedot3. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3) Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku
5.6 Matematiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Matematiikan opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä oppii näkemään
LisätiedotKurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.
5.6. Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija
LisätiedotMATEMATIIKKA VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet
MATEMATIIKKA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta
LisätiedotLyhyt matematematiikka. Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus
Matematiikan yhteinen opintokokonaisuus Matematiikan yhteisen opintokokonaisuuden tehtävänä on herättää opiskelijan kiinnostus matematiikkaa kohtaan muun muassa tutustuttamalla hänet matematiikan moninaiseen
LisätiedotKompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut
Kompleksiluvut 1/6 Sisältö Kompleksitaso Lukukäsitteen vaiheittainen laajennus johtaa luonnollisista luvuista kokonaislukujen ja rationaalilukujen kautta reaalilukuihin. Jokaisessa vaiheessa ratkeavien
LisätiedotEhdotus vuonna 2016 voimaan astuvaksi pitkän matematiikan opetussuunnitelmaksi
Ehdotus vuonna 2016 voimaan astuvaksi pitkän matematiikan opetussuunnitelmaksi Yhteisen johdantokurssin on annettava realistinen kuva pitkän matematiikan sisältöjen käsitteellisyystasosta. Myös lyhyen
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista
MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 6: Alkeisfunktioista Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 28.9.2016 Pekka Alestalo,
LisätiedotKoordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut
Koordinaatistot 1/6 Sisältö Koordinaatiston ja koordinaattien käsite Geometrisissa tehtävissä ja siten mös monissa kätännön ongelmissa on usein tarpeen ilmoittaa pisteiden sijainti jonkin kiinteän vertailussteemin
LisätiedotPITKÄ MATEMATIIKKA. Pakolliset kurssit
13 PITKÄ MATEMATIIKKA Suoritusohje: Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, poikkeuksena kurssi MAA6, jonka voi suorittaa jo kurssin MAA2 jälkeen. Syventävien kurssien suoritusjärjestys mainitaan
Lisätiedotkymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla
7.6.1 MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen
LisätiedotReaaliluvut 1/7 Sisältö ESITIEDOT:
Reaaliluvut 1/7 Sisältö Reaalilukujoukko Reaalilukujoukkoa voidaan luonnollisimmin ajatella lukusuorana, molemmissa suunnissa äärettömyyteen ulottuvana suorana, jonka pisteet ja reaaliluvut vastaavat toisiaan:
LisätiedotFunktion määrittely (1/2)
Funktion määrittely (1/2) Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon a täsmälleen yhden B:n alkion b. Merkitään b = f (a). Tässä A = M f on f :n määrittelyjoukko, B on f :n maalijoukko.
LisätiedotPyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 15.4.2011 HK1-1. Dsin3 x. 3cos3x. Dsinx. u( x) sinx ja u ( x) cosx. Dsin. Dsin
Pyramidi 9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot 5.4.0 HK- a) Dsin3 us ( ) cos3 3 us( ) s( ) 3cos3 s( ) 3 ja s( ) 3 u( ) sin ja u( ) cos b) Dsin 3 3 Dsin us ( ) s( ) sin ja s( ) cos 3 u( ) ja u( ) 3 3sin
LisätiedotDifferentiaalilaskenta 1.
Differentiaalilaskenta. a) Mikä on tangentti? Mikä on sekantti? b) Määrittele funktion monotonisuuteen liittyvät käsitteet: kasvava, aidosti kasvava, vähenevä ja aidosti vähenevä. Anna esimerkit. c) Selitä,
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
9.8. MATEMATIIKKA Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotJohdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdatus reaalifunktioihin 802161P, 5op Osa 2 Pekka Salmi 1. lokakuuta 2015 Pekka Salmi FUNK 1. lokakuuta 2015 1 / 55 Jatkuvuus ja raja-arvo Tavoitteet: ymmärtää raja-arvon ja jatkuvuuden määritelmät intuitiivisesti
Lisätiedot1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Sisältö 1 Kompleksiluvut 1 1.1 Määritelmä............................ 1 1. Kertolasku suorakulmaisissa koordinaateissa.......... 4 1.3 Käänteisluku ja jakolasku..................... 9 1.4 Esimerkkejä.............................
LisätiedotSuora 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste
Suora 1/5 Sisältö KATSO MYÖS:, vektorialgebra, geometriset probleemat, taso Suora geometrisena peruskäsitteenä Pisteen ohella suora on geometrinen peruskäsite, jota varsinaisesti ei määritellä. Alkeisgeometriassa
LisätiedotMatematiikka. Matematiikan pitkä oppimäärä. Pakolliset kurssit
Matematiikka Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa.
LisätiedotKaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.
6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon
LisätiedotPreliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka 4.2.2014 1 / 3
Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä
Lisätiedot1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7
Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7 1 Kompleksiluvut Lukualueiden laajennuksia voi lähestyä polynomiyhtälöiden ratkaisemisen kautta. Yhtälön x+1 = 0 ratkaisemiseksi tarvitaan negatiivisia lukuja.
LisätiedotVastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:
. Koska F( ) on jokin funktion f ( ) integraalifunktio, niin a+ a f() t dt F( a+ t) F( a) ( a+ ) b( a b) Vastaus: Kertausharjoituksia. Lukujonot 87. + n + lim lim n n n n Vastaus: suppenee raja-arvona
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011
PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan
LisätiedotMATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa.
MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen
LisätiedotIntegroimistekniikkaa Integraalifunktio
. Integroimistekniikkaa.. Integraalifunktio 388. Vertaa funktioiden ln ja ln, b) arctan ja arctan + k k, c) ln( + 2 ja ln( 2, missä a >, derivaattoja toisiinsa. Tutki funktioiden erotusta muuttujan eri
LisätiedotMatematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
1 7.4. Matematiikka 7.4.1. Matematiikka, lyhyt oppimäärä Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen
LisätiedotPitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS
Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS Matematiikka tarjoaa välineitä johdonmukaisen ja täsmällisen ajattelun edistämiseen, avaruuden hahmottamiseen sekä käytännön ja
LisätiedotKurssit MAA1 MAA14 ja MAB1- MAB9 arvostellaan numeroarvosanalla Soveltava kurssi MAA 15 arvostellaan suoritettu / hylätty.
MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen
LisätiedotMerkitys, arvot ja asenteet 7 Ei vaikuta arvosanan
Oppiaineen nimi: MATEMATIIKKA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Arvioinnin kohteet oppiaineessa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Merkitys, arvot ja asenteet 7 Ei
LisätiedotMS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Riikka Korte (Pekka Alestalon kalvojen pohjalta) Aalto-yliopisto 15.11.2016 Sisältö Alkeisfunktiot 1.1 Funktio I Funktio f : A! B on sääntö, joka liittää
LisätiedotJohdatus reaalifunktioihin P, 5op
Johdatus reaalifunktioihin 802161P, 5op Osa 1 Pekka Salmi 18. syyskuuta 2015 Pekka Salmi FUNK 18. syyskuuta 2015 1 / 65 Yleistä Luennot: ma 1214, pe 1012 Luennoitsija: Pekka Salmi, M229 (kahden viikon
LisätiedotFunktiot ja raja-arvo P, 5op
Funktiot ja raja-arvo 800119P, 5op Pekka Salmi 15. syyskuuta 2017 Pekka Salmi FUNK 15. syyskuuta 2017 1 / 122 Yleistä Luennot: ke 810, to 1214 (ensi viikosta lähtien) Luennoitsija: Pekka Salmi, MA327 Laskupäivä:
LisätiedotKOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut
KOMPLEKSILUVUT C Luonnolliset luvut N Kokonaisluvut Z Rationaaliluvut Q Reaaliluvut R Kompleksi luvut C Negat kokonaisluvut Murtoluvut Irrationaaliluvut Imaginaariluvut Erilaisten yhtälöiden ratkaiseminen
Lisätiedoty z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Kompleksiluvut. Määritelmä Tarkastellaan euklidista tasoa R = {(, y), y R}. y y z = (, y) R Kuva : Euklidinen taso R Suorakulmaisessa koordinaatistossa on -akseli ja y-akseli. Luvut ja y ovat pisteen z
LisätiedotKompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57
Kompleksiluvut, 15. kesäkuuta 2017 1/57 Miksi kompleksilukuja? Reaaliluvut lukusuoran pisteet: Tiedetään, että 7 1 0 x 2 = 0 x = 0 1 7 x 2 = 1 x = 1 x = 1 x 2 = 7 x = 7 x = 7 x 2 = 1 ei ratkaisua reaalilukujen
LisätiedotAlgoritmit C++ Kauko Kolehmainen
Algoritmit C++ Kauko Kolehmainen Algoritmit - C++ Kirjoittanut Taitto Kansi Kustantaja Kauko Kolehmainen Kauko Kolehmainen Frank Chaumont Oy Edita Ab IT Press PL 760 00043 EDITA Sähköpostiosoite Internet
Lisätiedot9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa
9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.
Lisätiedot5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä
5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa
LisätiedotSinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.
Sinin jatkuvuus Lemma Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Seuraus Sini on jatkuva funktio. Seuraus Kosini, tangentti ja kotangentti ovat jatkuvia funktioita. Pekka Salmi FUNK 19. syyskuuta 2016 22 / 53 Yhdistetyn
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla
Lisätiedot1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo
1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo Olkoot a, b, c mielivaltaisesti valittuja reaalilukuja eli reaaliakselin pisteitä. Ne toteuttavat seuraavat laskulait (ns. kunta-aksioomat):
Lisätiedot1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot
Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe (Ratkaisut ja pisteytys) 500 Kustakin tehtävästä saa maksimissaan
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN MATEMATIIKKA 2013 2014 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä
Lisätiedot6.4 Matematiikka. Arviointi
6.4 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassa tieteissä,
Lisätiedot6.4 Matematiikka. Arviointi
6.4 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Sillä on merkittävä tai ratkaiseva rooli muun muassa tieteissä,
LisätiedotMaksimit ja minimit 1/5 Sisältö ESITIEDOT: reaalifunktiot, derivaatta
Maksimit ja minimit 1/5 Sisältö Funktion kasvavuus ja vähenevyys; paikalliset ääriarvot Jos derivoituvan reaalifunktion f derivaatta tietyssä pisteessä on positiivinen, f (x 0 ) > 0, niin funktion tangentti
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015
PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä Matematiikka..5 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä merkittyjen (*) tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.. a) Ratkaise epäyhtälö >.
LisätiedotOlkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:
4 Reaalifunktiot 4. Funktion monotonisuus Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x ja x on voimassa ehto: "jos x < x, niin f (x
LisätiedotMatematiikka. Aineen kuvaus
Matematiikka Aineen kuvaus Matematiikkaa lähestytään peruskäsitteistä: määrä, muoto ja jatkuva muutos. Matematiikka sovelluksineen palvelee lähes kaikkia eri oppiaineita ja eri elämän- alueita. Matematiikan
Lisätiedot3.6 Matematiikka. Esimerkkien ja sovellustehtävien avulla kestävän kehityksen näkökulma tulee esille kursseissa MAA6 ja MAA8 sekä MAB3 ja MAB5.
3.6 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Nykyisen huipputeknologian saavuttamisessa ja kehittämisessä
LisätiedotKurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.
Luku 1 Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija
LisätiedotAloitustunti MAA22 Starttikurssi pitkän matematiikan opiskeluun
Aloitustunti MAA22 Starttikurssi pitkän matematiikan opiskeluun 13. elokuuta 2015 Miksi matikkaa Erityisen tärkeää teknillisillä ja luonnontieteellisillä aloilla Ohjelmointi ja tietojenkäsittelytiede Lääketieteellinen
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
LisätiedotReaalifunktiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: funktiokäsite
Reaalifunktiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: funktiokäsite Hakemisto KATSO MYÖS: potenssi, juuret, polnomit, rationaalifunktiot, eksponenttifunktio, logaritmifunktio, trigonometriset funktiot, arcusfunktiot,
LisätiedotHakemisto 1/23 Sisältö A B C D E F G H I J Ka Kl Ko Kä L M N O Pa Pl Po Pä R S T U V W Y Ä
Hakemisto 1/23 Sisältö A Abel Abel (polynomiyhtälöt) additiivisuus (integraalin) Ahlfors (kompleksiluvut) aikasarja akseli (ellipsin) akseli (hyperbelin) akseli (paraabelin) aksiooma aksiooma aksonometria
Lisätiedot1 Peruslaskuvalmiudet
1 Peruslaskuvalmiudet 11 Lukujoukot N {1,, 3, 4,} on luonnollisten lukujen joukko (0 mukana, jos tarvitaan), Z {, 3,, 1, 0, 1,, 3,} on kokonaislukujen joukko, Q m n : m, n Z, n 0 on rationaalilukujen joukko,
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
Lisätiedotreaalifunktioiden ominaisuutta, joiden perusteleminen on muita perustuloksia hankalampaa. Kalvoja täydentää erillinen moniste,
Reaaliluvuista Pekka Alestalo Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Nämä kalvot sisältävät tiivistelmän reaaliluvuista ja niihin liittyvistä käsitteistä.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotPinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali
Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: Tasoalueen pinta-ala Jos funktio f saa välillä [a, b] vain ei-negatiivisia arvoja, so. f() 0, kun [a, b], voidaan kuvaajan y = f(), -akselin
Lisätiedotja sitten. Kosketuskynä on upotettuna laskimen päädyssä ja ponnahtaa esiin, kun sitä hieman painetaan sisäänpäin.
Contents 1. Aloitus... 8 1.1 Päävalikko... 8 1.2 Jaettu näyttö sekä vedä ja pudota -toiminto... 9 1.3 Vaakanäyttö... 11 1.4 Asetukset... 11 1.5 Virtuaalinäppäimistö... 12 1.6 Luettelo... 13 2. Peruslaskenta...
LisätiedotFunktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen
4. Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat 4.1. Funktiojono ja funktioterminen sarja 60. Tutki, millä muuttujan R arvoilla funktiojono f k suppenee, kun Mikä on rajafunktio? a) f k () = 2k 2k + 1, b) f
Lisätiedot* Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa * Trigonometristen funktioiden kuvaajat
Trigonometria. a) Määrittele trigonometriset funktiot. b) Vertaa trigonometristen funktioiden ominaisuuksia määritys- ja arvojoukko sekä perusjakso). * Trigonometriset funktiot suorakulmaisessa kolmiossa
Lisätiedot5 Differentiaalilaskentaa
5 Differentiaalilaskentaa 5.1 Raja-arvo Esimerkki 5.1. Rationaalifunktiota g(x) = x2 + x 2 x 1 ei ole määritelty nimittäjän nollakohdassa eli, kun x = 1. Funktio on kuitenkin määritelty kohdan x = 1 läheisyydessä.
LisätiedotKompleksianalyysi Funktiot
Kompleksianalyysi Funktiot Jukka Kemppainen Mathematics Division Kompleksimuuttujan funktio Aloitetaan funktion määritelmällä. Määr. 1 Kompleksimuuttujan funktio f : C C on sääntö, joka liittää joukkoon
LisätiedotA = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.
MATP53 Approbatur B Harjoitus 7 Maanantai..5. (Teht. s. 9.) Neliön muotoisesta pahviarkista, jonka sivun pituus on a, taitellaan kanneton laatikko niin, että pahviarkin nurkista leikataan neliön muotoiset
LisätiedotLukiotason matematiikan tietosanakirja
niinkuin matematiikka Simo K. Kivelä Lukiotason matematiikan tietosanakirja Versio 1.12 / 10.08.2000 Simo K. Kivelä Riikka Nurmiainen TKK 1998 2005 Taustat 1/1 Lukiotason matematiikan tietosanakirja M
LisätiedotMAB 9 kertaus MAB 1. Murtolukujen laskutoimitukset: Yhteen- ja vähennyslaskuissa luvut lavennettava samannimisiksi
MAB 9 kertaus MAB 1 Murtolukujen laskutoimitukset: Yhteen- ja vähennyslaskuissa luvut lavennettava samannimisiksi Kertolaskussa osoittajat ja nimittäjät kerrotaan keskenään Jakolasku lasketaan kertomalla
Lisätiedot1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut
ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0007 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 26.10.2015 Reaalinen
LisätiedotVektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori
Vektorialgebra 1/5 Sisältö Skalaaritulo Vektoreiden yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen lisäksi vektoreiden välille voidaan määritellä myös kertolasku. Itse asiassa näitä on kaksi erilaista. Seurauksena
LisätiedotKompleksiluvut Kompleksitaso
. Kompleksiluvut.. Kompleksitaso 8. Todista kompleksilukujen yhteen- ja kertolaskun (lukuparien avulla annettuihin) määritelmiin perustuen osittelulaki: z (z + z ) = z z + z z. 8. Todista kompleksilukujen
LisätiedotGeometriaa GeoGebralla Lisätehtäviä nopeasti eteneville
Geometriaa GeoGebralla Lisätehtäviä nopeasti eteneville Tutki GeoGebralla Näkymät->Geometria a) Kuinka suuria ovat kolmion kulmat, jos sen sivut ovat 5, 7 ja 9. Vihje: Aloita kolmion piirtäminen yhdestä
LisätiedotFunktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?
Funktio. a) Mikä on funktion f (x) = x + lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5? b) Mikä on funktion f (x) = x + maalijoukko eli arvojoukko? c) Selitä, mikä on funktion nollakohta. Anna esimerkki.
Lisätiedotcos x 13 12 cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos Matlab-tehtäviä, käyrän sovitus -e Differentiaali- ja integraalilaskenta 1. Laske integraali 2π cos x 13 12 cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti.
LisätiedotAnna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa
Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (* merkittyjen tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä
LisätiedotMATEMATIIKKA/Vuosiluokat 7-9
MATEMATIIKKA/Vuosiluokat 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Vuosiluokkien 7 9 matema ikan opetuksen tehtävänä on vahvistaa matemaa sta yleissivistystä. Opetuksessa syvennetään matemaattisten käsitteiden
LisätiedotTrigonometrian kaavat 1/6 Sisältö ESITIEDOT: trigonometriset funktiot
Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö Ulkoa muistettavat peruskaavat Trigonometrisia funktioita koskevia kaavoja on paljon. Seuraavassa esitetään tärkeimmät ja lyhyet ohjeet niiden muistamiseen. Varsinaisesti
LisätiedotKevään 2011 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä /
Kevään 0 pitkän matematiikan ylioppilastehtävien ratkaisut Mathematicalla Simo K. Kivelä / 8.7.0 a) b) c) a) Tehtävä Yhtälö ratkaistaan yleensä Solve-funktiolla: Solve x 3 x, x x 4 Joissakin tapauksissa
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka
K1 Tekijä Pitkä matematiikka 5 7..017 a) 1 1 + 1 = 4 + 1 = 3 = 3 4 4 4 4 4 4 b) 1 1 1 = 4 6 3 = 5 = 5 3 4 1 1 1 1 1 K a) Koska 3 = 9 < 10, niin 3 10 < 0. 3 10 = (3 10 ) = 10 3 b) Koska π 3,14, niin π
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.
LisätiedotLaaja-alaiseen osaamiseen liittyvät painotukset matematiikassa vuosiluokilla 1-9
Matematiikan tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle
LisätiedotPERUSASIOITA ALGEBRASTA
PERUSASIOITA ALGEBRASTA Matti Lehtinen Tässä luetellut lauseet ja käsitteet kattavat suunnilleen sen mitä algebrallisissa kilpatehtävissä edellytetään. Ns. algebrallisia struktuureja jotka ovat nykyaikaisen
Lisätiedot1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.
ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 8.9.015 Reaalinen
LisätiedotMuista tutkia ihan aluksi määrittelyjoukot, kun törmäät seuraaviin funktioihin:
Määrittelyjoukot Muista tutkia ihan aluksi määrittelyjoukot, kun törmäät seuraaviin funktioihin:, 0 ; log, > 0 ;, 0 (parilliset juuret) ; tan, π + nπ Potenssisäännöt Ole tarkkana kantaluvun kanssa 3 3
LisätiedotReaaliluvut. tapauksessa metrisen avaruuden täydellisyyden kohdalla. 1 fi.wikipedia.org/wiki/reaaliluku 1 / 13
Reaaliluvut Reaalilukujen joukko R. Täsmällinen konstruointi palautuu rationaalilukuihin, jossa eri mahdollisuuksia: - Dedekindin leikkaukset - rationaaliset Cauchy-jonot - desimaaliapproksimaatiot. Reaalilukujen
Lisätiedot