ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 1.3. kello 9.00 10.20 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Olavi Tikka, varapuheenjohtaja Jukka Forsman Päivi Kontro Johannes Lounasheimo Pirjo Pekkarinen-Kanerva Silja Sarkkinen Susanna Sarvanto Eeva Somerkoski Alpo Tani Jari Viinanen Juha Viljakainen Kaarina Vuorivirta Katri Kuusinen, sihteeri Rauno Tolonen HKL HSY Rakennusvalvontavirasto Sosiaalivirasto Opetusvirasto Palmia Kaupunkisuunnitteluvirasto Ympäristökeskus Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin Satama Helsingin Energia 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Puheenjohtajan ehdotuksesta läsnäolijat pitivät lyhyen esittäytymiskierroksen, koska Talous- ja suunnittelukeskuksesta energiansäästöneuvottelukuntaan tuli uusi jäsen, Juha Viljakainen. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN Hyväksyttiin edellisen kokouksen (31.1.) pöytäkirja muutoksitta. 3. VUODEN 2011 ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINNAN RAPORTTI Katri Kuusinen kertoi raportin valmistumisen aikataulusta, tämän hetkisestä tilanteesta sekä hallintokuntien kokoukseen mennessä toimittamista tiedoista. Esitys on pöytäkirjan liitteessä 1. Helsingin Energia, kaupunkisuunnitteluvirasto ja HKL lupasivat toimittaa tiedot omista toimistaan mahdollisimman pian. Ympäristökeskus ja sosiaalivirasto olivat ilmoittaneet hieman viivästyvästä aikataulustaan jo aikaisemmin. 1
Myös muiden jäsenten toivotaan toimittavan vielä puuttuvat tietonsa mahdollisimman pikaisesti, jotta tiedot saadaan mukaan alustavaan raporttiin, joka esitellään energiansäästöneuvottelukunnan seuraavassa kokouksessa 2.4.. 4. TYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUKSET Julkiset rakennukset (JURA) JURA-työryhmä ei ole kokoontunut energiansäästöneuvottelukunnan edellisen kokouksen jälkeen. Seuraava kokous on toukokuussa. Asuntoryhmä Asuntoryhmä ei ole kokoontunut edellisen ESNK:n kokouksen jälkeen, eikä sen puheenjohtaja ollut paikalla. Pirjo Pekkarinen-Kanerva kertoi, ettei seuraavaa kokousta ole sovittuna. Maankäyttö ja liikenne Työryhmän seuraava kokous on maaliskuussa. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnistynyt uuden yleiskaavan laadinta ja siihen liittyviä teemaryhmiä sekä seminaarisarja. Molempien tarkoituksena koota yleiskaavatyön lähtökohtia, jotka viedään kaupunkisuunnittelulautakuntaan syksyllä. Yksi teemaryhmä keskittyy selvittämään energia- ja ilmastoasioita yleiskaavatasoisen suunnittelun näkökulmasta. Sarjan Energiaviisas kaupunkirakenne seminaari pidetään 23.5.. Seuraavana vuorossa on 21.3. Asumisen teemaseminaari, johon pyydetään ilmoittautumaan 16.3. mennessä internet-sivulla https://digiumenterprise.com/answer/?sid=797769&chk=wcf6mfhy. Seminaarin ohjelma on pöytäkirjan liitteessä 2. Hankinnat Työryhmä ei ole vielä kokoontunut, mutta sihteeri on lähettänyt tiedot työryhmän jäsenistä Perttu Pohjoselle ryhmän kokoon kutsumista varten. Tiedotus ja valistus Työryhmän toinen kokous pidettiin 29.2.. Kokoukseen osallistuivat ympäristökeskuksen, opetusviraston ja rakennusviraston vakituisten jäsenten lisäksi ekotukitoimintaa vetävä Pirita Kuikka ympäristökeskuksesta ja Per-Johan Johansson tilakeskuksesta. Kokouksen teemoja olivat kulutusseurantatietojen hyödyntämistyökalut ekotukihenkilöillä ja kiinteistönhuollossa sekä kulutusseurantanäytöt mm. kouluissa ja muissa palvelurakennuksissa. Kokouksessa päädyttiin siihen tulokseen, että ekotukihenkilöiden kannattaa hyödyntää sekä Sävel+ että WebKulu -järjestelmiä kulutustietojen seuraamisessa ja neuvoja näiden työkalujen hyödyntämiseen tullaan antamaan 27.3. järjestettävässä koulutuksessa. Ekotukihenkilöiden yhteistyötä energiansäästösuunnitelmien laatijoiden ja kiinteistöhuollon edustajien kanssa tullaan edistämään. 2
Työryhmän kanta kaupungin rakennusten energiankulutustietojen julkistamiseen on myönteinen, mutta julkistamisen toteutus vaatii suunnittelua ja työkaluja. Todennäköinen media tietojen julkistamiseen on internet. Työryhmän seuraavan kokouksen teemoja ovat energiansäästösuunnitelmien toteutuminen sekä henkilöstölle järjestettävät koulutukset. Juha Viljakainen kysyi, miksei kaupungin rakennusten kulutustietoja voisi julkaista paperilla esimerkiksi kirjamuodossa, jolloin eri rakennuksia voisi helposti vertailla keskenään. Tästä olisi hyötyä erityisesti kaupungin palvelurakennusten käyttäjille, jotka voisivat vaikuttaa eri tavoin rakennustensa energiankulutukseen ja tieto olisi helposti saatavilla ilman käyttäjätunnuksia, yms. Jukka Forsman mainitsi, että kiinteistöjen keskinäinen vertailu ei aina ole tarkoituksenmukaista kiinteistöjen erojen ja kulutuseroja selittävien tekijöiden takia. Puheenjohtaja korosti, että kaikenlaisen datan avoimuus tulee koko ajan tärkeämmäksi hyvän maineen säilyttämisessä. Olavi Tikka huomautti, että energiankulutuksen muuttuminen ei edelleenkään muuta tilojen sisäisiä vuokria, ts. syntyvä säästö ei hyödytä säästäjää. Keskustelussa pohdittiin paikkoja, missä kulutustiedot voisi julkistaa niin, että tieto löytyisi mahdollisimman helposti. Yhtenä vaihtoehtona mietittiin energiansäästöneuvottelukunnan nettisivuja. Susanna Sarvanto ja Jari Viinanen ehdottivat, että asiaa käsitellään Tiedotus ja valistus työryhmän seuraavassa kokouksessa ja asiaan palataan tämän jälkeen energiansäästöneuvottelukunnan kokouksessa. Ryhmä toivoo kaikilta ESNK:n jäseniltä ideoita siitä, mitkä olisivat parhaat ja toimivimmat tavat ja paikat tuoda kulutustietoja saataville. Talous Työryhmä ei ole vielä kokoontunut. Ifa Kytösahon tilalle energiansäästöneuvottelukuntaan tullut Juha Viljakainen lupasi aktivoitua ryhmän toiminnan käynnistämisessä. 5. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA VUONNA 2010 Johannes Lounasheimo esitteli vuoden 2010 kasvihuonekaasupäästölaskelmia pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä. Lounasheimon esitys on liitteessä 4. Vuodesta 1990 Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 11 %, kun taas Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla päästöt ovat kasvaneet yli 20 %. Tähän asti toteutuneen päästökehityksen trendin mukaisesti näyttäisi siltä, että Helsingin päästöt laskevat 11 % vuoteen 2020 mennessä ja 22 % vuoteen 2050 mennessä. Trendi ei huomioi kaupungin päätöksiä tulevista toimista energiatehokkuuden edistämisen ja energiantuotannon päästöjen vähentämisen suhteen. Jukka Forsman kertoi ympäristöministeriössä käytyjen keskustelujen perusteella, että rakennusten ja liikenteen CO 2 -päästöt eivät ehdi laskea vuoteen 2020 mennessä vaadittua 20 %:a, sillä esim. rakennuskannan uudistuminen 3
tapahtuu niin hitaasti. Puheenjohtaja muistutti, ettei päästövähennyksiin johtavia toimenpiteitä voi jättää tulevaisuuden sukupolvien huoleksi ja Forsman totesi, että meidän tehtävämme on käynnistää toimet, joilla säästöt toteutuvat pitkän ajan kuluessa. Juha Viljakainen kysyi, miten päästölaskennassa huomioidaan elinkeinoelämän vilkastuminen ja sen myötä mahdollisesti kasvavat päästöt. Lounasheimo vastasi, että on mahdollista laskea tunnuslukuja myös taloudelliselle toiminnalle, esimerkiksi alueen bruttokansantuotetta kohden lasketut päästöt. Lisäksi Helsingin päästöistä merkittävä osa tulee rakennusten energiankäytöstä ja elinkeinoelämän toiminnan suora osuus on pieni. Helsingin päästöistä merkittävä osa tulee rakennusten energiankäytöstä ja liikenteestä, jota kautta elinkeinoelämän vilkastuminen voi näkyä päästökehityksessä, mutta toiminnan suora osuus on pieni. Puheenjohtaja lisäsi, että vaikutus päästöihin riippuu myös elinkeinoelämän omista ratkaisuista. Rauno Tolonen kysyi, miten päästölaskentatiedot voitaisiin saada aikaisemmin julki, kun Helsingin Energian tiedot omista päästöistään saadaan kuitenkin tietoon varhain. Nyt julkisuudessa olivat lähes yhtä aikaa pääkaupunkiseudun päästöt vuodelta 2010 ja Helsingin Energian päästöt vuodelta 2011, mikä aiheutti hämmennystä. Lounasheimo kertoi, että vuoden 2010 osalta laskennat viivästyivät, koska tieliikenteen päästöjä ei saatu ennen kuin loppuvuodesta, mutta tänä vuonna ennakkotiedot yritetään saada julki selvästi aikaisemmin, huhtikuussa. Viljakainen ja Alpo Tani toivoivat, että alueellinen energiankulutustieto esim. kaupunginosittain olisi saatavilla ja erityisesti kaavoituksen käytettävissä, ja viittasivat Harri Kauppisen parin vuoden takaiseen selvitystyöhön. Tolonen vastasi, että alueellisen energiankulutuksen esittämistä on pilotoitu viidellä alueella, mutta alueiden rajaamiseen liittyy haasteita, koska monet sähköasemat palvelevat useita alueita. Tällä hetkellä kulutusten erottaminen toisistaan on käsityötä, mutta järjestelmien kehittyessä tietojen saaminen helpottuu. 6. MUUT ASIAT Ympäristöpolitiikka Jari Viinanen kertoi, että ympäristölautakunta päätti lähettää kaupungin ympäristöpolitiikan lausuntokierrokselle. Lausuntojen määräaika on 30.4. Suurin syy epäröintiin oli ympäristöpolitiikassa esitetty melumääräysten tavoitetaso, jota pidettiin epärealistisena uudisrakentamiselle. Ehdotettu taso on kansallista yleistasoa. Ilmastokumppanuusverkosto Jari Viinanen kertoi, että Ilmastokumppanuusverkoston kutsut lähetetään lähi aikoina yrityksille ja verkoston internet-sivut avautuvat touko-kesäkuussa. Ensimmäinen allekirjoitustilaisuus on huhtikuussa. Verkoston toiminta tullaan toteuttamaan Tukholman Climate Pact mallin hengessä ja tarkoituksena on järjestää yrityksille vuosittainen seminaari, julkaista uutiskirjettä ja levittää vinkkejä ja hyviä käytäntöjä. Kun verkostossa on riittävästi jäseniä, voidaan aloittaa vuosikirjan julkaiseminen. 4
Carbon Disclosure Project kysely Tiedot yritysten ja kaupunkien energiansäästö- ja päästövähennysmenettelyjä ja laskentaa koskevaan kansainväliseen kyselyyn saatiin koottua aikataulun mukaisesti kaupunkisuunnitteluviraston, elinkeinoyksikön, ympäristökeskuksen, HSY:n ja rakennusviraston yhteistyönä. Sihteeri kiitti kaikkia tietojen keräämiseen osallistuneita. PEK-selvitys Olavi Tikka kertoi, että lausunnot PEK-selvitykseen on saatu kaikista muista virastoista paitsi talous- ja suunnittelukeskuksesta. Selvitys tulee vielä energiansäästöneuvottelukunnan käsiteltäväksi ja tavoitteena on löytää ESNK:n lausuntoon raportista noin kuusi hyvää ja edullista toimenpidettä toteutettavaksi. Ehdotuksia valittavista toimenpiteistä voi lähettää sihteerille 16.3. mennessä. 7. SEURAAVAT KOKOUKSET Seuraava ESNK:n kokous on maanantaina 2.4. kello 13.00 rakennusvirastossa. Tämän jälkeen seuraava kokous siirrettiin useiden estyneiden jäsenten toivomuksesta torstaiksi 26.4. klo 9.00 (oli aikaisemmin tiistai 24.4. klo 9.00) Seuraavan kokouksen asioita ovat mm. energiansäästötoiminnan vuoden 2011 alustavan raportin esittely sekä energiansäästöneuvottelukunnan alaryhmien tilannekatsaukset erityisesti Hankinnat-, Talous- sekä Tiedotus ja valistus ryhmien osalta. 8. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 10.20. Toimeksi saaneena Katri Kuusinen sihteeri JAKELU: ESNK:n jäsenet ja sihteeristö TIEDOKSI: Kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen LIITTEET: Liite 1: Vuoden 2011 energiaraportin edistyminen ja saadut/puuttuvat tiedot Liite 2: Helsingin uusi yleiskaava! Asumisen teemaseminaarin 21.3. ohjelma Liite 3: Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasuö Johannes Lounasheimon esitys 5