Tilastoaineistojen tutkimuskäyttö (talous)tutkijan näkökulma Mika Maliranta, ETLA Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä 2.3.2009, Tilastokeskus
Lähtö- ja näkökohtia Talostieteilijän näkökulma kustannusten (uhkien/vahinkojen) ja hyötyjen (tulosten) punninta hirvionnettomuudet vs. tietosuojavahingot, metsästys vs. tutkimus Yritysaineistojen käyttäjän näkökulma tuottavuuskasvun lähteet näkyvät vain yritys- ja toimipaikka-aineistoilla yhdistettyjen työnantaja-työtekijä-aineistojen merkitys Tietosuoja yhteinen etu intimiteetti aineistojen laatu (tiedonantajien luottamus)
Poikkeavat havainnot vs. säännönmukaisuudet Kyyninen taloustieteilijä: kannustimet? tutkijat ovat kiinnostuneita yleisistä säännönmukaisuuksista (ja hypoteesien testauksesta), joten yksittäiset havainnot eivät heitä kiinnosta
Aineistojen säilytys ja luovuttaminen tutkimusten toistettavuus on olennainen osa tiedettä olisi tärkeää, että otosta päästäisiin hyödyntämään myöhemmin (tai sama aineisto olisi useiden tutkijoiden käytettävissä) jopa arvostetuista tutkimuksissa on löydetty virheitä (USAn esimerkkejä)
Tietosuoja käytännön elämässä vahingot on suurempi tietosuojariski kuin tahallinen epäsuora tunnistaminen tutkijoilla on a) kannusteet ja b) kyky huolehtia tietosuojasta aineistojen luontaiset epätarkkuudet parantavat tietosuojaa
Hyötyjen ja uhkien/kustennusten punnintaa laajat aineistot tilastoasiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteistyön pohjana tilastotoimi ja empiirinen tutkimus tekevät pitkälti samaa asiaa: etsitään empiirisiä yhteyksiä tilastotoimen näkökulma: aineistojen laatutyö aineistojen innovatiivinen hyödyntäminen tutkimuksen näkökulma: aineistot korkealaatuisen tutkimuksen osatekijänä ( aineistokilpailu (pohjois)maiden välillä) näyttöön pohjautuvan talouspolitiikan tarpeet ks. Suomen tuottavuus ja sen tutkimus (http://etla.fi/index.php?id=50&action=column)
Esimerkki mikroaineistojen käytön merkityksestä Suomen tuottavuuskehitys Muita mahdollisia esimerkkejä Yritystukien vaikutukset Miesten ja naisten palkkaero Tuottavuuden tutkimus yleisemmin: Tutkimuksen ongelmana on se, ettei vertailuun tarvittavia yrityskohtaisia tietoja ole julkisesti saatavissa (Pohjola, KAK 2007, s. 323-24)
Tuottavuuskasvun mikro-mekanismit Tuottavuus Toimialan tuottavuuskasvu 1985 1995 2007 Aika
Tuottavuus Tuottavuuskasvun mikro-mekanismit Toimialan tuottavuuskasvu Luova tuho Toimipaikkojen tuottavuuskasvun trendi 1985 1995 2007 Aika
Työn tuottavuus Suomen teollisuustoimipaikoilla 100 150 200 250 300 350 400 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 year Toimipaikkojen tuottavuuskasvu Lähde: Maliranta 2009
Luovan tuhon merkitys teollisuudessa 100 150 200 250 300 350 400 Toimialojen tuottavuuskasvu 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 year Toimipaikkojen tuottavuuskasvu Luova tuho eli tuottavuutta vahvistava toimipaikkarakenteiden muutos mikä elellyttää työpaikkojen tuhoutumista ja uusien syntymistä Lähde: Maliranta 2009
Johtopäätöksiä tuottavuudesta yritys- ja toimipaikkarakenteiden muutokset ovat olleet yksi keskeinen tuottavuuskasvumekanismi Suomessa työmarkkinoiden dynamiikka tärkeää työllisyydelle sekä tuottavuudelle näitä mekanismeja voidaan tarkastella vain kattavilla yritys-, toimipaikka- ja henkilöaineistoilla evidenssiin pohjautuva talouspolitiikka edellyttää tutkijoiden pääsyä mikroaineistoihin
Johtopäätöksiä tilastoaineistojen tutkimuskäytöstä mikroaineistot ovat arvokas väline talouspolitiikan suunnittelun kannalta, (lähes) korvaamaton väline modernin empiirisen tutkimuksen kannalta tutkimustoiminnasta ei ole aiheutunut merkittäviä tietosuojavahinkoja missään hyödyt >> haitat mikroaineistojen tutkimuskäytön rajatuotot >> 0