Miksi maahanmuuttajataustaiset nuoret putoavat palveluiden väliin? Valtakunnalliset työpajapäivät 28.4.2016 Anne Alitolppa Niitamo
Poikkeuksellinen vuosi 2015 Noin 32 000 turvapaikanhakijaa, joista arviolta 35 % saa positiivisen oleskelulupapäätöksen noin 10 000 jää Suomeen oleskeluluvalla noin 8000 enemmän kuin normaalina vuonna http://www.tem.fi/files/45120/tietopaketti_2016_a4.pdf 01.01.2008 2
Ulkomaista syntyperää olevat lapset vuosina 1990 2012 Lähde: Helminen, M-L & Pietiläinen M 2014: Hyvinvointikatsaus 1/2014, Tilastokeskus http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-02-26_002.html?s=0
Uusi tilanne miten valmistaudumme? - Alle 34-vuotiaita n. 84% kaikista turvapaikanhakijoista - 18-vuotiaita ja nuorempia turvapaikanhakijoita 26 % (n. 8 000 henkilöä) - n. 3000 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä Hakijan ikä 0-5 6 7-12 13-15 16-18 19-64 75- Yhteensä 2084 320 1424 1345 2968 23 192 77 Turvapaikan hakijat 1.1.2015-9.12.2015: ikärakenne % 7 % 1% 5 % 4 % 9 % 74 % 0,2 % 01.01.2008 4
Hallitusohjelma 1. Ihmisoikeuksia kunnioittava keskusteluilmapiiri, rasismia ei sallita 2. Maahanmuuttajien vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä 3. Kotouttamisen tehostaminen poikkihallinnollisesti 4. Kiintiöpakolaisten määrä ainakin viime vuosien tasolla, valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa Syksyllä 2015 viisi työpajaa sekä kumppanuuskampanja Kumppanuusohjelman julkistus 28.4. 2016 3.5.2016 5
Uuden tulijan kotoutumisprosessin peruselementit: ALLE 17-VUOTIAAT Varhaiskasvatus Peruskoulu Valmistavat luokat Nuorisotyö YLI 17-VUOTIAS Opastus, neuvonta ja ohjaus Alkukartoitus, ml. kielitestaus, osaamisen kartoittaminen Kotoutumissuunnitelma Kotoutumiskoulutus Väylät työelämään tai yrittäjyyteen osaamisen täydentämisen kautta Kiinnittyminen paikallisyhteisöön sosiaalisten verkostojen avulla 01.01.2008 6
Maahanmuuttajataustaisten nuorten lukumäärä kasvaa nopeasti (Myrskylä 2015) 2000 2013 Kotimaisia kieliä puhuvia nuoria (16-29 v) 832 013, joista syrjässä 46 526 = 5,6 % Kotimaisia kieliä puhuvia nuoria (16-29 v) 817 339, joista syrjässä 32 237 = 3,9 % Vieraskielisiä nuoria 23 580, joista syrjässä 7 067 = 30 % Vieraskielisiä nuoria 70 714, joista syrjässä 12 226 = 17 % 01.01.2008 7
Syrjässä olevat nuoret Tilastot ja määrittelyt: Pekka Myrskylä /TK NEET-nuori (not in employment, education or training) - Ikä 16 29 vuotta - Suorittanut vain perusasteen tutkinnon - Ei ole jatko-opiskelussa - Ei ole työssä (ei työsuhdetta voimassa) - Ei hoitovapaalla (Naisilla ei ole alle 3-vuotiasta lasta perheessä) - Ei ole työkyvyttömyyseläkkeellä 01.01.2008 8
Koulusuoriutuminen vaikuttaa mahdollisuuksiin PISA 2012: Maahanmuuttajataustaisten nuorten suoritustaso huolestuttava
PISA 2012: Oppilaiden prosentuaalinen jakautuminen matematiikan suoritustasoille
Pohjoismaisessa vertailussa Suomi pärjää hyvin ja huonosti Matematiikan pistekeskiarvojen erotus Pohjoismaissa keskimäärin
Yksi selittävä yksilötason tekijä: Maahantuloikä
Alueelliset keskiarvot vaihtelevat Selittävä tekijä?? osaaminen, kokemus, resurssit, asenteet Koulutuksen järjestäjien visiosta ja strategiasta puuttuu monikulttuurisuuden ja monikielisyyden näkökulma?
PERHEEN SOSIOEKONOMINEN TAUSTA JA KULTTUURINEN PÄÄOMA Sosioekonomisen taustan ja kulttuurisen pääoman yhteys oppimistuloksiin on Suomessa OECD-maiden pienempiä selitti mm-taustaisilla 10 % vaihtelusta (vrt 8 %) 1. sukupolven nuorista 10 prosentilla vanhemmat eivät olleet suorittaneet peruskoulua (vrt. 1 %) 01.01.2008 14
HELPOTUKSEN HUOKAUS Muita selittäviä tekijöitä (Valtion talouden tarkastusvirasto 2015) HUOLEN SYNKKÄ PILVI Noin 60 % 15-vuotiaista 1. sukupolven maahanmuuttajaoppilaasta opiskelee omaa ikäluokkaansa alemmalla luokka-asteella Ehtivät vielä oppia! 2. sukupolven osaaminen on heikompaa kun taustatekijät (sukupuoli, luokka-aste, sos.ekon. asema, kotikieli, ja maahanmuuttoikä) vakioidaan Mm-taustaisten oppilaiden arvosanat eivät poikkea juurikaan kantaväestön oppilaiden arvosanoista, siitä huolimatta että heidän osaamisensa on selvästi huonompaa Opettajien arviointikäytännöt?? 01.01.2008 15
Denied support discrimination? Maahanmuuttajanuorten riskin jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle moninkertainen - jatkavat jopa kaksi kertaa harvemmin toisen asteen opintoihin - koulunkäynti keskeytyy varhain erityisesti myöhemmällä iällä muuttaneilla Hyvinvointiin liittyvät haasteet koulussa. kokevat koulukiusaamista useammin; ystävien puute, vaikeus saada oppilashuollon palveluita (KTK, Etnokids 2013) Tunnistetaanko maahanmuuttajataustaisten oppijoiden erityisiä tarpeita 01.01.2008 16
MITEN PERUSKOULUSTA ETEENPÄIN? Pisa 2012: Kun maahanmuuttajataustaiset nuoret päättävät peruskoulun, on heillä keskimäärin muita heikommat valmiudet toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Mutta: kun koulumenestys on vakioitu, vieraskielisten riski jäädä ilman toisen asteen tutkintoa on edelleen noin kaksinkertainen suhteessa kantaväestöön (OPH 2008) siirtymävaiheiden ohjaus ja toimivat rakenteet tärkeitä Toiseen asteen suorittaminen parantaa vieraskielisten asemaa työmarkkinoilla enemmän kuin kantaväestön (OPH 2011?) 01.01.2008 17
MITEN PERUSKOULUSTA ETEENPÄIN? 2009 Vieraskieliset Kaikki lukiossa 34 % 43 % ammatillisessa 66 % 57 % lukion lopetti (kokonaan) 6-7 % 2 % lukion keskeytti (siirtyi) 9 % 4 % ammatillisen lopetti 12 % 8 % ammatillisen keskeytti 14 % 9 % Kotouttamisen kokonaiskatsaus 2013 01.01.2008 18
MONET PÄÄLLEKKÄISET SIIRTYMÄT
SIIRTYMÄ Psykologisen uudelleenorientoitumisen vaihe muutostilanteessa, jossa yksilön, perheen tai yhteisön arkinen järjestys muuttuu. Siirrytään jostain vanhasta ja tutusta uuteen ja tuntemattomaan 01.01.2008 20
Moninkertaiset siirtymät Haasteita etenkin ns. myöhään tulleille ja oppivelvollisuus iän ylittäneille Lapsuuden ja aikuisuuden välissä Lähtömaan ja uuden yhteiskunnan välissä Oman etnisen yhteisön ja valtakulttuurin välillä 01.01.2008 21
Siirtyä ja integroitua mihin? Monimutkaiseen ja sirpaloituneeseen yhteiskuntarakenteeseen Katse rakenteisiin ja sektorit ylittävään yhteistyöhön Selkeät palvelupolut, opinto-ohjaus, palveluohjaus, tukihenkilöt, face2face, yksiluukku, saattaen vaihtaminen, koordinointi 01.01.2008 22
Maahan muuttaneet nuoret yhteiskunnallisten esteiden edessä (NIEMINEN, KIVIJÄRVI & TOIVIKKO, 2016) Monet suorittavat peruskouluopintoja yli 20-vuotiaina Eivät ole työttömiä, eivätkä opiskelijoita; erilaisia tulkintoja siitä, voivatko saada opintotukea tai työttömyyskorvausta Järjestelmän väliinputoajia Nuoret tavoittelevat aikuisuuden statusta = nopea työllistyminen Päätyvät usein heikkoihin työmarkkina-asemiin, polkuriippuvuus Asunnottomuuteen johtavat prosessit Lähisuhteiden hauraus, yksin eläminen Byrokraattisia esteitä, vuorovaikutuksen ja arjen hallinnan vaikeuksia 01.01.2008 23
Etsivä nuorisotyö tarjoaa mahdollisuuden kun monet päällekkäiset siirtymät hämmentävät Joustaa nuoren tarpeen mukaan luo luottamusta Kokonaisvaltainen työote, joka tasoittaa sektorien välisiä kuiluja Kulkee rinnalla, ei kertatakarajaa Hyvä käsitys paikallisista ja alueellista koulutusvaihtoehdoista vankka ohjaus ehkäisee joutumista epävakaille työmarkkinoille 01.01.2008 24
Kehitettävää? Ohjautuvatko maahanmuuttajataustaiset samassa suhteessa etsivään nuorisotyöhön Nyt vain 5 % (Häggman 2014), kun koko osuus on 10 % Tilastoinnin kehittäminen auttaisi kehittämään palveluita Miten oppivelvollisuusiän jälkeen Suomeen tulleet nuoret löydetään, kun yksilöinti- ja yhteystietoja ei saadakaan peruskoulusta, ammatillisesta koulutuksesta tai lukiosta tai varusmies- tai siviilipalveluksesta (Nuorisolaki 7 ) Vahvempi mukanaolo kotoutumisen siirtymässä Kotoutumisvaihe (3 v. ) ei ole este, vaan tarve ratkaisee Yhteistyö valmistavan koulutuksen, kotokoulutuksen järjestäjien, aikuislukioiden, aikuisten perusopetuksen järjestäjien kanssa 01.01.2008 25
Kotouttamisen osaamiskeskus Ammattilaisten ja päätöksen tekijäöiden työn tukena
Kotouttamisen osaamiskeskus Kotoutumistyön vaikuttavuutta tuetaan informaatio-ohjauksen keinoin, muun muassa: kouluttamalla ammatttilaisia välittämällä materiaaleja, tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä parantamalla tilastointia ja seurantaa eri tasoilla edistämällä ammatillisten verkostojen rakentumista Keskeinen tiedotuksen väline kotouttaminen.fi/integration.fi - sivusto
01.01.2008 28
01.01.2008 29
KIITOS! 30
Kotouttamisen osaamiskeskus PL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO kotouttamisenosaamiskeskus@tem.fi Kompetenscentret för integration av invandrare PB 32, 00023 STATSRÅDET kotouttamisenosaamiskeskus@tem.fi The Centre of Expertise in Immigrant Integration P.O. Box 32, FI-00032 GOVERNMENT, Finland kotouttamisenosaamiskeskus@tem.fi 31