RAUMAN MAANPÄÄN LOUHINTA MELUMALLINNUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Metsä Fibre Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä Viite RAUMAN MAANPÄÄN LOUHINTA MELUMALLINNUS

2 RAUMAN MAANPÄÄN LOUHINTA MELUMALLINNUS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Timo Korkee Jari Hosiokangas Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio TAMPERE T

3 MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHTEEN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS 1 3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Melutason yleiset ohjearvot 993/ Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/ MELUMALLINNUS Melunlaskentaohjelma ja laskentamallit Maastomalli Melulähdetiedot Toiminnan mallinnustilanteet Alueen muun toiminnan melut 6 5. MALLINNUSTULOKSET 6 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 6 LÄHTEET 7 MELUALUEKARTAT Kuva 1 Melumallinnus, louhintatilanne 1 ja murskaus, päiväajan keskiäänitaso. Kuva 2 Melumallinnus, louhintatilanne 1 ja murskaus, yöajan keskiäänitaso. Kuva 3 Melumallinnus, louhintatilanne 2 ja murskaus, päiväajan keskiäänitaso. Kuva 4 Melumallinnus, louhintatilanne 2 ja murskaus, yöajan keskiäänitaso. Kuva 5 Päiväajan kokonaisäänitaso (teollisuus+louhinta+murskaus)

4 MELUMALLINNUS 1 1. JOHDANTO Tämä meluselvitys on tehty Metsä Fibre Oy:n maa-ainesten oton ja murskauksen ympäristölupahakemusta varten. Työ on tehty Metsä Fibre Oy:n toimeksiannosta. Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa meluselvityksen projektipäällikkönä on toiminut ins (amk) Timo Korkee. Työssä selvitettiin melumallinnuksella kiviaineksen louhinnan ja murskauksen melua alueen ympäristössä kahdessa louhintatilanteessa. Lisäksi selvityksessä on huomioitu alueella olevan teollisuuden aiheuttama ympäristömelu siitä aikaisemmin laaditun meluselvityksen mukaisesti. 2. KOHTEEN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Rauman Maanpään niemessä välittömästi nykyisen teollisuusalueen eteläpuolella. Alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi (T). Louhinta on vaiheistettu neljään eri vaiheeseen. Vaiheen 1 ottotaso on +5 m mpy (meren pinnan yläpuolella). Muilla louhittavilla alueilla taso on m mpy. Louhittavalle vaiheelle 1 sijoittuu kaksi kolmivaiheista kiviainesmurskainta. Louhinta on vaiheistettu siten, että viimeiseksi louhitaan vaihe 4, joka muodostaa murskainten melun leviämistä rajoittavan kallion etelän suuntaan. Lisäksi alue käsittää kiviaineksen varastokentän (n. 2,5 ha), jolla ei ole louhittavaa kalliota, vaan alue tasataan m mpy tasoon. Ennen louhinnan aloittamista toiminta-alueen eteläreunalle rakennetaan pintamaasta meluvalli, jonka pituus on 370 m ja korkeus 5 m maanpinnasta. Ottoalueen / louhittavan alueen rajaan etäisyyttä lähimmästä asuintalosta muodostuu 300 metriä. VNa 800/2010 (ns. MURAUS-asetuksen) mukaiset melulle erityisen alttiit toiminnot sijoittuvat yli 0 metrin etäisyydelle toiminta-alueesta. Karttakuva louhinta-alueesta, vaiheistuksesta ja lähimmistä meluherkistä kohteista käy ilmi kartasta 2.1.

5 MELUMALLINNUS 2 Kartta 2.1. Toiminnan sijoittuminen, vaiheistus ja lähimmät kohteet. 3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 3.1 Melutason yleiset ohjearvot 993/1992 Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/1992). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöstä ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 3.1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Taulukko 3.1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet L Aeq, enintään Päivällä Yöllä (07 22) (22 07) 55 db / db 1) db db 2) Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet db - 1) Uusilla alueilla yöohjearvo db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa

6 MELUMALLINNUS 3 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) 3.2 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 (ns. MURAUS-asetus) säädetään kiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksessa on säädetty vähimmäisetäisyysvaatimuksia toiminnan sijoittumiselle, annettu enimmäismelutasot toiminnalle aiheuttamalle melulle lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, säädetty aikarajoja eri työvaiheille sekä annettu meluntorjuntamääräyksiä. Toiminnalle säädetyt vähimmäisetäisyysvaatimukset ovat: Toimintaa ei saa sijoittaa alle 0 m päähän melulle erityisen alttiista kohteesta. Toiminta on sijoitettava siten, että etäisyys asumiseen tai loma-asuntoon käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 m. Toiminta voidaan sijoittaa alle 300 m päähän häiriölle alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriölle alttiissa kohteessa ei ylitä annettuja melun raja-arvoja. Tukitoiminta-alue voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriölle alttiissa kohteessa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toisin sanoen päätöksen mukaiset ohjearvot ovat raja-arvoja. Jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 0 m, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: Murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana. Poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana. Rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana. Räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisen aikana. Kuormaaminen ja kuljetukset on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana. Jos maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla murskaamo rakennukseen tai muita melua tehokkaasti vähentäviä teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta täyttää häiriöille alttiissa kohteessa vaatimukset melutason arvoista, voidaan ympäristöluvassa sallia murskaus myös lauantaisin kello välisenä aikana. Ympäristöluvassa voidaan lisäksi erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello välisenä aikana. 4. MELUMALLINNUS 4.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamallit Laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin SoundPLAN 7.4 melumallinnusohjelmaa. Melun laskentamallina olivat ohjelman sisältämät pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method) ja tieliikennemelun laskentamalli (RTN 1996). Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää laskenta-alueen maanpinnankorkeustiedot ja rakennukset. 3D-malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns.

7 MELUMALLINNUS 4 vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis todellisuudessa esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti kaikkialla, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa melutasot luonnossa vastaavat mallinnustuloksia. Samaan aikaan sivu- ja varsinkin vastatuulen puolella luonnossa havainnoitavat melutasot ovat mallinnettuja tasoja alempia. Taulukko Laskentaparametrit Laskentaverkko laskentapisteiden väli 25 metriä Laskentakorkeus 2 metriä maanpinnasta Laskentaetäisyys 00 metriä laskentapisteestä Heijastukset/absorptio -vesistöt ja porattavan kallio-alueen absorptiokerroin 0 (kova) -muut alueet absorptiokerroin 1 (pehmeä) Heijastusten lukumäärä 1 Laskettavat meluarvot Päiväajan keskiäänitaso L Aeq 7-22, db, yöajan keskiäänitaso L Aeq 22-7, db Laskentaepävarmuus Pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method, Kragh ym. 1982) on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääoloissa. Laskentatulokselle ilmoitetaan seuraava keskihajonta: 5 10 db yksittäiselle melulähteelle, joka sijaitsee lähellä maanpintaa ja säteilee kapeakaistaista melua taajuusalueella 2 0 Hz. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä maanpinnan läheisyydessä ja kaukana melulähteestä. 1 3 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä laskentaetäisyydellä alle 0 m. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä noin 2 m korkeudella maanpinnasta ja pienemmät arvot laskentapisteitä yli 5 m korkeudella maanpinnasta. Alle 1 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä, jotka sijaitsevat suhteellisen korkealla maasta siten, että laskentapisteet ovat yli 5 m korkeudella maanpinnasta ja lähellä melulähdettä. Tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on alle 0 metrin etäisyyksillä noin ±2 db. Tässä mallinnuksessa laskennan arvioitu kokonaislaskentaepävarmuus lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on ±2 db. 4.2 Maastomalli Ympäristön korkeusaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeusaineistoa, jota täydennettiin ottoalueen tarkemmalla suunnitelmakartalla, jossa korkeuskäyrät ovat metrin välein. Mallinnuksessa on huomioitu alueen rakennuskanta sekä pohjoispuolella olevat teollisuusrakenteen (mm. hakekasat). Mallissa ei ole huomioitu kiviaineskentän varastokasoja. Pysyväisluonteiset varastokasat voivat oikein sijoitettuna ja ollessaan tarpeeksi korkeita ehkäistä ottotoiminnan melun leviämistä tehokkaasti länteen merialueelle. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). 4.3 Melulähdetiedot Melupäästöinä käytettyjen melulähteiden osalta käytettiin Rambollin useista vastaavanlaisista melulähteistä mittaamia tyypillisiä melupäästöarvoja taajuusvälillä 31, Hz. Päästöarvot ovat samat kuin hankkeen YVA-vaiheessa käytetyt. Laskennassa käytetyt melupäästöarvot on esitetty taulukossa

8 MELUMALLINNUS 5 Taulukko Mallinnuksessa käytetyt lähtöarvot Äänilähde ja lukumäärä mallinnuksessa Äänitehotaso (L WA), db (yhden äänilähteen tehotaso) Toimintaaika Tehollinen käyttöaika toiminta-aikana Akustinen korkeus maanpinnasta Louhinta Tavallinen poravaunu, 4 kpl 122 db Klo 7-21 % +1 m *Rikotus, 2 kpl *127 db klo 8-18 % +1 m Pyöräkuormaaja, 2 kpl 102 db klo % +2 m Dumpperin lastausmelu, 2kpl 114 db Klo % +3 m Dumpperin kippausmelu, 2kpl 119 db klo % +2 m Dumpperi, ajomelu, 4 kpl 114 db Klo % +3 m Murskaus Esimurska, 2kpl 122 db klo % +3 m Välimurskaimet, 4 kpl 116 db klo % +3 m Murskaimen syöttö kaivinkoneella, 2kpl 105 db klo % +2 m Pyöräkuormaaja, 3 kpl 102 db Klo % +2 m *= Lähtöarvossa on huomioitu impulssikorjaus + 5 db. Melulähteistä poraus, rikotus, lastaus ja kippausmelu, kaivinkone ja murskauslaitokset ovat mallinnettu ympärisäteilevinä pistelähteinä. Pyöräkuormaaja ja dumppereilla tapahtuva louheen ajo on mallinnettu ajoreittiä kuvaavana viivalähteenä. Mallinnuksissa otettiin lisäksi huomioon kuljetukset ottoalueelta teollisuusalueen läpi Hankkarintielle. Kuljetusten määränä käytettiin 210 kuljetusta päivässä klo välisenä aikana. Impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus: Murskauslaitos ja rikotuslaitteisto ovat lähietäisyydellä impulssimaisia äänilähteitä. Etäisyyden melulähteestä kasvaessa satojen metrien etäisyyksiin vähenee impulssimaisuus selvästi ja lopulta häviää kokonaan. Mallinnuksessa impulssimaisena melulähteenä on pidetty rikotusta. Kapeakaistaista melua aiheuttavia melulähteitä ei selvityksen kohteena olevalla ottoalueella ole toiminnassa lukuun ottamatta työkoneiden varoitussummereita, jotka kuitenkin ovat välttämätön työturvallisuustekijä. 4.4 Toiminnan mallinnustilanteet Louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvat melutasot on mallinnettu kahdessa eri tilanteessa. Molemmissa tilanteissa on huomioitu toiminta-alueen eteläreunalle sijoittuva meluvalli. Tilanne 1 Murskauslaitoksia varten on vaiheen 1 mukainen alue louhittu kokonaan ja vaiheen 2 mukaisen alueen louhinta on edennyt noin puoliväliin. Poravaunut sijaitsevat kallion päällä alueen itäreunalla tasossa m mpy. Muu toiminta tapahtuu louhitun alueen pohjalla. Dumpperit (4kpl) kulkevat ottoalueen ja murskainten välillä.

9 MELUMALLINNUS 6 Tilanne 2 Vaiheet 1 ja 2 on murskattu kokonaisuudessaan ottotasoon ja vaiheen 3 murskaus on edennyt noin puoleen väliin. Poravaunut sijaitsevat kallion päällä alueen itäreunalla tasossa ,5 m mpy. Muu toiminta tapahtuu louhitun alueen pohjalla. Dumpperit (4kpl) kulkevat ottoalueen ja murskainten välillä. 4.5 Alueen muun toiminnan melut Meluselvityksessä on huomioitu Rauman metsäteollisuuden aiheuttama päiväajan keskiäänitaso Promethor Oy:n laatiman melumallinnuksen mukaisesti. 5. MALLINNUSTULOKSET Louhinnan ja murskaustoiminnan melualueet päivällä ja yöllä tilanteissa 1 ja 2 on esitetty melualuekartoilla 1 4. Yöajan melualueet ovat pienet, koska toiminnasta vain yksi tunti (klo 6-7) tapahtuu yöaikana. Melualuekartalla 5 on esitetty päiväajan kokonaismelutaso eli nykyisen teollisuuden ja louhinnan ja murskauksen yhteisvaikutuksen mukainen päiväajan keskiäänitaso tilanteissa 1 ja 2. Louhinta ja murskaus tilanteessa 1 Louhinta ja murskaus ovat käynnissä yhtä aikaisesti. Murskauslaitokset toimivat louhimatta jätetyn kalliorintauksen (vaiheistus 4) pohjoispuolella. Hankealueen eteläreunalla on maapinnan tasosta 5 m korkea maavalli, jonka pituus on noin 370 m. Laituritien lähimmät asuin- ja lomarakennukset ovat päivällä n. db keskiäänitasossa. Mudaistenperän vastarannalla olevat loma-asunnot ja asuinrakennukset ovat noin 47 db keskiäänitasossa. Tulos alittaa MURAUS-asetuksen mukaisen raja-arvon 55 db. Yöllä keskiäänitaso jää selvästi alle db. Louhinta ja murskaus tilanteessa 2 Louhinta ja murskaus on käynnissä yhtä aikaisesti. Murskauslaitoksen toimivat louhimattajätetyn kalliorintauksen (vaiheistus 4) pohjoispuolella. Hankealueen eteläreunalla on maapinnan tasosta 5 m korkea maavalli, jonka pituus on noin 370 m. Laituritien lähimmät asuin- ja lomarakennukset ovat päivällä n db keskiäänitasossa. Mudaistenperän vastarannalla olevat loma-asunnot ja asuinrakennukset ovat noin db keskiäänitasossa. Tulos alittaa MURAUS-asetuksen mukaisen raja-arvo 55 db. Kokonaismelutaso Alueen olemassa olevan teollisuuden sekä louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso tilanteessa 1 on Laituritien rakennusten kohdalla noin 47 - db ja Mudaistenperän vastarannalla noin db. Tulos alittaa päiväajan raja-arvon 55 db. Tilanteessa 2 Laituritien loma- ja asuinrakennukset ovat n. 47 db keskiäänitasossa ja Mudaistenperän vastarannan rakennukset noin db keskiäänitasossa. Tulos alittaa päiväajan rajaarvon 55 db. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Louhinta ja murskaustoiminnasta laaditun melumallinnuksen mukaan toiminta ei aiheuta VNa 800/2010 mukaisen 55 db keskiäänitasoa ylittävää melua lähimpien asuin ja lomarakennusten pihamailla nykyinen teollisuusmelu huomioituna. Melun leviämistä rajoitetaan alueen eteläreunalle rakennettavalla maavallilla (pituus 370m, korkeus maanpinnasta + 5 m), jättämällä vaiheen 4 mukainen kallio murskauslaitosten melusuojaksi mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen asti ja hyödyntämällä louhintarintauksia dumpperien ajoreittien melusuojina. Tämä meluselvitys on harkinnan mukaan päivitettävä, mikäli työssä käytetyt lähtötiedot oleellisesti muuttuvat.

10 MELUMALLINNUS 7 LÄHTEET Environmental Noise From Industry Plants. General Prediction Method. Danish acoustical laboratory, Report 32. Kragh J. ym. Lyngby Road Traffic Noise- Nordic prediction Method. TemaNord 1996:524. Nordic council of ministers. Valtioneuvoston päätös (VNp 993/1992) melutason ohjearvoista. Valtioneuvoston asetus (VNa 800/2010) kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta.

11

12

13 60 55 Noise level 7-22 in db( A) 70< 65< <=70 60< <=65 55< <=60 < <=55 < <= < <= <= KIVIAINESTEN OTTO RAUMAN MAANPÄÄN ALUEELLA LOUHINNAN JA MURSKAUKSEN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Tilanne 2 Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22. Melusuojauksena meluvalli (h =mp +5 m, pituus n. 370 m). Louhinnan taso +5...~+6,5 mpy. Toiminnot: - Esimurska, 2 kpl. L WA = 122 db/kpl, klo 7-22, 100%. - Välimurskaim,4kpl, L WA =116 db/kpl, klo 7-22, 100% - Poravaunu, 4 kpl. L WA = 122 db/kpl, klo 7-21, %. -*Rikotus, 2 kpl. L WA =127 db/kpl, klo 8-18, %. - Pyöräkuormain, 5 kpl. L WA =102 db/kpl, klo 6-22,100%. - Kaivinkone, 2 kpl. L WA = 105 db/kpl, klo 7-22, 100%. -Dumpperin lastausmelu, 2 kpl. L WA =114 db/kpl, klo 6-22, 30%. -Dumpperin kippausmelu, 2kpl. L WA = 119 db/kpl, klo 6-22, 17%. -Dumpperin ajo, 4 kpl, L WA = 114 db/kpl, klo 6-22, 100%. * Melupäästössä huomioitu impulssikorjaus + 5 db. Selitteet Äänitaso 0 Asuinrakennus m Toiminta-alueen raja db(a) 70 < Teollisuusrakennus 65 < <= 70 Liike- ja julkinen rakennus 60 < <= 65 Muu rakennus 55 < <= 60 < <= 55 Loma-asunto < <= Louhittu / tasattu alue < <= <= Meluvalli m T. Korkee KUVA 3 (vaiheet 1 ja 2 louhittu kokonaan, vaihe 3 lähes louhittu)

14

15