1 MUISTIO 19. 11. 2015 Asetusmuutoksista liittyen vähäriskiseen toimintaan Vähäriskisen toiminnan käsitettä on tarkoitus laajentaa toisaalta mahdollistamalla tilalla teurastetun siipikarjan ja tarhatun kanin lihan toimittaminen vähittäismyyntiin ja mahdollistamalla hirven, peuran ja metsäkauriin toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin nylkemättöminä alkutuotannon tuotteina. Myös eräitä vähäriskistä toimintaa määritteleviä kilomäärärajoja valtioneuvoston asetuksessa eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista on tarkoitus nostaa ja lisäksi selkeyttää asetuksen 5 sanamuotoa. Eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1258/2011, vähäriskinen asetus) muutokset (asetusluonnos 1) tilalla teurastetun siipikarjan ja kanin lihan toimittamisesta vähittäismyyntiin ja hirven, peuran ja metsäkauriin toimittamisesta paikalliseen vähittäismyyntiin nylkemättöminä alkutuotannon tuotteina vaikuttavat myös seuraaviin maa- ja metsätalousministeriön asetuksiin - ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (1367/2011), asetusluonnos 2 - alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011), asetusluonnos 3 - kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta (1037/2013), asetusluonnos 4 sekä valtioneuvoston asetukseen eläinten terveysvalvonnasta sekä eläintautien vastustamisesta eläinten keinollisessa lisäämisessä (838/2013), asetusluonnos 5 Lisäksi alkutuotannon elintarvikehygieniaa (1368/2011) koskevaan asetukseen esitetään myös muutosta kirjanpidon säilyttämisvelvoitteen osalta. Nämä asetusmuutokset (5 kpl) lähetetään lausunnolle. TIIVISTELMÄ Asetusmuutoksilla - otettaisiin käyttöön EU-lainsäädännön mukainen mahdollisuus pitopaikassa teurastetun tarkastamattoman siipikarjan ja tarhatun kanin lihan toimittamisesta paikalliseen vähittäismyyntiin ja säädettäisiin enimmäismääristä ja hygieniavaatimuksista - lisättäisiin tilalla teurastettu ja vähittäiskauppaan toimitettu broilerin ja kalkkunanliha salmonellavalvonnan piiriin - nostettaisiin pitopaikassa ilman lihantarkastusta teurastettavan siipikarjan enimmäismäärää vuositasolla nykyisestä 1 000 linnusta noin 40 000 kg vastaavaan lintumäärään ja nostettaisiin tähän toimintaan liittyvää salmonellatutkimusvelvoitetta - nostettaisiin pitopaikassa ilman lihantarkastusta teurastettavan tarhatun kanin enimmäismäärää vuositasolla nykyisestä 1 000 kanista 10 000 kaniin suoraan kuluttajalle luovutettavan lihan osalta - mahdollistettaisiin hirven, peuran ja metsäkauriin toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin nylkemättöminä ja säädettäisiin enimmäismääristä ja hygieniavaatimuksista - nostettaisiin rajoja alkutuotannon tuotteiden myymisestä ilman elintarvikehuoneistoa (kasviksista saatavat tuotteet, hunaja, linnunmunat ja kananmunat) ja huomioitaisiin vaikutus salmonellatutkimusvelvoitteisiin - huomioitaisiin ituja koskeva vaatimus laskea suoraan myytävien itujen ja vähittäismyyntiin omavalvontahelpotuksin toimitettavien itujen määrää
2 - nostettaisiin vähittäismyyntiin omavalvontahelpotuksin toimitettavien kasviksista saatavien alkutuotannon tuotteiden, hunajan ja muiden linnunmunien määrää - selkeytettäisiin vähittäismyyntitasolla valmistettujen ja muihin vähittäistason myymälöihin toimitettavien eläimistä saatavien elintarvikkeiden määrää - laskettaisiin alkutuotannon kirjanpidon säilyttämisvelvoiteaika viidestä vuodesta kolmeen vuoteen TAUSTA Maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa ei ole toistaiseksi hyödynnetty kaikkia EU:n mahdollistamia helpotuksia. Lisäksi on ilmennyt tarve muuttaa vähäriskisessä asetuksessa määriteltyjä toimintoja. Pääsääntöisesti nämä muutokset tarkoittavat vähäriskisen toiminnan rajojen nostamista mutta itujen osalta määrää on EU:n tekemän tarkastuskäynnin ja -raportin perusteella laskettava. Lisäksi on tarve selkeyttää vähäriskisen asetuksen kohtaa siitä kuinka paljon vähittäismyyntitasolla valmistettuja eläimistä saatavia elintarvikkeita voidaan toimittaa muihin vähittäistason myymälöihin. LAINSÄÄDÄNTÖ EU-lainsäädäntö EU-lainsäädössä on helpotuksia siitä millaisessa toiminnassa ei tarvitse noudattaa yleisen hygienia asetuksen (EY) N:o 852/2004 tai eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygieniasta annetun asetuksen (EY) N:o 853/2004 vaatimuksia. Asetuksen (EY) N:o 852/2004 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja asetuksen (EY) N:o 853/2004 1 artiklan kohdassa 3c mainitaan alkutuotannon tuotteiden toimittaminen pieninä määrinä suoraan kuluttajalle tai paikalliseen vähittäismyyntiin. Asetuksen (EY) N:o 853/2004 1 artiklan kohdassa 3 d mainitaan tilalla teurastetun siipikarjan ja jäniseläinten lihan toimittaminen pieninä määrinä suoraan kuluttajalle tai paikalliseen vähittäismyyntiin ja kohdassa 3 e luonnonvaraisen riistan ja luonnonvaraisen riistan lihan toimittaminen pieninä määrinä suoraan kuluttajalle tai paikalliseen vähittäismyyntiin. Mahdollisuudesta säätää näitä toimintoja koskevaa kansallista lainsäädäntöä säädetään asetuksen (EY) N:o 852/2004, 1 artiklan kohdassa 3 ja asetuksen (EY) N:o 853/2004, 1 artiklan kohdassa 4. Kansallinen lainsäädäntö ja käytäntö Lähes kaikki EU:n mahdollistamat helpotukset on koottu eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annettuun valtioneuvoston asetukseen (1258/2011, vähäriskinen asetus) ja helpotukset on notifioitu EU:lle. Perusta valtioneuvoston asetuksen antamisesta löytyy elintarvikelain (23/2006) 13 :stä. EU:n antamista mahdollisuuksista on käyttämättä vielä tilalla teurastetun siipikarjan ja kanin lihan toimittaminen vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta. Sallimalla nylkemättömien hirvieläinten (metsäkauriiden, peurojen ja hirvien) toimittaminen vähittäismyyntiin hyödynnetään EU-lainsäädännön riistaa koskevia helpotuksia entistä paremmin. TAVOITTEET Tällä asetuksen muutoksella tavoitellaan ensisijaisesti lähiruuan saatavuuden helpottamista ja helpotetaan toimijoille ja yrityksille asetettuja vaatimuksia VAIKUTUKSET Asetusmuutokset mahdollistavat ja helpottavat lähiruuan saattamista kuluttajan ulottuville. Tällä hetkellä kaikki vähittäismyynnissä oleva siipikarjanliha ja tarhatun kanin liha on tarkastettua, joten muutoksesta on syytä tiedottaa. Kanin tarhaus lihantuotantoon ei ole ollut Suomessa yleistä. Kanintarhaajia tulisikin ohjeistaa. Valvonta- ja lihantarkastusmaksujen arvioidaan vähentyvän 60 % niissä pienimuotoisissa siipikarjateurastamoissa, joiden on mahdollista siirtyä toimimaan elintarvikehuoneistoina. Lisätarve valvonnassa kuntatasolla arvioidaan olevan noin aluksi noin yksi htkk ja toiminnan yleistyessä noin viisi htkk.
3 Sekä siipikarjan että kanin lihaan liittyviin muutoksiin että muihin vähäriskisen asetuksen muutoksiin liittyy ohjeistamistarvetta ja olemassa olevien ohjeiden päivittämistarvetta. VALMISTELU Asetusluonnoksia on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä, yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa. Lisäksi ns. vähäriskisen asetuksen muutoksesta on keskusteltu elinkeinon kanssa ns. sidosryhmäkokouksissa 28.10.2014, 7.5.2015, 13.10.2015 ja 29.10.2015. Luonnoksen sisältöä on esitelty myös ympäristöterveydenhuollon neuvottelupäivillä Porissa 5. 6.5.2015. Voimaantulo Asetusmuutokset astuisivat voimaan asteittain. Voimaantulo riippuu EU:lle tehtyjen notifioinnin käsittelystä. Asetukset voidaan antaa vain, jos niillä on komission ja muiden jäsenvaltioiden hyväksyntä. Notifiointikäsittely kestää kolme kuukautta, mutta jos komissio tai jäsenvaltio(t) antavat lausunnon tai huomautuksen, käsittelyaika pitenee kuuteen kuukauteen. Vähäriskiseen asetukseen ehdotettu muutos koskien tilalla teurastettua siipikarjan ja tarhatun kanin lihaa ja nylkemätöntä hirveä, peuraa ja metsäkaurista astuisi voimaan tammikuussa 2016. Notifiointi on tehty syyskuussa 2015. Myös asetuksen 5 koskeva tarkennus astuisi voimaan vuoden 2016 alussa. Muutokset maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa alkutuotannon elintarvikehygieniasta, ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta ja kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta sekä valtioneuvoston asetuksessa eläinten terveysvalvonnasta sekä eläintautien vastustamisesta eläinten keinollisessa lisäämisessä astuisivat samaten voimaan vuoden 2016 alkupuolella. Näistä notifioinnin piirissä olevat muutokset on notifioitu marraskuussa 2015. Muut vähäriskisen asetuksen muutokset notifioidaan lausuntokierroksen jälkeen. Siten niitä koskeva asetusmuutoksen suunniteltu voimaantulo on 1 mukaisen kananmunien ja linnunmunien osalta alkuvuodesta 2016 ja muilta osin keväällä 2016. Itujen määriä koskevat muutokset tulisivat voimaan aikaisintaan vuoden 2017 alussa. MUUTOKSET Siipikarja ja tarhatut kanit Eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annettua valtioneuvoston asetusta (1258/2011) ehdotetaan muutettavaksi siten, että otettaisiin käyttöön EU-lainsäädännön mukainen mahdollisuus pitopaikassa eli maatilalla teurastetun tarkastamattoman siipikarjan ja kanin lihan toimittamisesta paikalliseen vähittäismyyntiin. Pitopaikassa ilman lihantarkastusta teurastettavan siipikarjan enimmäismäärää nostettaisiin vuositasolla nykyisestä 1 000 linnusta noin 40 000 kg vastaavaan lintumäärään. Tätä määrää vastaa esimerkiksi 40 000 kanaa, 60 000 kanaa pienempää lintua, 18 000 ankkaa, 9 000 hanhea ja 4 500 kalkkunaa. Pitopaikassa voisi siten teurastaa yhteensä sellaisen määrän lintuja että linnuista saatavan siipikarjanlihan määrä olisi korkeintaan 40 000 kiloa. Tilalla teurastetun siipikarjan lihaa voisi luovuttaa kuluttajille suoraan tai toimittaa vähittäismyyntiin. Tarhattujen kanien osalta maksimi määrä olisi 10 000 kania vähittäismyyntiin toimittamisen osalta ja myös kuluttajalle luovutettavien kanien enimmäismäärää nostettaisiin 1 000 kanista 10 000 kaniin. Jos sama tila teurastaa sekä siipikarjaa että kaneja, kuluttajalle luovutettavan ja vähittäiskauppaan toimitettavan lihan määrä olisi yhteensä korkeintaan 40 000 kiloa. Nämä muutokset tehtäisiin muuttamalla vähäriskisen asetuksen 4. Muutoksen myötä suurin osa nykyisistä siipikarjan pienteurastamoista voisi halutessaan siirtyä Eviran valvomista teurastamoista kunnallisen valvonnan piirissä oleviksi ilmoitetuiksi elintarvikehuoneistoiksi. Koska siipikarjan osalta on kyse yleisesti laitostoiminnaksi katsottavan toiminnan sallimisesta elintarvikehuoneistotoimintana, on muutamia lämpötiloja ja hygieniaa koskevia vaatimuksia tarkoitus kirjata ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen hygieniasta annetun asetuksen (1367/2011) liitteeseen 1. Lisäksi on
4 muutettava myös niitä säännöksiä jossa säädetään tilalla teurastetun siipikarjan salmonellatutkimuksista eli asetusta 1037/2013 sekä valtioneuvoston asetusta eläinten terveysvalvonnasta sekä eläintautien vastustamisesta eläinten keinollisessa lisäämisessä (838/2013). Asetuksissa 1037/2013 ja 838/2013 on tällä hetkellä mainittu vain tilalla teurastettu ja kuluttajalle luovutettava siipikarja ja asetuksiin on lisättävä myös vähittäismyyntiin toimitettava siipikarja. Vuosittaiset salmonellatutkimusmäärät tällaisessa toiminnassa olisivat kohtuullisia yhdestä neljään näytettä. Myyntiin toimitettavien eläinten lopetuksen osalta noudatettaisiin EU:n lopetusasetuksen (1099/2009)määräyksiä. Lopetusasetuksessa on erikseen huomioitu tilalla teurastettava siipikarja ja kanit ja yleisesti edellytetään että eläimet eivät kärsi, käytetään hyväksyttyjä lopetusmenetelmiä ja että lopettaminen on ammattitaitoista. Myös siipikarjan teurastamiseen elintarvikehuoneistossa liittyy valvontaa, mutta valvonnan tiheys on harvempaa kuin laitoksissa ja lihantarkastusta ei edellytetä. Vähittäiskaupan, johon siipikarjan ja kanin liha toimitetaan, maantieteellistä sijaintia ei ole rajattu. Tilalla teurastettu liha on tarkoitettu kansalliseen kulutukseen. Vähittäistason myymälä, johon siipikarjan ja kanin lihaa toimitetaan, voi sijaita myös alkutuotantotilan yhteydessä ja tilalla sijaitseva myymälä voi vastaan ottaa siipikarjaa ja kanin lihaan useilta eri tiloilta. Siipikarjaa tai kaneja teurastavan tilan osalta olisi mahdollista toimittaa kaikki 40 000 kg lihaa muihin vähittäismyymälöihin, tai jakaa 40 000 kg liha tilan oman myymälän ja muiden vähittäismyyntipaikkojen välillä siten kuin se on tarkoituksenmukaista. Tuotteiden osalta tilan omaa myymälää kuten myös muita vähittäismyyntipaikkoja sitoisi kuitenkin vähäriskisen asetuksen (1258/2011) 5 sääntö 1000 kg:sta tai 30 %:sta. Eli jos tilamyymälässä valmistettaisiin tuotteita tilalla teurastetusta siipikarjasta/kaneista niin 1000 kg ja 1000 kg ylittävän määrän osalta 30 % voitaisiin toimittaa muualle vähittäismyyntiin maakunnan tai sitä vastaavan alueen sisällä ja 70 % 1000 kg ylittävästä määrästä tulisi myydä tilan omassa myymälässä. Hirvieläimet Eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annettua valtioneuvoston asetusta (1258/2011) ehdotetaan muutettavaksi myös siten että mahdollistettaisiin hirven, peuran ja metsäkauriin toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin nylkemättöminä alkutuotannon tuotteina. Määrä olisi metsästäjää/metsästysseuruetta kohden 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa. Muutos edellyttää lisäyksiä alkutuotantoasetuksen (1368/2011) liitteeseen 3. Ehdotuksella hyödynnettäisiin nykyistä paremmin asetuksen (EY) N:o 853/2004 1 artiklan kohdan 3 e mukainen mahdollisuus toimittaa luonnonvaraista riistaa metsästäjältä paikalliseen vähittäismyyntiin, josta tuotteet luovutettaisiin kuluttajalle. Nykyisen kansallisen lainsäädännön mukaan metsästäjä tai metsästysseura saa toimittaa vähittäismyyntiin alkutuotannon tuotteina eli nylkemättöminä ja kynimättöminä vain kaneja, jäniksiä ja lintuja, mutta nyt tämä mahdollisuus laajennettaisiin myös luonnonvaraisiin hirvieläimiin kuten hirviin, peuroihin ja metsäkauriisiin. Määrät olisivat samat kuin nykyisessä kansallisessa lainsäädännössä on suoraan kuluttajalle luovuttamisen osalta. Vähittäismyynnissä eläimet voitaisiin nylkeä ja teurastaa vain, jos siihen olisi toimintaan soveltuvat tilat. Ehdotuksella helpotettaisiin luonnonvaraisen riistan saamista markkinoille. Ehdotuksen taustalla on metsästyssektorilta esitetty toive. Osa lihakaupoista voisi vastaanottaa esimerkiksi nylkemättömiä metsäkauriita. Metsästäjällä voisi myös itsellään olla vähittäismyyntielintarvikehuoneisto, johon saisi vastaanottaa nylkemättömiä hirvieläimiä. Alkutuotannon tuotteiden myynti suoraan kuluttajalle ja toimittaminen vähittäismyyntiin Eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1258/2011) ehdotetaan muutettavaksi myös suoraan kuluttajalle luovutettavien alkutuotannon tuotteiden määriä asetuksen 2. Itujen osalta raja laskisi 10 000 kilosta 5000 kiloon, lehtivihannesten osalta määrä pysyisi 10 000 kilona ja yleensä kasveista saatavien alkutuotannon tuotteiden osalta nousisi 50 000 kiloon, hunajan osalta 2500 kiloon, kananmunien osalta 20 000 kiloon ja muiden linnunmunien osalta 5000 kiloon vuodessa. Suoraan luovutettavien itujen määrän vähentäminen perustuu EU:n komission (FVO) kesäkuussa 2015 tekemään alkutuotantoa koskevaan tarkastuskäyntiin, jonka tarkastusraportissa todetaan että nykyinen
5 10 000 kilon määrä iduille on EU-lainsäädännön hengen vastainen. Suoraan myytävien kananmunien määrän nostaminen vaikuttaa myös asetukseen kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta (1037/2013). Samat määriä koskevat muutokset vähittäismyyntiin omavalvontahelpotuksin toimitettavien alkutuotannontuotteiden osalta tehtäisiin myös asetuksen kolmanteen pykälään itujen (5000 kg), kasveista saatavien alkutuotannon tuotteiden (10 000 kg), hunajan (2500 kg) ja muiden linnunmunien (5000 kg) osalta. Myös hunajan kohdalla on kysymys omavalvonnan vaatimuksista. Alkutuotannon tuotteena hunaja voi olla lingottua ja pakattua. Muiden linnunmunien osalta rajan ylittyminen tarkoittaa laitosvaatimusten mukaista toimintaa. Muiden linnunmunien tuottaja on tähän mennessä voinut myydä tuottamiaan munia nk. vähäriskisenä alkutuotannon toimintana vuodessa yhteensä 5 000 kg, josta 2 500 kg vuodessa tuottaja on voinut myydä suoraan kuluttajalle alkutuotantopaikalta (vähäriskisen asetuksen 2 ) ja 2 500 kg vuodessa paikalliseen vähittäismyyntiin (vähäriskisen asetuksen 3 ). Jos enimmäismäärä 5000 kg vuodessa on ylittynyt, on toimijan edellytetty hakevan alkutuotantopaikkatoiminnalle laitoshyväksyntä elintarvikelain 13 :n 2 momentin mukaisesti. Nyt esitetty muutos muuttaisi tämän rajan 10000 kg siten että 5000 kg voisi myydä tilalta suoraan ja toiset 5000 kg toimittaa vähittäismyyntiin. Lehtivihannes käsitteen piiriin kuuluisivat myös yrtit. Lehtivihanneksiksi lasketaan salaattikasvit kuten keräsalaatti, jääsalaatti, jäävuorisalaatti, amerikansalaatti, lehtisalaatti (vihreät, punertavat), vihannessinappi (komatsuna), tatsoikaali, kähäräendiivi, salaattisikuri, punasikuri, kardoni, sinappikaali, rucola, parsasalaatti, bataviasalaatti, sidesalaatti, salaattivuonankaali; pinaattikasvit kuten pinaatti, tarhamaltsa, lehtimangoldi, köynnöspinaatti, lamopinaatti eli uudenseelanninpinaatti; kaalikasvit kuten kukkakaali, vihreä kukkakaali, keräkaali, punakaali, suippokaali, ruusukaali, kyssäkaali, parsakaali, kurttukaali, salaattikiinankaali, japaninsinappi (mitsura), lehtikaali, pinaatti, kiinankaali, ja lisäksi lehtiselleri, lollo rosso, maissin tähkä, mangoldi, nokkonen, parsa, persilja, raparperi, ruohosalaatti, salaattifenkoli, tilli, vihanneskrassi basilika ja yleensä yrtit. Eläimistä saatavat elintarvikkeet vähittäismyynnissä Lisäksi muutettaisiin asetuksen (1258/2011) 5 muotoilua siten että asetuksen tarkoitus siitä että muihin vähittäistason myymälöihin myytävien eläimistä saatavien elintarvikkeiden määrä voi aina olla 1000 kg ja 1000 kg ylittävältä osalta 30 %, tulisi selkeämmäksi. 5 osalta kyse on kuten aikaisemminkin maakunnassa tai sitä vastaavalla alueella toimimisesta. Salmonella Tilalla teurastetun siipikarjan (muutoksen jälkeen enintään 40 000 kg) ja suoraan myytävien kananmunien (muutoksen jälkeen enintään 20 000 kg) määrän nostaminen on huomioitava salmonellasäädöksissä. Nykyisen kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta (1037/2013) annetun asetuksen mukaan salmonella tutkitaan pienimuotoisessa tuotannossa kerran vuodessa ja tarkastus tehdään joka kolmas vuosi, kun lintumäärä on alle 50. Kun lintuja on 50 tai enemmän, salmonella tutkitaan kahdesti vuodessa ja tarkastus tehdään joka toinen vuosi. Tähän esitetään seuraavaa lisäystä. Jos kanaloiden tai kasvatuskanaloiden lintumäärä on 50-999, tehdään näytteenotto kaksi kertaa vuodessa ja jos se on 1000 tai enemmän tehdään näytteenotto kanaloissa 13 mukaisesti eli joka viidestoista viikko ja kasvatuskanaloissa 12 mukaisesti eli tutkitaan saapuvat ja lähtevät parvet. Jos emokasvattamojen tai emokanaloiden lintumäärä on 50-249 tehdään näytteenotto kaksi kertaa vuodessa ja jos lintumäärä on 250 tai enemmän tehdään näytteenotto emokasvattamoissa 8 mukaisesti eli kukin parvi tutkitaan kolme kertaa ja emokanaloissa 9 mukaisesti eli tutkimus tehdään joka kolmas viikko. Jos broileri- ja kalkkunakasvattamon tuottaman siipikarjanlihan määrä on korkeintaan 10 000 kg, näytteenotto tehdään kerran vuodessa. Jos siipikarjanlihan määrä on 10 000-19 999 kg, näytteenotto tehdään kaksi kertaa ja jos määrä on 20 000-30 000 kg, kolme kertaa. Jos siipikarjanlihan määrä on enemmän kuin 30 000kg, näytteenotto tehdään neljä kertaa vuodessa. Näytteenottokertojen tulee jakautua mahdollisimman tasaisesti vuodenaikojen suhteen. Näytteenoton on katettava kaikki pitopaikassa näytteenottohetkenä olevat linnut. Jos näytteenottotapaa ei ole erikseen määritetty eli viitattu tiettyyn
6 pykälään, otetaan tossunäytteitä taikka ulostenäytteitä. Myös tarkastusten määrää pienimuotoisessa tuotannossa lisätään kanaloissa, joissa on vähintään 1000 lintua ja emokanaloissa joissa on vähintään 250 lintua. YKSITYISKOHTAINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista (asetusluonnos 1) Suoraan kuluttajalle luovutettavien alkutuotannon tuotteiden määriä asetuksen 2 :ssä muutettaisiin. Itujen osalta raja laskisi 10 000 kilosta 5000 kiloon, lehtivihannesten osalta määrä pysyisi 10 000 kilona ja yleensä kasveista saatavien alkutuotannon tuotteiden osalta nousisi 50 000 kiloon, hunajan osalta 2500 kiloon, kananmunien osalta 20 000 kiloon ja muiden linnunmunien osalta 5000 kiloon vuodessa 2 Alkutuotannon tuotteiden luovutus suoraan kuluttajalle Seuraavien tuotteiden luovutus tuottajalta suoraan kuluttajalle katsotaan elintarvikehygieniasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004, jäljempänä yleinen elintarvikehygieniaasetus, 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004, jäljempänä eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus, 1 artiklan 3 kohdan c ja e alakohdassa ja elintarvikelain 22 :n 1 momentissa tarkoitetuksi toiminnaksi: 1) idut enintään 5 000 kiloa vuodessa, lehtivihannekset enintään 10 000 kiloa vuodessa, muut kasveista saatavat alkutuotannon tuotteet ja sienet, enintään 50 000 kiloa vuodessa sekä hunaja, enintään 2 500 kiloa vuodessa; -------------------------------------------------------------------------------------------------------- 6) kananmunat alkutuotantopaikalla, paikallisessa torikaupassa tai ovelta ovelle myynnissä, enintään 20 000 kiloa vuodessa; 7) muut linnunmunat, enintään 5 000 kiloa vuodessa. ----- Paikalliseen vähittäismyyntiin toimittamisen osalta asetuksen 3 :ssä säädetään se kuinka paljon kasveista saatavia alkutuotannon tuotteita voi toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin helpotetuin omavalvontavaatimuksin. Käytännössä helpotukset koskevat kastelussa käytetyn veden analysointia. Itujen osalta raja laskisi 10 000 kilosta 5000 kiloon, lehtivihannesten osalta määrä pysyisi 10 000 kilona ja yleensä kasveista saatavien alkutuotannon tuotteiden osalta nousisi 50 000 kiloon nykyisestä 10 000 kilosta. Näiden määrien ylittyessä alkutuotannon tuottajalla ei olisi omavalvontaa koskevia helpotuksia. Hunajan osalta määrä nousisi 2500 kiloon nykyisestä 1000 kilosta. Elämistä saatavien elintarvikkeiden osalta sallittaisiin myös nylkemättömien hirvieläinten toimittaminen suoraan vähittäismyyntiin ilman laitostasoista toimintaa ja lihantarkastusta siten että määrä olisi metsästäjää tai metsästysseuruetta kohden 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa. Muiden linnunmunien osalta määrä, mitä voidaan toimittaa alkutuotannosta vähittäismyyntiin nousisi 2500 kilosta 5000 kiloon. 3 Alkutuotannon tuotteiden toimittaminen paikalliseen vähittäismyyntiin
7 Seuraavien tuotteiden toimittaminen tuottajalta paikalliseen vähittäismyyntiin, josta tuotteet luovutetaan suoraan kuluttajalle, katsotaan yleisen elintarvikehygienia-asetuksen 1 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen 1 artiklan 3 kohdan c ja e alakohdan ja elintarvikelain 22 :n 5 momentissa tarkoitetuksi toiminnaksi: 1) ) idut enintään 5 000 kiloa vuodessa, lehtivihannekset enintään 10 000 kiloa vuodessa, muut kasveista saatavat alkutuotannon tuotteet ja sienet, enintään 50 000 kiloa vuodessa sekä hunaja, enintään 2 500 kiloa vuodessa; 2) luonnonvaraiset jänikset ja kanit, enintään 1 000 eläintä vuodessa ja luonnonvaraiset linnut, enintään 3 000 eläintä vuodessa, sekä luonnonvaraiset hirvieläimet, enintään 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuodessa; -------------------------------------------------------------------------------------------------------- 5) muut linnunmunat, enintään 5000 kiloa vuodessa ----- Eläimistä saatavien elintarvikkeiden osalta otettaisiin asetuksen 4 :ssä käyttöön mahdollisuus että tilalla teurastetun siipikarjan ja tarhatun kanin lihaa voisi toimittaa ilman laitostasoista toimintaa ja lihantarkastusta myös vähittäismyyntiin kuluttajalle luovuttamisen ohella. Samalla raja nostettaisiin 1000 linnusta 40 000 kiloon ja 1000 kanista 10 000 kaniin. Kuluttajalle voisi luovuttaa kaninlihaa enintään 10 000 kanin verran ja vähittäismyyntiin toimittaa enintään 10 000 kanin verran vuodessa. Siipikarjan osalta annettaisiin 40 000 kiloa vastaavat enimmäismäärät lintulajeittain. 4 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden käsittely Seuraavat toiminnot katsotaan elintarvikelain 13 :n 3 momentissa tarkoitetuksi sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen 1 artiklan 3 kohdan d ja e ala-kohdassa tarkoitetuksi toiminnaksi, tai toiminnaksi, johon sovelletaan sanotun asetuksen 10 artiklan mukaisia kansallisia mukautuksia: 1) siipikarjan tai tarhatun kanin teurastus ja lihan leikkaaminen alkutuotantopaikalla silloin, kun alkutuotannon toimija luovuttaa siipikarjan tai tarhatun kanin lihaa suoraan kuluttajalle tai toimittaa sitä paikalliseen vähittäismyyntiin, josta tuotteet luovutetaan suoraan kuluttajalle; alkutuotannon tuottaja saa luovuttaa enintään 10 000 kania ja toimittaa enintään 10 000 kania, luovuttaa tai toimittaa 60 000 kanaa pienempää lintua, 40 000 kanaa (Gallus galllus) tai vastaavankokoista lintua, 18 000 ankkaa tai vastaavan kokoista lintua, 9 000 hanhea tai vastaavan kokoista lintua ja 4 500 kalkkunaa tai kalkkunan kokoista lintua siten että yhteensä näin luovutettavan ja toimitettavan lihan määrä on enintään 40 000 kiloa vuodessa; ----- Vähittäisliikkeessä valmistettavien ja toisiin vähittäisliikkeisiin toimitettavien eläimistä saatavien elintarvikkeiden enimmäismäärän ilmaisutapaa täsmennettäisiin asetuksen 5 :ssä. Asetuksen tarkoitus on että eläimistä saatavia elintarvikkeita voisi valmistaa ja toimittaa toisiin vähittäisliikkeisiin 1000 kiloa ja 1000 kilon ylittävästä määrästä 30%. 5 Vähittäisliikkeen vähäinen, paikallinen ja rajoitettu toiminta Toimitettaessa eläimistä saatavia elintarvikkeita vähittäisliikkeestä toiseen vähittäisliikkeeseen eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen 1 artiklan 5 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetuksi vähäiseksi toiminnaksi katsotaan enintään 1000 kilon vuosittaiset toimitukset. Tämän lisäksi vähäiseksi määräksi katsotaan 1000 kilon ylittävän määrän osalta 30 prosenttia vähittäisliikkeen eläimistä saatavien elintarvikkeiden vuotuisesta toimitus- ja luovutusmäärästä.
8 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta, (asetusluonnos 2) Vaatimuksiin, jotka koskevat tilalla teurastetun siipikarjan ja tarhatun kanin lihan luovuttamista kuluttajalle liitteessä 1 lisättäisiin toimittaminen vähittäismyyntiin. Lihan kuljetukselle säädettäisiin myös kuljetuslämpötila. Vähittäismyyntiin toimitettaessa lihan mukana tulisi seurata tieto eläinlajista, lihan määrästä, toimituspäivästä, teurastuspaikasta ja vastaanottajasta. Tilan tulisi myös pitää kirjaa sekä kuluttajalle luovutettavan että vähittäismyyntiin toimitettavan lihan määristä. Liite 1 VAATIMUKSET ELÄIMISTÄ SAATAVIA ELINTARVIKKEITA KÄSITTELEVILLE ELINTARVIKEHUONEISTOILLE, JOITA EI TARVITSE HYVÄKSYÄ LAITOKSEKSI 1.1. Siipikarjan tai tarhattujen kanien teurastus ja lihan leikkaaminen alkutuotantopaikalla silloin, kun alkutuotannon toimija luovuttaa siipikarjan tai tarhattujen kanien lihaa suoraan kuluttajalle alkutuotantopaikalta tai toimittaa lihaa paikalliseen vähittäismyyntiin, josta tuotteet luovutetaan suoraan kuluttajalle a) Lihan saastumisen välttämiseksi on teurastusta sekä lihan leikkaamista ja säilytystä varten oltava asianmukaiset tilat ja välineet. b) Teurastus ja lihan leikkaaminen on tehtävä hygieenisesti. Liha on jäähdytettävä mahdollisimman nopeasti teurastamisen tai leikkaamisen jälkeen. c) Liha on säilytettävä ja kuljetettava siten, että sen lämpötila on enintään 6 C. Tilat ja välineet on pestävä ja desinfioitava riittävän usein hygienian varmistamiseksi. d) Siipikarjanlihaa ja kaninlihaa vähittäismyyntiin toimitettaessa mukana on seurattava asiakirja, jossa on oltava seuraavat tiedot: eläinlaji ja lihan määrä, teurastusajankohta, toimituspäivä, alkutuotantoteurastuspaikan toimijan sekä vastaanottajan nimi ja yhteystiedot. e) Toimijan on pidettävä kirjaa kuluttajalle luovutetusta ja vähittäismyyntiin toimitetusta siipikarjan ja kanin lihasta mukaan lukien eläinlaji ja lihan määrä, teurastusajankohta, lihan luovutus- ja toimituspäivä sekä vähittäismyynnin osalta vastaanottajan nimi ja yhteystiedot. Kirjanpitoa voidaan vähittäismyyntiin toimittamisen osalta pitää säilyttämällä kopio edellisessä kohdassa mainituista asiakirjoista. Kirjanpitoa on säilytettävä yksi vuosi.
9 Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta, (asetusluonnos 3) Alkutuotannon toimijan velvoite asetuksen 5 :ssä kirjanpidon säilyttämisajasta koskien rehuja, eläinlääkkeitä, sairauksia, tutkimustuloksia, tarkastusraportteja, kasvinsuojeluaineita, kasvituholaisia, kasvisairauksia ja -analyysejä. laskisi viidestä vuodesta kolmeen vuoteen, mikä on EU-lainsäädännön edellyttämä säilytysaika. 5 Kirjanpito Alkutuotannon toimijan on säilytettävä yleisen elintarvikehygienia-asetuksen liitteen I osan A kohdan III alakohtien 8 ja 9 mukaisia tietoja vähintään kolme vuotta. Muuta tämän asetuksen mukaista kirjanpitoa on säilytettävä vähintään yksi vuosi ----- Myös vähittäismyyntiin toimitettavat luonnonvaraiset nylkemättömät hirvieläimet lisättäisiin asetuksen liitteen 3 lukuun 3 muun vähittäismyyntiin toimitettavan luonnonvaraisen riistan rinnalle, jolloin niihin sovellettaisiin liitteen 2 luvun 2.2. hygieniavaatimuksia (suolistaminen, jäähdyttäminen, hygieeninen kuljettaminen). Liite 3 VAATIMUKSET LUOVUTETTAESSA TAI TOIMITETTAESSA ALKUTUOTANNON TUOTTEITA VÄHÄRISKISISTÄ TOIMINNOISTA ANNETUN ASETUKSEN 2 JA 3 :N MUKAISESTI Luku 3. Luonnonvarainen riista Kun luonnonvaraisia jäniksiä, kaneja, lintuja ja hirvieläimiä luovutetaan suoraan kuluttajalle vähäriskisistä toiminnoista annetun asetuksen 2 :n kohdan 3 mukaisesti tai luonnonvaraisia jäniksiä, kaneja, lintuja ja hirvieläimiä toimitetaan paikalliseen vähittäismyyntiin saman asetuksen 3 :n kohdan 2 mukaisesti, alkutuotantoon, luovutukseen ja toimittamiseen sovelletaan tämän asetuksen luonnonvaraisen riistan metsästystä koskevissa pykälissä ja liitteen 2 luvussa 2.2 säädettyjä vaatimuksia ja lisäksi seuraavaa vaatimusta: Kun luonnonvaraisia jäniksiä, kaneja, lintuja ja hirvieläimiä toimitetaan vähittäismyyntiin, niistä on toimitettava vastaanottajalle seuraavat tiedot: riistaeläimen laji ja määrä, pyyntiajankohta ja -paikka, toimituspäivämäärä, metsästäjän tai metsästysseuran ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot
10 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kanojen ja kalkkunoiden salmonellavalvonnasta, (asetusluonnos 4) Asetukseen lisättäisiin siipikarjanlihan toimittaminen vähittäismyyntiin asetuksen 15 ja salmonellatutkimusvelvoitetta nostettaisiin lintujen määrän noustessa asetuksen 15 ja 19 :ssä. Tällä hetkellä ne tilat, jotka luovuttavat siipikarjanlihaa suoraan kuluttajalle tai myyvät kananmunia suoraan, tutkitaan salmonellan varalta kahdesti vuodessa jos lintujen määrä on enemmän kuin 50. 15 Pienimuotoista toimintaa koskevat helpotukset Seuraavissa pitopaikoissa voidaan poiketa 8 14 :ssä säädetyistä näytteenottoa koskevista vaatimuksista: 1) kanalat, joiden tuottamia munia luovutetaan kuluttajille vain suoraan pitopaikasta taikka pitopaikasta vastuussa olevan toimijan harjoittamassa torikaupassa tai ovelta ovelle myynnissä; 2) broileri- ja kalkkunakasvattamot, joiden tuottamaa siipikarjanlihaa luovutetaan kuluttajille vain suoraan pitopaikasta tai jotka luovuttavat lihaa vain paikalliseen vähittäismyyntiin ; sekä 3) emokasvattamot, emokanalat ja kasvatuskanalat, joiden lintuja tai niiden jälkeläisiä luovutetaan vain 1 ja 2 kohdissa mainittuihin pitopaikkoihin. Jos 1 momentissa tarkoitetun kanalan tai emokasvattamojen, emokanaloiden ja kasvatuskanaloiden lintumäärä on alle 50, pitopaikassa on suoritettava näytteenotto kerran vuodessa. Jos kanaloiden tai kasvatuskanaloiden lintumäärä on 50-999, tehdään näytteenotto kaksi kertaa vuodessa ja jos se on 1000 tai enemmän tehdään näytteenotto kanaloissa 13 mukaisesti ja kasvatuskanaloissa 12 mukaisesti. Jos emokasvattamojen tai emokanaloiden lintumäärä on 50-249 tehdään näytteenotto kaksi kertaa vuodessa ja jos lintumäärä on 250 tai enemmän tehdään näytteenotto emokasvattamoissa 8 mukaisesti ja emokanaloissa 9 mukaisesti. Jos 1 momentissa tarkoitetun broileri- ja kalkkunakasvattamon tuottaman siipikarjanlihan määrä on korkeintaan 10 000 kg, näytteenotto tehdään kerran vuodessa. Jos siipikarjanlihan määrä on 10000-19 999 kg, näytteenotto tehdään kaksi kertaa ja jos määrä on 20 000-30 000 kg, kolme kertaa. Jos siipikarjanlihan määrä on enemmän kuin 30 000kg, näytteenotto tehdään neljä kertaa vuodessa. Näytteenottokertojen tulee jakautua mahdollisimman tasaisesti vuodenaikojen suhteen. Näytteenoton on katettava kaikki pitopaikassa näytteenottohetkenä olevat linnut. Jos näytteenottotapaa ei ole erikseen määritetty, otetaan tossunäytteitä taikka ulostenäytteitä liitteen 2 kohdan 7 mukaisesti. ---------------------------------------------------------------------- 19 Pienimuotoisen toiminnan tarkastus Edellä 15 :ssä mainitussa pitopaikassa on tehtävä tarkastus joka toinen vuosi, jos pitopaikan lintumäärä on vähintään 50, ja joka kolmas vuosi, jos lintumäärä on alle 50. Jos kanalan lintumäärä on 1000 tai enemmän tarkastus tehdään 18 mukaan ja jos emokanalan lintumäärä on 250 tai enemmän tarkastus tehdään 17 mukaan. Näytteenottoon on tossu- tai ulostenäytteiden lisäksi sisällytettävä pöly- tai sivelypölynäyte.
11 Valtioneuvoston asetus eläinten terveysvalvonnasta sekä eläintautien vastustamisesta eläinten keinollisessa lisäämisessä, (asetusluonnos 5) Broilerin ja kalkkunan lihaa suoraan vähittäismyyntiin toimittavat tilat lisättäisiin pakollisen terveysvalvonnan piiriin asetuksen 3 :ssä. 3 Pakollisen terveysvalvonnan toteuttaminen Pakollista terveysvalvontaa toteutetaan vastustettaviksi eläintaudeiksi nimettyjen salmonellatartuntojen valvomiseksi. Terveysvalvontaa on toteutettava kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa, jossa: ----------------------------------------------------------------------------------------------------- 4) kasvatetaan broilereita tai kalkkunoita untuvikoista teurasikään saakka (broileri- tai kalkkunakasvattamo) ja josta toimitetaan lintuja teurastamoon tai luovutetaan siipikarjanlihaa suoraan kuluttajille tai vähittäismyyntiin ;