ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: 8.5. kello LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja Kalevi Aittola Jukka Forsman Eeva Heckwolf Sari Hildén Pälvi Holopainen Petteri Huuska Riikka Jääskeläinen Seppo Manner Pirjo Pekkarinen-Kanerva Perttu Pohjonen Ulla Soitinaho Olavi Tikka, varapuheenjohtaja Heikki Väisänen Katri Kuusinen, sihteeri Rauno Tolonen, sihteeri Sosiaali- ja terveysvirasto HKL Tilakeskus Ympäristökeskus Stara Opetusvirasto Rakennusvalvontavirasto Hankintakeskus Energiavirasto Helsingin Energia 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN Hyväksyttiin edellisen kokouksen (23.3.) pöytäkirja yhdellä muutoksella. Kohtaan 9 Muut asiat muutettiin otsikon Sävel Plus alle viimeiseksi kappaleeksi seuraava: Niemi muistutti myös jo aiemmin esittämästään näkemyksestä, että kaupunki tarvitsee energiatehokkuuden johtamisjärjestelmän, jonka olisi tarkoituksenmukaista ja edullista perustua Sävel Plus palveluun ja että Energiansäästöneuvottelukunnan olisi hyvä ottaa aihe perusteelliseen käsittelyyn ja päätöksenteon kohteeksi. 3. ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVIT Heikki Väisänen Energiavirastosta esitteli energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon nykytilannetta. Direktiivistä saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys 1

2 ja se astui voimaan Direktiivin kansallinen toimeenpano eli siihen liittyvien lakien, asetusten ja muiden toimien tulee olla voimassa Toimeenpanon valmistelua varten perustettiin syksyllä 2012 TEM:n toimesta EED-työryhmä, jonka loppuraportti direktiivin toimeenpanosuunnitelmasta julkaistiin tammikuussa. Komission tulkinnat direktiivistä julkaistiin marraskuussa Suomessa direktiivin velvoitteiden keskeiset toimeenpanokeinot ovat mm. energiatehokkuussopimukset ja energiatehokkuuslaki. Olemassa olevat energiatehokkuussopimukset ja joulukuussa 2013 tehdyt kaksi aiesopimusta (kuuden suurimman kaupungin ja HSY:n aiesopimus sekä elinkeinoelämän aiesopimus energiatehokkuussopimusten jatkamisesta sekä niihin liittyvät säästötavoitteet) ovat ensiarvoisen tärkeitä osoitettaessa vapaaehtoisen sopimustoiminnan vaikuttavuutta direktiivin toimeenpanossa. Energiatehokkuussopimuksissa on mukana noin 140 kuntaa ja 535 yritystä. Uusissa sopimuksissa sopimusosapuolina tulevat todennäköisesti olemaan sekä energiavirasto että työ- ja elinkeinoministeriö. Kumulatiivisen säästöjen laskennan takia nykyisen ja tulevan sopimuskauden arvokkaimpia toimenpiteitä tulevat olemaan vuonna toteutetut toimet, koska niiden energiansäästövaikutus huomioidaan kumulatiivisesti joka vuosi ajanjaksolla Direktiiviin liittyvä uusi energiatehokkuuslaki on parhaillaan lausuntokierroksella. Muutamasta kohdasta tullaan säätämään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella ja Energiaviraston määräyksin. Neljä maata on päättänyt toimeenpanna direktiivin yksinomaan energiayhtiöille suunnatuilla velvoiteohjelmilla, 11 maata (ml. Suomi) politiikkatoimilla ja muut maat politiikkatoimien ja velvoiteohjelmien yhdistelmillä. Energiansäästötavoitteista vuodelle 2030 keskustellaan parhaillaan ja niistä on mahdollisesti luvassa lisää tietoa syksyllä. Väisäsen puheenvuoron jälkeen keskustelussa esitettyjen kysymysten pohjalta saatiin asiaan vielä seuraavia täydennyksiä. Energiakatselmustuet suurille yrityksille päättyvät, koska energiatehokkuuslaki edellyttää niiltä katselmointeja. Kaupunkeja ei lueta suuriin yrityksiin, mutta kaikki kuntien omistamat yhtiöt luetaan suuriksi yrityksiksi. Direktiivin velvoite julkisten rakennusten peruskorjaustahdista (3 % vuodessa) saatiin rajattua koskemaan vain valtion omistamia kiinteistöjä. Lukumääräisesti suuri osa valtion omistamista kiinteistöistä on käytännössä jonkin ulosrajauksen piirissä, joten velvoite koskee yllättävän pientä osaa rakennuksista. Rakennuskannan läpikäynti oli kuitenkin iso urakka. Koko EU-alueella on vain muutama maa, jossa velvoite tuli voimaan isossa mittakaavassa, ja näissä maissa korjaukset tehdään EU-tuella. Energiayhtiöitä koskeva velvoiteohjelma tuskin voi tulla Suomessa voimaan ennen vuotta 2020, vaikka velvoiteohjelma päätettäisiin perustaa. Komissio tulee nyt arvioimaan vuotta 2020 koskevien tavoitteiden saa- 2

3 vuttamista. Jää nähtäväksi, tuleeko sen perusteella ehdotuksia uusiksi toimiksi. Velvoiteohjelman rakentaminen ja toteuttaminen vaatisi joka tapauksessa todella paljon asiantuntijatyötä ja sen aiheuttamat kustannukset olisivat korkeat. 4. ENERGIARAPORTOINTI Pälvi Holopainen esitteli vuoden 2013 energiankäytön kehittymistä ja energiansäästötoiminnan tuloksia. Energian kokonaiskulutus kaupungin toiminnassa on vähentynyt edellisvuodesta noin prosentin. Kiinteistöjen osuus energian kokonaiskulutuksesta on 90 %. Holopaisen esitys on liitteessä 1. Energian kulutustiedot saadaan Helsingin Energialta. Kiinteistökannan vuotuinen päivitys tehdään ssa, ts. lisätään kantaan uudet kohteet perustietoineen (osoite, pinta-ala, tilavuus, rakennusvuosi, jne.) ja tunnisteineen (energian käyttöpaikkatunnukset, mittaritiedot, kiinteistötunnus, jne.) ja poistetaan poistuneet kiinteistöt. Tietojen yhdistäminen tapahtuu VTT:n tietokanta-ajona. Uutena kuvana raporttiin on lisätty kuvaaja, jossa esitetään kaupungin energiankäytön kehittyminen suhteessa kaupungin asukaslukuun. Asukasmäärän kasvaessa myös julkisia palveluja tarvitaan enemmän, mutta kaupungin oman toiminnan energiankäyttö ei kasva samassa suhteessa asukasluvun kanssa. Holopainen kertoi, että aikaisemmista vuosista poiketen lla oli mietitty energiankäytöstä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen esittämistä HSY:n käyttämillä päästökertoimilla (hyödynjakomenetelmällä) laskettuina. Aikaisemmin laskennassa on käytetty Helenin virallisia päästökertoimia. Katri Kuusinen täydensi, että eri kertoimilla laskettuja päästöjä ei voi verrata keskenään. Koko kaupunkialueen päästöt lasketaan ja julkaistaan HSY:n laskemina, joten Helsingin Energian päästökertoimilla laskettuja kaupungin energiankäytön päästöjä ei voi verrata kaupungin kokonaispäästöihin. HSY käyttää päästökertoiminaan viiden vuoden keskiarvoja ja koko maan sähköntuotannon päästöjä, joten yksittäisten vuosien heilahtelut kertoimissa eivät muuta äkillisesti kokonaispäästöjen suuruusluokkaa. Helenin käyttämät kertoimet perustuvat paikallisen lämmöntuotannon päästöihin ja hankitun sähkön päästöihin. Nämä päästökertoimet ovat viime vuosina vaihdelleet merkittävästi erityisesti sähkön osalta, jolloin niiden mukaan lasketut kaupungin energiankäytön päästöt ovat vaihdelleet merkittävästi energiankäytön kehityksestä riippumatta. Keskustelussa Rauno Tolonen toi esiin, että pörssisähkön ominaispäästö lasketaan nykyisin Energiavirastossa ja julkaistaan heinäkuussa. Tolonen totesi, että pääosin kaupunki käyttää Helsingin Energialta ostettua sähköä, joten Helsingin Energian päästötietojen käyttäminen on perusteltua. Eeva Heckwolf nosti esiin, että HKL ostaa päästötöntä vesi- ja tuulisähköä, mikä ei tule esiin, jos kaikelle sähkönkäytölle käytetään HSY:n laskentatavan mukaista päästökerrointa. Sari Hildén kysyi, miksi kaukolämmön ja sähkön päästökertoimien ero on HSY:n laskentatavassa huomattavasti pienempi kuin Helsingin Energian laskentatavassa, ja pohti johtavatko tällaiset päästötiedot energiansäästön 3

4 kannalta toivottuun lopputulokseen. Jukka Forsman esitti ajatuksen, tulisiko raportissa esittää kahdella eri tavalla lasketut hiilidioksidipäästöt perusteluineen. Petteri Huuska totesi, että raportin pääpaino on kuitenkin energiansäästössä, joten hiilidioksidipäästöjen painoarvon ei tarvitsisi välttämättä olla kovin suuri. Keskustelun päätteeksi päätettiin laskea päästöt molemmilla tavoilla ja päättää kesäkuun kokouksessa, miten asia esitetään raportissa. Laskettaessa päästöjä HSY:n laskentatavan mukaisesti käytetään samoja kertoimia kaikelle sähkönkäytölle ja laskettaessa päästöjä Helsingin Energian kertoimilla huomioidaan HKL:n päästötön sähkönhankinta. Petteri Huuska nosti myös esiin, eikö olisi mahdollista kehittää Helsingin Energian automaattisen kulutusmittausten tiedonkeruun ja Sävel Plus - palvelun pohjalta järjestelmä, joka tuottaa raporttiin tarvitun tiedon helpommin. 5. ESNK 40 VUOTTA Katri Kuusinen esitteli julkaisun toimituskokouksessa laaditun sisältöehdotuksen (liite 2). Julkaisun mainosmyyntiä varten tarvitaan yrityslista sopivista yrityksistä. Yrityslistan laatiminen on käynnistetty Ilmastokumppanit- ja Ekokompassiyrityslistojen pohjalta. Yrityksiä tarvitaan listaan noin , koska tyypillisesti yhteydenotoista noin 10 % johtaa osallistumiseen. Kuusinen kertoi, että 40-vuotisjuhlien suunnittelu ei ole vielä alkanut. Juhlille tarvittaisiin järjestelijät ja konsepti. 6. ALARYHMIEN TILANNEKATSAUS JURA Jukka Forsman kertoi JURA-ryhmän kokoontuneen 6.5. Kokouksen pöytäkirja on liitteessä 3. Kokouksessa keskusteltiin Tietokeskuksen ja Ympäristökeskuksen aloitteesta avata kaupungin omistamien rakennusten vuositason kulutustiedot yleisesti saataville. Suomen muissa kunnissa tietoa ei ole ainakaan toistaiseksi avattu, mutta maailmalla muutamissa kaupungeissa on. Olennaisimpina kysymyksinä pidettiin huolellista tietojen avaamiseen valmistautumista ja vastuiden jakamista etukäteen esimerkiksi sen suhteen, mikä taho vastaa odotettavissa oleviin yritysten yhteydenottoihin ja muihin kyselyihin. Olennaista olisi myös verrata tietojen avaamiseen ja yhteydenottojen hallitsemiseen liittyvää vaivannäköä sekä tietojen avaamisella mahdollisesti saatavaa hyötyä. Avoimien kulutustietojen perusteella ideoidut palvelut tulisi lisäksi hankkia hankintasäännösten mukaisesti, eikä palvelua voida välttämättä tilata ensimmäiseltä yhteyden ottajalta. JURA suhtautuu tietojen avaamiseen myönteisesti, mutta toivoo rauhallista ja valmisteltua etenemistahtia. 4

5 Pekka Sauri totesi tietojen avaamisen perimmäisenä tarkoituksena olevan nimenomaan ulkopuolelta saatavat ideat, mutta hyvä valmistelu ja resursointi on tärkeää. Petteri Huuska kertoi, että tiedon avaaminen on teknisesti helppoa ja että sekä Tietokeskus että ympäristökeskus ovat valmiita auttamaan. Rauno Tolonen kertoi kannattavansa harkiten etenemistä, koska kulutustieto on arvokasta tietoa. Puheenjohtaja lupasi pohtia miten asian kanssa tulisi edetä. Huuska kertoi Odensessa tehdystä rakennusten lämpökamerakuvauksesta, jolla kartoitettiin lämpöhukkaa. Julkistetut tiedot kiinnostivat kaupunkilaisia ja aktivoivat yrityksiä. Tolonen mietti mikä on kaupunkisuunnitteluviraston kanta lämpökamerakuvauksiin ja miten julkistetut tiedot vaikuttavat kaupungin eri alueiden imagoon ja kiinteistöjen arvoon. Katri Kuusinen kertoi kiinteistöjen arvon nousseen esiin myös 30 %:n työryhmässä tästä aiheesta keskusteltaessa %:N TYÖRYHMÄN TILANNEKATSAUS Petteri Huuska kertoi työryhmän selvityksen tuloksista. Huuskan esitys on liitteessä 4. CO 2 -päästöjen vähentämisen kehitys vuoteen 2020 ja 2050 mennessä näyttää lupaavalta. Viime vuoden kokonaispäästöt olivat 21 % pienemmät kuin vuonna 1990 ja asukaskohtaiset päästöt 37 % pienemmät. Helsingin Energian suunnitellut toimenpiteet vähentävät hiilidioksidipäästöjä yli 90 % vuoteen 2050 mennessä. Huuska kertoi, että selvitys käsitellään ympäristölautakunnassa ja lähetetään sieltä hallintokuntiin lausunnoille. Selvitys julkaistaan ympäristökeskuksen julkaisusarjassa ja siitä teetetään englannin- ja ruotsinkieliset tiivistelmät. Kokouksen jälkeen (12.5.) kuitenkin tarkentui, että selvitys käsitellään ensin johtajistossa, joka päättää lausuntomenettelystä. Esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa Sari Hildén ihmetteli, miksi Helsinki on päästövähennysten osalta huonossa maineessa kansainvälisesti, jos päästövähennysten suunta on näin lupaava. Ulla Soitinaho kysyi, eikö selvitystä avata kommentoitavaksi kaupungin ulkopuolisille tahoille, esimerkiksi kaupunkilaisille. Puheenjohtaja kannatti julkista kommentointimahdollisuutta. Huuska lupasi viedä asiaa eteenpäin. 8. HANKEVALMISTELUT Pekka Sauri kertoi, että keskustelut poikkihallintokunnallisten hankkeiden valmistelun helpottamisesta elinkeinojohtajan kanssa eivät ole vielä edenneet. Katri Kuusinen kertoi kuulleensa ympäristökeskuksen uudesta ilmastotyöhön liittyvästä hankkeesta nimeltä Climate Kick. Päätettiin, että hanketta esitellään tarkemmin seuraavassa kokouksessa. 5

6 9. MUUT ASIAT Energiansäästökilpailun palkintojenjako Energiansäästökilpailun palkinnot jaettiin Finnish Green Building Councilin Vihreän Foorumin yhteydessä näyttelytila Laiturilla Puheenjohtaja jakoi palkinnot ja tilaisuus oli onnistunut. 10. SEURAAVIEN KOKOUKSIEN ASIOITA Ilmastoveivi Kutsutaan Johannes Lounasheimo HSY:ltä esittelemään päästövaikutusten arvioinnin työkalua Ilmastoveiviä. ESNK 40 v Kerrotaan, miten juhlavuoden tapahtumien valmistelu etenee. 11. SEURAAVA KOKOUS Seuraava ESNK:n kokous on tiistaina kello Rakennusvirastossa. Kokousten asialistalle saa mielellään esittää ehdotuksia etukäteen. 12. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Toimeksi saaneena Katri Kuusinen sihteeri JAKELU: ESNK:n jäsenet ja sihteeristö TIEDOKSI: Kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen LIITTEET: Liite 1: Energiansäästötoiminta ja energiankäyttö v. 2013, Pälvi Holopaisen esitys Liite 2: ESNK 40-vuotisjulkaisun sisältöehdotus Liite 3: JURA kokousmuistio 6.5. Liite 4: 30 %:n työryhmän tulokset, Petteri Huuskan esitys 6