Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy

Samankaltaiset tiedostot
Siirtymäkauden ajan ruokinta

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen

Kaura lehmien ruokinnassa

Juoksutusmahaan infusoidun rasvalisän vaikutus ummessaolevien lehmien insuliiniresistenssiin

YLEISIMMÄT UMMESSAOLOKAUDEN RUOKINTA- STRATEGIAT SEKÄ NIIDEN VAIKUTUS METABOLISEN STRESSIN JA INSULIINIRESISTENSSIN SYNTYYN.

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

POIKIMISTA EDELTÄVÄN RUOKINNAN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN RASVAKUDOKSEN ENERGIA- AINEENVAIHDUNTAAN LIITTYVIEN GEENIEN TOIMINTAAN

Ketoosi (asetonemia, asetonitauti)

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta

Rehuopas. isompi maitotili

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Ilmo Aronen. Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Aperehuruokinnan periaatteet

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

DairyPilot FlavoVital. Pakkaus koko maidontuotantokaudelle

Herne lisää lehmien maitotuotosta

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Luomumaito tutkimuskohteena

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Tankki täyteen kiitos!

Ummessaolokauden energian saannin vaikutus lypsylehmien kudosvarastojen käyttöön ja maitotuotokseen

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä

The evolution of mankind... 80


Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

META-ANALYYSI TUNNUTUKSEN VAIKUTUKSESTA LYPSYLEHMIEN MAITOTUOTOKSEEN, REHUN SYÖNTIIN JA VERIPARAMETREIHIN

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

LYPSYLEHMÄN TUNNU- TUSRUOKINNAN VAIKUTUS TUOTOKSEEN JA ELOPAI- NON KEHITYKSEEN

Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

LYPSYLEHMIEN REHUNKÄYTTÖKYVYN PARANTAMINEN JALOSTUKSEN AVULLA

Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Q2/2013

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy

Liikunta. Terve 1 ja 2

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Siilinjärvi sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri

HIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

SÄILYTÄ PASTAT. Tehokkaat Helppokäyttöiset Nopeavaikutteiset

Eläinten ryhmittelystä apua utareterveyteen?

KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto

RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Euglykeeminen ketoasidoosi

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Perustaa Hyvälle Hedelmällisyydelle. Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi

Taloudellisesti optimaalinen tyhjäkausi

Lypsylehmien ontuminen

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Hyödyllinen puna-apila

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere / Sirkka Karikko

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2014

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Tuotosseurannan tulokset 2013

Luonnollisesti töissä -hankkeen toimenpiteitä

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Energiantuottoteoria Koripalloharjoittelun tukitoimet

Transkriptio:

Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy Siru Salin Maataloustieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto

Esityksen sisältö 1. Tutkimushanke ja sen tavoitteet 2. Tutkimuksen taustaa: Mitä on lypsylehmän metabolinen stressi? 3. Miten lypsylehmän metabolista stressiä tutkitaan? 4. Tutkimushankkeen käytännön sovellutukset kotieläintuotannossa 5. Yhteenveto www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 2

1. Tutkimushanke (2008 2012): MMTDK/Maataloustieteiden laitos: ü Tuomo Kokkonen ü Kari Elo ü Seija Jaakkola ü Siru Salin ü Vera Hakala ü Aila Vanhatalo ELTDK/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos: ü Juhani Taponen ü Laura Hänninen www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 3

1.Tutkimushankkeen tavoitteet ü Tutkia lypsylehmien ruokinnan ja perimän vaikutusta metabolisen stressin kehittymiseen ü Selvittää insuliiniresistenssin kehittymiseen liittyviä fysiologisia muutoksia elimistössä poikimisen läheisyydessä ü Selvittää miten metabolisen stressin riski voitaisiin ennakoida ja ehkäistä ü Tutkia rehun koostumuksen ja energian saannin vaikutuksia lypsylehmän käyttäytymiseen poikimisen läheisyydessä www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 4

2. Metabolinen stressi That amount of metabolic load which cannot be sustained, such that some energetic processes, including those that maintain good fertility and general health, must be down regulated. Oltenacu & Algers (2005) S. Salin www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 5

2. Metabolinen stressi: Maitotuotos ja energiatase poikimisen jälkeen Kg/d 45 40 35 30 25 20 15 10 5 20 10 0-10 -20-30 -40-50 MJ/d Ka-syönti EKM ME-tase 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 Laktaatioviikko -60 Kokkonen ym. 2011 (julkaisematon) www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 6

2. Metabolinen stressi Energian ja ravintoaineiden tarve muuttuu rajusti poikimisen yhteydessä Utare ottaa poikimisen jälkeen verenkierrosta ü Lähes kolme kertaa enemmän glukoosia ü Kaksi kertaa enemmän aminohappoja ü 4-5 kertaa enemmän rasvahappoja verrattuna tiineen kohdun ravintoaineiden tarpeeseen ennen poikimista. www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 7

2. Metabolinen stressi Insuliiniresistenssi ü Normaali elimistön fysiologinen tila, jossa insuliinin vaikutus ääreiskudoksissa (lihasja rasvakudos) on heikentynyt ü Voimistuu tiineyden loppupuolella ja tuotoskauden alussa ü Säästää glukoosia sikiön ja utareen käyttöön S. Salin www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 8

2. Metabolinen stressi Insuliiniresistenssi Insuliiniresistenssin vaikutuksesta muun muassa: ü Glukoosin soluun otto ääreiskudoksissa (lihas- ja rasvakudos) heikkenee ü Maksan glukoosintuotanto (glukoneogeneesi) lisääntyy ü Rasvakudoksen sisältämän energian käyttöönotto (rasvakudosmobilisaatio) lisääntyy, jolloin Ø veren vapaiden rasvahappojen pitoisuus suurenee Ø maksan ketoainetuotanto lisääntyy Lisäenergiaa ääreiskudoksille www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 9

2. Metabolinen stressi Lihava vs. normaalikuntoinen lehmä: Veren insuliinipitoisuus Insuliini, µiu/ml 16 12 8 4 Normaalikuntoiset (Control) Lihavammat (Test) 0-30 -15 0 15 30 45 60 Päivää poikimisesta Kokkonen ym. 2005 www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 10

2. Metabolinen stressi Lihava vs. normaalikuntoinen lehmä: Veren vapaat rasvahapot (NEFA) NEFA, mmol/l 0.8 0.6 0.4 0.2 Normaalikuntoiset (Control) Lihavammat (Test) 0.0-30 -15 0 15 30 45 60 Päivää poikimisesta Kokkonen ym. 2005 www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 11

2. Metabolinen stressi Lihava vs. normaalikuntoinen lehmä: Kuiva-aineen syönti Kuiva-aineen syönti, kg/d 25 20 15 10 5 Normaalikuntoiset Lihavammat -14-10 -6-2 2 6 10 14 18 22 26 Päivää poikimisesta www.helsinki.fi/yliopisto Kokkonen ym. 2005 13.4.2011 12

2. Metabolinen stressi Lihava vs. normaalikuntoinen lehmä: Energiatase Energia tase (MJ/d) 0-20 -40-60 Normaalikuntoiset Lihavammat 0 2 4 6 8 Viikkoa poikimisesta Kokkonen ym. 2005 www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 13

2. Metabolinen stressi Insuliiniresistenssin voimistumisen seurauksena: Ketoaineet Rasvamaksa http://www.extension.org/pages/26158 www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 14

2. Metabolinen stressi Insuliiniresistenssin voimistuminen lisää elimistön metabolista kuormitusta Heikentää hyvinvointia ja altistaa lehmän aineenvaihduntasairauksille: ü Ketoosi ü poikimahalvaus ü utaretulehdus ü juoksutusmahaongelmat ü tiinehtyvyys ja hedelmällisyysongelmat eläimen ennenaikainen poisto? www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 15

2. Metabolinen stressi: Energian saannin rajoittaminen ummessaolokaudella ü Pihatoissa lehmien yksilöllinen ruokinta vaikeaa ü Lehmät lihovat helposti ennen poikimista ü Energiansaannin rajoittaminen onnistuu: a) Rajoittamalla rehun saantia b) Muokkaamalla karkearehun koostumusta J. Juga www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 16

3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 1 S. Salin Juoksutusmahaan infusoidun rasvalisän vaikutus, tiineiden, ummessaolevien lehmien insuliiniresistenssin kehittymiseen (2008) ü Veren NEFA-pitoisuuden lisääminen juoksutusmahaan infusoidun rasvalisä avulla ü Aiheuttaako insuliiniresistenssiä? ü Onko annetun rasvalisän (tali tai camelinaöljy) rasvahappokoostumuksella vaikutusta lehmän glukoosinsietoon ja insuliinivasteeseen? Oyj:n tutkimussäätiö/tutkijakoulun satoa seminaari 14.4.2011 Raisio www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 17

3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 1 Glukoosirasituskoe ü 0,25 g glukoosia/elopainokg kaulalaskimokatetrista ü 14 verinäytettä 3 tunnin aikana glukoosin annon jälkeen Insuliinivastekoe ü 0,1 KY insuliinia/elopainokg ü 12 verinäytettä 2 tunnin aikana Verinäytteistä määritettiin: ü Vapaat rasvahapot ü Glukoosi ü Insuliini S.Salin S. Salin www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 18

3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 1, tuloksia: &!"!# Glukoosirasituskoe: Plasman glukoosipitoisuus 3451# %$"!# 67/1# 87-4/127# --./0/# %!"!# $"!#.!"!# '%$# %$# ($# )$# %!$# %*$# %+$# %,$# -12# Salin ym. 2011 (julkaisematon) www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 19

3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 1, tuloksia: ("#$ Insuliinivastekoe: Plasman glukoosipitoisuus 123/$ ++,-.-$ ("&$ '"#$ '"&$ %"#$ 45-/$ 65+2-/05$ %"&$.!"#$ )!#$!#$ (#$ *#$!&#$!'#$ +/0$ Salin ym. 2011 (julkaisematon) www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 20

3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 2 Poikimista edeltävän syönnin muutoksen vaikutus lypsylehmien insuliiniresistenssi kehittymiseen (2009-2010) ü Koeryhmällä aluksi vapaa (150 %) nurmisäilörehuruokinta. Kolme viikkoa ennen poikimista energian saantia rajoitettiin asteittain -> poikimiseen mennessä saanti 100 % energiantarpeesta ü Kontrolliryhmällä energianormien mukainen säilörehuruokinta (2. sato) ummessaolokauden (6 vk) ajan www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 21

3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 3 Poikimista edeltävän rehuseoksen kuitupitoisuuden vaikutus lypsylehmien insuliiniresistenssin kehittymiseen (2010 käynnissä) ü Koeryhmällä ummessaoloaikana (8 vk) vapaa seosrehuruokinta: 40 % olkea 55 % säilörehua kuiva-aineessa 5 % rypsirouhetta ü Kontrolliryhmällä vapaa säilörehuruokinta (2. sato) ü Koeryhmien rehujen kuitupitoisuuden ero n. 10 %-yks. www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 22

3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakokeet 2 ja 3 Glukoosirasituskoe: ü 0,25 g glukoosia/elopainokg kaulalaskimokatetrista ü 33 verinäytettä 4 tunnin aikana glukoosin annon jälkeen Glukoosirasituskokeet tehtiin: ü 10 pv ennen poikimista ü 8 pv poikimisen jälkeen Verinäytteistä määritettiin: ü Vapaat rasvahapot ü Glukoosi ü Insuliini A. Vanhatalo www.helsinki.fi/yliopisto 23

3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakokeet 2 ja 3 Rasvakudosnäytteet: ü Adiposytokiinien lähetti- RNA:n ilmentyminen Maksakudosnäytteet: ü Rasvahappojen hapettumiseen ja glukoosin tuotantoon liittyvän geenitoiminnan tutkiminen ü Maksan rasvapitoisuuden määritys Kudosnäytteet otettiin: ü 11 pv ennen poikimista ü 1 ja 7 pv poikimisen jälkeen S. Salin www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 24

3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 2, tuloksia: Adiponektiinigeenin ekspressio lypsylehmän nahanalaisessa rasvakudoksessa poikimisen läheisyydessä ü Mitä pienempi lukuarvo y- akselilla, sitä suurempi ekspressiotaso ü Adiponektiinin ekspressio väheni poikimisen jälkeen insuliiniherkkyys rasvakudoksessa vähenee poikimisen jälkeen 0-1 -2-3 -4-5 ADIPOQ - Rasva -8d +1d +9d -6 S. Salin -7 Elo ym. 2011 www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 25

4. Käytännön sovellutukset kotieläintuotannossa? ü Tavoitteena kehittää tilatasolle (erityisesti pihattoihin) soveltuva ruokintamalli, jonka avulla voidaan vähentää poikimisen läheisyyteen ajoittuvaa metabolista stressiä ü Rehujen koostumus- ja ruokintasuositukset lypsylehmille ummessaolokaudelle? www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 26

5. Yhteenveto ü Metabolinen stressi kuormittaa lehmän elimistöä poikimisen jälkeen ü Stressin voimakkuuteen vaikuttavat useat tekijät ü Insuliiniresistenssin syveneminen lisää metabolista stressiä ja heikentää lehmän hyvinvointia ja terveyttä ü Turha lihominen poikimista edeltävänä aikana voimistaa metabolista stressiä Metabolisen stressin lieventäminen on lehmän kestävyyden kannalta elintärkeää! www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 27

Kiitos! J. Juga www.helsinki.fi/yliopisto 13.4.2011 28