Kansallisten kaupunkipuistojen selvitysten yhteenveto Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen ohjausryhmän kokous 14.10.2015
Esityksen sisältö Kysely kkp:n vaikuttavuudesta, merkityksestä ja markkinoinnista kkp-statuksen saaneille kaupungeille 2014. Kysely kkp:n valmisteluvaiheessa oleville kaupungeille kkp-prosessista (osallistaminen, tiedotus, resursointi, arvioidut hyödyt ja haasteet) 2014 Elinkeinokysely kkp-statuksen saaneiden kaupunkien elinkeinojohtajille ja alueellisille kauppakamareille 2015 Maankäyttö- ja kiinteistötoimikysely kkp-statuksen saaneiden kaupunkien maankäytön ja kiinteistötoimen johtajille 2015 Hoito- ja käyttösuunnitelmakysely hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan toteutustavoista 2015. Ihanneprosessi
Kysely vaikuttavuudesta, merkityksestä ja markkinoinnista (2014) Kysely toimitettiin sähköpostitse kkp-verkostoon kuuluville 12 kaupungeille. Vastaukset saatiin: kkp-statuksen saaneilta (Hanko, Heinola, Hämeenlinna, Pori, Porvoo ja Turku) valmisteluvaiheessa olevilta (Forssa, Kotka, Kuopio, Rovaniemi, Seinäjoki ja Valkeakoski) Vastaajina olivat hankkeita valmistelleet henkilöt yleensä kaavoitus- tai vihertoimesta.
Kysely vaikuttavuudesta, merkityksestä ja markkinoinnista (2014) Kkp:n imago- ja statusvaikutus, jolla on merkitystä muun muassa matkailun edistämisessä sekä positiivisen julkisuuden saavuttamisessa. Kkp toimii kestävän ja eheyttävän kaupunkisuunnittelun työvälineenä, joka selventää ja tarkentaa keskeisten alueiden maankäytön suunnittelua sekä tukee arvokkaiden alueiden säilymistä. Kkp-prosessi on parantanut hallintokuntien välistä yhteistoimintaa sekä kaupunkilaisten tietoisuutta omasta elinympäristöstä. Haasteena aktiivisen yhteistyön säilyttäminen toteutusvaiheessa. Kkp-statuksesta on ollut hyötyä hankerahoituksen saamisessa. Kkp:tä on voitu hyödyntää myös opetuksessa.
Kysely vaikuttavuudesta, merkityksestä ja markkinoinnista (2014) Kkp on yksi huomioitava tekijä kaavoitusprosessissa ja se on yleensä viety merkittynä rajauksena yleiskaavaan. Kkp huomioidaan myös asemakaavojen tarkistuksen yhteydessä. Kkp:n alueella ympäristöministeriö on yksi osallinen kaavoitusprosessissa usein konsultatiivisessa roolissa. Kkp tarkentaa ja selkeyttää lupamenettelyä, muun muassa tarkennusperusteluja on helpompi pyytää kun alueella on valtakunnallinen kkp-status. Kkp vaikuttaa lupaprosessiin kaavan ja hoito- ja käyttösuunnitelman kautta. Myös ELY ja muut viranomaiset ovat alkaneet käyttää kkp:tä yhtenä kriteerinä hankkeiden arvioinnissa.
Kysely vaikuttavuudesta, merkityksestä ja markkinoinnista (2014) Kkp on usein kirjattu strategiapäivityksiin ja/tai on mukana strategisessa yleiskaavassa, yleisissä kehittämisvisioissa ja -linjauksissa. Kkp on joissakin kaupungeissa otettu mukaan viheralueohjelmaan, ympäristöohjelmaan ja arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Haasteena, miten hälvennetään ennakkoluuloja kkp:tä vastaan. Kkp voidaan erheellisesti tulkita alueen suojelupäätöksenä, joka estää alueen kehittämisen. Haasteena, miten ylläpidetään kkp-henkeä maankäytönsuunnittelussa, kun henkilöstö vaihtuu organisaatioissa.
Kysely toteutusprosessista (2014) Valmistelu tehty joko virkamiestyönä (kaavoituksessa) ja/tai hyödyntäen opiskelijoita ja konsulttia. Rahalliset resurssit ovat tulleet pääosin hallintokuntien omasta budjetista. Joihinkin selvityksiin on saatu EU-rahoitusta. Osallistamista tehty järjestämällä yleisö- ja maanomistajatilaisuuksia, työpajoja, maastoretkiä, seminaareja ja kyselyitä. Lisäksi viralliset nähtävilläolot. Hankkeilla ollut yleensä myös laaja ohjausryhmä. Tiedotuksessa on hyödynnetty muun muassa tiedotustilaisuuksia, lehtiartikkeleita ja -ilmoituksia, verkkosivuja ja sosiaalista mediaa.
Kysely toteutusprosessista (2014) Haasteina nähtiin muun muassa: kkp:n käsitteen tunnettuus mahdollisten täydennysrakennuskohteiden sijoittaminen alueelle reagointivaikutus muuttuviin maankäytön tarpeisiin yrittäjien mukaan saaminen kiristyvä kuntatalous.
Elinkeinokysely (2015) Kysely toimitettiin kkp-kaupunkien elinkeinoelämän ja alueellisten kauppakamarien 19 edustajalle. Kyselyyn vastasivat: Elinkeinojohtaja Heikki Mäkilä, Heinolan kaupunki Toimitusjohtaja Mervi Käki, Linnan Kehitys Oy Kehitysjohtaja Terhi Lindholm, Kotkan kaupunki Yhteyspäällikkö Pasi Pitkänen, Porin kaupunki, Elinkeinopalvelut Hallintopäällikkö Martin Söderlund, Porvoon kaupunki/ kaupunkikehitys. Vastattu yhteistyössä matkailu- ja markkinointipäällikkö Sari Myllysen kanssa.
Elinkeinokysely (2015) Vaikutusta ei ole kovin laajalti selvitetty tai seurattu. Parhaiten kkp:tä olivat hyödyntäneet matkailuun liittyvät tahot. Muu elinkeinoelämä ei ole vielä osannut hyödyntää kkp:tä omassa toiminnassaan. Yleisesti nähdään, että mahdollisuuksia hyödyntämiseen olisi. Havaittavissa on mielenkiintoa hakeutua kkp-alueelle joko yritystoiminnan tai asumisen kautta.
Maankäyttö- ja kiinteistötoimikysely (2015) Kysely toimitettiin kkp-kaupunkien maankäytön ja kiinteistötoimen 19 edustajalle. Kyselyyn vastasivat: Kaupungingeodeetti Kukka-Maaria Luukkonen, Hangon kaupunki /Tekninen ja ympäristövirasto Viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen, Hämeenlinnan kaupunki/ Yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö. Vastattu tilaajapäällikkö Leena Roppolan (maankäytön suunnittelu) ja geodeetti Aki Järvisen (maaomaisuuden hallinta) puolesta/pyynnöstä Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä ja projektipäällikkö Heli Nukki, Porin kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen, Porvoon kaupunki/ Kaupunkikehitys/ Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, Turun kaupungin konsernihallinto Toimialajohtaja Jouko Turto, Turun Kiinteistöliikelaitos.
Maankäyttö- ja kiinteistötoimikysely (2015) Vaikutus maankäytön, maapolitiikan ja/tai kiinteistötoiminnan linjauksiin ja strategiaan ei ole ollut dramaattinen. Kkp-alueilla ollut käynnissä useita kaavoitushankkeita, lähinnä asemakaavamuutoksia. Kkp:llä ei ole koettu olevan merkittäviä vaikutuksia kaavoitusprosessiin tai siihen käytettävään aikaan tai resursseihin. Lähinnä vaikutusta sisältöihin ja sisällön ohjaamiseen. Jonkin verran lisäselvitystarpeita, koska kyse arvokkaasta alueesta. Ympäristöministeriön osallisuus ei ole tuottanut ongelmia. Ei ole vaikutusta kkp-alueeseen rajautuviin alueisiin, jollei kaupunki itse niin halua.
Maankäyttö- ja kiinteistötoimikysely (2015) Ei merkittävää vaikutusta kiinteistöjen tai alueiden käyttöön. Ympäristö- ja kulttuuriarvot korostuneet. Uusia vuokrasopimuksia tai maankäyttösopimuksia tehtäessä kkp (tai siihen rajoittuminen) yleensä mainitaan. Uusia tarjolla olevia toimintoja peilataan kkp:n periaatteisiin. Kokonaisuudessaan kkp:n vaikutus koetaan neutraaliksi tai lievästi positiiviseksi. Kaupunkipuisto turvannut ja selventänyt alueen arvoja. Kehitystä rajoittavia piirteitä ei ole ilmennyt.
Hoito- ja käyttösuunnitelmakysely (2015) Laadintaprosessin osalliset ovat olleet moninaiset: eri hallintokunnat mm. kulttuuri- ja sivistystoimi, ympäristötoimi, kaavoitustoimi, vihertoimi, liikuntatoimi, matkailutoimi, museotoimi rakennusvalvonta jne. eri yhdistykset mm. asukasyhdistykset, luontoyhdistykset, harrastusyhdistykset ELY, ympäristöministeriö. Työskentelytapoina mm. työpajatyöskentely, taustaselvitykset, käyttäjäkyselyt ja -haastattelut, virkamiestyöskentely.
Hoito- ja käyttösuunnitelmakysely (2015) Käsittelyprosessi: (lautakuntakäsittelyt) käsittely kaupunginvaltuustossa käsittely kaupunginhallituksessa -> päätös nähtävilläolo käsittely ympäristöministeriössä -> päätös. Tiedotusta tehty: uusille valtuuston jäsenille virkamiehille osallisille. -> On tärkeää muistuttaa kaupungin päättäjiä ja virkamiehiä säännöllisesti hks:n olemassa olosta ja sen sisällöstä. Virkamiehien ja päättäjien on oltava hyvin perillä hks:n sisällöstä, sillä lainvoimaisena asiakirjana se ohjaa kkp-alueella tapahtuvia kaikkia toimintoja. Eli hks:aa on noudatettava kkp-alueen sisällä.
Hoito- ja käyttösuunnitelmakysely (2015) Hks on periaateohjelma, joka ohjaa pääasiassa isoja kehittämislinjoja ja kokonaisuuksia sekä -tavoitteita. Mukana voi olla tiedossa olevia yksittäisiä hoito- ja kehittämiskohteita, kuten puukujanteiden uusimistarpeita, uusien reittien rakentamistarpeita, alueen peruskunnostustarpeita jne. Kannattaa välttää kirjauksia, jotka ovat tulkinnanvaraisia, jolloin ne eivät ohjaa toimenpiteitä tavoiteltuun suuntaan vaan syntyy epäselvyyttä, mitä alueella voi/ei voi tehdä. Olemassa oleviin tarkempiin hoitosuunnitelmiin kannattaa viitata hks:ssä eikä kirjata asioita uudelleen. Hks:aan kootaan olemassa olevat tavoitteet ja suunnitelmat alueen kehittämiseksi. Lisäksi kirjataan uusia kehittämistarpeita ja toimenpiteitä.
Ihanneprosessi Työskennellään poikkitieteellisesti yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Osallistetaan valmisteluun asukkaat, maanomistajat, elinkeinoelämä, järjestöt ja muut alueen toimijat erilaisia osallistamistyökaluja hyödyntäen. Tehdään hanke läpinäkyväksi tiedottamalla asioista avoimesti, ahkerasti ja eri kanavia käyttäen. Varmistetaan jatkuvuus nimeämällä statukselle vastuuorganisaatio ja -henkilö(t) sekä varataan riittävät resurssit statuksen kehittämiseen, hyödyntämiseen ja esillä pitämiseen. Varmistetaan säännöllisesti että virkamiehet ja päättäjät tuntevat statukseen liittyvät velvollisuudet ja mahdollisuudet. Hyödynnetään statusta monipuolisesti ja innovatiivisesti. Osallistutaan aktiivisesti kkp-verkoston toimintaan.
Kiitos mielenkiinnosta!