ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2012 Diaarinumero 563/05.02.07/2010 Käsittelijä Jaana Niemi Puhelinnumero 040 747 2301 Projektikoodi S10018 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 02.10.2012 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Välityömarkkinoiden kehittäminen sosiaalisella yrittäjyydellä Tampereen kaupunkiseudulla, SYS-hanke Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.04.2008 Päättymispäivämäärä 31.07.2012 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Tampereen kaupunki Projektin vastuuhenkilön nimi Matti Luukinen Sähköpostiosoite matti.luukinen@tampere.fi Puhelinnumero 040-5661245 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Merja Vänttinen-Ala Sähköpostiosoite merja.vanttinen-ala@tampere.fi Puhelinnumero 050 3060 433 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin taustalla oli Tampereen kaupunkiseudun työpoliittinen toimintaohjelma v. 2005-2012, jossa yhtenä painopisteenä oli monimuotoisen yrittäjyyden edistäminen erityisesti työpolitiikan näkökulmasta ja erityistä huomiota kiinnitettiin sosiaalisen yrittäjyyden kehittämiseen. Myös Pirkanmaan TE-keskuksen alueellinen työllisyysstrategia v. 2007-2011 mainitsi sosiaalisen yrittäjyyden: yrittäjyyden edistämisen yksi toimenpide-ehdotus oli sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen ja markkinointi. Lisäksi aiemman ESRkauden hankkeen, Pirkanmaan Syke -projektin, työ ja kokemukset olivat hyvänä tausta-aineistona projektille. Toisaalta projektin taustalla oli halu löytää vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille lisää tuettuja työmahdollisuuksia lähellä avoimia työmarkkinoita. Työskentely sosiaalisessa yrityksessä on usein lähempänä tavanomaista työntekoa kuin muu tuettu työ. Julkisissa hankinnoissa voidaan käyttää sosiaalisia kriteereitä uuden hankintalain mukaisesti. Myös tämä oli projektin suunnittelun taustalla. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/11
Edellä kuvattujen taustojen perusteella lähtökohtana projektissa oli sosiaalisen yrittäjyyden edelleen kehittäminen siten, että sen työllistämisvaikutukset ja merkitys välityömarkkinoilla kasvaisivat. Pirkanmaalla oli hankkeen alkaessa muuhun maahan nähden paljon sosiaalisia yrityksiä, mutta ne olivat kooltaan pieniä ja niiden vaikutukset työllisyyden hoidossa eivät vielä olleet merkittäviä. Kohderyhmänä projektissa olivat uutta sosiaalista, välityömarkkinoille sijoittuvaa yrittäjyyttä suunnittelevat kaupunkiseudun kunnat, yritykset, yksityishenkilöt ja kolmannen sektorin tuotannollista toimintaa harjoittavat yhdistykset ja työkeskukset. Välillisesti kohderyhmänä olivat vajaakuntoiset ja ja pitkäaikaistyöttömät työnhakijat. Määrällisenä tavoitteena projektissa oli tukea alkuun 4 sosiaalista yritystä ja synnyttää niihin 40 uutta, välityömarkkinoille sijoittuvaa työpaikkaa. Myös uudenlaisia sosiaalisen yrittäjyyden liiketoimintamalleja tavoiteltiin. Toisaalta tavoitteena oli tehdä tunnetuksi ja saada aikaan pelisäännöt sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa ja edistää sosiaalisten vaikutusten osoittamista ja mittaamista. Nämä jälkimmäiset tavoitteet edistävät välillisesti sosiaalista yrittäjyyttä vaikuttamalla niiden toimintaympäristöön ja toiminnan tunnettuuteen. Koska Tampereen kaupunkiseudulla oli laajaa kokemusta osuustoiminta- ja sosiaalisen yrittäjyyden kehittämisestä, projektissa oli tavoitteena selvittää mahdollisuutta perustaa Tampereelle valtakunnallinen osuustoiminta- ja sosiaalisen yrittäjyyden osaamiskeskus. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin asiakkaita olivat sosiaalista yritystoimintaa suunnittelevat yritykset, yhdistykset yms. ja olemassa olevat sosiaaliset yritykset, jotka ovat tehdyn työnjaon mukaisesti olleet lähinnä Tampereen kaupungin toteuttaman Välke-projektin asiakkaita. Projektilla oli yhteensä 12 yritysasiakasta, sosiaalisia ja muita yrityksiä. Yhdistyksiä ja muita yhteisöjä, joiden kanssa tehtiin yhteistyötä sosiaalisen yrittäjyyden osalta olivat esim. Etuovilla ry Kurusta, Yhdessä Selviytymisen Tuki ry Tampereen Hervannasta, Tampereen Kaupunkilähetys ry, Tampereen kaupunki ja Tampereen seurakuntien yhteiskunnallinen työ. SYS-projekti verkostoitui muiden alueiden sosiaalisen yrittäjyyden kehittämishankkeisiin, esim. Teho2-, joka toimi Keski-Suomessa. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teeman osalta yhteistyötä tehtiin lähinnä yhdistysten ja Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikön kanssa. Sosiaalisen tilinpidon toteuttajiksi projektin tuella tulivat yhdistyksistä Tampereen Invalidien Työtuki Titry ry, Silta-Valmennusyhdistys ry, Tampereen A-kilta ry ja Yhdessä Selviytymisen Tuki ry. Myöhemmin aloitettiin toinen sosiaalisten vaikutusten arviointiprosessi, jota toteuttivat projektin tuella Tampereen Työllistämisyhdistys Etappi ry, Kansalaistalo Mansikkapaikka ry, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry, Tampereen A-klinikkasäätiö, Pirkanmaan Sininauha ry ja Sopimusvuori ry. Sosiaalisten vaikutusten II verkostoprosessi eteni projektin viimeisellä kaudella kolmella projektin organisoimalla vertaistapaamisella ja 2/2 lähikonsultointipäivällä, jonka toteutti sopimuksen mukaisesti Syfo Oy. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/11
Työllisyydenhoidon palveluyksikön johtoryhmän jäsenten kanssa työstettiin TYPA:n sosiaalisten vaikutusten arvioinnin aineistonkeruuta kahdenkeskisissä tapaamisissa alkukevään 2012 aikana. Johtoryhmän jäseniä osallistui valmiin arvioinnin tarkastustilaisuuteen toukokuussa ja johtoryhmä kokonaisuudessaan kokoontui tuottamaan johtopäätökset arvioinnin tuloksista kesäkuussa. Sosiaalisten vaikutusten edellä kuvattuihin arviointiprosesseihin saatiin konsultointiapua ja tehtiin paljon yhteistyötä yhteiskunnallisen yrityksen, SYFO Oy:n kanssa. Projektin kehittämisryhmässä oli edustettuna alueen kunnat, työvoimatoimistot, ELY-keskus, osuustoimintakeskus, Titry ja Välke-projekti. Kehittämisryhmä kokoontui projektin toiminta-aikana yhteensä 19 kertaa. Sosiaalisten kriteerien käyttöä Tampereen kaupungin hankinnoissa edistettiin epävirallisessa työryhmässä. Työryhmässä oli edustettuina Tampereen kaupungin suunnittelupäälliköitä tilaajaryhmästä ja Tampereen Logistiikan hankintalakimies. Mukana työssä oli alkuvaiheessa myös Espoon kaupungin strategisen hankintatoiminnan johtaja, koska Espoo on ollut edelläkävijä sosiaalisten kriteerien käytössä. Sosiaalisten kriteerien työryhmä kokoontui projektin viimeisellä kaudella kaksi kertaa ja koko projektin aikana 16 kertaa. Tampereen kaupungin Kestävä yhdyskunta yksikön kanssa tehtiin projektin loppupuolella yhteistyötä sosiaalisten kriteerien edistämisen kotipesän löytämiseksi projektin päätyttyä sekä sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien yhteisessä edistämisessä Tampereen kaupungin hankinnoissa. Valtakunnalliseen sosiaalisten kriteerien käytön edistämiseen osallistuttiin konkreettisella tavalla tekemällä yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoiman Etelä-Suomen palveluinnovaatiot (Espinno) hankkeen kanssa. Muiden Pirkanmaan välityömarkkinahankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä. Tampereen kaupungin toinen välityömarkkinahanke, Välke-projekti, oli tärkeä yhteistyökumppani SYS-hankkeen toteutuksessa, koska siihen sisältyy myös sosiaalisen yritystoiminnan kehittämisen osio. Etelä-Pirkanmaalla toteutuvassa Välikehankkeessa oli SYS:n ja Välkkeen kanssa samoja tavoitteita, vaikka maantieteellinen alue on erilainen. Välike-projektin työvalmentaja oli SYS-projektin aktiivinen osallistuja, koska hänelle kuuluu myös sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen. Myös heidän alueellaan pohdittiin kaupungin omistaman sosiaalisen yrityksen perustamista ja mm. sen osalta tehtiin yhteistyötä. Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa tehtiin yhteistyötä sosiaalisten kriteerien käytön edistämisen osalta tiedottamalla ja kouluttamalla kuntien hankinta-asiantuntijoita kriteerien käyttöön. Sosiaalisen yrityksen perustamisedellytyksiä selvitettiin mm. kurulaisen Etuovilla ry:n kanssa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/11
6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin tiedottaminen jakaantui yleiseen tiedottamiseen, mukaanlukien toimien ja tulosten raportointi rahoittajille ELY-keskukselle ja Tampereen kaupungin Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen lautakunnalle ja projektin teemojen edistämiseen kohderyhmien parissa. Tiedottamista tehtiin projektissa projektin kehittämisryhmälle ja ohjausryhmälle, kumppaneille kuten ELYkeskus, te-toimisto, Työvoiman palvelukeskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntien työllisyysvastaavat, sosiaalisten yritysten yhteyshenkilöverkosto, sosiaaliset yritykset, Pirkanmaan muut välityömarkkinaprojektit ja muut samojen teemojen parissa työskentelevät projektit ja tahot, Tampereen kaupunki ja tilaajien edustajat, muut julkiset hankkijat, oppilaitokset jne. Tiedotuskanavia ja tapoja olivat seminaarit, tiedotustilaisuudet (myös valtakunnalliset), työllisyysfoorumit, sähköiset kanavat kuten Työllisyysportti.fi, sen verkkolehti Sarana, Tampereen kaupungin intranet Loora, kaupungin henkilöstölehti Vilkku ja blogit. Painettua tiedotusta tehtiin mm. sosiaalisten kriteerien käytön valtakunnallisen oppaan ja Työllisyydenhoidon palveluyksikön sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tiivistelmän avulla. Projektin viimeisellä kaudella tiedotettiin ja pidettiin projektia julkisuudessa seuraavasti: SYS-projekti, helsinkiläinen sosiaalinen yritys Posivire Oy ja Kuntaliitto järjestivät yhdessä Sosiaalisten yritysten tapaamisen Kuntatalolla 31.1. Osallistujina oli 16 sosiaalisen yrittäjyyden/yrityksen edustajaa mm. Seinäjoelta, Jyväskylästä, Mikkelistä ja lisäksi Etelä-Suomen kaupungeista. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja sosiaalisen yrittäjyyden nykytilasta, tuloksista ja tulevaisuuden näkymistä. Kerättiin yrittäjien kokemuksia yritystoiminnan kehittämiskohteista ja ratkaisuvaihtoehdoista. Kooste päätettiin lähettää työministeri Lauri Ihalaiselle ja myös esim. tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajalle Tarja Filatoville.Ajatuksena oli, että mahdollisesti pyydetään työministeriltä audienssi, jossa haluttaisiin kuulla, mikä tulee olemaan sosiaalisten yritysten asema tulevaisuudessa ja missä asioiden valmistelun kanssa mennään suhteessa yhteiskunnallisen yrittäjyyden teematyöhön ja sosiaalisia yrityksiä koskevan lain muutostarpeiden selvittelyssä. Vastuun koosteen lähettämisestä ja mahdollisen audienssin pyytämisestä otti Posivire Oy:n toimitusjohtaja. Tampereen kaupungin Kaupunkikehitysryhmän johtoryhmässä käsiteltiin 10.2. Sosiaalisten kriteerien edistämistä Tampereen kaupungin organisaatiossa projektin päätyttyä. Tampereen kaupungin Osaamis- ja elinkeinolautaukunnan tilauksessa olevien ESR-työllisyysprojektien syyskauden 2011 toiminta ja tulokset olivat esittelyssä lautakunnan kokouksessa 22.3. SYS-projekin päällikkö oli estynyt esittelemästä projektin kautta sairastumisen vuoksi. TE-hallinto järjesti laajennetun esimiespäivän 19.4.2012, jolloin esiteltiin Pirkanmaan ESRtyöllisyyshankkeiden hyviä käytäntöjä otsikolla Vaikuttavat palvelukokonaisuudet välityömarkkinoilla. SYS-projektin osalta esiteltiin sosiaalisten yritysten malleja ja projektin tuella perustetut sosiaaliset yritykset, sosiaalisten näkökohtien käyttökokemukset ja vaikutukset sekä kokemukset ja toimet sosiaalisen mittaamisen alueella. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/11
SYS-projektin loppuseminaari järjestettiin Työllisyysfoorumin otsikon alla 30.5. Foorumissa esiteltiin aamupäivän ajan projektin tuloksia ja kuultiin puheenvuoroja yhteiskuntavastuun kantamisesta. Kestävän kehityksen kriteerit julkisissa hankinnoissa tilaisuus järjestettiin 8.6. yhteistyössä Tampereen kaupungin Kestävä yhdyskunta yksikön kanssa. Projektipäällikkö esitteli sosiaalisten näkökohtien huomioimisen mahdollisuuksia ja kokemuksia osallistujille, jotka edustivat mm. tamperelaisia oppilaitoksia, Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä ja ev.lut.seurakuntayhtymää. Projektipäällikkö kirjoitti Työllisyysportti.fi-sivustolle blogin projektin teemoista 14.8. SYS-projektiin ja työllisyysasioihin liittyvistä teemoista on informoitu viimeisen toimintakauden aikana yhteensä 171 henkilöä ja koko hankkeen aikana yhteensä 1714 henkilöä. Aktiivisesti SYS-projektin työhön on osallistunut kauden aikana kuusi uutta henkilöä, yhteensä projektin aikana 103 (hankkeen tavoite 60) henkilöä. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite http://www.tyollisyysportti.fi/valiraportit/ 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin toteutuksen ongelmia ja suosituksia toimeenpanon kehittämiseksi ei ole enää ajankohtaista kuvata loppuraportoinnin ollessa kyseessä. 8. PROJEKTIN TULOKSET SYS-projektissa saavutettiin asetetut tavoitteet hyvin, kun otetaan huomioon, että projektissa työskenteli vain yksi henkilö. Sosiaalisten yritysten osalta tavoitteena oli luoda yhdestä kahteen työllistämisvaikutuksiltaan laajaa sosiaalisen yrittäjyyden toimintamallia siten, että syntyy neljä uutta sosiaalista yritystä, joilla on tavoitteena valmentaa ja kuntouttaa työntekijöitä avoimille työmarkkinoille. Yritysten tavoiteltiin luovan 40 välityömarkkinoiden siirtymävaiheen työpaikkaa. Toimintamalleja ja yrityksiä syntyi projektin tuella kolme (yhdistyksen, kaupungin ja ev.lut.seurakuntayhtymän säätiön perustama; toimintamallikuvat toimitetaan ELY-keskukselle sovitun mukaisesti erikseen) ja työpaikkoja 44. Vuosille 2008-2009 ajoittunut talouden taantuma ja sosiaalisten yritysten tulevaisuuden epävarmuustekijät vaikuttivat osaltaan siihen, että projektin puitteissa ei syntynyt enempää sosiaalisia yrityksiä. Lisäksi toteutui tavoitteena ollut monimuotoisen yrittäjyyden osaamiskeskuksen ideoinnin liikkeellelaitto ja siihen osallistuminen. Tulosten vaikutukset kohdistuivat yritystoiminnan osalta niin yhdistyksiin, julkisiin toimijoihin kuin työttömiin henkilöihin. Sosiaalisten näkökohtien edistämisessä julkisissa hankinnoissa tavoitteena oli, että kuntien ja muun EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/11
julkishallinnon kanssa syntyisi pelisäännöt, joiden mukaan julkishallinto hankintalain mukaisesti tilaajana huomioisi hankinnoissaan sosiaaliset kriteerit. Tavoite toteutui parhaiten Tampereen kaupungin osalta, jolle projektin tuella ja myötävaikutuksella on tehty linjaus sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta kaupungin kilpailutettavissa hankinnoissa ja tuotettu edelleen hyödynnettävissä olevia kokemuksia ja ohjeita näkökohtien huomioimiseen. Muille kaupunkiseudun kunnille ja julkisille toimijoille järjestettiin koulutusta ja tiedotettiin sosiaalisten näkökohtien käyttömahdollisuuksista. Projektissa selvitettiin myös näiden sosiaalisten näkökohtien käytön vaikuttavuutta kilpailutuksissa. Yhteenvetona työllistämistä koskeneen sosiaalisen kriteerin käytöstä kilpailutuksessa ajalla kesäkuu 2010, huhtikuu 2012, yhteensä 6 kilpailutusta, oli, että 95,5 % (64 tarjoajaa 67:stä) palveluntarjoajista sitoutui täyttämään työllistämistä koskevan sosiaalisen kriteerin. Vastaava prosenttiluku 1. vaikuttavuusselvityksen kohdalla keväällä 2010 (neljä kilpailutusta) oli 60 % (24/41). Sosiaalisen kriteerin käytön vaikuttavuustieto työllistettävien henkilöiden osalta ehdittiin selvittää projektin lopulla vain kahden palveluntuottajan osalta. Ensimmäinen oli tuottanut palvelua kyselyn hetkellä 1 v 3 kk:n ajan ja työllistänyt varsinaiseen palvelutuotantoon yhteensä 8 sosiaalisen kriteerin edellyttämää henkilöä (kyseessä oli uusi toimintayksikkö). Edelleen palveluntuottajalla työskenteli neljä työntekijää, yksi oli palannut työttömäksi työnhakijaksi, yksi muuttanut toisella paikkakunnalle ja kahden jatkotilanne ei ollut tiedossa. Toinen palveluntuottaja oli tuottanut palvelua kyselyn hetkellä 9 kk:n ajan. Se oli työllistänyt sosiaalisen kriteerin edellyttämän vähintään kaksi pitkäaikaistyötöntä, vajaakuntoista tai vaikeasti työllistyvää henkilöä, joista 1 työskenteli edelleen palveluntuottajalle ja toinen oli siirtynyt muualle palkkatyöhön. Käyttämällä työllistämisen sosiaalista kriteeriä ostopalvelujen kilpailutuksessa Tampereen kaupunki vaikutti siihen, että näiden kahden palveluntuottajan ja kahden kilpailutuksen kautta työllistettiin yhteensä 10 pitkäaikaistyötöntä tai vajaakuntoista henkilöä ja heistä puolet oli edelleen työsuhteessa palveluntuottajaan n. vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Sosiaalinen kriteeri edellytti lisäksi, että työllistämisen pitää pysyä yllä koko sopimuskauden ajan, vaikka työllistettävät henkilöt vaihtuisivatkin. Jatkossa olisi tärkeää kehittää tätä vaikuttavuuden arviointia, sen raportointia ja vaikuttavuudesta viestimistä edelleen. Projektin aikana todettiin, että sosiaalisten näkökohtien huomioimisen saaminen julkisten hankkijoiden hankintakäytäntöihin vaatii paljon vaikuttamistoimintaa ja tapahtuu hitaasti. Projektin tulokset tältä osin olisivat olleet vielä vaikuttavampia, jos Tampereen kaupungin muidenkin kuin hyvinvointipalvelujen kilpailutukset olisi saatu sosiaalisten näkökohtien kokeilualustaksi ja jos muihin julkisiin hankkijoihin vaikuttamiseen olisi ollut enemmän aikaa. Konkreettisimmat vaikutukset kohdistuivat tältä osin Tampereen kaupungin hankintatoimeen, kilpailutettujen hankintojen sisältöön ja osatyökykyisiin ja pitkäaikaistyöttömiin henkilöihin, joille palveluntuottajat ovat työllistämistä koskevaan sosiaaliseen kriteeriin sitoutuen tuottaneet arvion mukaan 15:stä 30:een työpaikkaa palvelutuotannossaan koko sopimuskauden, eli tavallisimmin muutaman vuoden ajaksi. Tampereen kaupungin säästö tästä 15:stä 30:een pitkäaikaistyöttömän, vajaakuntoisen tai vaikeasti työllistettävän henkilön työllistämisestä hankinnan sivutuotteena voidaan laskea olevan n. 140 000-280 000 vuodessa. Säästö syntyy oletuksesta, että kunta maksoi ko. työllistetyistä henkilöiden osalta ennen työllistymistä työmarkkinatuen kuntaosuutta 276 /kk/hlö ja toimeentulotukea 350 /kk/hlö. Lisäksi syntyy verotettavaa tuloa 150 /kk/työllistettävä (käytetty Teho2- ESR-hankkeessa tuotettua laskuria; Jussi Hytönen, mukana Kehittämisyhtiö Witas Oy). EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/11
Sosiaalisten vaikutusten mittaamisen edistämisen tavoite on saavutettu tukemalla yhdistyksiä tekemään sosiaalista tilinpitoa ja siitä myöhemmin kehitettyä menetelmää Sofie-arviointia sekä tekemällä itse Sofiearviointi Työllisyydenhoidon palveluyksikön toiminnasta. Lisäksi on tutustuttu ja hankittu käyttöön aiemmin Syta-analyysi yhdelle yhdistysasiakkaalle. Sofie-arvioinnin verkostoprosessin tuloksia kuuden viimeisen toimijan osalta ei päästy analysoimaan projektin toiminta-ajan päätyttyä ennen prosessia. Yhdistykset kokivat hyötyneensä sosiaalisten vaikutusten arvointiprosessista esim. siten, että oma toiminta jäsentyi heille aiempaa paremmin arviointi toi esiin kehittämisen paikkoja toiminnassa. Työllisyydenhoidon palveluyksikön osalta arvioinnilla saavutettiin ne tulokset, joita siltä haettiin: palvelujen hyödyllisyyden osoittaminen, tiedon välitäminen sidosryhmille toiminnan vaikutuksista, oman toiminnan selkeä hahmottaminen ja sen selvittäminen, tuoko arviointi lisähyötyä senhetkisiin raportointeihin nähden.yhteenvetona sosiaalisen tilinpidon ja Sofie-järjestelmän mahdollisuuksista osoittaa sosiaalisia vaikutuksia voisi todeta, että kummallakin menetelmällä on mahdollista kuvata niitä läpinäkyvästi ja systemaattisesti. Merkittävin ero ja etu Sofie-järjestelmässä verrattuna sosiaaliseen tilinpitoon on projektin kokemuksen mukaan siinä, että se pakottaa arvioinnin kohteen asemoitumaan sidosryhmiensä kumppaniksi. Tämä tapahtuu sitä kautta, että arvoinnissa lähdetään liikkeelle toimijan sidosryhmien tavoitteista toimijaa kohtaan ja toimijan teoista, joilla noihin tavoitteisiin pyritään. Sofie-järjestelmässä tarkastelu ulotetaan todellisiin toiminnan vaikutuksiin tekojen ja tulosten sijaan.yhdistysten ja Työllisyydenhoidon palveluyksikön em. menetelmien käytöstä, kokemuksista ja tuloksista on viestitty prosessien etenemisen tahdissa julkisissa tilaisuuksissa ja esim. Työllisyysportissa. Vaikutukset ovat näiden tulosten osalta kohdistuneet palvelutuotantoa toteuttaviin yhdistyksiin ja Tampereen kaupungin tuottajayksikköön, Työllisyydenhoidon palveluyksikköön. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Tampereen Sarka Oy ja Martinus-palvelut Oy ovat ensimmäiset Tampereelle perustetut omistuspohjaltaan in-house tyyppiset, kunnan ja ev.lut.seurakuntayhtymän/säätiön omistamat sosiaaliset yritykset, joilla on mahdollisuus kehittyä merkittäviksi työllistäjiksi Tampereen seudun välityömarkkinoilla. Monimuotoisen yrittäjyyden osaamiskeskus, jonka ideoinnin projekti laittoi alulle, olisi toteutuessaan uudenlainen yritysneuvonnan ym. keskus ainakin Suomen, jollei Euroopan mittakaavassakin. Projekti on tehnyt Suomessa uraauurtavaa työtä sosiaalisten kriteerien käyttömahdollisuuksien tutkimisessa ja käytännön toteutuksissa Tampereen kaupungin tilaajahenkilöiden kanssa. Hankkeessa nostettiin myös tarkasteluun sosiaalisten kriteerien käytön seurannan tärkeys ja kriteerien käytön vaikutusten arviointi, joista ei ollut löydettävissä kokemuksia Suomessa. Kriteerien seurantaa tehdään jo Tampereen kaupungin sopimusseurannan yhteydessä pelkistetyllä tavalla. Vaikutusten arviointia työllistämisen sosiaalisen kriteerin kohdalta toteutettiin otostyyppisesti projektin aikataulun sallimissa rajoissa, ks. kohdasta Projektin tulokset. Projektissa on kokeiltu ja arvioitu kahden sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmän, sosiaalisen tilinpidon ja Sofie-palvelun hyödyllisyyttä yhteiskuntavastuun kantamisen osoittamisessa. Näistä menetelmistä jälkimmäinen, Sofie-palvelu, on suomalainen, projektin toiminta-aikana kehitetty innovaatio, jossa yhdistetään sosiaalisen tilinpidon ja SROI (Social Return On Investment) laskelman hyviä puolia. Hankkeen tuella ja merkittävällä työpanoksella on julkaistu Suomen ensimmäinen kuntaorganisaation EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/11
sosiaalisten vaikutusten arviointiraportti elokuussa 2012. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektin toiminnan kannalta tasa-arvovaikutuksien arviointi ei ole relevanttia. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektissa on mallinnettu ja tuettu perustamaan kolme välityömarkkinoilla toimivaa sosiaalista yritystä, joihin on syntynyt heinäkuun 2012 loppuun mennessä 44 välityömarkkinoiden siirtymävaiheen työpaikkaa. On myös annettu neuvontaa sosiaalisten yritysten perustamisessa, tuettu liiketoimintasuunnitelmien ja muiden yritystoiminnan alkuvaiheen selvitysten teossa ja hankittu yrityksen alkuvaiheeseen ostopalveluna esim. tukea markkinointiin, joiden merkittävien tukitoimien avulla, muuten otollisessa tilanteessa, on voitu auttaa sosiaalisia yrityksiä aloittamaan toimintansa. Projektin piirissä ja tuella kehitetyistä sosiaalisen yritystoiminnan malleista on tiedotettu niin Tampereen kaupunkiseudun laajuudella kuin muuallakin Suomessa eri tilaisuuksissa, esim. Lappeenrannassa ja Oulussa. Tampereen kaupungin hyvinvointi ja Työllisyydenhoidon palveluyksikön ostopalvelujen n. 15 kilpailutuksessa on kokeiltu työllistämisen sosiaalista kriteeriä. Tuloksena on ollut arviolta 15:stä 30:een työpaikkaa pitkäaikaistyöttömille, vajaakuntoisille tai vaikeasti työllistyville henkilöille. Kokeilun yhteydessä on haettu hyviä käytäntöjä sille, miten sosiaalisten näkökohtien käyttö hankinnoissa organisoidaan julkisen toimijan, tässä tapauksessa Tampereen kaupungin, organisaatiossa useita tahoja koskevaksi, toimivaksi käytännöksi kilpailutuksen alkumetreiltä vaikutusten viestimiseen saakka. On myös vaikutettu siihen, että Tampereen kaupungin talous- ja strategiaryhmä on linjannut kestävän kehityksen kriteerien käytön kaupunkiorganisaatiossa ensimmäisen kerran. Näitä hyviä käytäntöjä on levitetty tiedottamalla ja järjestämällä koulutusta sosiaalisten näkökohtien käyttömahdollisuuksista julkisissa hankinnoissa ja Tampereen kaupungin kokemuksista siinä. Tiedottamisen ja koulutuksen kohderyhminä ovat olleet Tampereen kaupunkiorganisaatio laajasti, Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja muiden julkisten hankintojen hankinta-asiantuntijat sekä projektin muut yhteistyötahot. Projektista on oltu mukana tuottamassa Etelä-Suomen palveluinnovaatiot (Espinno) -hankkeen johtamana erittäin tarpeelliseksi koettua kansallista opasta sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ja tuotettu oppaaseen kuvaukset joistakin tamperelaisista hankintaesimerkeistä. Tässä prosessissa tietoa Tampereen kaupungin hyvistä käytännöistä levisi ensin oppaan työstövaiheessa Espinno-hankkeen kumppaneille Etelä-Suomessa ja Oulussa sekä myöhemmin valmiin oppaan kautta koko Suomeen. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osalta projektin tuella on autettu todentamaan yhteensä 11 arvioinnin kautta sosiaalisen tilinpidon ja Sofie-järjestelmän mahdollisuudet osoittaa toimijan sosiaalisia vaikutuksia yhteiskunnassa. Näiden menetelmien käyttöä on projektin puitteissa levitetty ensin yhdeltä yhdistystoimijalta kolmelle seuraavalle ja sen jälkeen vielä kuudelle toimijalle. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/11
12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektin piirissä ja tuella perustetut sosiaaliset yritykset jatkavat toimintaansa itsenäisesti. Jatkossa sosiaalisten yritysten neuvonnan pitäisi tapahtua muun alkavien yritysten neuvonnan yhteydessä Uusyrityskeskusten yritysneuvojien toimesta, mikä ei ole riittävää. Tulevaisuuden mahdollisuus on, että v. 2014 alusta Tampereella toimii Monimuotoisen yrittäjyyden osaamiskeskus, jossa saa neuvontaa ja palvelua yritystoiminnan aloittamiseksi ja vauhtiin saamiseksi kaikenlaisten yritysmuotojen osalta ja johon kerääntyy pirkanmaalainen jo nyt laaja kokemus monimuotoisesta yrittäjyydestä. Sosiaalisten näkökohtien huomioimisen osalta asian omistajuus tulevaisuudessa on projektin päättyessä vielä työstämisen vaiheessa. Projektin päättyessä näyttää siltä, että omistajuus sosiaalisten kriteerien käytön ja edistämisen suhteen voisi jakaantua Tampereen kaupunkiorganisaatiossa siten, että Talous- ja strategia ryhmä linjaa kestävän kehityksen kriteerien käytön yleisellä tasolla kaupunkiorganisaatiossa, Tampereen Logistiikka liikelaitos ottaa puheeksi ympäristö- ja sosiaalisten kriteerien käytön kunkin kilpailutusprosessin alussa ja antaa perustietoa käyttömahdollisuuksista, Kestävä yhdyskunta yksikkö raportoi kaikista kestävien hankintojen toteutumisesta, mukaan lukien sosiaaliset kriteerit. Eniten avoin kysymys on, kuka voisi jatkossa vastata sosiaalisten näkökohtien sisällöllisestä edistämisestä ja kehittämisestä. Mahdollisia tahoja voisivat olla pormestarin asettama hankintayhteyshenkilöiden verkosto (käynnistynee syyskuussa 2012), tilaajan suunnitteluryhmän kokoukset ja/tai Kehittämis- ja suunnitteluyksikkö. Sosiaalisten näkökohtien huomioimisen sisällöllisten mahdollisuuksien ollessa laajat, konsultoitavia asiantuntijoita sisällön osalta voisivat olla esim. työllistämisen osalta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja esteettömyysasioiden osalta kaupungin esteettömyysasiamies. Kaiken kaikkiaan Tampereen kaupungin tulevaisuuden mahdollisuutena on pysyä edelläkävijänä sosiaalisten näkökohtien käyttäjänä ja näin vahvistaa kaupungin jo tunnettua roolia kestävän kehityksen toteuttajana. Pysyvää neuvontaa sosiaalisten näkökohtien käytöstä saa Kuntaliiton Julkisten hankintojen neuvontayksiköstä, mistä kuitenkin puuttuu käytännön kokemukset näkökohtien käytöstä yksittäisissä kilpailutuksissa. Tätä puutetta korjaa osaltaan Sosiaaliset näkökohdat julkisissa hankinnoissa -opas, joka löytyy sähköisenä tiedostona espinno.fi sivustolta. Vireillä on myös ollut kesästä 2012 lähtien Syfo Oy:n aloitteesta kansallinen tietopankkihanke, jota Tekes rahoittaisi ja johon osallistumiseen Tampereen kaupunki on ilmaissut alustavan kiinnostuksensa. Sosiaalisten vaikutusten osoittamisen osalta kukin toimija, yhdistys ja Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö vastaa itse siitä, ottaako kokeillun sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmän jatkuvaan käyttöön ja miten monipuolisesti sitä hyödyntää omassa toiminnassaan. Yhdistykset voivat levittää kokemustaan ja osaamistaan käyttämästään menetelmästä halutessaan muille yhdistyksille ja pyrkiä osoittamaan sosiaalisia vaikutuksiaan yhdessä esim. palveluntilaajien ja rahoittajien suuntaan. Tulevaisuuden mahdollisuuksia on, että sosiaalisten vaikutusten osoittamisesta tulee osa tilaamisen prosessia siten, että palveluntarjoajat voivat saada etua kilpailutustilanteessa vaikutusten osoittamisen menetelmän käytöstä. Pidemmälle viety mahdollisuus on, että tilaajat voivat alkaa tilata sosiaalisia vaikutuksia, joita palveluntuottajat toiminnastaan raportoivat. Tampereen kaupunki voi myös halutessaan laajentaa menetelmän käyttöä. Toteutuessaan monimuotoisen yrittäjyyden osaamiskeskuksessa voisi olla sosiaalisten vaikutusten mittaamisen tietopankki sosiaalisten vaikutusten osoittamisen ollessa merkittävällä sijalla esim. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/11
sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten toiminnassa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus 269 812,00 75 % 207 979,46 74 % Kuntien rahoitus 89 938,00 25 % 71 692,76 26 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä 359 750,00 100 % 279 672,22 100 % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Välityömarkkinoiden kehittäminen sosiaalisella yrittäjyydellä Tampereen kaupunkiseudulla, SYSprojektilla, joka toteutui ajalla 1.4.2008 31.7.2012, oli kolme tavoitealuetta: sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen, sosiaalisten näkökohtien edistäminen julkisissa hankinnoissa ja sosiaalisen mittaamisen edistäminen. Sosiaalisten yritysten osalta tavoitteena oli luoda yhdestä kahteen työllistämisvaikutuksiltaan laajaa sosiaalisen yrittäjyyden toimintamallia siten, että syntyy neljä uutta sosiaalista yritystä, joilla on tavoitteena valmentaa ja kuntouttaa työntekijöitä avoimille työmarkkinoille. Yritysten tavoiteltiin luovan 40 välityömarkkinoiden siirtymävaiheen työpaikkaa. Toimintamalleja ja yrityksiä syntyi projektin tuella kolme Kotityöpalvelu Kotoisa Oy (Hervanta), Tampereen Sarka Oy (Tampereen kaupungin omistama) ja Martinuspalvelut Oy (Martinus-säätiön omistama) ja työpaikkoja 37. Vuosille 2008-2009 ajoittunut talouden taantuma ja sosiaalisten yritysten tulevaisuuden epävarmuustekijät vaikuttivat osaltaan siihen, että projektin puitteissa ei syntynyt enempää sosiaalisia yrityksiä. Lisäksi toteutui tavoitteena ollut monimuotoisen yrittäjyyden osaamiskeskuksen ideoinnin liikkeellelaitto ja siihen osallistuminen. Sosiaalisten näkökohtien edistämisessä julkisissa hankinnoissa tavoitteena oli, että kuntien ja muun julkishallinnon kanssa syntyisi pelisäännöt, joiden mukaan julkishallinto hankintalain mukaisesti tilaajana huomioisi hankinnoissaan sosiaaliset kriteerit. Tavoite toteutui parhaiten Tampereen kaupungin osalta, jossa projektin tuella ja myötävaikutuksella julkaistiin marraskuussa 2011 uudessa hankintaoppaassa linjaus sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta kaupungin kilpailutettavissa hankinnoissa muiden kestävän kehityksen mukaisten hankintalinjausten osana. Projekti tuotti hankintaoppaaseen Tampereen kaupungissa saatuja kokemuksia ja ohjeita sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen. Muille kaupunkiseudun kunnille ja julkisille toimijoille järjestettiin koulutusta ja tiedotettiin sosiaalisten näkökohtien käyttömahdollisuuksista. Tampereen kaupungin hyvinvointi- ja Työllisyydenhoidon palveluyksikön ostopalvelujen yhteensä n. 15 kilpailutuksessa on kokeiltu työllistämisen sosiaalista kriteeriä. Tuloksena on ollut arviolta 15:stä 30:een työpaikkaa pitkäaikaistyöttömille, vajaakuntoisille tai vaikeasti työllistyville henkilöille koko sopimuskauden, eli tavallisimmin muutaman vuoden ajaksi. Sosiaalisten näkökohtien edistämisen ollessa melko uusia asia Suomessa, tavoitteena oli myös kansallisen, selkeän ohjeistuksen saaminen näkökohtien EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/11
käytöstä. Projektista on oltu mukana tuottamassa Etelä-Suomen palveluinnovaatiot (Espinno) -hankkeen johtamana tällaista opasta (oppaan nimi Sosiaaliset näkökohdat julkisissa hankinnoissa - lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia) ja tuotettu oppaaseen kuvaukset joistakin tamperelaisista hankinnoista, joissa on käytetty sosiaalista kriteeriä. Sosiaalisten vaikutusten mittaamisen edistämisen tavoite on saavutettu tukemalla neljää tamperelaista yhdistystä tekemään sosiaalista tilinpitoa ja kuutta toimijaa (viisi yhdistystä ja yksi säätiö) siitä myöhemmin kehitettyä menetelmää, Sofie-arviointia sekä tekemällä itse Sofie-arviointi kunnallisen toimijan, Työllisyydenhoidon palveluyksikön toiminnasta. Sofie-arvioinnin verkostoprosessin tuloksia kuuden viimeisen toimijan osalta ei päästy analysoimaan projektin toiminta-ajan päätyttyä ennen prosessia. Yhdistykset kokivat hyötyneensä sosiaalisten vaikutusten arvointiprosessista esim. siten, että oma toiminta jäsentyi heille aiempaa paremmin ja arviointi toi esiin kehittämisen paikkoja toiminnassa. Työllisyydenhoidon palveluyksikön osalta arvioinnilla saavutettiin ne tulokset, joita siltä haettiin: palvelujen hyödyllisyyden osoittaminen, tiedon välittäminen sidosryhmille toiminnan vaikutuksista, oman toiminnan selkeä hahmottaminen ja sen selvittäminen, tuoko arviointi lisähyötyä senhetkisiin raportointeihin nähden. Yhteenvetona sosiaalisen tilinpidon ja Sofie-järjestelmän mahdollisuuksista osoittaa sosiaalisia vaikutuksia projektissa todettiin, että kummallakin menetelmällä on mahdollista kuvata niitä läpinäkyvästi ja systemaattisesti. Tulevaisuuden mahdollisuuksia on, että sosiaalisten vaikutusten osoittamisesta tulee osa tilaamisen prosessia siten, että palveluntarjoajat voivat saada etua kilpailutustilanteessavaikutusten osoittamisen menetelmän käytöstä. Pidemmälle viety mahdollisuus on, että tilaajat voivat alkaa tilata sosiaalisia vaikutuksia, joita palveluntuottajat toiminnastaan raportoivat. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Hammareninkatu 8 B, 2. krs/arkistohuone, 33100 Tampere. Päiväys ja allekirjoitus 31.08.2012 Pekka Kivekäs tilaajapäällikkö EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/11