Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila
Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka edessä
2.6.15 Penna Urrila 3 Maailmantalous toukokuussa 2015
Maailmantalouden kasvu on kaukana Suomesta EU:n nihkeys ja Venäjän romahdus painavat meitä
Öljyn hinnan pudotus 50 $ = 1 250 mrd. yli 2 % maailman BKT:sta 2.6.15 Penna Urrila 6 Tulonsiirto: tuottajat => käyttäjät + Euroalue, Kiina, Japani, muu Aasia + /? USA OPEC, Venäjä, Norja,... Vaikutuksia Kulutus => talouskasvu Inflaatio ja -odotukset Valuutat, (energiariippuvaisten yritysten) voitot ja osakekurssit Talouspolitiikka: Houkutus verotukseen Keskuspankit: ei ydininflaatiota
EKP laittanut isomman elvytysvaihteen 20.5.2015 Penna Urrila 7
Euron heikkeneminen dollariin nähden parantaa Suomen vientikilpailukykyä vain vähän 140 130 120 110 100 90 80 Euron dollarikurssi Suomen ulkomaankauppapainotettu valuuttakurssi Euro on heikentynyt voimakkaasti USA:n dollaria vastaan Valuuttakurssin tuoma hyöty Suomelle jää kuitenkin varsin pieneksi Suomelle tärkeä Ruotsin kruunu on heikentynyt euroon nähden ja Venäjän rupla on romahtanut Suomen vientiosuuksilla painotettu valuuttakurssi on heikentynyt vain aavistuksen 70 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8
Pitkät korot, % 6 5 4 10 vuoden valtionlainojen markkinakorko Ranska Itävalta Alankomaat Suomi Saksa 3 2 1 0 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: Macrobond 19.5.2015/kork24/jka/EKI Talousgraafit
Maailmantalouden taustaa 10 Maailmantalouden kasvu kohtalaista, ennuste noin 3,5 % vuonna 2015 (IMF) Kasvun painopiste kaukana Suomesta Kiina ja muu Aasia kasvaa edelleen vauhti hidastuu, mutta halpa öljy auttaa USA:n talous elpyy laajalla rintamalla EU:n kasvu edelleen nihkeää, ennuste n. 1,5 % v. 2015 EKP:n elvytys ja euron heikkeneminen tukevat vientiä Ranska ja Italia yhä suurissa rakenneongelmissa Kreikan kriisin ratkaisu auki Venäjän talous taantuu rajusti Voimakkaita alueellisia ja toimialoittaisia vaikutuksia Suomeen => Talousympäristö alkaa vähitellen tukea Suomen elpymistä, mutta ongelmat pitkälti kotitekoisia => Suurimmat riskit: KREIKKA ja VENÄJÄ
2.6.15 11 Suomen taloustilanne ja -näkymät
Suomi taantumassa jo kolmatta vuotta peräkkäin BKT -0,1 % vuonna 2014 Suomi jäänyt Ruotsista ja Saksasta finanssikriisin jälkeen noin 10 %-yksikköä 12
Keskeiset ennusteet (VM) Määrän muutos tai taso 2013 2014 2015** 2016** BKT, vol. muutos, % -1,3-0,1 0,5 1,4 Vienti, % -0,7-0,4 1,5 3,0 Tuonti, % -1,6-1,4 1,0 2,8 Yksityinen kulutus, % -0,6-0,2 0,5 0,8 Yksit. investoinnit, % -7,3-6,5-1,0 4,5 Inflaatio, % 1,5 1,0 0,3 1,4 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 8,8 8,6 Vaihtotase, % BKT:sta -1,4-1,2-0,6-0,5 EMU-ylijäämä, % BKT:sta -2,5-3,2-3,4-3,2 EMU-velka, % BKT:sta 55,8 59,3 62,5 64,4 Lähteet: Tilastokeskus ja Valtiovarainministeriö (2.4.15) 13.5.2015/ennu11/jka/EKI Talousgraafit
Työttömyysaste, % 13 12 11 10 Saksa Suomi Ruotsi Suomen työttömyys on selvästi Ruotsia ja erityisesti Saksaa korkeampaa 9 8 7 6 5 4 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Eurostat 21.5.2015 ä
5 syytä Suomen heikkoon kehitykseen 1. Heikko kysyntä vientimarkkinoilla 2. Avainalojen rakennemuutos 3. Menetetty kustannuskilpailukyky 4. Vanheneva väestö 5. Venäjä Ø Kasvupotentiaali vaatimaton myös pidemmällä aikavälillä Ø Julkisessa taloudessa suuri epätasapaino (=kestävyysvaje) 8.4.2015 Penna Urrila 15
Suhteessa bruttokansantuotteeseen, % Tehdasteollisuuden osuus bkt:sta 30 25 20 15 10 Saksa Suomi Ruotsi EU27 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Eurostat 16.5.2014/rakteo4/jka/EKI Talousgraafit
Heikentynyt kustannuskilpailukyky on palautettava 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 EU27 Suomi Ruotsi Saksa Yksikkötyökustannukset (työvoimakustannukset korjattuna tuottavuudella) karanneet kilpailijoista Suomi menettänyt kustannuskilpailukykyä Saksaan nähden lähes 20 % Taustalla työvoimakustannusten nopea nousu ja heikko tuottavuuskehitys Tilanne korjautuu hyvin hitaasti pelkillä palkkaratkaisuilla Ohessa Euroopan komission ennusteet v. 2015-2016 Mahdollisuus muihin kustannuskilpailukykyä parantaviin toimiin? 17
115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 Maailmanmarkkinaosuus Indeksi, 2005=100 45 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Saksa Suomi Ruotsi Lähde: Euroopan komissio 25.5.2015
Luottamusindikaattorit 40 30 20 Saldoluku Kuluttajat 10 0-10 -20-30 -40 Kuluttaja- ja suhdannebarometrit Teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Euroopan komissio, EK 2.5.2015/luot1/jka/EKI Talousgraafit
Teollisuuden uudet tilaukset, trendi 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus 21.5.2015
Teollisuuden uudet tilaukset 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 Nousu vuoden 2014 lopulta johtunut yksittäisistä (sinänsä myönteisistä) tilauksista 60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus 21.5.2015 ä
Kysyntätekijöiden vaikutus BKT:n kasvuun* % 8 *Kuvio on suuntaa-antava 6 5.6 5.2 4 2 0-2 -4-6 2.6 1.7 Yksityinen kulutus Yksityiset investoinnit Julk. kysyntä Nettovienti Varast. muutos ja tilastoero BKT:n vuosimuutos-% 2 3.9 2.8 4.1 0.7 3 2.6-1.4-1.3-0.1 0.5 1.6 1.8-8 -8.3-10 Investointien 00 01 02 (erityisesti 03 04 asuntorakentamisen) 05 06 07 08 09 lasku 10 11painoi 12 BKT:n 13 14miinukselle 15 16 17 2014 Kulutus ja investoinnit kasvuun vasta 2016 Lähteet: Tilastokeskus ja ETLA (26.03.2015) 27.3.2015/kokn15/jka/EKI Talousgraafit
Pienilläkin palkankorotuksilla lisää ostovoimaa Erittäin maltilliset palkankorotukset kasvattavat työllisyyttä perusennusteeseen nähden - Suomen Pankin mallilaskelmien mukaan 1 %-yksikön perusennustetta matalammat palkankorotukset kohentavat työllisyyttä 15 000 20 000 hengellä Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kehittyy myönteisesti myös erittäin matalilla palkankorotuksilla - Erityisesti matalan / nollainflaation oloissa vaikutus merkittävä 23
Ostovoima Palkansaajien ostovoima kehittyy odotettua myönteisemmin matalan indlaation ansioista VM:n ennusteen mukaan reaalinen ansiotaso kasvaa tänä vuonna 0,9 % Kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima (ml. veromuutokset) kasvanee karkeasti noin ½ % Inflaatioennuste 0,8 % (joulukuu 2014) 0,3 % (huhtikuu 2015) => Ostovoima n. 0,5 % 20.5.2015 Penna Urrila 24
2.6.15 Työmarkkinat 25 Julkisesta taloudesta...
Hyvinvointivaltio rakennettiin edullisen huoltosuhteen aikana Lähde: 26
Velka/BKT Tulevaisuuden hyvinvointi vaatii toimia heti Sopeutustoimet 2012 2014 hidastavat hieman velan kasvua Ilman muutosta velkaantuminen kiihtyy rajusti 2020-luvulla (kestävyysvaje) Finanssikriisi 2008 2009 Aika 2005 27 2010 2015 2020 2030
Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen VM:n eri sopeutusvaihtoehdoissa Sopeutus toteutetaan menoleikkauksina vuosina 2016 2019 Talous kasvaa vuosina 2016 2019 1,4 % ja vuosina 2020-2030 1,3 % vuodessa Lähde on VM:n muistio 9.4.2015 27.4.2015 Pinomaa Simo 28
Julkisen talouden tasapaino 2015 Rahoitusjäämä, suhteessa BKT:seen, % Saksa Luxemburg Viro Kypros Latvia Ruotsi Liettua Tanska Romania Alankomaat Malta Tsekki Itävalta Kreikka Unkari EU28 Italia Belgia Slovakia Puola Irlanti Slovenia Bulgaria Portugali Suomi Ranska Iso-Britannia Espanja -5-4.5-4 -3.5-3 -2.5-2 -1.5-1 -0.5 0 0.5 1 Lähde: Euroopan komission talousennuste (05/2015) 5.5.2015/ennu6/jka/EKI Talousgraafit
Julkinen velka EU-maissa 2015 Suhteessa BKT:seen, % Kreikka Italia Portugali Kypros Irlanti Belgia Espanja Ranska Iso-Britannia EU27 Itävalta Slovenia Unkari Saksa Alankomaat Malta Suomi Slovakia Puola Tsekki Tanska Liettua Ruotsi Romania Latvia Bulgaria Luxemburg Viro 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 Lähde: Euroopan komission talousennuste (02/2015) 11.2.2015/ennu7/jka/EKI Talousgraafit
Kokonaisveroaste EU-maissa 2015 Suhteessa bkt:seen, % Tanska Ranska Belgia Ruotsi Suomi Itävalta Italia Luxemburg EU28 Saksa Alankomaat Unkari Slovenia Portugali Kreikka Malta Iso-Britannia Tsekki Kypros Espanja Viro Puola Latvia Slovakia Irlanti Bulgaria Liettua Romania 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Lähde: Euroopan komission talousennuste (05/2015) 5.5.2015/tal51/jka/EKI Talousgraafit
Miten kestävyysvaje ratkaistaan v. 2030 mennessä? Työtä lisäämällä kurotaan puolet kestävyysvajeesta = Työllisyysaste Ruotsin tasolle Työn verotuksen keventäminen ja etuuksien muutokset Työmarkkinoiden laajat uudistukset Julkisten palvelujen paisuminen pitää lopettaa ja kustannuskuria jatkaa Tarvitaan tuottavuustalkoot: toimiva sote, reilu kilpailu, digitalisaatio
Työllisyysaste (15 64-vuotiaat), % 76 74 72 70 68 66 Saksa Suomi Ruotsi 64 62 60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 22.4.2015 Penna Urrila 33
Kiitos!