Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Toimintakäsikirja Versio 1.0 13.11.2008
Sisällysluettelo JOHDANTO 1. Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta 1.1 Visio, missio, vahvuudet ja kehittämiskohteet 1.2 Tiedekunta lyhyesti 1.2.1 Historia 1.2.2 Tiedekunta tänään 2. JOHTAMINEN 2.1 Johtamiskäytännöt 2.1.1 Tiedekunnan organisaatio ja hallinto 2.1.2 Toiminnan ohjaus 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet 2.3. Tiedekunnan laadunvarmistus 2.3.1 Mittarit 2.3.2 Tiedon keruu 2.3.3 Tiedon analysointi 3. VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö 3.2 Rahoitus 3.2.1 Toimintamenorahoitus 3.2.2 Täydentävä rahoitus 3.3 Infrastruktuuri ja tukipalvelut 3.3.1 Tilat 3.3.2 Työturvallisuus 3.3.3 Tarvikehankinnat, laitteet sekä varasto- ja työpajapalvelut 4. TIEDEKUNNAN TOIMINNAN KUVAUS 4.1. Koulutus 4.1.1 Opetussuunnitelma 4.1.2 Tutkinnon kehittäminen 4.1.3 Tutkinnon tavoitteet 4.1.4 Opettajien kouluttaminen 4.1.5 Opetusmuodot ja oppimisen arviointi 4.1.6 Opetustilojen kehittäminen 4.1.7 Opetuksen käytännön järjestelyt 4.1.8 Opintohallinnon prosessit 4.1.9 Opiskelijoiden rekrytoiminen 4.1.10 Opiskelijoiden neuvonta 4.1.11 Opiskelijaliikkuvuus 4.1.12 Jatko-opiskelu 4.1.13 Aikuiskoulutus 4.2 Tutkimus 4.2.1 Tutkimusstrategia 4.2.2 Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus 4.4 Tukitoiminnot 2
4.4.1 Opintohallinto 4.4.2 Henkilöstöhallinto 4.4.3 Taloushallinto 4.4.4 Kansainvälinen toiminta 4.4.5 Viestintä 4.4.6 Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut 4.4.7 Kirjastotoiminta 4.4.8 Tietohallinto 4.4.9 Asiakirjahallinto 3
JOHDANTO Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan toimintakäsikirjassa on kuvattu tiedekunnan johtamisjärjestelmä ja tiedekunnan ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun toimintakäsikirjassa (TKKtk). Käsikirja on hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa xx.yy.200z. 1 INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA Tiedekunta aloitti toimintansa 1.1.2008. Tiedekuntaan yhdistettiin Arkkitehtiosasto, Konetekniikan osasto, Maanmittausosasto ja Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto. Lisäksi tiedekuntaan liitettiin Lahden keskus ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK). Tieteellinen tutkimus, taiteellinen toiminta, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat tiedekunnan perustehtävät. 1.1 Visio, missio, vahvuudet ja kehittämiskohteet Visio Tiedekunta näkee seuraavan täsmennyksen suhteessa TKK:n visioon tarpeelliseksi tiedekunnan osalta. Tiedekunta koostuu alansa parhaista suomalaisia ja ulkomaalaisista opiskelijoista, opettajista, tutkijoista ja muusta henkilökunnasta He ovat haluttuja kumppaneita myös kansainvälisessä opetus- ja tutkimustyössä. Tiedekunnan henkilöstö tunnetaan tutkimuksensa ja opetuksensa tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä omasta uudistumiskyvystään. Uudistumiskykyä ilmentää oppimisympäristön vuorovaikutteisuus ja tutkimusryhmien verkottuminen. Tutkijakoulutettaville jatko-opinnot ovat luonteva kasvuprosessi perustutkinnon jälkeen. Missio Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan tehtävänä on harjoittaa alansa tieteellistä tutkimusta ja taiteellista toimintaa sekä edistää insinööritieteiden ja arkkitehtuurin kaikkinaista hyödyntämistä antamalla niihin yhdistyvää ylintä opetusta. Menestymisen edellytyksenä on toimiminen tutkimus- ja opetustehtävissä aktiivisessa vuorovaikutuksessa tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kanssa. Vahvuudet Tiedekunnan vahvuuksia on monialaisuus ja hyvät yhteydet elinkeinoelämään. Mittareina toimivat elinkeinoelämään tehdyt DI-työt ja korkeatasoiset tieteelliset tulokset suhteessa verrokkiyliopistoihin (KTH, Lund, Chalmers, Konstakademi). 4
Kehittämiskohteet Rehtorin tulossopimuksessa asettamien tavoitteiden lisäksi tiedekunnalla on seuraavia kehittämiskohteita: työpajat, tiedekunnan omien tutkijakoulupaikkojen lisääminen, kustannustehokkuuden parantaminen, tilajärjestelyt, rahanjakomallin kehittäminen ja siihen liittyvien toiminnan tavoitteiden asettaminen. 1.2 Tiedekunta lyhyesti 1.2.1 Historia Tiedekunta aloitti toimintansa 1.1.2008. Monet tiedekunnan alat ovat olleet olemassa jo Teknillisen korkeakoulun alkuajoista lähtien, kuten arkkitehtuuri, rakentaminen, konetekniikka, maanmittaus ja yhdyskuntasuunnittelu. 1.2.2. Tiedekunta tänään Tiedekunnassa tutkitaan ja opetetaan aloja, joiden muodostama kokonaisuus käsittää koko rakennetun ympäristön koneineen ja laitteineen. Tavoitteemme on luoda uutta tietoa ja uusia ratkaisuja palvelemaan kestävän kehityksen päämääriä. Ympäristön hyvinvointiin ja ihmisten terveyteen sekä turvallisuuteen liittyvät kysymykset edellyttävät uusia ratkaisuja, joiden etsimisessä olemme mukana. Tiedekunnan palveluksessa oli syyskuussa 2008 noin 780 henkilöä, joista noin 70 professoria. Perusopiskelijoita ja jatko-opiskelijoita on tiedekunnassa yhteensä noin 4900. Tutkinto-ohjelmia on 9. 2 JOHTAMINEN 2.1 Johtamiskäytännöt TKK:n johtamisperiaatteita on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekuntaa johtaa dekaani ja hänen apunaan tiedekunnan johtoryhmä (dekaani, varadekaani, laitosten johtajat ja hallintopäälliköt) ja koulutuksen johtoryhmä (varadekaani, koulutusneuvostojen puheenjohtajat ja suunnittelijat). Laitoksia johtavat laitosten johtajat apunaan laitosten johtoryhmät. Lisäksi tiedekunnassa on tutkintoohjelmien vastaavat professorit. 2.1.1 Tiedekunnan organisaatio ja hallinto Tiedekuntaan kuuluu yhdeksän laitosta: Arkkitehtuuri, Energiatekniikka, Koneenrakennustekniikka, Maanmittaustieteet, Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka, Sovellettu mekaniikka, Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka, sekä erillislaitokset Lahden keskus ja YTK. Laitoksissa toimii useita tutkimusryhmiä. 5
Tiedekunnassa sijaitsee tiedekunnan yhteinen työpaja. Lisäksi on laitoskohtaisia työpajoja, arkkitehtuurin oppilastyöpaja ja tutkimusryhmiin liittyviä työpajoja. Tiedekunnan kanslia toimii neljässä eri toimipisteessä (Arkkitehtuuri, Konetekniikka, Maanmittaus ja Rakennus- ja ympäristötekniikan kanslia). Tiedekunnan organisaatiokaavio liitteenä. Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin ja varadekaanin kolmen vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Tiedekuntaneuvosto voi vapauttaa dekaanin joko kokonaan tai osittain hoitamaan dekaanin tehtäviä. Dekaani on vapautettu 60 %:sesti hoitamaan dekaanin tehtäviä. TKK:n hallintojohtosäännössä (23 ) on määritelty dekaanin tehtävät. Muita tiedekunnan hallintoon liittyviä toimijoita ovat: Varadekaani, jonka tehtävänä on toimia dekaanin varahenkilönä, koulutuksen johtoryhmän puheenjohtajana ja tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmästä vastaavana henkilönä Hallintopäälliköt vastaavat henkilöstöhallinnon esittelytehtävistä sekä taloushallintoon ja tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvistä tehtävistä sovitun työnjaon mukaisesti. Opintojen suunnittelijat ja opintosihteerit vastaavat opintoasioiden esittelystä, opiskelijoiden ohjauksen järjestämisestä ja osaston vastuulla olevien tutkintoohjelmien ja muiden opintokokonaisuuksien opintohallinnosta. Tiedekunnan talousasioita hoitava henkilö, joka huolehtii määrärahojen budjetoinnista ja seurannasta. Osastosihteerit, jotka toimivat tiedekunnan koulutusneuvostojen sihteereinä. Erityisiä tehtäviä varten kootaan tarvittaessa dekaanin päätöksellä työryhmiä: Resurssityöryhmä Strategiatyöryhmä Kv-asioiden työryhmä Rehtori määrää laitosten esimiehet. Laitosjohtajan tehtävät on kuvattu hallintojohtosäännössä ja niitä on täsmennetty rehtorin antamalla erillisellä ohjeella. 2.1.2 Toiminnan ohjaus Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekunnassa kukin laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksen. Näiden ehdotusten perusteella dekaani laatii koko tiedekunnan budjettiesityksen. Dekaani sopii rehtorin kanssa keväällä ja syksyllä käytävissä tulosneuvotteluissa toiminnan suuntaviivat. Tulosneuvotteluissa hyväksytty tulossopimus ja siihen liittyvät suunnitelmat ovat verkossa kaikkien nähtävillä (http://unel.hut.fi/). Dekaani jakaa rehtorin tiedekunnalle myöntämät toimintamenomäärärahat. Tiedekunnan tulostavoitteet sovitaan rehtorin kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Tavoitteiden 6
realistinen taso perustuu organisaatiossa käytyihin kehitys- ja tavoitekeskusteluihin sekä analyysiin opintonsa aloittaneiden (ja keskeyttäneiden) määristä. Dekaani suorittaa vuosittain ns. laitoskierrokset, jolloin dekaani käsittelee jokaisen laitoksen kanssa erikseen laitoksen toimintaan liittyviä kysymyksiä, mm. tutkimuksen, opetuksen, henkilöstön ja talouden osalta. 2.2 Laatupolitiikka ja laatutavoitteet TKK:n Laatupolitiikka ja Laatutavoitteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. 2.3 Tiedekunnan laadunvarmistus Tätä ei ole vielä tarkemmin määritelty. 2.3.1 Mittarit Tiedekunnan laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut. 2.3.2 Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitoskohtainen tiedonkeruu on kuvattu laitosten toimintakäsikirjoissa. 2.3.3 Tiedon analysointi Kerättyä tulos- ja taloustietoa analysoidaan dekaanin ja tiedekunnan johtoryhmän toimesta. 3 VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö Tiedekunnan henkilöstö: professorit 71 opettavat tutkijat 23 muu opetushenkilöstö 61 laboratorioinsinöörit 32 toimisto- ja hallintohenkilöstö 97 avustava henkilöstö 91 7
kiinteistö- ja huoltohenkilöstö 10 tutkijat 268 tutkimusapulaiset 132 Henkilöstön määrä oli yhteensä 785 syyskuun alussa 2008. Tiedekunnat ovat osallistuneet TKK:n henkilöstöstrategian tekemiseen: (http://www.tkk.fi/henkilokunta/tkkn_henkilostostrategia.htm). Henkilöstrategian toimintasuunnitelmassa on mainittu erikseen laitosten vastuut. Tiedekunta on velvoittanut laitokset laatimaan vuodelle 2015 tähtäävän henkilöstösuunnitelman. Uuden henkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu hajautetusti kussakin työpisteessä: tutkimusryhmät perehdyttävät uudet työntekijät omien suunnitelmiensa mukaan (laitosten perehdyttämissuunnitelmat on esitelty niiden omien LVJ-kuvauksien yhteydessä). Muun kuin laboratoriohenkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu lähiesimiehen tai esimerkiksi eläkkeelle lähtevän toimenhaltijan toimesta. (Liitteenä luettelo perehdyttäjistä) Tiedekunnassa noudatetaan TKK:n yhteistoimintamenettelyn periaatteita. Laitokset järjestävät henkilöstökokouksia kolme kertaa vuodessa. Henkilöstön kanssa käydään pääsääntöisesti vuosittain kehityskeskustelut ja palkkakeskustelut. Opetushenkilöstön palkkakeskustelut käydään kerran kolmessa vuodessa. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi kullakin laitoksella toimii TYKYvastuuhenkilöt. Lisäksi järjestetään tarvittaessa ammattikunnittain yhteisiä koulutustilaisuuksia (sihteerit, työpajat, opettajat). Liitteenä luettelo TYKYyhdyshenkilöistä. Tiedekunta kannustaa henkilöstöään osallistumaan henkilökunnan koulutustilaisuuksiin. Esimerkkinä on opettajien pedagooginen koulutus. Nämä asiat ovat kehityskeskusteluiden asialistalla. Dekaani valvoo laitosten johtajien esimies- ja johtajakoulutusta. 3.2 Rahoitus Tiedekunnan rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Rehtorin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Budjettirahan osuus on vuonna 2007 ollut 23,3 milj. euroa ja täydentävän rahoituksen 21,5 milj. euroa. Täydentävä rahoitus tulee???? Resurssien jaon periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt kokouksessaan 17.11.2008 tiedekunnan määrärahojen jaon suuntaviivat vuodelle 2009. 3.2.1 Toimintamenorahoitus Tulosneuvottelujen jälkeen rehtori päättää joulu/tammikuussa tiedekunnan saaman budjettirahoituksen määrän. Budjettiraha jakautuu perusrahoitukseen, kehittämisrahaan ja hankerahaan. Dekaani jakaa budjettirahan vastuualueille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista tiedekunnan johtoryhmässä ja esiteltyään määrärahojen jaon suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle. 8
3.2.2 Täydentävä rahoitus Tiedekunnan täydentävä rahoitus kanavoituu laitosten kautta. Täydentävää rahoitusta säätelee TKK:n ohjeistus (http://innovaatiokeskus.tkk.fi/). Innovaatiokeskus hoitaa tukiyksikkönä tutkimustoiminnan rahoitus- ja sopimusasioita. 3.3 Infrastruktuuri ja tukipalvelut Infrastruktuurin toimintakuvauksessa on tiedekuntaan kuuluvien rakennusten talotekniikan, työturvallisuuteen liittyvien asioiden sekä tavarahankinnan ja laitteiden laadunvalvontajärjestelmät. Infrastruktuuriin kuuluu myös sen ylläpito ja huolto sekä käyttäjille tarjotut tukipalvelut. Laadun varmistamiseksi kullekin prosessille on nimetty laitoksittain vastuuhenkilö ja näiden henkilöiden toimenkuvat on määritelty dokumentoidusti. Talotekniikan tavoite on talon kiinteistötekniikkajärjestelmien häiriötön toiminta. Prosessiin kuuluvat kiinteistöhuoltoyhtiö, talokirja ja verkkoselainpohjainen Senaattila-virheilmoitusmenettely sekä siivouspalveluyhtiö että vartiointiyhtiö. Kaikki talotekniikkaan ja turvallisuuteen liittyvät ilmoitukset ja huoltopyynnöt voi tehdä vahtimestareille. Huoltoyhtiöiden ja siivouspalvelujen sopimusasiat TKK:lla hoitaa Tilaja turvallisuusyksikkö. Kiinteistöhuollon ja siivouspalvelun laadunarviointi tehdään kussakin rakennuksessa 1-2 kertaa vuodessa sopimustoimittajan edustajan ja TKK: talovastaavien kesken. Infrastruktuuriin ja tukipalveluihin liittyvien dokumenttien ylläpitoa koordinoivat laitosten talovastaavat. 3.3.1. Tilat Tiedekunta toimii 13:ssa Senaatti-kiinteistöjen rakennuksissa, joissa on erityistiloja tutkimukseen ja opetukseen. Tilojen hoitajina toimivat prefektit tai talojohtajat. Lisäksi on nimetty rakennuskohtaisia talovastaavia. Tilojen yhteinen neliömäärä on 46375 (luku tarkistettava). Merkittäviä suuria tiloja ovat arkkitehtuurin pajat, rakennetekniikan koehalli, meritekniikan altaat, lentotekniikan tuulitunnelit ja vesirakennuksen virtauslaboratorio. 3.3.2. Työturvallisuus Laitosten toimintakäsikirjoissa on kuvattu laitoskohtainen työturvallisuusorganisaatio. Lisäksi tiedekunnassa toimivat korkeakoulun nimeämät työpaikkakohtaiset työsuojeluvaltuutetut. Henkisessä työsuojelussa noudatetaan korkeakoulun ohjeistusta. 3.3.3 Tarvikehankinnat, laitteet sekä varasto- ja työpajapalvelut Tutkimustarvike- ja laitehankinnoista vastaa tiedekunnassa kukin laitos itsenäisesti. Kukin laitos on nimennyt hankintavastaavat. TKK hankintatoimi on dokumentoitu verkkosivulla http://www.tkk.fi/fi/henkilokunnalle/ohjeet/hankintaohjeet/index.html TKK:lla toimistotarvikehankinnat on järjestetty sopimustoimittajan automaattitäydennysvarastoilla. Sopimuksista vastaa Tila- ja turvallisuusyksikkö ja laatua seurataan laitoskohtaisesti osastosihteerien toimesta. Laatua seuraa TKK hankintatoimen 9
johtoryhmä. Tutkimuslaitteet on kirjattu TKK laiterekisteriin, LAREK:iin, josta vastaa TKK kirjanpito- ja maksupalvelu. Rekisteriin on kirjattu kullekin laitteelle vastuuhenkilö. Toimintaan kuuluu tiedekunnan työpaja, johon on tarkoitus keskittää tutkimuslaitteiden suunnittelu-, valmistus-, huolto- ja ylläpitopalveluita. Lisäksi laitoksilla on tutkimus- ja opetuslaboratorioita, joiden yhteydessä on myös työpajatoimintaa. Kullakin laboratoriolla ja työpajalla on oma esimies, joka huolehtii päivittäistoiminnasta ja ottaa vastaan tutkimusryhmiltä ja opettajilta tulevat työtehtävät. Tiedekunnan työpajatoiminnan laatua, osaamisen kehittämistä, yhteyksien rakentamista tutkimusryhmiin ja talokohtaisen erikoisosaamisen ylläpitämistä valvoo tiedekunnassa työpajojen esimies. 4 TIEDEKUNNAN TOIMINNAN KUVAUS 4.1. Koulutus Teknillisen korkeakoulun koulutusprosessit on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Tiedekunnan opetukseen ja opintohallintoon liittyvä materiaali on julkaistu tiedekunnan verkkosivuilla (http:/engineering.tkk.fi /). Tiedekunnan tarjoamat perustutkinto-ohjelmat ja jatkokoulutusalat on kuvattu tiedekunnan julkaisemissa tutkinto-ohjelmien opintooppaissa. YTK ja Lahden keskus tarjoavat aikuis- ja täydennyskoulutusta. Perustutkinnoissa tiedekunnan koulutusneuvostot (A, K, M ja R) toimivat koordinoivina ja valmistelevina eliminä. Lisäksi tiedekunta on nimennyt Tutkinto-ohjelmista vastaavat johtajat. Kandikoulutusneuvosto vastaa tiedekunnan yhteisen insinööritieteiden kandiohjelman kehityksestä rehtorin antaman ohjeen mukaisesti. Arkkitehtuurin koulutusneuvosto käsittelee arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kanditutkintoa ja sen kehittämistä koskevat asiat. TKK:n tutkintosäännön ja hallintojohtosäännön määrittelemiltä osin opintoasioihin liittyviä päätöksiä tehdään tiedekuntaneuvostossa. Tiedekuntaneuvosto on delegoinut osan näistä asioista dekaanin päätettäväksi. 4.1.1 Opetussuunnitelma Tiedekunnan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmia päivitetään vuosittain ja ne julkaistaan kevätlukukauden lopussa TKK:n antamien ohjeiden mukaisesti. Opintojen suunnittelijat vastaavat opetussuunnitelmien kokoamisesta. 4.1.2 Tutkinnon kehittäminen Perus- ja jatkotutkintojen reunaehdot on määritelty TKK:n tutkintosäännössä. Tiedekunnassa tehdään perus- ja jatkotutkintojen kehittämistyötä TKK:n antamien suuntaviivojen mukaan. Tällä hetkellä tehdään tiedekunnan kandiohjelmien uudistamista ja tiedekunta tähtää vuoden 2010 tutkinnonuudistukseen. 4.1.3 Tutkintojen tavoitteet Tiedekunnan tutkinto-ohjelmissa luonnon- ja insinööritieteiden perusteisiin (lähinnä matematiikka, fysiikka, mekaniikka, materiaalioppi, termodynamiikka, kemia) ja arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja yhdyskuntasuunnittelun perusteisiin perehdytään perusmoduulin ja ohjelman yhteisten opintojen moduuliin kuuluvilla kursseilla, jotka antavat opinnoille matemaattis-luonnontieteelliset perusteet ja tutkinto- 10
ohjelmille välttämättömät alakohtaiset perustiedot sekä muita yleisvalmiuksia luovia tietoja. Nämä opinnot luovat perustan tutkinto-ohjelmien pääaineille. Tutkinto-ohjelmien konkreettiset tavoitteet on kuvattu opinto-oppaissa (A, K, M ja R), jotka löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta Tutkintojen tavoitteet vahvistaa vuosittain opetussuunnitelman yhteydessä tiedekuntaneuvosto. 4.1.4 Opettajien kouluttaminen Tiedekunta kannustaa opettajia osallistumaan TKK:n Opetuksen ja opiskelun tuen järjestämiin koulutuksiin (erityisesti O3 ja YOOP: http://www.dipoli.tkk.fi/ok/palvelut/). Rehtorin asettama tavoite vuodelle 2009 on 4 opettajan lähettäminen koulutukseen. Lisäksi tiedekunta järjestää omia koulutuksia, kuten opetutorkoulutus ja opetuksen kehittämispäivät. Näissä koollekutsujana ja osittain järjestäjinä sekä kouluttajina ovat opintojen suunnittelijat. Opettajien substanssikoulutuksesta huolehditaan järjestämällä alakohtaisia seminaareja, vierailuluentoja ja kansainvälisiä vierailuja muihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. 4.1.5 Opetusmuodot ja oppimisen arviointi Tiedekunnassa käytetään laaja-alaisesti erilaisia opetusmuotoja ja oppimisen arviointitapoja, joita on kuvattu tiedekunnan opinto-oppaissa. Opetuksen kehittäminen on TÄLLÄ HETKELLÄ pääsääntöisesti opettajien ja tutkimusryhmien oman aktiivisuuden varassa. 4.1.6 Opetustilojen kehittäminen Laboratoriotilojen kehittäminen tapahtuu tutkimuksen lähtökohdista ottaen huomioon taloudelliset resurssit. Tämä auttaa sitouttamaan opiskelijat alusta pitäen osaksi aktiivista tiedeyhteisöä. Muuhun kontaktiopetukseen (luennot, ryhmätyöt, laskuharjoitukset, tietokoneharjoitukset) varattuja tiloja on kehitetty pääsääntöisesti tilakysymysten valossa, ei niinkään pedagogisista lähtökohdista. 4.1.7 Opetuksen käytännön järjestelyt Opetuksen käytännön järjestelyistä, kuten luku- ja tenttijärjestysten laadinnasta ja salivarauksista kantavat päävastuun opintojen suunnittelijat. Käytännön harjoituksiin ja laboratorioharjoituksiin liittyvistä toimista huolehtii opetuksen tarjoava laitos ja toiminnasta vastaava tutkimusryhmä tai laboratorio. 4.1.8 Opintohallinnon prosessit Opintohallinnon lomakkeisiin liittyviä prosessikuvauksia on liitetty tiedekunnan verkkosivuille, asianomaisten lomakkeiden yhteyteen. TKK:n tason prosessit on kuvattu TKK:n pääverkkosivuilla http://www.tkk.fi/fi/opinnot/opintohallinto/prosessit/index.html. Opintohallinnon prosesseista tiedekuntatasolla vastaavat opintojen suunnittelijat, opintosihteerit ja osastosihteerit. 4.1.9 Opiskelijoiden rekrytoiminen Tiedekunnan tutkinto-ohjelmat osallistuvat TKK:n järjestämiin lukiovierailuihin, opiskelijarekrytointitapahtumiin ja postituskampanjoihin. Lisäksi tiedekunnan tutkintoohjelmat osallistuvat oman alansa markkinointitilaisuuksiin. Tärkeä rekrytointikanava on tiedekunnan www-sivut ja niiden vastuuhenkilö on tiedekunnan tiedottaja. Killat ja ammattiainekerhot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita opiskelijoiden rekrytoinnissa. 4.1.10 Opiskelijoiden neuvonta 11
Muita opintoasioita, kuten opintoneuvoloiden toimintaa, isohenkilötoiminta (vertaistutorointia opiskelijoille ja opettajatutorointi on kuvattu opinto-oppaissa. 4.1.11 Opiskelijaliikkuvuus Tiedekunta kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen. Tiedekunnalla on omia opiskelijavaihtosopimuksia eri puolille maailmaa. Vastaavasti tiedekunnan opiskelijat voivat hakea TKK:n vaihtopaikkoja ja hankkia omia vaihtopaikkoja. Myös diplomityö on mahdollista tehdä ulkomailla. Näiden lisäksi opiskelijoita avustetaan ulkomaisten harjoittelupaikkojen hankkimisessa. Tiedekunta on mukana rakentamassa kaksoistutkinto-ohjelmia muutamien kansainvälisten, TKK:n kumppaniyliopistojen kanssa. http://www.tkk.fi/fi/yleista/kansainvalisyys/kansainvaliset_partnerit/index.html. Tiedekunnassa toimii kansainvälisten asioiden työryhmä. Lisäksi tiedekunnassa on kaksi kansainvälisten asioiden suunnittelijaa. 4.1.12 Jatko-opiskelu Jatkokoulutuksen osalta tavoitteet on määritelty TKK:n tutkintosäännössä. Tiedekunta on määrittelemässä ts. yhtenäistämässä kriteereitä jatko-opinto-oikeuden myöntämiseksi. Näin halutaan varmistaa aloittavien jatko-opiskelijoiden motivaatio ja menestymisen edellytykset. Tavoitteena on, että tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 30 tohtoria vuodessa. 4.1.13 Aikuiskoulutus Tiedekunnan aikuiskoulutus on pääsääntöisesti keskittynyt Lahden keskukseen ja YTK:hon. Lisäksi laitokset järjestävät resurssiensa puitteissa maksullista aikuiskoulutusta. 4.2 Tutkimus Tiedekunnan tutkimusaktiviteetista kertoo täydentävän rahoituksen osuus, joka on noin 50 % tiedekunnan saamasta rahoituksesta. Tutkimustoiminnassa tulee kiinnittää huomiota julkaisutuotannon kasvattamiseen. 4.2.1 Tutkimusstrategia Tiedekunnassa tehty tutkimus liittyy läheisesti strategisen huippuosaamisen keskittymiin (SHOK), Suomen kannalta keskeisiin teollisuuden aloihin, merkittäviin globaaleihin ongelmiin (energia, ilmaston lämpeneminen) ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. 4.2.2 Tutkimustoiminta ja tutkimuksen organisointi Tiedekunnan tutkimustoiminnan toteutuksesta ja hallinnoinnista vastaavat laitosten tutkimusryhmät 4.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Merkittävin osa vuorovaikutuksesta tapahtuu henkilökohtaisella tasolla ja opinnäytetöiden sekä tutkimusprojektien kautta. Lisäksi tiedekuntaneuvostossa on kaksi ulkopuolista jäsentä. Yksittäiset professorit ja tutkijat ovat lisäksi kirjoittaneet alojensa 12
oppikirjoja, artikkeleita alan kotimaisiin lehtiin, patentoineet keksintöjä ja vaikuttavat yritysten neuvottelukunnissa ja hallituksissa sekä olleet perustamassa yrityksiä. 4.4 Tukitoiminnot Suurin osa tiedekunnan tukitoiminnoista on organisoitu laitoksiin. Keskitetysti hoidetaan opiskeluprosesseihin liittyvät asiat, hallintopäälliköiden tehtävät, vahtimestaritoimi ja osittain työpajatoiminnot. 4.4.1 Opintohallinto Tiedekunnan seitsemän kandiohjelman, yhdeksän ylemmän tutkinto-ohjelman sekä kolmen kansianvälisen masterohjelman opintokansliat (4 kpl; A, K, M ja R) toimivat hallintopäälliköiden alaisuudessa tiedekunnassa. 4.4.2 Henkilöstöhallinto Tiedekunnan henkilöstöhallinnosta vastaavat hallintopäälliköt. 4.4.3 Taloushallinto Tiedekunnan talousseurannasta vastaavat laitosten talousvastaavat. Tiedekuntatasolla seurannasta vastaavat hallintopäällikkö ja talousasioita hoitava osastosihteeri. 4.4.4 Kansainvälinen toiminta TKK:n kansainvälisten toimintojen strategia on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Rehtori on myöntänyt tiedekunnille kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittämiseksi erillisen rahoituksen. Tiedekunnassa on kolme englanninkielistä maisteri-ohjelmaa. 4.4.5 Viestintä Tiedekunnassa on osa-aikainen tiedottaja. Tiedekunnan sisäinen ja ulkoinen viestintä toimii läheisessä yhteistyössä TKK:n viestintäorganisaation kanssa. 4.4.6 Tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalvelut Innovaatiokeskus vastaa TKK:n tutkimuksen tukipalveluista. Sen toimintaperiaate on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa ja keskuksen omille verkkosivuilla (http//innovaatiokeskus.tkk.fi/) 4.4.7 Kirjastotoiminta Tiedekunnassa toimii kolme kirjastoa (A, M ja R&Y). Lisäksi laitosten yhteydessä on käsikirjastoja. 4.4.8 Tietohallinto Tietohallintoon liittyvät vastuut ja toiminnot on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Tällä hetkellä tiedekunnan laitosten tietojärjestelmien tukitoimintaa ei ole järjestetty yhdenmukaisesti. 4.4.9 Asiakirjahallinto Teknillisen korkeakoulun asiakirjahallinto on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. 13
14