Mitä terveydenhuollossa olisi hyvä ottaa huomioon nuorten syrjäytymiseen liittyen



Samankaltaiset tiedostot
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Syrjäytymisen juurilla. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Vuonna 1987 syntyneiden nuorten hyvinvointi kuusikkokunnissa

Ylisukupolvinen syrjäytyminen

Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.

Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

Lapsen puheeksi ottaminen

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää Antti Väisänen Terveys- ja

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä

NUORTEN PÄRJÄÄMINEN ARJESSA

Muut pojat lahjaks saivat lennokin - puntarissa sukupuoli, eriarvoisuus ja poikien hyvinvointi

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Miten jaksan omaisena?

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

AHTS Jyväskylässä

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Lasten ja Nuorten ohjelma

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Lapsen puheeksi ottaminen

Turpakäräjät

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

Nuorisotakuu Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä Ylijohtaja Tuija Oivo Työ- ja elinkeinoministeriö

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Suomalaisten mielenterveys

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja

ymmärtää lapsuuden arvon ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan lapsen kasvurauhaa tukee lapsen itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

Mielenterveystyön kehittäminen

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT HELSINKILÄISET

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Transkriptio:

Mitä terveydenhuollossa olisi hyvä ottaa huomioon nuorten syrjäytymiseen liittyen Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2

Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus Sikiöaika Lapsuuden olosuhteet Aivot ja stressinsäätely Persoonallisuus, voimavarat ja tunne-elämä Terveyskäyttäytyminen Sosiaaliset suhteet Aikuisiän terveys ja hyvinvointi Kuva mukailtu Koskenvuo 2010 3 Syrjäytymisestä Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden ryhmää Ulkopuolisuus, elämänhallinnan puute ja avuttomuus Suurimmassa vaarassa ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä Kyse myös yhteiskunnallisista olosuhteista Syrjäytyminen siirtyy sukupolvesta toiseen, mutta se ei periydy geneettisesti eikä ole yksilön ominaisuus

Syrjäytyminen etenee vaiheittain Kiinnittyminen yhteiskuntaan Normi 6v 16v Syrjäytymiskuilu 18v 24v Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008 Seuranta 1987 syntyneiden elämästä Aineistona kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet, n. 60 000 lasta Seurattu sikiökaudelta v. 2008 loppuun Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri-, sekä väestörekisteritiedot, lisäksi armeijatiedot sekä tiedot rikollisuudesta Miksi jollekin tulee ongelmia, mutta toinen samassa liemessä keitetty ui kuiville? Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa. -Kalevala 6

Ikäluokka 1987 syntyneet tänä päivänä 45 % 4 pojat tytöt 35 % 3 25 % 15 % 1 5 % Ei peruskoulun psyk esh toimeen- merkintä tuomio sijoitus jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta rikollisuudesta kodin jatkotutkintoa ulkopuolelle 7 Ongelmat kasaantuvat 6 Pojat Tytöt 7 vain peruskoulu keskiasteen tutkinto lukio tai korkeakoulututkinto 7 6 5 5 4 4 3 3 1 1 psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- Psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea 8

10 9 8 Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä ei huost.ottoa huost.otto 7 6 5 4 3 1 äidin ika alle 20v. äiti naimaton, leski, eronnut 1987 äiti tupakoinut raskausaikana Kestilä ym. Yhteiskuntapolitiikka 1/2012 vanh vain peruskoulu toimeentulotukea äiti psyk.os.hoidossa pitkäaik.ttt HR Pojat 5,0(4,1-6,0) 5,8(4,9-6,9) 5,1(4,5-5,8) 13,9(10,6-18,3) 10,0(8,8-11,4) 4,8(3,9-5,8) Tytöt 3,6(2,9-4,5) 5,4(4,6-6,4) 5,2(4,6-5,9) 11,6(9,0-14,9) 8,3(7,3-9,5) 4,3(3,5-5,3) Mielenterveysongelmien riskitekijöitä 7 lapsella ei psykiatrista diagnoosia lapsella psykiatrinen diagnoosi 6 5 4 3 1 äiti alle 20 v avioero, vanhemman kuolema äidin raskaudenaikainen tupakointi lapsen sijoitus tai huostaanotto vanhemmilla vain peruskoulutus vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemman psykiatrinen hoito

Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä aivovamma Niemelä et al. Int J Cancer 2012 isällä aivovamma 14.6.2012 11 Vanhempien ongelmat lasten murheet 100% 90% 80% kaikki lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg lapsella tuomio lapsella vain peruskoulu lapsella toimeentulotukea lapsella käytöshäiriödg lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe 12

Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki 13 Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? 3 600 g Syntymäpainojen keskiarvo 3 500 g 3 400 g 3 300 g 0 1 2-5 6 10 11 20 yli 20 kertaa Vanhempien saama toimeentulotuki

Tilanne tänä päivänä Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Alueellinen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvä eriarvoisuus suurta ja lisääntynyt Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvanut Ongelmat peruspalveluissa (eivät vastaa tarpeita eivätkä suosituksia) Yhä useampi lapsi ohjataan erityispalveluihin (erityisopetus, kodin ulkopuolelle sijoitukset, psyk esh lisääntyneet) Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Vain osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä aikuisista on hoidon piirissä 15 Terveydenhuollon toiminnassa huomioitava Riskitekijöillä ei saa leimata, syrjäytyminen tai pärjääminen on monen tekijän summa Keskityttävä kokonaisuuteen Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä sujuvaksi Hyvinvointi luodaan arjessa, joten kehitysympäristöt, koti, päivähoito, koulu, harrastukset otettava huomioon Ongelmia ei pidä jäädä odottelemaan Perheiden tilanne tulisi aina huomioida kokonaisuutena ja lasten tilanne ottaa huomioon aina, jos vanhemmilla on vaikeuksia

Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet Perheiden hyvinvointi = lasten hyvinvointi Universaalit, tasa-arvoiset palvelut ja koulutus kaikille lapsille täytyy taata mahdollisuus hyvään elämään Varhainen hyvinvoinnin tukeminen (pois varhaisesta puuttumisesta) Kehitysympäristöjen tuki, suojaavien tekijöiden vahvistaminen Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja vastattava todellisiin tarpeisiin Tarvitaan tahtoa, asennetta, toimintaa ja selkeät toimintamallit 14.6.2012 17 Julkaisut - Kansallinen syntymäkohortti 1987 Paananen R, Gissler M. Cohort Profile: The 1987 Finnish Birth Cohort. Int. J. Epidemiol. 2012 Aug;41(4):941-5. Kestilä L, Paananen R, Väisänen A, Merikukka M, Muuri A, Hieno T ja Gissler M: Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka 1/2012. Niemelä M, Paananen R, Hakko H, Merikukka M, Gissler M ja Räsänen S: Parental cancer and children s use of psychiatric services: the 1987 Finnish birth cohort study. Int J Cancer 2012 Nov 1;131(9):2117-25. Paananen R, Santalahti P, Merikukka M, Rämö A, Wahlbeck K, Gissler M: Socioeconomic and regional aspects in the use of specialized psychiatric care a Finnish nationwide follow-up study. Eur. J. Public Health. 2012 Oct 23. Kestilä L, Väisänen A, Paananen R, Heino T ja Gissler M: Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuorina aikuisina - rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka 12/2012 Savolainen J, Paananen R, Aaltonen M, Merikukka M, Gissler M: Material Deprivation or Minimal Education? Social Class and Crime in an Egalitarian Welfare State. Adv. Life Course Res. In press Paananen R, Ristikari T, Merikukka M, Gissler M. Social determinants of mental health a Finnish nationwide follow-up study on mental disorders. Submitted Niemelä M, Kinnunen L, Paananen R, Hakko H, Merikukka M, Karttunen V, Gissler M, Räsänen S. Parental traumatic brain injury -major risk for child s psychiatric disorders: The 1987 Finnish Birth Cohort study. Manuscript Paananen R, Ristikari T, Merikukka M, Rämö A, Gissler M : Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/2012, THL. 18