Pohjavesien kemiallisen tilan arviointi Etelä-Savossa Työn tavoite Toteutus, menetelmät Lopputulokset Yhteenveto
Työn tavoite arvioida ensisijaisesti Etelä-Savon pohjavesien kemiallinen tila liittyen vesienhoitosuunnittelun toiseen kierrokseen 2016-21 sekä tehdä painevertailu/ihmistoiminnan paineet (riskit, kuormitus) muutokset paineissa 2000 vs. 2006 seurantatarve riskialuetarkastelu mahdolliset uudet riskialueet
Pohjavesialueet Alustavat riskialueet Alueet, joilla ei ole merkittävästi ihmistoimintaa, joista aiheutuisi riskiä pohjaveden laadulle tai määrälle Pohjaveden laatutietoa on kerätty toimenpideohjelman laatimisen yhteydessä. Onko alueelta olemassa riskien kannalta olennaisia pohjaveden laatutietoja? EI KYLLÄ Selvityskohteet Onko pohjaveden laadussa havaittavissa ihmistoiminnan vaikutusta? Toimenpideohjelmassa esitettävä jatkotoimet laadun selvittämiseksi. KYLLÄ EI Riskialueet Pohjaveden kemiallisen tilan arviointi Ylittääkö pohjaveden vuosikeskiarvo yhdessä tai useammassa havaintopaikassa pohjaveden kemialliselle tilalle asetetut laatunormit? KYLLÄ Pohjavesimuodostumalle tehdään tarkentavat testit EI Osoittaako kemiallisen tilan testeihin perustuva kokonaisarvio huonoa tilaa? KYLLÄ EI HUONO TILA Toimenpideohjelmassa suunniteltava toimet tilan parantamiseksi ja järjestettävä riittävä seuranta. HYVÄ TILA Toimenpideohjelmissa huomioitava riskialueiden pohjaveden laadun seurantatarpeet ja suunniteltava toimenpiteet tilan säilyttämiseksi. Kemiallisen tilan arviointi Esa Rouvinen, Etelä-Savon ELY keskus Juvonen 2012
Aineisto Ensimmäisen suunnittelukierroksen 2010-15 tulokset riskialueet (17 kpl) huonossa kemiallisessa tilassa olevat alueet (4 kpl) Pursiala, Kuortti, Punkasalmi, Rauhaniemi seurantatulokset 2010-2011 (myös aiemmat tulokset osaltaan mukana) epäilys huonosta kemiallisesta tilasta (2 aluetta) Naarajärvi, Hanhikangas Corine Land Cover aineistot (CLC aineisto) painevertailu 2000 vs. 2006 hierarkinen satelliittikuva-aineisto Uusi 2012 luokitteluohjeluonnos
Toteutus, menetelmät Kemiallisen tilan tarkennettu arviointi perustui uuteen arviointiohjeeseen mikäli yhden tai useamman haitta-aineen ympäristönlaatunormi ylittyi yhdessä tai useamassa seurantapisteessä => tarkennettu testi luonnolliset taustapitoisuudet (epäorgaaniset) huomioidaan tarkastellaan viittä eri tekijää haitallisen aineen laajuus muodostumassa suolaantuminen tai haitta-aineen pääsy muodostumaan vaikutukset pintavesien kemialliseen ja ekologiseen tilaan vaikutukset maaekosysteemeihin pilaavan aneen vaikutus talousvedeksi otettavan juomaveden laatuun kokonaisarvio tilasta eri tekijät huomioiden
Toteutus, menetelmät Painevertailu Hyödynnettiin Corine Land Cover -aineistoja 2000 ja 2006 aineistojen käsittely muokkaus vastaamaan toisiaan (3-taso) yhdistäminen pääluokiksi (5 kpl) rakennetut alueet, maatalousalueet, metsät ja avoimet kankaat sekä kalliomaat, kosteikot ja avoimet suot, vesialueet selvästi virheellisten tietojen poistaminen toisen vuoden tietojen puuttuminen III luokan tiedot poistettiin eri maankäyttömuodoissa tapahtuneet muutokset 2006 vs. 2000 aineistot (vähennyslasku) muutokset maa-ainesten otossa, havumetsissä, peltoviljelyssä, ja järvissä (3 -taso) aineiston luotettavuuden arviointia
Toteutus, menetelmät Riskialueet paineiden merkittävyys; nimeäminen riskialueeksi perustui 2010-15 kierroksen luokitusmenetelmään kullekin arvioitavalle tekijälle (paineelle) arvot 0-3 asiantuntijaryhmältä ei toimintaa = 0 suojaustaso riittävä = 1 (riskimerkityksetön) kohtalainen riski = 2 suuri riski = 3 nimeäminen riskialueeksi jos yksi tai useampi toiminta aiheutti kohtalaisen (2) tai suuren (3) riskin tai alueella useita alhaisen riskin aiheuttavia toimintoja
Tulokset Riskinalainen pohjavesimuodostuma ja kokonaisarvio sen kemiallisesta tilasta Kuortti Punkasalmi Rauhaniemi Pursiala Hanhikangas Naarajärvi 1 Hyvä Hyvä Hyvä Huono Hyvä Hyvä 2 Huono Huono Hyvä Huono Hyvä Hyvä 3 Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä 4 Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä 5 Huono Huono Hyvä Huono Hyvä Hyvä Kokonaisarvio Huono Huono Hyvä Huono Hyvä Hyvä 1. Haitallisen aineen laajuus pohjavesimuodostumassa 2. Suolaantuminen tai muu haitallisen aineen pääsy pohjavesimuodostumaan 3. Pintavesien kemiallisen tai ekologisen tilan heikkeneminen 4. Maaekosysteemin tilan heikkeneminen 5. Vaikutus juomaveden laatuun Rauhaniemen luokitus muuttui hyvään tilaan Kolme huonossa tilassa olevaa aluetta: Pursiala, Kuortti ja Punkasalmi Riskialueina olleet Naarajärvi ja Hanhikangas luokiteltiin hyvään tilaan, säilyvät edelleen riskialueina Toiminnallinen seuranta ja tarvittaessa uusi tarkennettu kemiallisen tilan arviointi
Johtopäätökset, yhteenveto Kemiallinen tila arviointitulos poikkesi hieman ensimmäisen kierroksen tuloksesta syynä pohjaveden laadun muuttuminen; ei uuden ohjeen vaikutusta puutteita/korjausesityksiä POVET -järjestelmästä puuttuu analyysituloksia ja jotkut analyysimenetelmät eivät ole tarpeeksi herkkiä lähtökohta tarkennetulle tarkastelulle vaikeutuu (vuosikeskiarvot) ns. lippuarvoja ei voida käyttää menetelmien tarkistus ja vaihtaminen reaaliaikainen tallennus: sopiminen laboratorioiden kanssa? seurantaohjelma ei anna riittävää kuvaa kemiallisesta tilasta pilaantuman laajuus rakenneselvitykset ja virtausmallinnukset => lisäputket muutossuunnat vuosittainen seuranta sekä joka kolmas vuosi tehtävä laajempi seuranta
Johtopäätökset, yhteenveto Painetarkastelu kokonaan uutta painetarkastelua ei ole tarpeen tehdä muutokset paineissa pieniä ja pääosin selitettävissä pääosin prosentin luokkaa alueiden yhdistämien vaikutukset myös vesialueilla tapahtunut muutoksia => tulkintavirheet Viinavaaran-Tahvanamäen alueen paineet muuttuneet merkittävästi perustutkimukset paineellisimmille alueille peltoviljely (3 kpl), maa-ainestenotto (3), asutus (2) ja metsätalous (1) Riskialuetarkastelu Riskeissä (paineissa) ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia Viinavaaran-Tahvananmäen alue luokiteltiin riskialueeksi Etelä-Savossa yhteensä 18 riskialuetta
Johtopäätökset Korjattavaa/muutettavaa kemiallisen tilan arviointiohje suolaantumisen ja haitta-aineiden pääsyn osalta ohje on epäselvä ei tarvita erillistä suolaantumisen tarkastelua samanlainen haittaaine kuin muutkin kokonaisarvion tekemistä tulee tarkentaa ohjeessa riittääkö yhden tekijän arviointi huonoon tilaan määrittämään alueen luokituksen tarkastelujakson pituuden tulisi olla enemmän kuin 2 vuotta lyhyt jakso ei kuvaa tarpeeksi tapahtuvia muutoksia pystytään arvioimaan vain tuleeko alueella tehdä tarkennetut kemiallisen tilan testit perusseurantana näytteet 2 kertaa / vuosi ja joka kolmas vuosi tehostettu seuranta, jossa näytteet 4 6 kertaa / vuosi tietojen tallennus reaaliaikaisuus riittävän herkät analyysimenetelmät ei epävarmoja ja tarkasteluun sopimattomia tuloksia yksityisten kaivojen pilaantuminen?
KIITOS! Kysymyksiä?
Riskitarkastelun periaate Euroopan Komissio 2008,