ENV 4.10.2018 1(17) Lapin ELY - keskus Ympäristö- ja luonnonvarat PL 8060 96101 Rovaniemi Kittilän kaivoksen toiminnan olennainen muuttaminen sekä ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistaminen, Kittilä PSAVIn täydennyspyyntö: Annettu täydennys on puutteellinen ja edelleen hankalasti avautuva, eikä kerro malmin murskauksen kokonaisuutta, päästöjä ja niiden vähentämistoimia. Hakemuksen selkeyttämiseksi malmin primääri- ja sekundäärimurskaustoiminnan kuvausta on avattava vielä tarkemmin (Kappale 9). Murskauksen osalta on esitettävä sanallinen kuvaus nykyisestä murskausprosessista (Kappale 9), riittävän suurimittakaavainen kartta toimintojen sijoittumisesta murskanmäelle ja sinne tulevan liikenteen kulkureitit (liitekartta), murskauksen prosessikaavio, murskaamojen kapasiteetit ja keskimääräiset tuotannot, pölynpoistojärjestelmillä tai pölynvähentämismenetelmillä varustetut kohdat ja kuvaus käytettävästä tekniikasta suoritustasoineen (Kappale 9), melun leviämistä rajoittavat murskaamon rakenteet (murskanmäen meluvalli) sekä mahdolliset jatkuvasti paikalla olevat meluvallit/malmivarastot, tiedot alueella mahdollisesti tehtävästä ylisuurien kivien rikotuksesta (ei ole säännönmukaista, mutta toteutetaan tarvittaessa murskanmäellä ja rakentamiseen tarvittavat ylisuuret sivukivilohkareet sivukivialueella), arvio murskauslaitoksen melupäästöstä (Liite 17 ja kappaleet 8.12 ja 10.7) ja tieto, mihin arvio perustuu, jne. Nykytilanteen yhteydessä on kuvattava myös tarkemmin, miten toiminta poikkeaa aiemmassa ympäristölupahakemuksessa (ei merkittävää muutosta aikaisemman 9.3.2018 kirjatun hakemuksen sisältöön) esitetystä ja mikä merkitys muutoksilla on ollut päästöihin ja niiden vaikutuksiin, jne. Vastaavat tiedot on esitettävä myös toiminnan laajennuksen jälkeisestä tilanteesta sekä tarvekiven murskaamosta (Kappale 9). Lisäksi hakemukseen on täydennettävä päästöjä ja niiden vaikutuksia koskevia tietoja seuraavasti: YVA:n yhteydessä laadittu melumallinnusraportti hakemuksen liitteeksi (erillistä raporttia ei ole laadittu). Lisäksi hakijan näkemys, onko YVA:n melumallinnusta tarve päivittää, ja jos ei, perustelut tälle. Hakemuksen mukaan mallinnuksen lähtötiedot eivät ole malmin murskauksen osalta nykytilanteen eivätkä
ENV 4.10.2018 2(17) hakemuksen mukaisen tilanteen mukaisia. Mikäli erillistä mallinnusraporttia ei ole laadittu, hakemukseen on liitettävä tiedot, mitkä melupäästölähteet äänitehotasoineen ovat olleet mukana mallin laatimisessa (nykytila ja tuotannon laajentaminen) (Liite 17). Malminmurskauksessa oli vuoden 2016 mittausten aikana käytössä mobiilimurskain, joskin tuotannonnoston YVA-selostuksen melumallinnuksessa on huomioitu kiinteä päämurskain. Vuoden 2016 YVA-selostuksen melumallinnuksissa tuotannon noston jälkeiset murskauksesta aiheutuvat melutasot on huomioitu Murskanmäen kiinteän murskalaitoksen mukaisina, mutta toteutunutta suuremmilla päästömäärillä. Melumittausten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella mobiilimurskauksen aiheuttama melu ei ole vaikuttanut lähiasutuksen keskiäänitasoihin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn melumallinnukselle ei näin ole päivittämistarvetta malmin murskaukseen liittyen. Laskennassa mukana olleiden melulähteiden sijainti melunleviämiskartoilla esitettynä nykytilanteessa ja hakemuksen mukaisessa tilanteessa (Karttakuvat liitetty hakemukseen). Meluvaikutusten tarkastelussa on otettava huomioon, että voimassa olevan luvan mukaan malmi on kuilunoston valmistumisen jälkeen murskattava maan alla (on huomioitu). Taulukko, jossa on esitetty autoklaavin päästöt (yksikköä/vuosi) keskeisten päästöelementtien suhteen nykytilanteessa ja tuotannon laajentamisen jälkeen (taulukko 8-12). Seuraavia täydennyspyyntökohtia on myös tarkennettava: Aikaisemman täydennyspyynnön kohta 14 Kemikaalit-taulukossa 9-3 on esitettävä kulutus nykyisen luvan mukaisella tuotantotasolla (esim. vuoden 2017 kulutus). Myös alkuperäisen hakemuksen kulutustiedot tuotannon laajenemisen jälkeen on oltava taulukossa vertailuna. (Taulukko on päivitetty) Aikaisemman täydennyspyynnön kohta 18 Kaivoksen viimeisin riskinarviointiraportti ja kuvaus toimenpiteistä, joita on tehty tai tullaan tekemään tunnistettujen riskien osalta. (Riskinarviointi lisätty liitteeksi) AEF Vastine: Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kultakaivos on täydentänyt ympäristölupahakemustaan edellä mainitun täydennyspyynnön mukaisesti (tarkennetut kohdat kuvattu punaisella). Tässä täydennykset vielä yhteenvetona. Yhtiö on päivittänyt lupahakemuksen kappaleen 9 toiminnankuvausta siten, että malmin primääri- ja sekundäärimurskauksen kuvausta on tarkennettu sekä nykytilan että
ENV 4.10.2018 3(17) tuotannon noston jälkeiseltä ajalta. Ylisuurien kivien rikotusta tehdään tarvittaessa murskanmäellä ja sivukiven ylisuurien lohkareiden osalta sivukivialueella. Kappale 9.1 Maanalaisessa louhinnassa sivukivi varastoidaan pääosin maanalle jo louhittuihin tyhjiin louhostiloihin. Sivukiveä varastoidaan myös Suurikuusikon avolouhoksen länsipuolelle sivukivelle varatulle alueelle. Sivukiveä on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan myös kaivosalueen maarakenteissa, kuten tie- ja patorakentamisessa. Maanalaisessa louhinnassa sivukiven kuljettamista maan päälle pyritään välttämään ja sivukivi pyritään hyödyntämään louhostäytössä. Lisäksi sivukiveä louhitaan huomattavasti vähemmän avolouhostoimintaan verrattuna. Maanpäälle kuljetettava sivukivi varastoidaan sivukiven varastointialueelle tai hyötykäytetään rikastushiekka-altaiden patorakenteiden rakennusmateriaalina. Maanalaisesta kaivoksesta maanpäälle tuotava malmi murskataan nykyisin mobiilimurskaimella (Murskaus Kuva 0-1). Murskaamon tuotanto vaihtelee välillä 160-240 t/h, jolla varmistetaan rikastamon 1,6 Mt vuosituotanto. Malmiaumoihin varastoitu malmi kuljetetaan pyöräkoneella mobiilimurskan vieressä olevaan kaivantoon. Malmi syötetään kaivinkoneella mobiilimurskan tärysyöttimelle, joka syöttää leukamurskainta. Murskauksen jälkeen mobiilimurskaimen kuljetin siirtää malmin rikastamon kiinteälle kuljettimelle, jolla malmi siirtyy malmin välivarastoon.
ENV 4.10.2018 4(17) Kuva 0-1. Kittilän kaivoksen yksinkertaistettu prosessikaavio. Murskauksen pölynpoisto toteutetaan murskaimen kitasuppilon päältä sekä murskaimen jälkeiseltä poistokuljettimelta. Lisäksi murskaimen poistokuljetin on katettu samoin kuin rikastamon kiinteäkuljetin, jolle murkaimen kuljetin malmin purkaa. Pöly kerätään erilliseen astiaan, lietetään ja lisätään kuljetettimelle. Lisäksi rikastamon malmin välivarastointiin käytettävässä siilossa on pölynpoistin. Siilon pölynpoistin liettää pölyn liettotankkiin ja liete pumpataan jauhatuspiiriin. Tuotannonaikaisen hiukkasmittauksen perusteella kostean malmisyötteen murskauksessa ei ole syntynyt pölyä, joka olisi edellyttänyt pölyn kohdepoistoa. Rikastusprosessissa tarvittava raakavesi otetaan Seurujoesta. Puhdistetut kuivatus- ja prosessivedet johdetaan tällä hetkellä Seurujokeen. Kaivokselle on valmistunut myös uusi vesienkäsittelylaitos, joka on otettu käyttöön Kappale 9.2 Malmituotannon nostamiseksi tasolle 2 Mt/v haetaan tässä hakemuksessa lupaa seuraaville toiminnan olennaisille muutoksille:
ENV 4.10.2018 5(17) Malmin murskaaminen pienempään palakokoon maan pinnalla Tason 675 alapuolelta louhittu malmi primäärimurskataan maanalaisessa kaivoksessa ja nostetaan nostokuilun nostokoneella ja kapoilla maan pinnalle sekundäärimurskaukseen murskanmäelle ja/tai välivarastoalueelle Tason 675 yläpuolelta louhittu malmi ja mahdollisesti tulevaisuudessa satelliittilouhoksilta louhittu malmi kuljetetaan louheautoilla primääri- ja sekundäärimurskaukseen murskanmäelle ja/tai välivarastoalueelle Rikastusprosessin kapasiteetin kasvattaminen lisäämällä yksikköprosessien kapasiteettia tuotannonnostoa vastaava määrä. Muutokset rikastusprosessissa on esitetty kohdassa 9.2.1 ja liitteessä 8. Käytettyjen kemikaalien ja räjähdysaineiden suuremmat käyttö- ja varastointimäärät Kaivostoimintojen ja luvitettavien toimintojen sijoittuminen on esitetty liitteessä 6. Tuotannon nostoa kuvaavan toiminnan yhteydessä (kohdissa 9.2.2 ja 9.2.3) on kuvattu myös siihen tarvittavaan lämmöntuotantoon käytettävien pienten polttolaitosten toiminta. Tästä toiminnasta vastaavat Kittilän aluelämpö ja Adven. Kappale 9.2.1 Louhinta Nykyisin maanalaisille räjäytyksille on annettu aikarajat PSAVI:n päätöksessä nro 72/2013/1 lupaehdossa: 30. Louhinnan aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa vahinkoa kaivospiirin ulkopuolisille rakennuksille tai rakenteille. Louhintaräjäytyksiä saa suorittaa maan alla klo 6-22. Maanalaisen kaivoksen tunneliräjäytyksiä saa suorittaa kaikkina vuorokaudenaikoina. Tässä lupahakemuksessa haetaan muutosta edelliseen lupaehtoon, kappaleessa 2 kuvatulla tavalla, jotta myös louhintaräjäytyksiä voidaan maanalaisessa kaivoksessa toteuttaa jatkossa ilman aikarajoituksia. Maanalaisen kaivoksen laajentuessa ja toiminnan muuttuessa, kiinteät räjäytysajat aiheuttavat kohtuuttomia rajoituksia työjärjestelyihin. Louhintaräjäytyksiä tullaan suorittamaan pääsääntöisesti vuorojen lopussa, keskimäärin kerran vuorokaudessa. Räjähdysaineena on käytössä kemiitti 810 ja maksimikertapanostus on 10 000 kg. Poikkeavista räjäytysajoista tai ennalta arvioiden poikkeavista tärinävaikutuksista tullaan ilmoittamaan vaikutusalueen asianosaisille etukäteen. Tuotantotasolle 2Mt/v laaditun louhintasuunnitelman pituusleikkaus on esitetty tämän hakemuksen liitteenä 7. Malmin kuljetus, varastointi, murskaus ja jauhaminen Nostokuilun valmistumisen jälkeen tason 675 alapuolelta louhittu malmi primäärimurskataan maanalaisessa kaivoksessa ja nostetaan nostokuilun nostokoneella
ENV 4.10.2018 6(17) ja kapoilla maan pinnalle ja kuljetetaan nostotornin yhteydessä olevalta siilolta louheautolla sekundäärimurskaukseen murskanmäelle ja/tai välivarastoalueelle. Tason 675 yläpuolelta louhittu malmi ja mahdollisesti tulevaisuudessa satelliittilouhoksilta louhittu malmi kuljetetaan louhintapaikalta louheautolla Murskanmäelle primääri- ja sekundäärimurskaukseen tai välivarastoalueelle nykyisen toimintatavan mukaisesti. Esimurskattu malmi syötetään murskaan joko autosta kippaamalla tai pyörä- /kauhakuormaimella. Syöttö toteutetaan joko suoraan murskaan tai vaihtoehtoisesti syöttölaitteistoon (kuljetin, syötin). Toisen vaiheen murskauksessa malmi hiennonnetaan noin 30-50 mm murskeeksi, joka ohjataan olemassa oleviin malmisiiloihin. Murskauslaitos sijoitetaan rakennuksen sisälle melu- ja pölypäästöjen minimoimiseksi sekä jäätymisestä johtuvien käyttöhäiriöiden ehkäisemikseksi. Suunnittelussa varaudutaan lisäämään pölynpoisto murskan alueelle ja johtamaan virta mekaaniseen hiukkassuodattimeen tai vastaavaan. Lopulliset tekniset ratkaisut tarkentuvat yksityiskohtaisen suunnittelun aikana, mutta edellä kuvatun tasoinen ympäristönsuojelutaso tullaan varmistamaan murskauksen osalta. Malmin kuljettamiselle ei ole kansallisessa BAT-asiakirjassa (Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt 2011) suoraan esitetty parhaaksi todettua ympäristökäytäntöä vaan kuljetusmenetelmän valinnan arvioinnissa on sovellettu ympäristönsuojelulaissa (luku 6, 53 ) esitetyt näkökohdat (tämän hakemuksen luku 11). Edellä mainitussa asiakirjassa todetaan louhinnan ja kuljettamisen osalta, että parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat menetelmät, jotka vähentävät pöly-, melu- ja tärinäpäästöjä. Kittilän kaivoksella louheautoilla tehtävän kuljetuksen aiheuttamia pölypäästöjä ehkäistään kastelemalla pölyämiselle alttiita kuljetusreittejä, teitä, kiviaineksia ja läjitysalueita tarvittaessa, mikä voidaan katsoa kuljetuksen osalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi menettelyksi. Lisäksi maanalaisesta kaivoksesta kuljetettava malmi on kosteaa, minkä vuoksi se ei itsessään pölyä, vaan kaikki kuljetukseen liittyvä pölyäminen liittyy kuljetusreitin tien pinnan pölyämiseen. Malmin kosteuden vuoksi kuormia ei ole tarpeen peittää kuljetuksen ajaksi. Murskaustoimintaan liittyviä melupäästöjä ehkäistään sijoittamalla murskaustoiminnot Murskanmäelle, jota reunustavat meluvallit. Kaivosalueen sisäisistä kuljetuksista tai murskauksesta aiheutuvaan meluun liittyen ei Kittilän kaivoksen toiminta-aikana ole vastaanotettu valituksia kaivosalueen lähiasukkailta. Koko kaivoksen tuotantoprosessin näkökulmasta tarkasteltuna louheautojen käytöllä hihnakuljetuksen sijaan voidaan tehokkaasti optimoida prosessin toimintaa. Louheautokuljetusten avulla malmilaatuja voidaan jaotella jo ennen murskausta ja lajitella rikastamosyötteen välivarastoalueelle niiden laadun mukaan, mikä on tärkeää itse rikastusprosessin optimoinnin kannalta. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna louheautojen käyttö on kustannustehokkain menetelmä, sillä rikastamolle ei voida syöttää suoraan maan alta tulevaa malmia, vaan sitä joudutaan sekoittamaan optimaalisen syötteen aikaansaamiseksi. Tuotantoprosessin optimointi mahdollisimman vähän jätteeksi luokiteltavia materiaaleja tuottavaksi, edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
ENV 4.10.2018 7(17) Optimoinnin avulla myös rikastusprosessissa tarvittavat kemikaalimäärät ovat alhaisemmat ja rikastusprosessi pysyy vakaana. Näiden tekijöiden vuoksi hihnakuljetukseen siirtyminen ei sekundäärimurskaukseen tehtävän malmin siirron osalta ole suositeltavaa, sillä se vaikeuttaisi prosessin optimointia merkittävästi. Maanalaisen kaivoksen pintaosien (tason 675 m yläpuolinen osa) malmin kuljettaminen maanalla ensin murskattavaksi ja sitten nostettavaksi maan pinnalle nostokuilulla, ei ole laajan maanalaisen kaivoksen alueella toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, minkä vuoksi pintaosien malmin primäärimurskaus tullaan tulevaisuudessakin suorittamaan maan päällä. Kaivosalueen sisäinen raskas liikenne tulee vähenemään hieman nostokuilun käyttöönoton myötä, kun noin 90 % primäärimurskauksesta siirretään maan alle. Tällöin kaivosalueen sisäiset pakokaasupäästöt ja kuljetusten aiheuttama pölyäminen ja melu vähenevät. Murskattavaa malmia välivarastoidaan murskaamon edessä olevalla kentällä sekä sivukivialueella erikseen sille varatulla alueella (ns. LGP-alue), nykyisen voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Murskattavat malmit läjitetään aumoihin niiden pitoisuuksien (Au, As, S, C) perusteella. Malmi syötetään eri aumoilta murskaimeen ennalta määritetyn sekoitussuhteen mukaisesti siten, että syöte on rikastamon kannalta optimaalinen. Kaiken malmin kuljettaminen maanalla ensin murskattavaksi ja sitten nostettavaksi maan pinnalle nostokuilulla, ei ole laajan maanalaisen kaivoksen alueella toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Lisäksi louheautoilla voidaan Murskanmäellä lajitella rikastamosyötteen malmit välivarastoalueelle niiden laadun mukaan, mikä on tärkeää rikastusprosessin optimoinnin kannalta. Käsiteltävän malmimäärän noustessa tasolle 2 Mt/v, on nykyistä murskauskapasiteettia kasvatettava. Nykyisen jauhatuspiirin prosessia tai kapasiteettia ei suunnitella muutettavan, vaan nykyinen jauhatusteho saadaan riittämään pienentämällä jauhatuspiirin syötteen palakokoa. Riittäväksi palakooksi arvioidaan noin 30 50 mm. Palakoon pienentäminen toteutetaan primäärimurskauksen jälkeisellä uudella sekundäärimurskauspiirillä. Optimaalinen palakoko tarkentuu jauhatuspiirin toiminnasta saatujen kokemusten mukaan. Nostokuilun käyttöönoton jälkeen suurin osa (noin 90 %) maan päällä tehtävän primäärimurskauksen ja rikotuksen kokonaismäärästä tullaan siirtämään maanalaiseen kaivokseen (Taulukko 0-1). Vain tason 675 yläpuolelta ja mahdollisilta satelliittimalmioilta louhitun malmin osalta primäärimurskausta ja rikotusta jatketaan nykyisessä paikassaan murskanmäellä ja/tai välivarastoalueella. Primäärimurskaus tullaan tältä osin toteuttamaan koko kaivoksen toiminta-ajan mobiilimurskaimilla, koska aiemmin käytössä olleella kiinteällä murskauksella (ennen vuotta 2015) ei päästy modifioinneista huolimatta tavoitetuotantoon. Primäärimurskaukseen käytettävään mobiilimurskaimeen on asennettu pölynpoisto, jonka toimintaa seurataan säännöllisesti. Primäärimurskausta varten ei ole kannattavaa rakentaa uutta kiinteää murskaa, sillä maan päällä primäärimurskattavan malmin osuus tulee tulevaisuudessa merkittävästi vähenemään nostokuilun käyttöönoton jälkeen.
ENV 4.10.2018 8(17) Taulukko 0-1. Kittilän kaivoksen toiminnassa käytettävät tärkeimmät kemikaalit ja kulutus vuonna 2017 ja arvio kulutuksesta tuotannon noustessa tasolle 2,0 Mt/v. Kemikaali 2,0 Mt/v mukainen kulutus [t/v] Käyttö [t/v] Käyttötarkoitus Vaahdote MIPC 71 55 Vaahdotuskemikaali PIAX (ksantaatti) 465 343 Sulfidien erotus Kuparisulfaatti 2798 2150 Syanidien tuhoaminen Flokkulantit 153 126 Sakeuttaminen Poltettu ja sammutettu kalkki 68856 59 216 ph:n säätö rikastamo Syanidi 532 419 Kullan liotus Aktiivihiili Rikasteen puhdistus 67 56 metalleista Typpihappo 178 117 Rikasteen pesu Lipeä 395 300 ph:n säätö SMBS (Natriummetabisulfiitti) 1547 1 183 Syanidien tuhoaminen Poltettu kalkki CaO 10356 8369 Vesienkäsittelylaitos Ferrisulfaatti 37 3,3 Talousjäteveden käsittely Kappale 8.12 Kaivoksen tarkkailuohjelman mukaisesti melumittauksia suoritetaan viidestä mittauspisteessä Pokan maantien varsilla sijaitsevien asuin- ja maatalojen pihoilla (Kuva 0-31). Mittaukset suoritetaan kaksi kertaa vuodessa. Kittilän kaivoksella suoritettiin melumittaukset viimeksi toukokuussa 2017. Tulokset on esitetty taulukossa ( Taulukko 0-2). Mittausten avulla selvitettiin kaivostoimintojen vaikutuksia lähiympäristön ympäristömelutasoihin.
ENV 4.10.2018 9(17) Kuva 0-31. Melun mittauspisteet toukokuussa 2017 (Ramboll Finland Oy, 2017d).
ENV 4.10.2018 10(17) Taulukko 0-2. Yhteenveto toukokuun 2017 ympäristömelumittausten tuloksista (Ramboll Finland Oy, 2017d). Mp Kuvaus Aika LAeq [db] Epävarmuus Liite 1 Haapala Päivä 31 ±10* 1.1 Yö 41 ±7** 1.2 2 Koivuniemi Päivä 37 ±10* 1.3 Yö 41 ±7** 1.4 3 Puistikko Päivä 37 ±10* 1.5 Yö 37 ±10* 1.6 4 Mäkivaara Päivä 32 ±10* 1.7 Yö 32 ±10* 1.8 5 Männikkö Päivä 36 ±10* 1.9 Yö 34 ±10* 1.10 *Tuulen suunnasta johtuva mittausepävarmuus ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti **Mittausetäisyydestä johtuva mittausepävarmuus mittausepävarmuus ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti Toukokuussa 2017 mitatut keskiäänitasot Kittilän kaivoksen lähiympäristössä alittavat ympäristöluvan mukaiset raja-arvot (55 db päiväaika ja 50 db yöaika) kaikissa mittauspisteissä. Mittausten aikana ei myöskään havaittu kapeakaistaista tai impulssimaista melua mittauspisteissä ja melutasot olivat aistinvaraisten havaintojen perusteella pääsääntöisesti alhaisia. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että poistoilmanousu IVN3 ei ollut käynnissä huoltotöiden vuoksi. (Ramboll Finland Oy, 2017d) Päiväajan keskiäänitasot mittauspisteissä eivät ylitä raja-arvoa 55 db myöskään mittausepävarmuus huomioituna. Vuosina 2013 2017 ei keskiäänitasojen mittauksissa ole todettu päiväajan raja-arvon 55 db ylittäviä keskiäänitasoja. Yöajan raja-arvo on ylittynyt kahdesti mittauspisteessä 3 (marraskuu 2013 ja marraskuu 2014), kerran mittauspisteessä 4 (marraskuu 2014) ja kerran mittauspisteessä 5 (marraskuu 2014). (Ramboll Finland Oy, 2017d) Vuonna 2017 kaivosalueella suoritettiin lisäksi yleisluontoisia melumittauksia yhdeksässä mittauspisteessä. Mittauspisteiden tulokset ja sijainnit on esitetty kuvissa (Kuva 0-32) alla. Mittauksilla selvitettiin melutasoja Suurkuusikon avolouhoksen ja rikastamoalueen läheisyydessä. Mittaukset suoritettiin samoin menetelmin kuin ympäristömelumittaukset. Mittausjaksot olivat lyhyitä, 1 2 minuutin pituisia. Suurikuusikon mittauspisteissä 1 ja 4 ei mitattu, koska IVN3 ei ollut käynnissä. Mittauspisteiden 2 ja 3 mittauksilla saatiin tietoa louhoksen ympäryksen melutasoista poistoilmapuhaltimen ollessa pois päältä. Kaivosalueen mittauspisteissä ei havaittu kapeakaistaisuutta tai impulssimaisuutta. (Ramboll Finland Oy, 2017d)
ENV 4.10.2018 11(17) Kuva 0-32. Yhteenveto kaivosalueen toukokuussa 2017 tehtyjen yleisluontoisten melumittausten tuloksista sekä mittauspisteiden sijainnit (Ramboll Finland Oy, 2017d). Pöyry Finland Oy on mallintanut melun nykytilaa teollisuus- ja tieliikennemelun osalta Kittilän kaivoksen tuotannon noston YVA-selostuksessa vuonna 2016. Mallinnukset on esitetty kuvissa (Kuva 0-33) ja (Kuva 0-34) alla kokonaismeluna (teollisuus- ja tieliikennemelu). Teollisuusmeluun sisältyy kaivosalueen sisällä oleva toiminta kokonaisuudessaan. Tieliikennemelulle on oletettu vuotuista raskaan liikenteen virtaa 6000 ajoneuvoa/v (edestakaiset matkat) ja henkilöliikennettä 720 henkilöautoa/vrk. Yöajan osuus on 28 %.
ENV 4.10.2018 12(17) Kuva 0-33. Melun nykytilan leviämislaskelma, L Aeq klo 07-22 (Pöyry Finland Oy 2016a).
ENV 4.10.2018 13(17) Kuva 0-34. Melun nykytilan leviämislaskelma, L Aeq klo 22-07 (Pöyry Finland Oy 2016a). Mallinnustulokset ovat kokonaismelun osalta hieman keskimääräisiä mittaustuloksia suurempia johtuen mallinnuksen yleisestä oletuksesta, että tuulen suunta, joka vaikuttaa teollisuusmelun leviämiseen merkittävästi suuremmilla etäisyyksillä, oletetaan aina myötäiseksi kuhunkin altistuvaan kohteeseen päin. Lisäksi tieliikennemelun keskiäänitason vaikutus on suuri pisteissä P1-P2, jonka tyyppistä tilannetta ei kaikissa tarkkailuajan mittauksissa ole ollut. Tämän vuoksi tuloksissa on esitetty tilanteet myös ilman nykytilan tieliikennemelua, joiden arvot ovat hyvin lähellä vuosien 2014 2015 mitattujen tasojen keskiarvoa. Nykytilan melumallinnuksen katsottiin toimivan hyvänä pohjana arvioitaessa kaivoksen laajennuksen meluvaikutuksia. Kappale 10.7 Kittilän kaivoksen pääasialliset melulähteet nykytilanteessa ovat rikastamoalue, maanalaisen kaivoksen ilmanvaihtonousut, kaivosalueen työkoneiden liikenne ja murskausasema Murskanmäellä (Kuva 0-2). Lisäksi kaivostoimintaan liittyvä tieliikenne aiheuttaa melua. Nykyisen toiminnan aikana tehtyjen ympäristömelumittausten aikaisten havaintojen perusteella kaivoksen äänistä ovat asutuksessa selvästi kuultavissa rikastamon ja ilmanvaihtonousujen puhaltimien aiheuttama kohina tai humina. Murskauksen ja työkoneiden työskentelyn äänet ovat olleet kuultavissa satunnaisesti.
ENV 4.10.2018 14(17) Kuva 0-2. Ympäristömelumittauspisteiden (vihreät) sekä merkittävimpien melulähteiden (punaisella) sijainti kaivosalueella. Tuotannon noston (2 Mt/v) yhteydessä kaivostoimintaan liittyvä raskas liikenne tulee lisääntymään noin kolmanneksella ja murskausmäärät kasvavat sekundäärimurskauspiirin tullessa käyttöön. Murskausmäärien kasvun meluvaikutuksia vähentää kuitenkin se, että suurin osa primäärimurskauksesta tullaan jatkossa toteuttamaan maanalaisessa kaivoksessa. Vuoden 2016 YVA-menettelyssä (Liite 1) tuotannon noston aiheuttamia meluvaikutuksia on tarkasteltu laskennallisesti mallintamalla tilanteessa, jossa murskaus- ja raskasliikennemäärät ovat kasvaneet ja NP4-altaan (ei luviteta tässä) rakentaminen on käynnissä. Merkittävimmät teollisuusmelulähteet olivat tunnelipuhaltimet IVN3, IVN1 sekä rikastamon savukaasupesuri (Kuva 0-2). Tarkempi kuvaus melumallinnuksesta ja siihen liittyvistä epävarmuuksista on esitetty liitteessä (Liite 1). Mallinnuksessa huomioidut melupäästölähteet on myös esitetty erillisellä liitteellä (Liite 17). Mallinnustulosten perusteella verrattuna nykytilanteeseen keskiäänitasot LAeq lähimmissä häiriintyvissä kohteissa voivat olla 1 4 db korkeampia verrattuna nykytilanteeseen, mutta melutasojen kasvu ei aiheuta ympäristöluvan mukaisten rajaarvotasojen ylityksiä. Yhden tarkastelukiinteistön (P2 Koivuniemi) kohdalla päiväajan rajaarvo ylittyy jo nykytilanteessa. Vuosina 2013 2017 ei keskiäänitasojen ympäristömelumittauksissa ole todettu päiväajan raja-arvon 55 db ylittäviä keskiäänitasoja. Yöajan raja-arvo on ylittynyt kahdesti mittauspisteessä Mp3 Männikkö (marraskuu 2013 ja marraskuu 2014), kerran mittauspisteessä Mp4 Mäkivaara (marraskuu 2014) ja kerran mittauspisteessä Mp5 Männikkö (marraskuu 2014). Melun
ENV 4.10.2018 15(17) leviämiskuvat tuotannon noustessa on esitetty kuvassa (Kuva 0-3). Nykytilan osalta leviämiskuvat on esitetty kuvissa (8-33 ja 8-34).
ENV 4.10.2018 16(17) Kuva 0-3. Melun leviäminen tuotannon laajentuessa ja NP4-altaan rakennustöiden aikana, keskiäänitaso LAeq klo 07-22 (ylempi kuva) ja LAeq klo 22-07 (alempi kuva). Kittilän kaivoksen YVA-selostuksen yhteysviranomaisen lausunnossa Lapin ELY-keskus on todennut, että liikenteen aiheuttamaa melua tulisi jatkossa tarkastella tarkemmin ja erityisesti selvittää aiheutuuko raskaan liikenteen ohiajoista, kiihdytyksineen makuuhuoneisiin yli 45 db LAFmax-tasoja. Tason 45 db LAFmax ylittyminen lisää yöllisten heräämisten todennäköisyyttä. Tasoa voidaan pitää toistuvasti sisällä öisin esiintyvän maksimimelun mitoitussuosituksena (Airola 2013 [Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 02/2013.]). Kaivostoiminnan meluvaikutustarkastelua tarkennettiin tätä lupahakemusta varten mallintamalla raskaan liikenteen aiheuttamia hetkellisiä enimmäisäänitasoja (LAFmax) asutuksessa teiden 9552 ja 9554 varsilla. Lisäksi tuotantomäärien noston vuoksi käyttöön otettavan maanpäällisen sekundäärimurskauksen aiheuttamista meluvaikutuksista tehtiin asiantuntija-arvio.
ENV 4.10.2018 17(17) Taulukko 8-12 sivulla 63 on myös päivitetty. Yhteistyöterveisin, Osastopäällikkö, Ympäristö ja rikastushiekan hallinta