ARA-päivä Erityisasumisesta erityiseen hyvään asumiseen Riitta-Leena Karlsson, vammaisasiamies 14 /1 2014 The Capital of Scandinavia
Sisältö Yleisiä linjauksia ja näkemyksiä Miten on toimittu/vertailua Erityisryhmät/ tavallinen asuminen Sida 2
Ruotsalaiset osaavat. Niin mekin! Sida 3
Vammaispolitiikka Ruotsissa YK-ihmisoikeusjulistus, 2009 (FN-konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning) Eurooppaunionin vammaispoliittiset pyrkimykset (Kaksivuotiset toimintasuunnitelmat) Ruotsin vammaispoliittiset pyrkimykset ja strategia 2011-2016 (Nationella mål och en strategi för genomförande av funktionshinderspolitiken i Sverige) - 10 painopiste-aluetta - 22 viranomaista päävastuussa pyrkimysten toteuttamisesta Kuntien vammaispoliittiset pyrkimykset/ohjelmat/suunnitelmat Sida 4
Asennemuutos Potilaasta kansalaiseksi Eristetystä yhteiskunnan keskuuteen Tarvitsevasta henkilöstä henkilöksi jolla on taitoa ja mahdollisuuksia Hyväntekeväisyydestä - ihmisoikeuksiin Asiantuntijoiden/experttien kohteesta osallistujaksi ja vaikuttajaksi Sida 5
Määrätietoiset päätökset Laitosten poistaminen: 60-luvun lopulla pyrkimys lainsäädännössä - Omsorgslagen 1994 päätös ja julistettu konkreettinen aikaraja LSS 1997 - pakottava määräys ja lopullinen aikaraja Lagen om avveckling av specialsjukhus och vårdhem viimeiset 52 laitosta noin 1000 asuinpaikkaa oli poistettava vuoteen 2000 mennessä suunnitteluprosessi yhteistyössä/kunnat ja aluehallinto suunnitelmat yksilökohtaisesti valvontaviranomaiselle Sida 6
Asuminen ja toimintarajoite Suunnittelu- ja rakennuslainsäädäntö Plan- och bygglagen PBL Sosiaalilainsäädäntö Socialtjänstlagen SoL, Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade LSS Laki asunnon muuttamisesta/soveltamisesta Lagen om bostadsanpassning Valtiollinen asumistuki Försäkringskassan Sida 7
Asuminen LSS-lain mukaisesti Asumisratkaisu muihin kansalaisiin verrattavalla tavalla Yhteiskunnan keskuudessa (ei useita asuntoryhmiä lähekkäin) Ei kategoriarakennuksissa (esim. sairaala, terveyskeskus, vanh palvelutalo ym) Täysimittainen/normaali oma asunto Korkeintaan 5-6 henkilöä sammassa ryhmäasunnossa Mielekäs vapaa-aika asumisen yhteydessä Hyvälaatuinen tuki ja palvelut liittyvät asumiseen Sida 8
Kustannuksien tasaaminen Valtion tuki kunnille henkilöistä joilla on LSS-tuki Kuntien välinen kustannuksien tasaaminen Määritelty vakiokustannus per kunnan asukas kunta joko saa tai maksaa korvauksen joka vastaa vakiokustannuksen eroa kerrottuna kunnan asukasmäärällä. Mittaus tapahtuu marraskuussa ennen tasoitusvuotta. LSS-tukea saavien henkilöiden määrä (keskittyminen) Henkilökuntakustannukset Maksusopumus asumispäätöksestä joka toimitetaan oman kunnan ulkopuolella jos sopiva asumisvaihtoehto puuttuu kotikunnassa Sida 9
LSS-tuki asumisessa Ruotsissa 2012 LSS-tukea saavia 64 200 henkilöä joista lähes 90% koskee henkilöitä joilla on kehitysvamma (esim. Tukholma 4155 +1100* = 5655 henk * valtiollinen henkilökoht avustaja) Tuki asumisratkaisussa (LSS) 24 400 henkilöä joista 1 200 lapsia/nuoria (esim Tukholma 1343 henkilöä joista 109 lapsia/nuoria) Sida 10
Rahoitusmalli tilaajan ja tuottajan välillä Henkilökohtaisiin tarpeisiin perustuva toiminnan rahoitusmalli Resurssit jaetaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti ei laitostapoja noudattaen Kustannusten jatkuvaa nousua on estettävä Behov - Inget, Lätt, Måttligt, Stort Totalt : Poäng = ersättningsnivå Förflyttning : inomhus, utomhus samt orientering Kommunikation: tal, skrift, tecken Social interaktion: kontakt med kända och okända personer Personlig omvårdnad: hygien, toalett, påklädning/avklädning, äta/dricka Hemliv: handla, laga mat, städ, tvätt, vardagsekonomi Fritid: samhällsgemenskap och fritidsaktiviteter Psykomotorisk oro och medicinsk omvårdnad Sida 11
Mitkä trendit vaikuttavat tulevaisuuteen? Lainsäädäntö osallistumisesta ja esteettömyydestä lisääntyy Kasvavat vaatimukset/odotukset elämän laadusta Integroitumisen tuloksena - vähentyvä kollektiivisuus ja suurempi yksilöllisyys Lisääntyvä asiakasfookus Uudet ikäluokat uudet haaveet Uusia toimintamuotoja (kilpailuttaminen, valinnanvapausreformit) Vapaaehtoiset aloitteet lisääntyy yritysten ideologiaan kuuluu socialt engagemang Sida 12
mitkä trendit vaikuttavat tulevaisuuteen? Toiminnan säännöt ja valvonta lisääntyy Ammattitaitoisen henkilökunnan tarve on ratkaistavana ja asianajajien /ombud käyttö lisääntyy Tekniikan käyttö palvelujen yhteydessä lisääntyy korvaa osittain henkilökuntaa (esim. tulkki taskussa,talsyntes automaattinen puhe, GPS suunnistustuki, kognitiviset apuvälineet, robottituki, palvelukoirat) Yhteiskunnan monikulttuurillisuus lisääntyy Omavastuu -osuuden hyväksyminen lisääntyy Sida 13
.mitkä trendit vaikuttavat tulevaisuuteen? Yhä useammat selviytyvät vaativasta toimintarajoitteesta/vammasta Esiintyy yhä uusia diagnooseja ja uusia hoitomenetelmiä Pyrkiykset/resurssit ovat konfliktitilanteessa Eettiset kannanotot tulevat yhä enemmän ajankohtaiseksi Sida 14
Kuka on erityisasumisen tarpeessa? LSS Esim Tukholma - Tarve vuosina 2011-2014 Ryhmäasunto/Gruppbostad noin 270 henkilöä Palveluasunto /Servicebostad noin 180 henkilöä Henkilöt joilla on kehitysvamma Autistiset henkilöt (mm Asperger) Nuoret (ei vanhukset) joilla on aivovaurio/dementia Haastavasti käyttäytyvät joilla on suuri tuen tarve Monivammaiset henkilöt SOL Henkilöt joilla on psyykkisen toimintarajoite (120 henkilöä) Vanhukset Suunnitteluvaiheessa yht noin 590 asuntoa vuoteen 2020 mennessä Sida 15
Kustannuskehitys asumisessa-tukholma Vuosi Päätös asumisesta Sosiaalitoimen menot Ryhmäasunto (LSS) 2010 861 843 mnkr 2012 910 945 mnkr Palveluasunto (LSS) 2010 300 132 mnkr 2012 325 164 Oma asunto + asumisessa tukeminen (SOL) 2010 355 23 mnkr 2012 474 31 mnkr Sida 16
Kehitysvammaisen henkilön elintaso Ruotsissa Elintaso keskivertoruotsalaista huomattavasti alhaisempi: Taloudellinen tilanne Koulutustaso Työelämään osallistuminen Vapaa-ajan sisältö Terveydentila Tietokoneen käyttö ja internet Ainoa poikkeus: Asumisen laatu sekä tv- ja puhelimen käyttö on muihin verrattavissa mutta kuka maksaa vuokran ryhmäasunnon yhteisistä/yleisistä tiloista? Esimerkki: Keskikokoinen kunta Ruotsissa 2012 Lähde: FUB Tulot 12 162 (Eläke, 8800 kr /kk + Hab ers 760 kr + Asumistuki 4650 kr) - 2 048 kr (Vero) Vuokra -7 500 = 4 662 kr /kk Vertailuja: Sosiaalitoimen förbehållsbelopp (4967 kr) - 305kr Valtion sosiaaliturvatuki - normi (3840 kr) + 822kr Kuluttajaviranomaisen toimeentulonormi/kk (5410/5120 kr) - 748 Sida 17
Haasteet Kuinka suunnitella tulevaisuuden tarpeiden mukaisesti? Kuinka kustantaa laadukas asuminen? Yhteiskunnan ja yksityisen osa? Kuinka onnistua henkilökunnan rekrytoinnissa? Ammattivaatimukset? Kuinka edistää itsemäärämisoikeutta ja osallistumista? Kuinka parantaa yhteistyötä asiakkaan parhaaksi? Kuinka kehittää palvelujen laadun seurantaa? Kuinka estää vakavia puutteita/tapahtumia toiminnassa? Kuinka estää laitostapoja uusissa toimintamuodoissa? Sida 18
Kiitos Tack! riitta-leena.karlsson@stockholm.se +46 8 508 25 610 Sida 19