THL / Marketvisio Oy SADe-ohjelma 01.12.2011 Esiselvitysraportti Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon -palvelukokonaisuus Esiselvitysraportti
2(70) Versiohistoria versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä 0.1 27.1.2011 Perusversio Heikki Virintie 0.2 31.1.2011 Kommentit, täydennykset nykytilakuvaukseen Hannele Hyppönen 0.3 2.2.2011 Oulun täydennykset Minna Angeria 0.4 21.2.2011 Tavoitetila ja jatkotoimenpiteet Heikki Virintie 0.5 23.2.2011 Kommentit lisätty Heikki Virintie 0.6 28.2.2011 Jatkotoimenpiteet lisätty Heikki Virintie 0.7 28.2.2011 Hankesuunnitelma lisätty Heikki Virintie 0.81 8.3.2011 Kommentit, täydennykset Hannele Hyppönen 0.82 21.4 2011 Kommentit ja täydennys Minna Angeria 0.83 23.5.2011 Kustannushyödyt ja yhteensovitus Heikki Virintie HVPS- esiselvityksen kanssa 0.84 9.6.2011 Omaterveys palvelujen sisällön (2.1.3) ja järjestyksen Monica Röberg/ Heikki Virintie täsmennys 0.85 3.8.2011 Tarkennettu Yleinen sosiaali- Seniha Cihangir ja terveystieto- hankkeen jatkotoimenpide-ehdotuksia 0.9 15.8.2011 Päivityksiä kommenttien Heikki Virintie perusteella 0.91 5.9.2011 Esiselvitysten tarkennukset Heikki Virintie päivitetty, terveys- kansio lisätty 0.92 9.9.2011 Päivityksiä Heikki Virintie 0.93 13.9.2011 Palvelukokonaisuuksien Martti Näveri yhdistämismuutoksia 0.94-0.99 1.12.2011 Yhdistämismuutokset, uusi rakenne ja päivitykset Heikki Virintie
3(70) Sisältö 1 Johdanto... 5 1.1 Taustaa ja tavoitteet... 5 1.2 SADe- ja Kaste-yhteistyö... 5 1.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus... 8 1.3.1 Oma terveys -palvelut 8 1.3.2 Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut 10 1.3.3 SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut 12 2 Ehdotus toteutettaviksi palveluiksi... 12 2.1 Kansallisesti toteutettavat palvelut... 13 2.1.1 Yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelu 13 2.1.2 Avuntarpeen itsearviointi, valittujen riskitestien sähköistäminen ja kansallinen koordinointi 13 2.1.3 Palveluhakemisto 13 2.2 Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut... 13 2.2.1 Palveluun hakeutuminen ja esitiedot 13 2.2.2 Ajanvaraus 13 2.2.3 Tutkimus- ja hoitoviestien välitys 13 2.2.4 Palautepalvelut 14 2.3 Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet... 14 2.3.1 Terveyskansion kansalliset vaatimukset ja rajapintamäärittelyt (omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus) 14 2.3.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja 14 2.4 SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut... 14 2.5 Palvelujen organisointi ja rahoitus... 15 2.5.1 Pysyvän ylläpidon järjestäminen 16 2.6 Hankkeen hyödyt ja kustannukset... 16 2.6.1 Hankkeen tuloksien avulla tavoiteltavat hyödyt 16 2.6.2 Kustannukset 22 2.6.3 Kustannushyötytase 23 2.7 Riskit... 24 3 Toteutussuunnitelma... 27 3.1 Tavoitteet ja kohderyhmät... 27 3.2 Toteutuksen vaiheistus, projektit ja aikataulu... 27 3.2.1 Kori 1: Kansallisesti toteutettavat palvelut, hanketasoiset tehtävät ja ohjaus 28 3.2.2 Kori 2: Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut 30 3.2.3 Kori 3: Alueellisen kehitystyön tukitoimenpiteet 31 3.3 Pilotoinnit... 32 3.4 Käyttöönotot... 33 3.5 Hankkeen riippuvuudet... 34 3.6 Hankkeen organisointi ja hallinto... 34 3.7 Viestintä... 35 3.8 Hankkeen ohjaus- ja raportointikäytännöt... 35 4 Yhteenveto esiselvityksessä olleista palveluista... 36 4.1 Oma terveys palvelut... 36 4.1.1 Yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu 36 4.1.2 Terveyden omaseuranta 37 4.1.3 Avuntarpeen itsearviointi 38 4.1.4 Virtuaaliset vertaistukipalvelut 39 4.1.5 Anonyymi terveys-, sairaus- ja palveluneuvonta 39 4.2 Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut... 40
4(70) 4.2.1 Palveluiden etsiminen (palveluhakemisto) 40 4.2.2 Palveluun hakeutuminen ja esitiedot 43 4.2.3 Ajanvaraus 44 4.2.4 Hoito- ja palvelusuunnitelmat, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja 45 4.2.5 Palvelun toteutus 48 4.2.6 Palautepalvelut 48 4.3 Tukipalvelut ja -toimenpiteet... 50 4.3.1 Terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys 50 4.3.2 Sanastotyö 50 4.3.3 Vaikutusten ennakointi ja seuranta 51 5 Sidoshankkeita ja toteutettuja palveluja... 52 5.1 Kehittämishankkeita... 52 5.2 Keskeisiä toteutettuja Oma terveys -palveluja... 55 5.2.1 Oulun Omahoito 55 5.2.2 Espoon Omahoito 60 5.2.3 KanErva-Kaste Hyvinvointipolku.fi 62 5.2.4 Hyvis.fi 63 5.2.5 HUS Kelnet Mielenterveystalo.fi 65 5.2.6 Terveyskeskus.fi 66 5.2.7 Terve.fi, Tohtori.fi, Poliklinikka.fi 66 5.3 Ulkomaan kokemuksia... 67 5.3.1 Ruotsi 67 5.3.2 Tanska 68 5.3.3 Iso-Britannia 68 5.3.4 USA 69 5.3.5 Yhteenveto ulkomaisista kokemuksista 69 5.4 Sosiaalialan sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet... 69 5.5 Yhteenveto palvelujen nykytilan haasteista... 70 6 Liitteet... 70 Liite 1: SoTe kustannushyötylaskelma 20111201 Liite 2: SoTe hankesuunnitelma Liite 3: Riskirekisteri Liite 4: Viestintäsuunnitelma Liite 5: SADe-kriteerit Liite 6: Toimintamallit Liite 7: Palvelukuvaustaulukko Liite 8: Palvelukuvaukset Liite 9: Pilotointisuunnitelma Liite 10: Käyttöönottosuunnitelma Liite 11: Sosiaali- ja terveystiedon tuotanto ja jakelu -selvitys Liite 12: Avuntarpeen itsearviointi -esiselvitys Liite 13: Neuvontapalvelut-esiselvitys Liite 14: Palveluhakemisto-esiselvitys Liite 15: Palveluun hakeutuminen-esiselvitys Liite 16: Ajanvaraus-esiselvitys Liite 17: Arkkitehtuuri, terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys -selvitys Liite 18: Hoidon ja palvelun suunnittelu -esiselvitys Liite 19: Palautepalvelut-esiselvitys Liite 20: Sanastotyön hankesuunnittelu Liite 21: Vaikutusten ennakoiminen ja seuraaminen -tutkimussuunnitelma Liite 22: Sosiaalialan sähköisten palvelujen kartoitus 2010 Liite 23: Lainsäädännön esiselvitys
5(70) 1 Johdanto 1.1 Taustaa ja tavoitteet SADe-ohjelman Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden tavoitteena on: (1) varmistaa kansalaisille helppokäyttöisiä, heidän omiin tarpeisiinsa räätälöitävissä olevia palveluja oman hyvinvoinnin ja terveyden hoitoon, (2) tukea kansalaista hoito- tai palveluyksikön valinnassa ja palveluun hakeutumisessa, (3) parantaa kansalaisen osallistumismahdollisuuksia palvelujen suunnitteluun sekä (4) tehostaa kansalaisen ja palveluyksikön ammattilaisen välistä vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian, rakenteiden ja prosessien on oltava SADe-palvelujen kehittämisen lähtökohtina. Siksi SoTe-palvelukokonaisuus liittyy läheisesti laajempaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kokonaisuuteen, erityisesti valtakunnalliseen Kaste-ohjelmaan. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan pääasiassa verovaroin. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot olivat vuonna 2008 noin 17,8 miljardia euroa, mikä oli 53 prosenttia kuntien kokonaismenoista, joten jo muutaman promillenkin tuottavuushyödyillä on suuri merkitys. Suuri osa terveysmenoista aiheutuu kroonisista sairauksista, jotka usein olisivat merkittäviltä osin ennalta ehkäistävissä. Yli puolella 30-vuotiaista suomalaisista on jokin pitkäaikaissairaus ja noin 20%:lla metabolinen oireyhtymä, johon liittyy keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja verensokeri sekä häiriö rasva-aineenvaihdunnassa. Näiden optimaalinen hoitomalli edellyttää terveydenhuollon ja potilaiden yhteistyötä. Merkittävä näkökohta on myös, että nuoriin ei vaikuteta enää perinteisen "valistuksen" keinoin, vaan tietoa pitäisi tuoda sinne, missä nuoret muutenkin ovat (esimerkiksi virtuaaliyhteisöihin). Hyödyt perustuvat kansalaisten valtuuttamiseen, jonka ansiosta terveydenhuollon painopistettä voidaan siirtää proaktiivisemmaksi. Oman terveyden hoitoon liittyvät sähköiset palvelut antavat kansalaiselle mahdollisuuden ottaa suuremman vastuun omasta terveydestään. Näitä täydentävät Hyvinvointipalvelujen suunnitteluun liittyvät sähköiset palvelut, joilla järjestetään mm. sähköinen konsultaatio, hoito- ym. viestien välitys ja ajanvaraus terveydenhuollon palveluorganisaatioiden kanssa. Lisäksi sähköisellä asioinnilla voidaan tukea hoitohenkilökunnan valmistautumista vastaanotoille sekä orientoitumista asiakkaan kohtaamiseen valmentajana. Tämä dokumentti liitteineen kuvaa palvelukokonaisuuden esiselvitysvaiheen keskeiset tulokset. Raportissa 1. Kuvataan ehdotus toteutettaviksi palveluiksi 2. Kuvataan palvelukokonaisuuden alustava toteutussuunnitelma 3. Tehdään yhteenveto palvelukohtaisista esiselvityksistä 4. Kuvataan sidoshankkeita ja toteutettuja palveluja. 1.2 SADe- ja Kaste-yhteistyö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen, strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi tämän kehittämisohjelman. Valtioneuvosto hyväksyi vuosia 2008 2011 koskevan ohjelman 31.1.2008. Ohjelmasta säädettiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 5 :ssä. KASTE on
6(70) strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Sen päätavoitteet ja indikaattorit ovat: lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä lisätä terveyttä ja hyvinvointia parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain (neljä toimenpidekokonaisuutta) varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys (kolme toimenpidekokonaisuutta) luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit (seitsemän toimenpidekokonaisuutta). Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma tukee ja ohjaa tätä työtä osana KASTE-ohjelmaa. Ohjelman avulla parannetaan toiminnan vaikuttavuutta. Keskeisin toimenpide on pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallin (Chronic Care Model) kansallinen käyttöönotto. Siinä keskitytään terveyskeskuksen suurimpiin potilasryhmiin ja parannetaan pitkäaikaissairauksien hoidon sekä ehkäisevän toiminnan saatavuutta ja laatua. Terveyshyötymallin käyttöönotto tapahtuu KASTEhankkeiden kautta. Kansallisen työn tuloksia ja KASTE-hankkeissa kertyneitä kokemuksia levitetään laajempaan käyttöön. Keskeisessä roolissa Terveyshyötymallin käyttöönotossa ovat Omahoidon tuen välineet (kuva 1). Kuva 1. Terveyshyötymalli pitkäaikaissairauksien hoitoon ja ehkäisyyn Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla SADe-ohjelman tavoitteet tulevat toteutettavaksi rinnan KASTE-ohjelman kanssa. Kuva 2 hahmottaa SADe-ohjelman ja hallinnonalojen omien kehittämisohjelmien välistä yhteyttä. KASTE-ohjelmassa painopiste on palvelustrategiaan perustuvalla palveluiden (rakenteiden ja prosessien) kehittämisellä ja niihin liittyvällä palveluiden sähköistämisen suunnittelulla. SADe-ohjelmassa painopiste on kansalaisen sähköisten palvelujen ja niihin liittyvien toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin suunnittelulla niin, että kehitettävät sähköisen asioinnin palvelut tukevat uudistuvia palvelurakenteita ja -prosesseja ja KASTE-ohjelman tavoitteita. Tärkeää yhteistyössä on se, että KASTE-ohjelma ja siihen liit-
7(70) tyvät palveluntuotannon rakenteiden ja prosessien uudistamissuunnitelmat ovat ensisijaisia ja SADe-ohjelma tukee uudistamista sähköisen asioinnin keinoin. Kehitys ei voi edetä niin, että ensin kehitettäisiin sähköisen asioinnin työkalut SADe-ohjelmassa, jotka sitten tarjottaisiin kuntien käyttöön, sillä sähköinen asiointi edellyttää rakenteiden ja prosessien uudistamista ja mikäli sitä ei ole tehty, sähköisten palveluiden käyttöönotto ei onnistu - sähköisten työvälineiden ei koeta tukevan työprosesseja ja välineet jäävät käyttämättä. SADe- ja KASTE-ohjelmien yhteistyö konkretisoituu käytännössä piloteissa ja sitä kautta käyttöönotettavissa sähköisissä palveluissa, joita voidaan kehittää yhteistyössä KASTE-ohjelman hankkeiden kanssa. Kaste-ohjelman toimintakenttä SoTe-SADe-ohjelman toimintakenttä JulkICT-ohjaus, SoTe-palvelujen kehittämisen ohjaus Kuva 2. KASTE- ja SADe-ohjelman yhteydet sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalla (mukaillen lähteestä: SADe toteuttamissuunnitelma 2009 2014, liite 1) Alla oleva kuva 3 esittää KASTE-ohjelman hoitopolkujen näkökulmasta tarvetta esiselvityksessä käsiteltäville SADe SoTe -palveluille. Lähes kaikki sähköiset palvelut ovat käyttökelpoisia ja tarpeellisia keskeisissä hoitopoluissa.
8(70) SoTe SADe -palvelu Muistisairaan hoitopolku Sydänsairaan hoitopolku Äitiyshuollon palvelut Diabeteshoitopolku Aivohalvaushoitopolku Mielenterveyspalvelut Oma terveys -palvelut Yleinen sosiaali- ja terveystieto x x x x x x Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus x x x x x Avuntarpeen itsearviointi/ riskitestit ja päätöksentuki x x x x x Neuvontapalvelut ja vertaistuki x x x x x x Hyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelut Palveluun hakeutuminen /esitiedot x x x x x x Hoito- ja palvelusuunnitelma x x x x x x Hoidon/palvelun toteutus (hoitoviestit, tulokset) x x x x x Palautepalvelut x x x x x x Tukipalvelut Terveyskansio x x x x x Palveluhakemisto x x x x x x Kuva 3. Palvelukokonaisuuden palvelut eri hoitopoluissa 1.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa käsiteltävät sähköiset palvelut jakaantuvat esiselvityksessä kahteen osakokonaisuuteen: Oma terveys palvelut Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelut. Lisäksi palvelukokonaisuudessa on yhteisiä tukipalveluja, kuten palveluhakemisto ja terveyskansio. SoTe-palvelukokonaisuuden kohderyhmiksi on määritelty: 1. Kansalaiset jakautuen - Kroonisten sairauksien hallinta (sydän- ja verisuonitaudit, diabetes jne) - Akuutit ja elektiiviset terveysongelmat (erityisesti kuntoutuksen tukeminen) - Elintapariskien hallinta (liikunta, dieetti, stressi / unen laatu jne) - Ikääntyvien itsenäistä suoriutumista tukevat palvelut. - Worried Well (normaalisti yli 50-v, jotka huolestuvat terveydestään) - Active Health (urheilijat, kuntoilijat, terveesti elävät) 2. Paikalliset ja alueelliset terveydenhuollon organisaatiot. 1.3.1 Oma terveys -palvelut Oma terveys palvelujen visiossa verkkopalvelut toimivat kansalaisen henkilökohtaisena valmentajana, luomalla virtuaalisten terveystarkastusten ja henkilökohtaisen tiedon perusteella terveyttä ja hyvinvointia edistävät ohjeet tai hoito-ohjelman. Samalla kansalaista kannustetaan ohjeiden noudattamiseen ja palkitaan positiivisilla seurantatuloksilla.
9(70) Oma terveys -palvelut kattaa kansalaisen oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa, avuntarpeen itsearviointia ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tukevat palvelut. Palvelut kattavat myös omia potilastietoja hyödyntävät, kansalaiselle tarjottavat, personoidut terveyttä edistävät sisällöt ja palvelut KanTa-palvelujen yhteydessä tarjottavan ns. ekatselu-palvelun kautta. Tietoja voidaan tallentaa tarpeen mukaan kansalaisen asiointialustalle terveyskansioon. Tietojen käyttäjänä voi olla joko kansalainen, hänen edustajansa tai hoitosuhteessa olevan osalta hänen suostumuksellaan ammattilainen. Kansalainen voi käyttää tietoja itsehoidon ja oman hyvinvoinnin edistämisessä. Oma terveys -palvelujen tarkemmat palvelukuvaukset löytyvät liitteestä 8. Oma terveys -palvelut sisältää seuraavat palveluryhmät: 1 Yleinen sosiaali- ja terveystieto 2 Terveyden omaseuranta 3 Avuntarpeen itsearviointi 4 Virtuaaliset vertaistukipalvelut 5 Anonyymit neuvontapalvelut. Oma terveys -palvelujen keskeinen tukipalvelu on terveyskansio, jota kuvataan tarkemmin liitteessä 17. Virtuaaliset vertaistukipalvelut päätettiin rajata esiselvityksen tässä vaiheessa tarkastelun ulkopuolelle. Kansalainen Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut Palveluryhmä 1: Yleinen sosiaali- ja terveystieto Terveyden ylläpito, - ongelmat, -hoito, lääkehoidon tietopalvelut Palveluryhmä 2: Terveyden omaseuranta Omien terveystietojen tallennus (painonseuranta, liikkumis-, ravinto-, oirepäiväkirja), omien mittaustulosten tallennus (mm. PEF, Verensokeri, RR) Omien kertomustietojen hyödyntäminen (mm. reseptit, rokotukset, dgn, lääkitys), todistukset Palveluryhmä 3: Avuntarpeen itsearviointi Toimintakyvyn itsearviointi, riskitestit, päätöksentuki Toimeentulotukilaskuri Palveluryhmä 4: Virtuaaliset vertaistukipalvelut Virtuaalituki, -yhteisö 1 Virtuaalituki, -yhteisö 2 Palveluryhmä 5: Neuvontapalvelut Anonyymi terveysja sairausneuvonta Palveluneuvonta Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja Palvelutyyppi 2: Oma terveys -palvelujen järjestäminen Palveluryhmä 1: Yleisen terveysja hoitotiedon tuotanto Yleisen terveys- ja hoitotiedon ja lääkehoitotiedon tuotanto, jakelun koordinointi ja hallinta Sähköinen asiakirjahallinta Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Palveluryhmä 2: Tiedon tallennus Tiedon tallennus, viestinvälityksen rajapintojen kansalliset määrittelyt Kuva 4. Oma terveys -palvelut Palveluryhmä 3: Riski- ja arviointitestien hallinta Riski- ja arviointitestien tuotanto, sertifiointi, koordinointi ja kehittäminen Ensimmäisessä vaiheessa mahdollisesti toteutettavat palvelut Seuraavissa vaiheissa mahdollisesti toteutettavat palvelut Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa (muutostarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon) Alustava toteutusmalli: Hajautettu / Kansallinen Tietovaranto- ja tukipalvelut KanTa Terveyskansio Palveluhakemisto Sektorikohtainen termivaranto metatietokirjasto Sosiaali- ja terveystietopankki+ päätöksentukijärjestelmä Muut tarvittavat tietovaranto- ja tukipalvelut Tilasto- ja rekisteripalvelut Tutkimuspalvelut Valvontapalvelut 8 Alla on kuvattu esimerkki Oma terveys -palveluja hyödyntävästä asiakasprosessista.
10(70) Kuva 5. Oma terveys palvelut asiakasprosessissa 1.3.2 Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelujen visiossa virtuaalinen palveluohjaaja ohjaa kansalaisen palvelutarpeen sekä laatu- ja vertailutiedon perusteella kansalaista oikean palveluntarjoajan luo. Kansalainen voi lähettää virtuaalisen ohjaajan kokoamat esitiedot sähköisesti palveluntuottajalle. Ammattilainen hyödyntää näin koottuja tietoja hoidon ja palvelutarpeen täsmentämisessä, hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa ja toteutumisen seurannassa. Hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista tukee virtuaalinen omahoitaja, joka välittää seurantatiedot ammattilaiselle. Samalla palveluja kehitetään saadun palautteen perusteella. Hyvinvointipalvelujen suunnittelu -palvelut käsittävät kansalaisen palveluina viisi palveluryhmää: 1 Palvelujen etsiminen 2 Palveluun hakeutuminen 3 Palvelun suunnittelu 4 Palvelun toteutus 5 Palautepalvelut. Lisäksi palvelut käsittävät sekä hyvinvointipalveluiden järjestämiseen liittyvät palvelut että palvelujen tarvitsemat tukipalvelut. Tukipalveluja ovat erityisesti palveluhakemisto, terveyskansio ja turvallinen viestinvälitys.
11(70) Kuva 6. Hyvinvointipalvelusuunnittelu palvelut Alla on kuvattu esimerkki Hyvinvointipalvelusuunnittelu-palveluja hyödyntävästä asiakasprosessista. Kuva 7. Hyvinvointipalvelusuunnittelu palvelut asiakasprosessissa
12(70) 1.3.3 SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut SoTe-palvelukokonaisuus muodostettiin esiselvitysvaiheen lopulla Oma terveys ja Hyvinvointipalvelujen suunnittelu osakokonaisuuksista. Kuva 8 esittää SoTe-palvelukokonaisuuden palvelukarttaa. Kansalainen Palvelutyyppi1: Kansalaisen palvelut Yleinen sosiaali- ja terveystieto Sosiaali- ja terveystietopalvelu Anonyymi terveys- ja sairausneuvonta Terveyden omaseuranta Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus Omien kertomustietojen hyödyntäminen Avuntarpeen itsearviointi Riskitestit, päätöksentuki Virtuaaliset vertaistukipalvelut Virtuaalituki, vertaistukiyhteisöt Palvelujen etsiminen Palveluhakemiston selailu Palveluun hakeutuminen Palvelun suunnittelu Palvelun toteutus Palautepalvelut Palveluun hakeutuminen Ajanvaraus Tutkimustulosten ja hoitoviestien välitys Spontaani palaute Esitiedot Hoito- ja palvelusuunnitelmat, hoitopäiväkirja, kalenteri Etäkonsultaatio, etähoitopalvelut Määrämuotoinen kysely Tietovaranto- ja tukipalvelut KanTa Hyvinvointipalveluiden järjestäjä/ tuottaja Palvelutyyppi 2: Palvelujen järjestäminen Yleisen terveys-, lääke- ja hoitotiedon tuotannon ja jakelun koordinointi ja hallinta Palveluiden kuvaus ja hakemistotietojen ylläpito Hoito- ja palvelusuunnitelman muistutteet Tiedon tallennus ja viestinvälityksen rajapinnat Kansallisten tietovarantojen rajapinnat Palauteen hallinta Riskitestien tuotanto, sertifiointi, koordinointi ja kehittäminen Hoito- ja palvelusuunnitelman esitietomäärittelyt Sähköinen asiakirjahallinta Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Ensimmäisessä vaiheessa mahdollisesti toteutettavat palvelut Seuraavissa vaiheissa mahdollisesti toteutettavat palvelut Terveyskansio, asiointitili Palveluhakemisto Sektorikohtainen termivaranto, metatietokirjasto Sosiaali- ja terveystietopankki+ päätöksentukijärjestelmä Muut tarvittavat tietovaranto- ja tukipalvelut Tilasto- ja rekisteripalvelut Tutkimuspalvelut Valvontapalvelut Palvelua ei toteuteta palvelukokonaisuudessa Toteutusmalli: Alueellinen / Kansallinen Kuva 8. SoTe-palvelukokonaisuuden palvelut 2 Ehdotus toteutettaviksi palveluiksi SoTe-palvelukokonaisuuden esiselvitysten perusteella esitetään, että palvelukokonaisuuden toteutusvaiheessa käynnistetään seuraavat Oma terveys palveluihin liittyvät projektit: Kansallisesti toteutettavat palvelut ja ratkaisut Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut Lisäksi toteutusvaiheessa käynnistetään sanastotyöhön ja vaikutusten seurannan ja indikaattorien koordinointiin liittyvät tehtävät sekä muut SoTe-palvelukokonaisuuksille yhteiset hanketasoiset tehtävät.
13(70) 2.1 Kansallisesti toteutettavat palvelut 2.1.1 Yleinen sosiaali- ja terveystietopalvelu Projektin avulla luodaan alueellisesti ja osaamisen perusteella hajautettu kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sisällöntuotannon malli ja kyvykkyys sekä siihen pohjautuva keskitetty palvelu validoitujen sisältöjen jakamiseksi kansalaisille eri kanavien kautta. Projektissa hyödynnetään olemassa olevia palveluja, kuten tervesuomi.fi ja suomi.fi palveluja sekä jo olemassa olevaa SoTe-sisällöntuottajaverkostoa. Tuloksena syntyy palvelu, joka tulee korvaamaan mm. nykyisen tervesuomi.fi-palvelun sekä kunnallisten portaalien ja web-sivustojen kautta tarjottavia päällekkäisiä sosiaali- ja terveystietopalveluja. 2.1.2 Avuntarpeen itsearviointi, valittujen riskitestien sähköistäminen ja kansallinen koordinointi Projekti luo mallin riskitestien validointiin sekä alueellisesti ja osaamisen perusteella hajautettuun riskitestien kehittämiseen. Projektissa sähköistetään keskeisiä paperimuodossa olevia testejä ja luodaan terveysvalmennuksen ja kansalaisen päätöksenteon tuen käytäntöjä hoitopolkujen alkupäähän avuntarpeen itsearvioinnin tueksi. 2.1.3 Palveluhakemisto Projektin avulla kehitetään rekistereiden tietosisältöjä, luodaan mahdollinen uusi tietokanta ja kehitetään avoimia rajapintoja kansallisien ja alueellisten palveluhakemistojen tarpeisiin. Lisäksi toteutetaan verkkopalvelun yhteyteen (esim. Palveluvaaka) palveluhakemisto, joka sisältää kattavan palveluhakemiston ja muita kehittyneempiä ominaisuuksia. Tuloksena syntyy palveluhakemisto, joka on sähköisten palvelujen keskeinen tukipalvelu ja jonka avulla voidaan osin korvata lukuisat erilliset paikalliset palveluhakemistot ja vähentää päällekkäistä ylläpitotyötä. 2.2 Kansallisesti määriteltävät, alueellisesti toteutettavat palvelut 2.2.1 Palveluun hakeutuminen ja esitiedot Projektin avulla suunnitellaan ja toteutetaan yhteiset rajapinnat VIP:in VIA-integraatiopalvelun kautta julkishallinnon tietovarantoihin, tunnisteellisiin SoTe-palveluihin ja asiakastietojärjestelmiin sekä kehitetään valittujen kuntien ja integraatiopalvelun pilotissa sähköinen toimeentulotukeen hakeminen sekä hakemuksen tietojen välitys asiakastietojärjestelmään. Tuloksena syntyy kansallisesti levitettävä palvelu ja sosiaalitoimen sähköisten palvelujen kehittämistä tukevat tiedonsiirtorajapinnat, jotka tehostavat nykyisiä manuaalisia prosesseja. 2.2.2 Ajanvaraus Projektissa käynnistetään ajanvarausta kehittävän kansallisen foorumin toiminta, jonka tehtävänä on: yhteistyömalleista ja -verkostosta sopiminen, ajanvaraukseen liittyvien standardien ja sovellusohjeiden täsmentäminen, prosessikuvausten, määritysten, yms. tulosten levittäminen ja käyttöönoton tukeminen. 2.2.3 Tutkimus- ja hoitoviestien välitys Projektissa selvitetään KanTa-palvelujen laajentamisedellytykset ja vaatimukset turvalliselle viestinvälitykselle, suunnitellaan ja toteutetaan palvelu sekä pilotoidaan palvelua alueellisten terveyskansioiden ja ammattilaisen työpöydän tai potilatietojärjestelmän viestinvälityssovelluksen
14(70) välillä. Tuloksena on keskeinen potilaan ja ammattilaisen välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta parantava palvelu, jota voidaan hyödyntää laajasti SoTe-palvelukokonaisuuksissa. 2.2.4 Palautepalvelut Projektissa selvitetään Helsingin kaupungin spontaanin palautteen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvää hanketta sekä sen soveltuvuutta ja pilotointia laajempaan käyttöön muualle Suomeen. Pilotoidaan myös suurissa kaupungeissa 2012 tehtävän neuvolakyselyn toteutus sähköisessä muodossa ja kokemusten perusteella sähköisiä kyselyjä pyritään ottamaan käyttöön myös muissa palveluissa. 2.3 Kansalliset tukipalvelut ja tukitoimenpiteet 2.3.1 Terveyskansion kansalliset vaatimukset ja rajapintamäärittelyt (omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus) Projekti luo edellytyksiä yhteensopivien, turvallisten, luotettavien ja kustannustehokkaiden sähköisten kansalaispalvelujen toteuttamiselle sekä kansalaispalvelujen kehittämistä tukevan ekosysteemin syntymiselle. Toimiva ja turvallinen terveyskansio on olennainen tukipalvelu myös Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelukokonaisuuden kannalta. 2.3.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kalenteri ja hoitopäiväkirja Projektissa määritellään, toteutetaan ja pilotoidaan kansalaisen kalenteri- ja hoitopäiväkirjapalvelu KanTa-palveluhin perustuvan Terveys- ja hoitosuunnitelma palveluun liittyen. Tuloksena on hoitoprosessia sekä kansalaisen ja palveluntarjoajan välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota parantava palvelu. 2.4 SADe-ohjelman ulkopuolelle rajatut palvelut Esiselvityksessä päädyttiin jättämään mm. priorisointi-, kustannus- ja terveyshyötyarviointien perusteella seuraavat palvelut toteutusvaiheessa kansallisten toimenpiteiden ulkopuolelle: Omaterveys palvelut: 1) Virtuaaliset vertaistukipalvelut; ja 2) Terveydenhuollon anonyymi neuvonta, joiden osalta todettiin, että palvelujen järjestämisen vastuukysymykset ovat vaikeita, neuvontapalvelujen kysyntä on vähenemässä (hyvä tieto tärkeintä) eivätkä hyödyt kata kustannuksia. Hyvinvointipalvelujen suunnittelu palvelut: 1) Etäkonsultaatio, jolla on oma SADeosakokonaisuus ja johon liittyvää tietoturvallista viestinvälitystä tarkastellaan toteutusvaiheessa omana kokonaisuutena; 2) Kansallisen terveyskansion rakentaminen, jonka osalta todettiin, ettei terveyshyödyistä ole riittävästi näyttöä. Samalla todettiin, että alueellisia hankkeita meneillään runsaasti, mikä pitää huomioida kansallisessa arkkitehtuurija integraatio-ohjauksessa sekä hankearvioinneissa; ja 3) Palveluun hakeutuminen ja esitiedot, jonka jatkokehittämisen Klusteriryhmä päätti siirtää osaksi KELA:n palvelujen kehittämistä.
15(70) 2.5 Palvelujen organisointi ja rahoitus SADe SoTe palvelukokonaisuuksien palvelut eroavat toisistaan organisointitavan perusteella merkittävästi. Osa palveluista on alueellisia, osaa kannattaa koordinoida kansallisella tasolla keskitetysti ja joidenkin palvelujen osalta kansallinen keskittäminen on perusteltua. Myös rahoitusmallit ja vaihtoehdot vaihtelevat palvelujen välillä. Kuvassa 9 esitetään palveluittain keskeiset organisointi- ja rahoitusvaihtoehdot. Kunkin palvelun kohdalla organisointia ja rahoitusmallia tulee tarkentaa erityisesti jatkuvan ylläpidon ja kehittämisen vastuiden ja rahoituksen osalta. Tätä on alustavasti analysoitu tarkemmin palveluja koskevissa esiselvityksissä. Organisointitapa SoTe SADe -palvelu Oma terveys -palvelut Yleinen sosiaali- ja Keskitetty ohjaus (THL), hajautettu terveystieto sisällöntuotanto Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallennus Avuntarpeen itsearviointi/ riskitestit ja päätöksentuki Hyvinvointipalvelusuunnittelu -palvelut Palveluun Pääasiassa alueellinen, osia keskitetty (julkiset hakeutuminen/esitiedot tietovarannot) SADe Hoito- ja palvelusuunnitelma Alueellinen SADe Hoidon/palvelun toteutus (hoitoviestit, tulokset) Rahoitus Kehittäminen Pilotit Käyttöönotto Ylläpito SADe/KASTE, SADe kunnat/sote-piirit SADe (rajapinnat); SADe/KASTE, Osana terveyskansiota; Kunnat ja yritykset kunnat/sote-piirit, alueellinen (palvelut) yritykset Keskitetty ohjaus (THL), osin keskitetty, osin SADe/KASTE, alueellinen tuotanto SADe kunnat/sote-piirit Ajanvaraus Alueellinen SADe Pääasiassa alueellinen, viestinvälitys KanTan kautta SADe Palautepalvelut Tukipalvelut Terveyskansio Alueellinen (spontaani SADe (rajapinnat); palaute); valtakunnallinen Kunnat ja yritykset (määrämuotoiset kyselyt) (palvelut) Pääasiassa alueellinen, SADe (rajapinnat); kansallinen vaihtoehto Kunnat ja yritykset Taltioni/kaupallinen malli (palvelu) SADe, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit SADe/KASTE, kunnat/erva- /sote-piirit Palveluhakemisto Keskitetty (THL) SADe, (TEM) SADe, (TEM) Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit STM/THL, kunnat/ sote-piirit /3. sektori Kunnat/erva- /sote-piirit, yritykset STM/THL, kunnat/ sote-piirit /3. sektori Kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Erillisrahoitus, kunnat/erva- /sote-piirit Kunnat/erva- /sote-piirit, yritykset STM/THL Kuva 9. SADe SoTe palvelujen organisointi- ja rahoitusmallit (LUONNOS) SADe-ohjelmasta ehdotetaan rahoitettavaksi alla olevan taulukon mukaisesti SoTepalvelukokonaisuuden jatkohankkeet sekä näihin liittyvät hanketasoiset tehtävät ohjelmakauden aikana 2012-2015. Tarkempi erittely kustannuksista ja hyödyistä on kuvattu luvussa 2.6.3 sekä liitteessä 1. Kustannusjakauma -T 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kehittämiskustannukset 288,018 864,055 2,708,623 2,722,621 2,793,901 710,952 0 10,088,170 Pilotointi 0 0 265,390 805,005 686,687 760,351 0 2,517,434 Käyttöönotto 0 0 0 0 425,101 1,342,403 0 1,767,504 Ylläpito 0 0 0 0 0 0 1,895,805 1,895,805 288,018 864,055 2,974,013 3,527,626 3,905,689 2,813,706 1,895,805 16,268,913 Osaamista tarvitaan kehittämisen kohteena olevien palvelujen substanssin lisäksi projektityöstä, sähköisistä palveluista, tietojärjestelmien integroinnista, verkkopalveluiden käytettävyyden asiantuntemusta. Jatkohankkeiden eri vaiheissa tullaan hyödyntämään laajasti ostopalveluita, mikä edellyttää myös julkisten IT- hankintojen vahvaa osaamista.
16(70) 2.5.1 Pysyvän ylläpidon järjestäminen Toteutusvaiheen käynnistämisen edellytyksenä on pysyvän ylläpidon rahoituksen ja henkilöresurssien järjestäminen kansallisten palvelujen palvelutuotannon ja jatkokehittämisen varmistamiseksi SADe-ohjelmakauden jälkeen. Pysyvä ylläpito vaatii käyttömenoihin arviolta noin kahden (2) miljoonan euron vuotuisen rahoituksen THL:n momentille. Yleisen sosiaali- ja terveystietopalvelun, riskitestien ja palveluhakemiston ylläpitoa varten ehdotetaan perustettavaksi THL:ään koordinaatioyksikkö palvelujen kansallista koordinaatiota ja ylläpitoa varten. Alla olevassa taulukossa on arvioitu koordinaatioyksikön henkilöresurssitarpeet ja kustannukset. Kyseessä on minimiresurssimäärä, jolla tavoiteltuja palveluja ja laatutasoa pystytään ylläpitämään (vrt. tervesuomi.fi). Ylläpidon organisointi ja koordinaatioyksikön perustaminen tulee suunnitella tarkemmin toteutusvaiheen aikana. Ylläpidon kustannukset Yleisen sosiaali- ja terveystiedon tuotanto, riskitestit ja palveluhakemisto Kustannus Hlö lkm % /v Kokonaiskustannukset 975 000 Palvelun johtaminen 56 250 Kehittämispäällikkö 1 50 % 56 250 Laaturyhmä 0 Käyttäjätuki 90 000 0. tason palvelu: itsepalvelu 0 1. tason palvelu: Asiakastukihenkilö 1 50 % 45 000 2. tason palvelu: Sisällöllinen ja tekninen käyttäjätuki 1 50 % 45 000 3. tason palvelu: ulkopuolisten palveluntarjoajien tuotetuki 0 Käyttäjätuen koulutus 0 Palvelun tuottaminen 360 000 Kehittämispäällikkö 1 50 % 56 250 Koordinaattori (sosiaaliala), koordinaattori (terveydenhuolto) 2 100 % 180 000 Palveluhakemiston ylläpitäjä (=Tekninen ylläpitäjä) 1 50 % 33 750 Informaatikko (metatiedot ja sanastot) 1 100 % 90 000 Palvelun hankinta 435 000 Sopimukset verkosto-organisaatioiden kanssa (esim. Duodecim) 200 000 Graafiset ja toimitukselliset palvelut 10 000 Markkinointi ja tiedotus 200 000 Ylläpitäjien koulutus 25 000 Tekninen ylläpito ja sovelluskehitys 33 750 Tekninen ylläpitäjä/webmaster ja pienkehitys (suomi.fi) 1 50 % 33 750 Pienkehityksen tuki 0 Palvelinylläpito 0 Lisenssit 0 Tietoturva ja käyttäjähallinta 0 Yleiset olettamukset Kustannus /v Tietolähde HTV-kustannus, johto 112 500 THL HTV-kustannus, asiantuntija 90 000 THL HTV-kustannus, sihteeri 67 500 THL 2.6 Hankkeen hyödyt ja kustannukset 2.6.1 Hankkeen tuloksien avulla tavoiteltavat hyödyt Lyhyt aikaväli (vuoteen 2017): Vuoteen 2017 mennessä kansalaisilla on käytössään monipuolisia ja helppokäyttöisiä monikanavaisia oman terveyden seurantaa ja hoitoa tulevia palveluja.
17(70) Numeeriset tavoitteet: 30 % pitkäaikaissairaista (300 000 henkilöä) käyttää terveyskansiota, 30 % väestöstä (3 000 000 henkilöä) hyödyntää terveystietopalvelua, 30 % riskiryhmiin kuuluvista (300 000 henkilöä) avuntarpeen itsearviointipalveluja Pitkä aikaväli: SoTe-palvelukokonaisuuden avulla ja tuella luotavat palvelut: palvelevat mahdollisimman hyvin kansalaista, joka ottaa kokonaisvaltaisen vastuun omasta kunnostaan ja terveydenhuollostaan. mahdollistavat kunto- ja potilastietojen tallentamisen, tiedon kulun terveydenhoitojärjestelmässä yli organisaatiorajojen ja tiedon tehokkaan hyväksikäytön. tukevat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kunnon ylläpitoa sekä kansalaisten itsenäistä selviytymistä. lisäävät terveyspalvelujen henkilöstön työn tuottavuutta ja laatua merkittävästi Palvelut ovat mahdollistaneet kansalaisen valtaistamisen, valta kansalaisen terveydestä on siirtynyt ammattilaisilta kansalaiselle itselleen. Terveydenhoidossa potilas on keskiössä. Terveydenhuollon painopiste on siirtynyt sairauden hoidosta ennaltaehkäisyyn. Terveydenhuollon tuottavuuden parantaminen sekä yli organisaatiorajojen yhteensopivat tietojärjestelmät ja tiedon vapaa liikkuvuus niiden välillä on mahdollistanut saumattomat hoitoketjut, mikä on johtanut terveydenhuollon laadun parantumiseen. Kansalainen on oman terveytensä suhteen toimijan roolissa. Tekniikka ja järjestelmät ovat niin helppoja, että niitä kykenee kuka tahansa käyttämään tai ne toimivat tarvittaessa automaattisesti. Lähtökohta on aktiivinen kansalainen, jolle palvelut on räätälöity niin, että hän voi pitää kokonaisvaltaisesti huolta itsestään. Tämä ei korvaa terveydenhuollon ammattilaisia vaan järjestelmät täydentävät toisiaan. Suomi on testikenttä e-terveydelle, jonka puitteissa yritykset voivat kehittää vientikelpoisia - tuotteita ja -palveluita käyttäen hyväksi kansallisia vahvuuksia sekä voimakkaita kysyntätekijöitä. Kansallisia vahvuuksia ovat esimerkiksi mobiiliviestintä, sensoriteknologiat sekä järjestelmän pienuus ja toimivuus. Kysyntätekijöihin kuuluvat mm. terveydenhuollon kustannuskriisi, muita maita varhemmin esiin tuleva väestön ikääntyminen, tarve itsenäiseen suoriutumiseen ja etäpalveluihin sekä terveydenhoitohenkilöstön puute. 2.6.1.1 Suorat rahalliset hyödyt Palvelukokonaisuudessa keskeisimpiä suoria rahallisia hyötytekijöitä ovat lähinnä suoritteiden tuottamisen kustannussäästöt, jotka aiheutuvat ensisijaisesti ajan säästöstä. Keskeisimpiä ajan säästöön liittyviä ovat kansalaisen näkökulmasta matka-ajan väheneminen/poistuminen ja palveluntarjoajan näkökulmasta henkilökohtaisen kontaktin ja päällekkäisen työn väheneminen. Kansalaisten säästöt on laskettu EU:n suosittelemalla ns. Standard Cost Modelilla. Byrokratian tuoman taakan kustannus asiakkaalle on = T x Q + C x Q. T = kansalaiselta kyseiseen toimenpiteeseen kuluva aika C = kansalaiselta kyseiseen toimenpiteeseen kuluva suora kustannus tai maksu Q = toimenpiteiden määrä (yleensä vuositasolla) Samaa periaatetta on sovellettu myös hallinnon sisäisiin kustannussäästöihin.
18(70) Mallia on laajennettu kuitenkin siten, että laskelmissa on otettu huomioon vielä seuraavat tekijät: Maksimipenetraatio: Prosenttiluku. Miten suuri osa kyseisistä suoritteista tullaan maksimissaan toteuttamaan kyseisellä tavalla. Loput oletetaan tehtävän perinteisellä mallilla, mikä pienentää saatavia hyötyjä Hyötyjen ajallinen kehittyminen: Jakauma, jonka mukaan hyöty kehittyy vuosien varrella. Maksimihyöty voidaan saavuttaa vasta viiden vuoden päästä uuden toimintatavan käynnistämisestä Todennäköisyys: Miten todennäköistä on, että hyöty ylipäätään realisoituu. Tätä käytetään suoritteiden ns. hyötyjen odotusarvojen laskemiseen vaihtoehtoislaskelmissa. Hankkeen kumulatiivinen maksimihyöty on arviolta 469 miljoonaa euroa vuoteen 2021 mennessä. Se koostuu suoritteiden kustannussäästöjen sekä investointi- ja jatkuvien ylläpitokustannusten erotuksesta seuraavan taulukon mukaisesti. 120,000,000 Rahalliset kokonaishyödyt 2015-2021 - säästölajeittain 100,000,000 80,000,000 60,000,000 40,000,000 Valtionhallinnon hyödyt Kuntien hyödyt Kansalaisen hyödyt 20,000,000 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Suorat säästöt syntyvät suoritteiden kustannusten pienenemisestä. Välilliset hyödyt, jotka voivat olla suoria hyötyjä huomattavasti suuremmat, eivät ole mukana näissä luvuissa. Rahahyötyjen jakauma koreittain 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 yhteensä Kori 1: Kansalliset palvelut, tuki ja ohjaus 223,762,908 Yleinen sosiaali- ja terveystieto, riskitestit 1,164,715 6,093,200 15,324,705 23,035,654 27,877,924 28,686,799 28,686,799 130,869,797 Palveluhakemisto 272,222 1,361,111 3,266,667 4,627,778 5,444,444 5,444,444 5,444,444 25,861,111 Päällekkäisen työn väheneminen 705,600 3,528,000 8,467,200 11,995,200 14,112,000 14,112,000 14,112,000 67,032,000 Kori 2: Kansalliset määritykset, alueelliset toteutukset 195,320,838 Palveluun hakeutuminen ja esitiedot 965,232 4,826,160 11,582,784 16,408,944 19,304,640 19,304,640 19,304,640 91,697,040 Ajanvaraus 0 324,132 1,620,660 3,889,583 5,510,243 6,482,639 6,482,639 24,309,896 Tutkimus- ja hoitoviestien välitys 388,889 2,016,569 5,027,292 7,476,611 9,003,903 9,220,278 9,220,278 42,353,819 Palautepalvelut 389,054 1,945,268 4,668,642 6,613,910 7,781,070 7,781,070 7,781,070 36,960,083 Kori 3: Alueellisten palvelujen tuki 75,777,083 Omien terveystietojen ja mittaustulosten tallen 0 405,000 2,025,000 4,860,000 6,885,000 8,100,000 8,100,000 30,375,000 Hoito- ja palvelusuunnitelma, kansalaisen kale 0 605,361 3,026,806 7,264,333 10,291,139 12,107,222 12,107,222 45,402,083 3,885,712 21,104,801 55,009,754 86,172,014 106,210,363 111,239,092 111,239,092 494,860,829 Syntyvistä suoritesäästöistä arviolta 70% on kuntien säästöjä.
19(70) 2.6.1.2 Välilliset hyödyt Edellä on laskettu rahalliset hyödyt laskettu konservatiivisesti suoriteperustaisesti. Oma terveys palveluilla on kuitenkin aikaansaatavissa huomattavia välillisiä hyötyjä, jotka eivät tule esille suoriteperustaisessa tarkastelussa. Esimerkiksi varhaisella puuttumisella on saatavissa moninkertaiset säästöt, kun huomioidaan välilliset hyödyt, kuten kroonisten kansansairauksien aiheuttamien kustannusten sekä sairauspoissaolojen kustannusten välttäminen. Seuraava varovainen arvio diabeteksen itsearvioinnin hyödyistä 1 kuvaa hyvin välillisiä hyötyjä: Kokonaiskustannukset tyypin 2 diabeetikoilla (vuonna 2007): o ilman lisäsairauksia 1300 /potilas/vuosi o lisäsairauksin 5700 /potilas/vuosi. Tietämättään diabetesta sairastaa noin 200.000 henkilöä. Jos näistä riskitestin tekee 10%, n = 20.000 ja näistä 30%:n lisäsairaus voidaan ehkäistä varhaisella puuttumisella syntyy noin 6000 x (5700-1300 ) = 26,4 milj. euron säästö. 2.6.1.3 Hankkeen laadulliset hyödyt ASIAKASHYÖDYT: Hyödyn kuvaus Hyödyn saaja Miten hyöty ilmenee Toiminnalliset hyödyt Kansalainen saa saman tiedon joka paikasta Kansalainen säästää aikaa Palvelun saatavuus paranee Palvelun saatavuuden parantuminen Kansalainen, palveluntuottaja Kansalainen Kansalainen, palveluntuottaja Tieto on yhteneväinen läpi palvelun Sähköinen palvelu poistaa tarpeen matkustaa palveluntarjoajan luo ja säästää täten asiakkaan sekä palveluntarjoajan aikaa. Myös tiedon löytyminen yhdestä paikasta säästää aikaa Mahdollisuus saada luotettavaa tietoa / palvelua jopa ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelukapasiteettia voidaan suunnata tehokkaammin Valinnan mahdollisuuden kasvu Palvelun laadun parantuminen Kansalaisen voimaannuttaminen, osallistaminen omaan hoitoprosessiin ja terveyttään koskevaan päätöksentekoon Kansalainen Kansalainen Sähköiset palvelut tarjoavat vaihtoehdon henkilökohtaiselle kontaktille ja antavat kansalaiselle mahdollisuuden valita haluamansa palvelukanava Asiakas osallistuu oman terveytensä seurantaan (ja mahdolliseen hoitoon) aikaisempaa aktiivisemmin, joka lisää mielenkiintoa omaa terveydentilaa kohtaan Omahoidon lisääntyminen ja ennaltaehkäisy Kansalainen Palvelussa olevien tietojen avulla asiakas voi saada tietoja esim. eri sairauksista tai toimenpiteistä, joita oma terveydentila saattaa vaatia (esim. flunssan oireiden hoito) ja toi- 1 Kansallinen Diabetesohjelma Dehko: Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998 2007; Puska P, Saaristo T.: Aikuistyypin diabeteksen ja ylipainon luvut yllättivät - 200 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään, 30.1.2006
20(70) Palvelun sisältö on tuotettu asiakkaan näkökulmasta Kansalainen Palvelun käytettävyyden parantuminen mii täten ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä Palvelun sisältö on luotu vastaamaan kansalaisten tarpeita tarjoamaan räätälöityjä palveluja siten, että kansalainen voi pitää kokonaisvaltaisesti huolta itsestään. Toimii täten myös ennaltaehkäisevänä välineenä. Palvelun riippumattomuus ajasta ja paikasta Palvelun käyttö on asiakkaalle edullista ja helppoa Muut asiakas hyödyt Kansalaisen kiinnostus omaa terveydentilaa kohtaan kohenee Kansalaisten mahdollisuus nähdä ne tiedot, joita heistä on tietokannoissa Kansalainen Kansalainen Kansalainen Kansalainen Palvelua voi käyttää kellonajasta tai paikasta riippumatta, joka lisää tasa-arvoa kansalaisten kesken Sähköisen palvelun käyttö on asiakkaalle pääsääntöisesti ilmaista. Lisäksi valtaosa kansalaisista on jo tottunut käyttämään sähköisiä palveluita ja Internetiä. Kansalainen voi luottaa tarjottuun tietoon ja kykenee täten olemaan vastuussa itse omasta hyvinvoinnistaan, parantaen hyvinvointiaan, ennaltaehkäisemällä tai itsehoidon avulla. Sähköinen palvelu näyttäytyy samanlaisena kaikille palvelun osapuolille (kansalainen, kunta ja viranomainen), joka lisää palvelun luotettavuutta TUOTTAVAN ORGANISAATION HYÖDYT: Hyödyn kuvaus Hyödyn saaja Miten hyöty ilmenee Palveluprosessin läpimenoaika Palvelun sähköisyys nopeuttaa henkilökohtaista palvelutapahtumaa Tiedot ovat keskitetysti saatavilla sähköisesti Palvelun tehokkuuden parantuminen Palveluntarjoaja Palveluntarjoaja Mahdollisuus tuottaa osa prosessista sähköisesti voi nopeuttaa fyysistä palvelutapahtumaa, esim. kansalaisen tiedot sähköisesti saatavilla esim. diabetestapauksessa (mittaustulokset tms. arvot kaikki samassa paikassa keskitetysti). Tietoja ei tarvitse etsiä monesta paikasta vaan ne löytyvät keskitetysti yhdestä paikasta ja ovat palveluntarjoajalle sekä kansalaiselle samansisältöisiä, joka parantaa palvelun luotettavuutta. Saattaa poistaa myös tarpeen kerätä informaatiota muita kanavia pitkin. Palveluiden laatu paranee asuinkunnasta riippumatta kun asiakkaalla ja palveluntarjoajalla on yhtäläiset tiedot ja prosessit Osa työstä siirtyy itsepalveluksi asiakkaan tuotettavaksi ja vähentää täten palveluntarjoajan kuormitusta Tiedon tuottaminen sähköisesti vähentää palveluntarjoajien kustannuksia ja säästää aikaa, esim. puhelinneuvonta Työn kuormittavuus vähenee "turhien" kontaktien määrän laskiessa Palveluntarjoaja Palveluntarjoaja Palveluntarjoaja Asiakas voi tuottaa osan palvelusta itsepalveluna. Tiedot pysyvät lisäksi keskitetysti paremmin tallessa. Kun tieto on kertaalleen tuotettu sähköiseen muotoon, on se palvelussa pysyvästi ja helposti muokattavissa. Lisäksi tieto on saatavilla aina. Sähköinen palvelu tarjoaa neuvoja ja apua, jolloin puhelinkontakti / henkilökohtainen kontakti voi tulla tarpeettomaksi