Luomupihvikarjaa 1.5.2013 alkaen.
Spv tehty vuonna 2008, jolloin tuotantosuunta vaihtui viljatilasta emolehmätilaksi. Rotuina puhtaita herefordeja ja anguksia sekä näiden risteytyksiä. Vuodesta 2011 eteenpäin on syntynyt myös blonde d aquitane risteytyksiä. Lähtötilanne eläinaineksen osalta vain tyydyttävä, karsintaa on vielä paljon tekemättä. Luomun siirtymävaihe aloitettu keväällä 2011.
Viljelemme säilörehunurmea, viljaa, herne-viljaseosta sekä laitumilla virna-viljaseos + ns. Nurmet näyttäisivät vaativan uusimista 3n satovuoden jälkeen. Osasta katosi paikoin apila ensimmäisen vuoden jälkeen. Osalla on säilynyt hyvin. Olemme havainneet herneen ja virnan hyvinä suojakasveina nurmelle yhdistettynä vilja ja ns seoksiin.
Peltojen kunto tärkeä tekijä, jotta satotasoja viljalla ja apilanurmella saa paremmiksi. Nurmipainotteinen viljely palkokasveja hyödyntäen toki kunnostaa peltoja. Työt pelloilla lisääntyivät luomuun siirtymisen myötä. Olemme hyödyntäneet mekaanista rikkakasvien torjuntaa ja myöhästettyä kylvöä. Osa viljoista on kylvetty selvästi myöhempään, jotta olemme saaneet avokesannoitua alkukesän. Viljat ovat ehtineet paalattaviksi hyvin.
Eläinaines tällä hetkellä vielä tyydyttävä. Noin puolet emoista hyviä, loput heikkoja/tyydyttäviä. Erot ovat korostuneet luomuun siirtymisen jälkeen. Rotuina hf ja ab ovat paremmin luomuun sopivia hyödyntäessään parhaiten korsirehuvaltaisen ruokinnan. Mutta ba- hf/ab hiehot ovat kasvaneet hyvin myös korsirehuvaltaisella ruokinnalla, vaikka teuraskypsyyden saavuttamiseen kuluukin pidempi aika. Kasvavat ovat syöneet pääosin herne-viljasäilörehua sekä viljaa väkirehulisänä. Luomurypsipuristetta on tulossa ja sillä on tarkoitus parantaa kasvavien valkuaisen saantia ja saada välitykseen lähtevien sonnivasikoiden painot paremmiksi.
Eläintiloja on rakennettu vuonna 2008 ja 2011. Kaikilla eläimillä oli jo aiemmin käytössä jaloittelutarhat, vuonna 2011 tehtiin pienemmät tarhat kiinteällä pohjalla ja aidalla. Talvisin ei oikein sähkö meinannut kiertää ja eihän ne sitten yhden laudan takana kestäneet. Eipähän tule seuraavanlaisia kohtaamisia enää
2011 rakensimme myös lisää makuutiloja ja katetun ruokintapöydän, joten pinta-alavaatimukset täyttyvät, vaikka olemme jättäneet enemmän teurashiehoja kasvamaan. Paperitöiden määrä on lisääntynyt jonkin verran, mutta nykyään aika moni asia on vaatimuksena jo muidenkin tukien kautta. En ole kokenut sitä liian suurena lisäyksenä. Emolehmätuotanto sopii mielestäni hyvin luomuun ja se on käytännössäkin melko helppo toteuttaa.
Olemme harjoittaneet lihan suoramyyntiä pienessä mittakaavassa. Syyt suoramyyntiin ovat olleet pääosin taloudelliset. Lihatalojen tuottajille maksama kilohinta pihvinaudasta on suorastaan naurettava. Suoramyynnillä saa kulujenkin jälkeen paremman katteen. Asiakkaita tuntuisi riittävän ja asiakaskunta vakiintuu nopeasti.
Suurten teurastamojen nihkeä suhtautuminen rahtiteurastukseen. Pienempiä teurastamoita on melko harvakseltaan ja kuljetuksen järjestäminen tulee 1-2 eläimelle kerrallaan kalliiksi. 1-3 eläintä on helpoin määrä kerralla myydä lihaa, mutta kuljetus maksaa saman oli 1 tai 10 eläintä kyytiin ellei ole omaa traileria.
Tulee meille ajankohtaiseksi toukokuussa 2013. Selvitettävänä on vielä saako missä naudat teurastutettua siten, että liha säilyttää luomustatuksen. Kuinka teurastamoilta saa luomusitoumuksen rahti- ja alihankintatyön osalta? Luomu on hyvä myyntivaltti lähiruokamainonnan lisäksi. Missä määrin luomulisän pystyy siirtämään lihan hintaan? Ajatuksena meillä on ollut, että liha olisi sen hintaista että meille jäisi siitä kohtuullinen palkka, mutta se olisi myös tavallisten lapsiperheiden käytettävissä.
Luomu on nyt hyvässä nosteessa. Tällöin luomuliha itsessään jo markkinoi itseään, puhumattakaan luomulähilihasta. Edellyttää sitä, että luomun imago säilyy. Asiakkaat ovat valmiita panostamaan luomuruoan ostamiseen. Tämän hetken tilanne oman kokemuksen mukaan vaikuttaisi olevan se, että luomulihaa on vähemmän saatavilla kuin olisi kysyntää.