Energiaexpertti koulutus 26.4.2016 Ryhmäkorjaus Mitä se on, mitä hyötyä siitä on ja miten siinä lähdetään liikkeelle? Terttu Vainio erikoistutkija
Sisältö Mitä se on? Milloin sopii? Haasteet Hyödyt Hankkeen käynnistäminen Kaksi esimerkkiä
Mitä se on?
Mitä se on? Ryhmärakennuttamislaki astui voimaan 1.9.2015 Se määrittelee yhteiskorjauksen: 1 Soveltamisala Tämä laki koskee rakennuttamista, jossa ryhmä henkilöitä ryhtyy yhdessä rakennuttamaan uudisrakennusta tai uudisrakennuksia taikka korjauttamaan tai muuttamaan rakennusta tai rakennuksia uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla pääasiallisena tarkoituksena hankkia ryhmään kuuluville luonnollisille henkilöille tai heidän perheenjäsenilleen asunto (ryhmärakennuttaminen).
Monta nimeä sama asia Ketjutettu korjaushanke (VTT:n tutkimukset 1980- ja 1990-luvuilla) Ryhmäkorjaus (RIL, Kiinteistöliitto, YM, Rakennusteollisuus, Energiaexpertti koulutus käyttävät) Ryhmärakentaminen (Helsingin kaupunki, Conect, ehouse, ERAT Arkkitehdit, Fira, Gema-Plan, Notocom, Saraco ja Vahanen Oy käyttävät) Yhteiskorjaus (Tampereen Tarmo + projektin sanastoa) Ryhmärakennuttaminen (Finlex 2015) På svenska: gruppbyggande Taloyhtiöt tekevät yhteistyötä kiinteistönpidossa, korjaus- tai uudishankkeessa esim. Hanke- ja teknisessä suunnittelussa Projektijohtamisessa ja viestinnässä Urakoitsijoiden valinnassa ja urakoinnissa Suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa.
Milloin sopii?
Ryhmäkorjausta kannattaa harkita Rakennukset ovat samalla alueella; vähintään naapurikaupunginosissa Rakennukset ovat teknisesti ja tilaratkaisultaan saman tyyppisiä Rakennukset ovat iältään ja tyypiltään samanlaisia Taloyhtiöiden pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat samankaltaisia Taloyhtiöiden korjaushankkeet voidaan ajoittaa samaan aikaan Löytyy aktiiviset, yhteistyöhakuiset henkilöt ajamaan hanketta
Esteet
Ryhmäkorjaus Suurin haaste on saada aikaan keskusteluyhteys taloyhtiöiden välille. Keskusteluyhteyteen olisi päästävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta yhteishankkeen hyöty maksimaalisesti. Ekokumppaneiden Tarmo+ hankkeessa on kerätty ryhmäkorjauksesta kiinnostuneita taloyhtiötä
Hyödyt
Edullisemmin Voidaan saavuttaa merkittäviä, kokemusten mukaan jopa yli 10 prosentin säästöjä verrattuna erillisiin korjaushankkeisiin: Suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksissa. Rakentamiskustannuksissa (matalammat yleiskulut, sarjatuotanto, oppiminen, riskikustannukset vähenevät ja harjaantuminen). Hankintojen suuremmat määräalennukset. Pienille taloyhtiöille jopa ainoa keino saada kunnon tarjouksia. Järkeviä ratkaisuja väliaikaisasumiseen
Paremmin Ryhmänä toimiminen vahvistaa taloyhtiöiden asemaa tilaajina. Suunnittelijat ja urakoitsijat osoittavat isompiin hankkeisiin parhaita osaajiaan Myös pienet taloyhtiöt saavat ryhmäkorjauksen avulla järkeviä tarjouksia. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä pääsevät helpommalla palkatessaan kokeneet ammattilaiset projektin johtoon. Asukasviestintään sekä suunnittelun että remontin aikana voidaan panostaa enemmän Häiriöt ja yllätykset vähenevät, riskit pienenevät
Nopeammin Hankkeiden ja asuntokohtaisten häiriöiden läpimenoaika lyhenee, kun eri vaiheet kyetään niveltämään paremmin toisiinsa. Sarjatuotanto mahdollistaa esivalmisteiden ja muiden teollisten ratkaisujen tehokkaamman hyödyntämisen, mikä osaltaan vauhdittaa hankkeiden toteutusta. Suurempiin hankkeisiin voidaan osoittaa enemmän resursseja, mikä myös nopeuttaa toteutusta.
Yhteiskorjaushankkeen käynnistäminen Ennen virallista aloituskokousta on syytä hankkia yhtiökokoukselta periaatteellinen hyväksyntä ryhmäkorjaukselle
Ryhmäkorjauksen käynnistyskokous Paikalla olivat edustettuina As Oy A, As Oy B ja As Oy C Tilaisuuden tarkoituksena oli käynnistää yhteiskorjaushanke Keskustelujen tuloksena todettiin, että A:n hanke on jo niin pitkällä, että se etenee omaan tahtiinsa As Oy B ja As Oy C löysivät kaksi mahdollista yhteistä hankintaa: ulko-ovet ja poistoilman lämmöntalteenotto PILP. Yhteiskorjaustoimikunnan aloituskokous 1. Kokouksen avaus Todettiin, että As Oy B ja As Oy C aloittavat yhteiskorjaamisen. 2. Taloyhtiöiden edustajat: Yhtiöitä edustavat XX (AsOy B) ja YY (AsOy C) 3. Toimikunnan tehtävät ja järjestäytyminen Seuraavilla kolmella kalvolla on esitetty yhteiskorjaushankkeen käynnistäminen, mikäli lähdetään liikkeelle aivan alusta Molemmat taloyhtiöt ovat kuitenkin jo edenneet hankkeissaan, joten yhteistyössä sovitellaan yhteen jo valmiiksi tehtyä työtä. Sovittiin, että XX toimii tämän yhteiskorjaushankkeen toimikunnan puheenjohtajana 4. Seuraava kokous Huhtikuun puolessa välissä AsOy C:n kerhohuoneella, XX kutsuu koolle toimikunnan. 15
Ryhmäkorjaus 1(3) As Oy valitsee oman yhteyshenkilön toimikuntaan yhteyshenkilöt (eli toimikunta): Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan Toimikunta valitsee projektinjohtajan Toimikunta valitsee projektinjohtajan ehdotuksesta suunnittelijan Tutustuvat suunnittelijan esittämiin vaihtoehtoihin Tekevät omien yhtiöiden yhtiökokouksille esityksen valittavasta vaihtoehdosta Valtuuttavat projektinjohtajat suorittamaan hankinnan Pitävät yhteyttä asukkaisiin 16
Ryhmäkorjaus 2(3) Toimikunnan puheenjohtajan tehtävät Valmistelee ja kutsuu koolle toimikunnan kokoukset Vetää toimikunnan kokoukset Vastaa tiedottamisesta (sisällöstä) Toimii taloyhtiöiden välillä yhteyshenkilönä projektinjohtajaan Toimii yhteisenä tilaajana projektijohtajaan nähden Seuraa hankkeen kokonaistoteutumista (taloudellisia tavoitteita ja aikataulua) 17
Ryhmäkorjaus 3(3) Projektinjohtaja (palkattu ammattilainen) Laatii yhteiskorjaushankkeen toteutuksen yleissuunnitelman Kilpailuttaa ja pitää yhteyttä valittuihin yhteiskorjaushankkeen suunnittelijoihin ja urakoitsijoihin Tekee taloyhtiökohtaisen projektisuunnitelman ja aikataulun Pitää yhteyttä toimikuntaan ja tiedottaa toimikunnalle hankkeen etenemisestä (kokoukset) 18
Tapaus 1 Maunula 7 asunto-osakeyhtiötä; 405 asuntoa; 28 500 m² Rakennukset rakennettu 1960 ja -70 luvuilla Putkiremontti Hyödyt ryhmäkorjaamisesta Isompi kokonaisuus 2,5-3 % Väistöasunnot 2 % Projektinjohtourakka 3,5 % Tavoitebudjetti 2 % Säästö (1 085 200 / 10 852 000 ) n. 10 % Säästö per asunto 2700 19
Tapaus 2 Kaukajärvi 3 asunto-osakeyhtiöt; 228 asuntoa; 12 480,5 m² Rakennukset rakennettu 1970-1972 Putki- ja sähköremontti Hyödyt Säästö suunnittelukustannuksissa 60 000 Säästö rakennuskustannuksissa 175 000 Säästö per asunto 750 20
Lähteet Esite: Taloyhtiöiden yhteisillä ryhmäkorjauksilla säästöjä, laatua ja varmuutta, 2015. Finlex Ryhmärakennuttaminen, 2015. EU GUGLE, 2015. Tarmo+ korjausrakentamisen infotilaisuudet yhteiskorjauspiste, 2015. Tarmo+ energiaeksperttikoulutus ryhmäkorjaus, 2014. http://www.taloyhtio.net/ryhmakorjaus, 2012. RIL 260: Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus, 2012. Esityksen valokuvat: Vaasan korjaushankkeita 2014, Eero Nippala, 26/04/2016 21