Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa Tilaajatahot: Joensuun kaupunki ja Liikennevirasto Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla -hanke, päätösseminaari 10.12.2013 Virpi Ansio, Sito Ympäristösi parhaat tekijät
Mikä on HEAT? 2 HEAT-menetelmä (Health Economic Assessment Tool) on Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämä laskentatyökalu. Menetelmä on tarkoitettu liikennesuunnittelijoille ja liikenteen, kävelyn, pyöräilyn tai ympäristöasioiden parissa työskenteleville sidosryhmille. Laskee kävelyn tai pyöräilyn kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen ja sitä kautta saatavan taloudellisen hyödyn. Menetelmän hyödynnettävyys: 1. Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten rahallisen arvon laskemiseen. Paljonko esim. 10 % pyöräily/kävelymäärän kasvun taloudellinen hyöty? Joensuun laskenta suoritettiin 10, 20, 30 ja 40 % kävely- ja pyöräilymäärien nousuilla. 2. Infrastruktuurisuunnitelmien hyöty-kustannuslaskentaan (investointien vaikutus pyöräily- ja kävelymäärien nousuun ja tästä saatavat hyödyt euroissa). tuloksena kasvusta saatavat vuotuiset euromääräiset hyödyt, jotka diskontataan halutulta laskentaajalta ja verrataan kustannuksiin. Joensuusta ei tehty hyöty-kustannuslaskentaa. Sen sijaan arvioitiin taloudellisten hyötyjen määrä ( ) jos keskustan liikennesuunnitelmaan sisältyvät kevyttä liikennettä tukevat toimenpiteet nostavat kävelyn/pyöräilyn määrää alueella asuvien keskuudessa 10 ja 20 %.
3 HEAT-menetelmä Kohderyhmänä aikuiset (kävelyn osalta 20-74-vuotiaat ja pyöräilyn 20-64-vuotiaat) Soveltuu säännöllisen kävelyn ja pyöräilyn kasvun vaikutusten arviointiin. Laskee toimenpiteen vaikutuksen (tai nykyisen kävelyn/pyöräilyn hyödyn) määritetyllä hyötyjen laskenta-ajalla (esim. kunnan pyöräilystrategian aikajänne) Joensuussa vuoteen 2030 eli osayleiskaavan aikajänne Tuottaa mm. seuraavia tuloksia: säästettyjen kuolemien määrä / vuosi taloudellista säästöä ilmentäviä lukuja ( ), kuten vuosittainen keskimääräinen hyöty ja saatavat hyödyt koko laskenta-ajanjaksolla.
Joensuun laskenta 4 Laskentapolut 1, 2 ja 3 edellyttävät erilaisia lähtötietoja. Hyödynnettiin valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen Joensuun arvoja; matkan kesto (min/hlö/vrk), matkan pituus (km/hlö/vrk) ja matkojen määrä (vrk kokonaismatkojen määrästä x % kävely/pyöräily)
Yhteenvetoa tuloksista 5 Kävelymäärän nousu nykytasolta 20 %: Vuotuiset säästöt runsaat 6 miljoonaa euroa (6 191 667 ). Kokonaishyöty vuoteen 2030 mennessä runsaat 75 miljoonaa euroa (75 103 667 ). Pyöräilymäärän nousu nykytasolta 20 %: Vuotuiset hyödyt lähes 4 miljoonaa euroa (3 824 000 ). Kokonaishyöty vuoteen 2030 mennessä runsaat 46 miljoonaa euroa (46 385 333 ). Keskustan liikennesuunnitelman hyödyt (toimenpiteiden vaikutusten laskenta): Jos kävelymäärä nousee 20 %: vuotuiset hyödyt runsaat 1,4 miljoonaa euroa (1 428 667 ), vuoteen 2030 mennessä saatavat kokonaishyödyt ovat runsaat 17 miljoonaa euroa (17 333 333 ) Jos pyöräilymäärä nousee 20 %: vuotuiset hyödyt lähes 0,9 miljoonaa euroa (880 000 ), kokonaishyöty vuoteen 2030 mennessä runsaat 10 miljoonaa euroa (10 671 333 ). Hyötyjen arvioinnin tueksi: Joensuun keskustan liikennesuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisen lisäkustannukset ovat noin 12 miljoonaa euroa (=katurakenteiden peruskorjaamisen lisäkustannuksia, joilla parannetaan olemassa olevaa ja luodaan uudenlaista kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuria).
6 Tulosten tulkintaa Tulokset kuvaavat koko yhteiskunnalle syntyviä hyötyjä, jotka saadaan kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisen aiheuttamasta kuolleisuuden vähenemästä. Yhden vältetyn kuoleman arvona on käytetty 1,9 milj. euroa*. Luku sisältää sairaanhoitokulut, tuotannolliset menetykset, hallinnolliset kulut ja inhimillisen kärsimyksen arvon. Laskelman perusteella voidaan todeta, että terveyshyötyjen osuus on merkittävä erityisesti kävelyä ja pyöräilyä edistävissä hankkeissa. HEAT-laskentojen suurin anti on konkreettinen euromääräinen arvio terveyshyötyjen suuruusluokasta. * Liikennevirasto, 2010. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010. Liikenneviraston ohjeita 21/2010.
Kävelyn ja pyöräilyn moninaiset hyödyt 7 HEAT-menetelmä ottaa huomioon vain vähentyneistä kuolemista (kuoleman riskin lasku) saatavat hyödyt ( ) ei huomioi kävelyn ja pyöräilyn muuta sairastavuutta vähentävää vaikutusta ja tästä saatavia taloudellisia hyötyjä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä on myös paljon muita positiivisia vaikutuksia.
8 Lisätietoja HEAT-työkalu löytyy osoitteesta: http://www.heatwalkingcycling.org/ HEAT-käyttäjän opas: http://www.heatwalkingcycling.org/ Kunnossa kaiken ikää -ohjelma julkaisee Joensuun HEAT-raportin joulukuun aikana ja se tulee olemaan ladattavissa internetistä: www.kki.likes.fi Joensuun kaupunki: Ari Varonen (ari.varonen@jns.fi) Liikennevirasto: Tytti Viinikainen (tytti.viinikainen@liikennevirasto.fi) Sito: Virpi Ansio (virpi.ansio@sito.fi) ja Noora Airaksinen (noora.airaksinen@sito.fi)