Yhteistoimin parempaa kilpailukykyä, tulos ja hyvinvointia yrityksissä Liiojen yhteiset tilaisuudet yhteistoiminnas ja paikallises sopimises Info syksy 2012 1
Sisältö 1. Talouden näkymät 2. Yhteiset voieet yhteinen etu 3. Työajat rvea vasaviksi 4. Palkkaratkaisu syksy 2012 5. Hyvä työ Pidempi työura Info syksy 2012 2
1. Talouden näkymät Info syksy 2012 3
Huolena Suomen heikentynyt loustilanne Euroopan antuma on pahentunut viime kuukausina ~ euroalueen lous supistunee tänä vuonna 0,3 % (louskasvuennuste vuosi sien oli 1,1 %) Taantuma on myös rumassa kilpailukyvyltään vahvaan Saksaan, muut isot EU-maat ovat jo antumassa. Koko maailmanlous on lisääntyvän epävarmuuden kourissa. Info syksy 2012 4
Bruokansantuote EU-maissa on kääntynyt laskuun 5 Vuosineljänneksiäin, muutos edellisvuotises, % 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeisin tieto: huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurost Info syksy 2012 5
Brasilia Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmanlouden kasvun jakautuminen 2012e teknologiateollisuuden vientiosuuksin 10 BKT:n kasvu 2012, % 9 8 7 Kiina Intia 6 5 4 3 2 Pohjois-Amerikka Kasvu keskimäärin: +2,1 % Japani Muu Aasia Venäjä Muu it. Eurooppa 1 0 Länsi-Eurooppa -1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Pylvään leveys kuvaa osuua teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2011, % 100 Lähde: IMF (April 2012), Tullihallitus 17.9.2012 Info syksy 2012 6
Teknologiateollisuuden uudet vientitilaukset Suomes alueiain Eurooppa on Suomelle elintärkeä, Euroopan osuus vientitilauksis huhtikesäkuussa 2012 oli 75 % Etelä- ja Afrikka; Keski- 1,6 % Amerikka; 2,6 % Aasia; 9,8 % Lähi-itä; 1,6 % Pohjois- Amerikka; 9,0 % Keski- ja Itä- Eurooppa; 18,8 % Länsi-Eurooppa; 56,6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantiedustelu Info syksy 2012 7
Suomenkin lousnäkymät ovat huolestuavat Raamisopimuksen tekohetkellä Suomen BKT oli 2-3 %:n vuosinousussa Suomen BKT on alkanut supistua monien muiden EUmaiden paan tänä vuonna kokonaistuonto jäänee viime vuoden solle Teknologiateollisuuden ja koko vientiteollisuuden kilpailukyky on heikentynyt Suomen viennissä ennennäkemäömän suuri sopudotus vuoden 2008 jälkeen Suomen vaihtoseen alijäämä uhkaa jäädä Euroopan kriisimaiden solle Yksikkötyökusnnukset ovat Suomessa kohonneet suhteessa kilpailijamaihin Teknologiateollisuuden uudet tilaukset ja tilauskan ovat olleet laskusuunnassa Info syksy 2012 8
Suomen vienti on jäänyt kilpailijamais 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksiäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeinen havainto: mmi-maaliskuu 2012 i huhti-kesäkuu 2012. Lähde: Eurost Info syksy 2012 9 Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat 17.9.2012
Suomen vaihtose vajonnut kriisimaiden solle 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -10-11 Vaihtose/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viimeinen havainto mmi-maaliskuu 2012. Lähde: Eurost Info syksy 2012 10 Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Ilia Iso-Brinnia Espanja 17.9.2012
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Uudet tilaukset 39 % alle louskriisiä edeltävän son 10000 Milj. euroa, käyvin hinnoin 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 Yhteensä / Combined Vientiin / Export Kotimaahan / Domestic 2000 1000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 II,2012 / II,2011 II,2012 / I,2012 Muutos (vientiin): - 24 % - 3 % Muutos (kotimaahan): + 8 % - 6 % Muutos (yhteensä) : - 16 % - 5 % *) Pl. mellien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantiedustelu, viimeinen havainto II/2012 Info syksy 2012 11 17.9.2012
Teknologiateollisuuden yritysten tilauskan Suomessa verrauna vuoa aiempaan ajankohan 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksiäin: 30.6.2012 / 30.6.2011 Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantiedustelu Info syksy 2012 12 Mediaani: 0 % Keskiarvo: -2 % 17.9.2012
Yrityskohiset ratkaisut ovat hdon asia Mikä on vaihtoehto avoimessa kilpailussa? Yrityksen kilpailukykyä, käytännössä yritystoiminnan kannaavuua voidaan kasvaaa markkinaosuua nosmalla esim. kehiämällä uusia tuoei i erikoistumalla hinkilpailukykyä kohenmalla alenmalla tuontokusnnuksia ja/i nosmalla tuoavuua Yritysten välillä on suuri epäyhtenäisyys menestysnäkymien suhteen Työpaikoilla tehdään päiviäin valintoja ja päätöksiä, joilla vaikutean tulevaisuuteen. Info syksy 2012 13
On hdon asia pääää etsiä yhdessä parhaat mahdolliset ratkaisut sekä yrityksen eä henkilöstön kannal kohdisa voimat tällaisten päätösten tehokkaaseen toteutukseen Jousvat ja monipuoliset työajat sekä palkkauksen so ja sen kannusvuus ovat keskeisiä työehtoja tuoavuuden ja kilpailukyvyn kasvaamiseksi Info syksy 2012 14
2. Yhteiset voieet Yhteinen etu Info syksy 2012 15
YHTEISET TAVOITTEET YHTEINEN ETU Yhteistoimin on liiketoiminnallisten ja muiden soviujen voieiden edistämisen väline, jolla haean jousvuua työyhteisön arjen asioiden hoimiseen tehokkuua unohmaa paikallinen sopiminen on osa yhteistoimina Luodaan pa toimia paremman huomisen puoles = kilpailukykyinen ja kannaava yritystoimin ja henkilöstön työhyvinvointi Toiminnan kehiäminen ja voieiden saavuaminen koko työyhteisön voimin yhteinen ymmärrys vallitsevis tosiasiois, niiden merkityksestä ja rviavis toimis Panostus keskeisiin yhteistoiminan vaikuaviin tekijöihin yhteinen hto ja sitoutuminen neuvoelusuhteet johminen yrityskuluuri luoamus Info syksy 2012 16
TIIVISTELMÄ KESKEISISTÄ ASIOISTA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU! YHTEISTOIMINNALLA VASTATAAN KILPAILUN VAATIMUKSIIN PANOSTUKSET YHTEISTOIMINTAAN OVAT EDISTÄNEET MENESTYSTÄ YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON Yhteinen hto ja sitoutuminen Neuvoelusuhteet Johminen Yrityskuluuri Luoamus TUOTTAVUUS YHTEINEN ASIA YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARILLA ONGELMAT ESILLE JA RATKAISTAVIKSI Info syksy 2012 17
SISÄISIÄ JA ULKOISIA MUUTOSPAINEITA Info syksy 2012 18
TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU! Hyvinvointi Suomessa perustuu kilpailukykyiseen, tuoavaan ja mielekkääseen, ammaiidolla tehtyyn työhön. Yritykset toimivat yhä rajummassa kansainvälisessä kilpailussa ja jatkuvan muutoksen paineessa. Eilen hyväksi todetuilla toiminvoilla ei enää tänään pärjätä. Mahdollisuuksien hyväksikäyö edellyää jatkuvaa uusiutumiskykyä verkostomaisia toiminpoja aitoa vuoropuhelua luoamukseen perustuvaa yhteistyötä. Asiakasrpeiden toteuaminen vaatii jousvuua ja keeryyä liiketoiminnan voieiden syvällistä ymmärrystä Info syksy 2012 19
YRITYKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PÄRJÄÄMISEN VAATIMUKSET Kilpailukyvyn paranminen edellyää yritykseltä ja sen henkilöstöltä valmiua ennakoida kysynnän ja markkinoiden muutoksia ja reagoida i sopeutua niihin nopeasti Kasvu ja menestyminen edellyävät uusien ajatusten sovelmis jatkuvaa suorituskykyä paranvaa muutos kykyä oppia ja kehiyä nopeammin kuin kilpailijat Menestystä ei voida kopioida Info syksy 2012 20
YRITYKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PÄRJÄÄMISEN VAATIMUKSET Menestyäkseen organisaatio rvitsee päämäärän ja voieen yhteisen htotilan strategian sekä Muutosvalmiuden, jolloin muutokset valmistellaan yhdessä ja perustellaan huolellisesti sekä työntekijöille annean muutoksiin liiyvää valmennus ja koulutus Kilpailukykyinen ja kannaava yritys huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnis vahvisa edellytyksiä työllisyyden ylläpitämiseen täyää velvoieensa omisjia, yhteiskuna ja asiakkaian kohan Info syksy 2012 21
YHTEISTOIMINNALLA VASTATAAN KILPAILUN VAATIMUKSIIN Avoin kilpailu tuo uusia haastei. Muutos luo mahdollisuuksia yrityksille, jotka toimivat ennakoivasti ja sopeutumiskykyisesti. Yhteistoiminnalla kehitetään yritystoimina. Erilaisissa tilanteissa erisois yhteistoimina Yhteistoimin on jokapäiväistä avoin vuorovaikutus Paikallinen sopiminen on osa yhteistoimina. Kilpailukyky luodaan työpaikoilla ja asioi muutean vain tekemällä. Työyhteisön kyky kehiää yhteistoiminnassa toiminansa on keskeinen kilpailukeino jatkuvasti muuuvassa toiminympäristössä Info syksy 2012 22
MIKSI YHTEISTOIMINTAA? POHDINTAKYSYMYKSIÄ Mitä asiakkaamme meissä arvosvat ja mitä he meiltä odoavat? Minkälaisiin toimitusketjuihin olemme verkouneet? Miten verkosto yhdistää yrityksemme maailmanmarkkinoihin ja kansainväliseen kilpailuun? Mitkä ominaisuudet ja tekijät vaikuavat yrityksemme kilpailukykyyn ja miten voimme niihin yhteistoiminnalla vaikuaa? Keitä ovat kovimmat kilpailijamme ja millaisin ominaisuuksin ja vahvuuksin he kilpailevat kanssamme? Info syksy 2012 23
MONIMUOTOINEN YHTEISTOIMINTA POHDINTAKYSYMYKSIÄ Käydäänkö meillä riiävästi keskustelua työehtojen paikallisen sopimisen rpees ja voieis? Onko työyhteisössämme henkilöitä, jotka ovat sivussa yhteistoiminnas ja kehiämisestä? Miten työpaikallamme syntyy ymmärrys ja hyväksyntä uusille toiminvoille? Miten varmismme, eä neuvoeluun osallistuneilla on yhteinen näkemys lopputulokses? Info syksy 2012 24
PANOSTUKSET YHTEISTOIMINTAAN OVAT EDISTÄNEET MENESTYSTÄ Hyvät kokemukset kannusvat jatkamaan ja edistämään yhteistoimina. Yhteistoiminnalla on paranneu kannaavuua ja tuoavuua sekä työhyvinvointia. Tuoavuuden osatekijät ovat yhteistoiminnan kohtei. Paikallis sopimis on hyödynney toteuamalla kannusvia palkkaus- ja työaikajärjestelyitä. Hyvällä yhteistoiminnalla edistetään työrauhan säilymistä. Info syksy 2012 25
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON YHTEINEN TAHTO JA SITOUTUMINEN Määriää voieet Käydä keskustelua yrityksen menestystekijöistä voitelvan ratkaisun rpeellisuudes, vaikutuksis ja vaihtoehdois työntekijöiden arvostuksis ja rpeis Kyseenalaisa perinteiset toiminvat ja niitä ylläpitävät asenteet Oaa ja kana vastuu paikallisen sopimisen onnistumises Toiminnan tulee olla sellais, eä se tuoaa lisäarvoa asiakkaille ja mahdollisa henkilöstön palkitsemisen ASENNE RATKAISEE! Info syksy 2012 26
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON YHTEINEN TAHTO JA SITOUTUMINEN POHDINTAKYSYMYKSIÄ Onko henkilöstö i henkilöstön edusja mukana strategian suunnielussa - jos ei, niin miksi? Käsitelläänkö työpaikallanne yrityksen strategiaa henkilöstön kanssa? Ovatko strategiset voieet henkilöstön tiedossa? Info syksy 2012 27
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON YHTEINEN TAHTO JA SITOUTUMINEN POHDINTAKYSYMYKSIÄ Ovatko liikeloudelliset voieet selvät henkilöstölle? Onko henkilöstön tiedossa, miten nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden rpeet muuuvat ja mitä näiden täyäminen vaatii? Miten tiedonkulku organisaatiossa toimii? Käytetäänkö yrityksessä hyväksi koko henkilöstön asiantuntemus toiminnan kehiämisessä? Minkälainen on työntekijöiden suhutuminen toiminnan kehiämiseen? Info syksy 2012 28
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON NEUVOTTELUSUHTEET Johmis- ja organisaatiokäytännöt joihin neuvoelukuluuri on kiinteästi sidoksissa, ne voivat vahvisa i heikentää paikallisen sopimisen edellytyksiä voieellis työskentelyä edistävä Ratkaisuhakuisuus osapuolilla yhteistyöhakuiset asenteet ratkaisujen tekoon riiävästi tietoa, itoa ja htoa sekä toimivaltuuksia yhteinen sitoutuminen asioiden johdonmukaiseen, luovaan ja oikeudenmukaiseen käsielyyn HYVÄT JA LUOTTAMUKSELLISET NEUVOTTELUSUHTEET OVAT TOIMIVAN VUOROPUHELUN PERUSTA Info syksy 2012 29
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON NEUVOTTELUSUHTEET POHDINTAKYSYMYKSIÄ Miten voidaan vaikuaa hyvien neuvoelusuhteiden kehiymiseen? Onko neuvoelijoilla yhteinen näkemys voieis? Miten teidän yrityksessänne yrityskuluuri ja perinteet vaikuavat neuvoelusuhteisiin? Voieko puuua myös vaikeisiin asioihin ja käsitellä niitä avoimesti? Noudateanko meillä avoimen vuoropuhelun pelisääntöjä? Info syksy 2012 30
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON LUOTTAMUS Luoamuksen rakenminen ja sen ansaitseminen on toimivan yhteistoiminnan keskeinen tekijä rakentuu pala palal sanojen ja tekojen välillä ei saa olla ristiriia Luoamus on koetuksella jatkuva muutos luoamuksellisten suhteiden vaaliminen edellyää avoin vuoropuhelua Luoamus aikaansaa paremman työilmapiirin työyhteisön menestyksen Info syksy 2012 31
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON LUOTTAMUS POHDINTAKYSYMYKSIÄ Miten voimme rakena luoamus? Miten toiminympäristön muutos vaikuaa luoamukseemme? Miten henkilösuhteet ja johmiskäytännöt toimivat meillä? Miten meillä varauduan yllätyksellisiin tilanteisiin? Info syksy 2012 32
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON JOHTAMINEN Johminen on inhimillistä toimina, jossa keskeistä on viestin perille saaminen voieiden mukaisen toiminnan aikaansaamiseksi. Hyvällä johmisella vaikutean myönteisesti koko työpaikan toiminan. Yhteistoiminan perustuva johminen on epämuodollis ja saarvois. Toimivalla vuoropuhelulla pystytään tehokkaasti hyödyntämään työntekijöiden osaamis motivoimaan ohjaamaan oikean suuniseen tekemiseen. Info syksy 2012 33
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON JOHTAMINEN POHDINTAKYSYMYKSIÄ Miksi johminen työpaikalla toimii hyvin i huonosti? Missä asioissa johmiseen liiyy yhteistoimina? Mieti esimerkkejä, joissa yhteistoimina johmisessa ei ole käytey? Miten yhteistoimin voisi parana johmis? Mieti esimerkkejä. Info syksy 2012 34
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON YRITYSKULTTUURI Yrityskuluuri on lon pa toimia. Yrityskuluuri luo hyvät edellytykset kehiää toimina yhdessä i se on pahimmassa pauksessa kehiämisen este. Yrityskuluurilla ja yhteistoiminnan solla on suora yhteys. Yrityskuluuria tulee yhteistoiminnassa määrätietoisesti uudisa muutosvalmiuksien paranmiseksi Info syksy 2012 35
YHTEISTOIMINNAN PERUSPILARIT KUNTOON YRITYSKULTTUURI POHDINTAKYSYMYKSIÄ Minkälainen on työpaikkamme yrityskuluuri? Onko yrityskuluurilla vaikutus työpaikkamme yhteistoiminnan soon? Tarvitsemmeko kuluurin muutos yhteisten voieiden toteuamiseksi? Mitä kuluurimme muuamiseen rvian ja miten se tehdään? Info syksy 2012 36
TUOTTAVUUS YHTEINEN ASIA Tuoavuuden jatkuva paranminen yhteistyössä tuo lisäarvoa asiakkaalle yritykselle henkilöstölle. Tuoavuuden kehiäminen kohdistuu koko tuontoprosessiin. Tehdään oikei asioi ja tehdään ne oikealla valla. Taloudellinen hyvinvointi ja menestys on tuoavuudes kiinni, tuoavuus puolesnsa on tekijöidensä tulo: työolosuhteet x työnsisältö x osaaminen x johminen Info syksy 2012 37
TUOTTAVUUS YHTEINEN ASIA TUOTTAVUUS JA IHMISTEN HYVINVOINTI POHDINTAKYSYMYKSIÄ Miten ja millä solla tuoavuudes keskustellaan yrityksessämme? Miten johto, esimiehet, luoamusmiehet, henkilöstö suhutuvat tuoavuuden edistämiseen? Miten henkilöstöä kannustean aloieellisuuteen? Info syksy 2012 38
YHTEISET TAVOITTEET YHTEINEN ETU Tyypillisiä yhteistoiminnan esteitä ja niihin ratkaisuja Yhteisen htotilan puuuminen Tiedoaminen Toisen huomioon oaminen Sanansa pitäminen Johmiskäytännöt Vuorovaikutus- ja neuvoeluito Asenteet ja perinteet Muutosvasrin Yrityksen menestystekijät kaikkien tiedossa Meneelyvat erilaisissa muutostilanteissa Yhteistoiminnan peruspilarit kuntoon Avoimuus Katse huomiseen Vaikutusmahdollisuudet työyhteisössä ja varsinkin omaa työtä koskien Info syksy 2012 39
YHTEISET TAVOITTEET YHTEINEN ETU Yrityskohinen valmennus Tavoieena on ana virikkeitä ja uusia näkökulmia työpaikkason yhteistoiminnan laadun paranmiseksi Neuvoelusuhteet Johminen Yrityskuluuri Luoamukselliset suhteet Tarkoituksena on, eä yrityksessä toimivat henkilöt Osallistuvat työyhteisöä kehiävään yhteistoiminan ja paikalliseen sopimiseen Prosessin tuloksena Luodaan pa toimia paremman huomisen puoles = kilpailukykyinen ja kannaava yritystoimin ja henkilöstön työhyvinvointi Hyvin toimivan yhteistoiminnan ja paikallisen sopimisen hedelmänä on koko työyhteisön menestys Info syksy 2012 40
YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARILLA ONGELMAT ESILLE JA RATKAISTAVIKSI Yhteistoiminnan somiari. Yhdessä arvioidaan yhteistoiminnan tilaa. Kuusi tekijää, joissa jokaisessa arvioidaan suhutumis, laadullisuua ja tuloksellisuua. Liikeloudelliset voieet Tuoavuuden kehiäminen yhteistoiminnassa Tavoieiden toteuaminen Luoamus ja vasvuoroisuus Johmis- ja organisaatiokäytännöt Paikallinen sopiminen Työnanjan ja työntekijöiden edusjat joko yhdessä i erikseen vasavat esiteyihin väiämiin. Vasukset perusteluineen käydään yhdessä läpi Määritellään kehiämiskohteet Laadian suunnitelma paremmas tulevaisuudes. Info syksy 2012 41
Liikeloudelliset voieet Miten liikeloudellisiin voieisiin suhuduan? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Henkilöstö tuntee yrityksen toiminympäristön ja sen aseamat vaatimukset. Henkilöstö tietää yrityksen menestystekijät ja muutospaineet. Henkilöstö on kiinnostunut liikeloudellisis voieis Miten liikeloudelliset voieet on käsitelty henkilöstön kanssa? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Henkilöstö ymmärtää yrityksen liikeloudelliset voieet. Henkilöstö ymmärtää yrityksen loudellisten tunnuslukujen sisällön. Yrityksen loudellisia tunnuslukuja ja toiminnan kannaavuua käsitellään henkilöstön kanssa. Miten liikeloudelliset voieet toteutean henkilöstön kanssa? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Tavoieis vallitsee yhteisymmärrys. Osapuolet ovat sitoutuneet voieiden toteuamiseen. Tavoieiden toteuaminen on palkitsevaa. Info syksy 2012 42
Tuoavuuden kehiäminen yhteistoiminnassa Miten tuoavuuden kehiämiseen suhuduan? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Tuoavuuden kehiämisen koean kuuluvan kaikille yrityksessä. Luoamusmiehiä/henkilöstöä arvostean tuoavuuden kehiämisessä. Kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät tuoavuuden kehiämisen tärkeyden. Miten tuoavuuden kehiämiseen panostean ja osallistuan? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Johto/esimiehet kannusvat henkilöstöä tuoavuuden kehiämiseen. Henkilöstö tietää tuoavuuden kehiämiskohteet. Henkilöstö/luoamusmiehet osallistuvat asioiden käsielyyn jo valmisteluvaiheessa. Miten koean tuoavuuden kehiämisen tuloksellisuus? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Tuoavuuden kehiäminen yhteistoiminnassa parana toiminnan laatua. Tuoavuuden kehiämisestä yhteistyössä on hyötyä molemmille osapuolille. Jatkuvan paranmisen toiminmalli on työpaikkamme pa toimia. Info syksy 2012 43
Toiminnallisten voieiden toteuaminen Miten voieiden toteuamiseen suhuduan? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Henkilöstön ammaiitoon ja valmiuksiin vas asiakkaiden nopeasti muuuviin rpeisiin ja odotuksiin panostean. Henkilöstö tietää ja ymmärtää asiakkaiden rpeiden ja vaatimusten toteuamisen kannaavasti olevan yrityksen elinehto. Johto/esimiehet tietävät henkilöstön työhön ja työpaikkaan liiyvät odotukset. Miten voieellis toimina tuean? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Yrityksessä on totuu voieelliseen työskentelyyn. Tavoieiden toteutumises tiedotean. Jokainen tietää työnsä voieet ja merkityksen. Mitä vaikutuksia voieellisella toiminnalla on? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Korjaavat toimenpiteet toteutean voieiden seurantulosten perusteella. Asiakkaiden rpeet kyetään toteuamaan. Jalosvan työn osuus kasvaa. Info syksy 2012 44
Luoamus ja vasvuoroisuus Minkälainen suhutuminen osapuolilla on toisiinsa? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Osapuolilla on yhteinen sitoutuminen asioiden johdonmukaiseen, luovaan ja oikeudenmukaiseen käsielyyn. Osapuolet uskovat toistensa vilpiömyyteen ja pitävän sanansa. Osapuolet kunnioiavat ja arvosvat toistensa mielipiteitä. Miten luoamus ja vasvuoroisuua ylläpidetään? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Osapuolten asenteet ovat yhteistyöhakuiset. Tiedonkulku johdon ja henkilöstön välillä on toimiva. Osapuolet tietävät toistensa rpeet ja arvostukset. Miten luoamus ja vasvuoroisuus toimii työpaikalla? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Osapuolilla on valmius vastuunkantoon ja ooon. Yhteishenki työpaikalla on hyvä. Henkilösuhteet toimivat. Info syksy 2012 45
Johmis- ja organisaatiokäytännöt Miten suhuduan toisen osapuolen johmispoihin ja asenteisiin? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Esimiehillä on kyky ja halu joha oikeudenmukaisesti. Luoamusmiesten toiminnassa työyhteisön etu on ensisijainen. Perinteiset toiminvat ja asenteet (esim. vaskkaisaseelu ja toisen osapuolen rkoitusperien epäileminen) eivät kuulu työpaikkamme toiminpoihin. Miten johmis- ja organisaatiokäytännöt ilmenevät työpaikalla? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Työpaikalla on avoin ilmapiiri. Neuvoelukuluuri on yhteisymmärrykseen ja ratkaisuihin pyrkivä. Johto/esimiehet/luoamusmiehet toimivat valla, jotka edistävät yrityksen ja sen henkilöstön menestystä. Mitä tuloksia johmis- ja organisaatiokäytännöistä on todeu? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Muutostilanteet pystytään hoimaan yhteisymmärryksessä. Toiminvarmuus on kunnossa. Ristiriitilantei on vähän. Info syksy 2012 46
Paikallinen sopiminen Miten paikalliseen sopimiseen suhuduan? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Asiakkaiden rpeet ja vaatimukset ohjaavat toimina ja nämä ovat kaikkien tiedossa. Sopimisen voieena on molemminpuolisen hyödyn aikaansaaminen. Paikallinen sopiminen on toiminmalli, joka parana yrityksen kannaavuua ja tuoavuua sekä henkilöstön työhyvinvointia. Miten paikallis sopimis tuean? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Osapuolet ovat saverisessa asemassa neuvoeluprosessissa. Henkilöstön edusjilla on rviava osaaminen. Osapuolten välillä käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Mitä tuloksia paikallises sopimises on? Väite pitää paikkansa Eriäin hyvin Hyvin Kohlaisesti Huonosti Eriäin huonosti Sopimisella parannean yrityksen kannaavuua ja tuoavuua. Sopimisella parannean työntekijöiden työehtoja. Muutostilanteisiin on valmisteltu vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Info syksy 2012 47
Yritysvalmennus Yhteyshenkilöt Risto Pihlainen Teknologiateollisuus; risto.pihlainen@teknologiateollisuus.fi Puhelin 040 7339689 Kari Vilkman Mellityöväen liio; kari.vilkman@melliliio.fi Puhelin 0400 604283 Info syksy 2012 48
3. Työajat rvea vasaviksi Info syksy 2012 49
Miksi monipuolisia työaikajärjestelyitä Yrityksen on vasava asiakkaiden vaatimuksiin kusnnustehokkaasti ja luoteavasti Työntekijällä on työnsä lisäksi perhe-elämänsä, harrastuksensa ja muu vapaa-aikansa Tavoieena on työyhteisön menestys, jolloin korostuvat yrityksen tuoavuuden ja kilpailukyvyn paranminen työntekijöiden yksilöllisten työaikarpeiden huomioon oaminen työllisyyden ylläpitoedellytysten ja työhyvinvoinnin paranmisen vahvisminen TYÖAJAN PITUUS JA SIJOITTAMINEN PITKÄJÄNTEISESTI TARPEIDEN MUKAAN Info syksy 2012 50
Miksi monipuolisia työaikajärjestelyitä Onnistumisen edellytyksiä ovat mm. Yhteinen hto ja yhdessä toteuaminen Ennakkoluuloomuus uusiin ratkaisuihin Tavoieiden ja rkoituksen selkeys ja ymmärreävyys Välineenä yhteistoimin ja paikallinen sopiminen Info syksy 2012 51
YHTEISTOIMINNAN ELEMENTIT Yhteinen hto Neuvoelukuluuri Tavoieet Tiedoaminen Juridinen sopimisvalmius TYÖAIKAJÄRJESTELYT TYÖAIKAJÄRJESTELYT esim. Työaikapankki Vuorotyö Tiivistetyt vuorot Keskimääräinen työaika Viikonloppuvuorot Porrasteu työaika Liukuva työaika Osa-aikatyö TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖAIKATARPEET Työn ja vapaa-ajan yhteensoviaminen Työn rasiavuustekijöiden huomioiminen PAIKALLINEN SOPIMINEN TAI TYÖNJOHTO- OIKEUS KÄYTTÖÖNOTTO SEURANTA MUUTOKSET MUITA TEKIJÖITÄ Työaikajärjestelyn kannaavuus Palkkausjärjestelmä Pienet askeleet ASIAKASTARPEET Laatu Määrä Nopeus TOIMINNAN KEHITTÄMINEN teknologia työolosuhteet työorganisaatio ammaiito KEHITTÄMISEN KOHTEITA esim. Läpimenoajan lyhentäminen Käyntiaikojen pidentäminen Kausivaihteluihin sopeutuminen Tuontohäiriöiden poisminen Toimitusvarmuuden paranminen KAPASITEETTI Koneet, laieet Pääoma Teknologia Työvoima Alihankin Varmuus Palvelu Hin Info syksy 2012 52
Toimenpiteitä Tunniskaa toiminympäristön muutokset Selviäkää tuontojärjestelyjen rjoamat mahdollisuudet työnjärjestelyjen ja sisältöjen kehiämismahdollisuudet henkilöstön osaamisen monipuolisminen henkilöstön työaikoihin liiyvät odotukset ja rpeet nykyisten työaikaratkaisujen toimivuus Toimikaa hankkikaa tietoa erilaisis työaikajärjestelmistä parankaa valmiuksia työpaikkakohisten sovellusten toteuamiseksi toimikaa ajoissa Keskeistä on työaikajärjestelyiden toimivuus ja ajansaisuus Info syksy 2012 53
Paikallisesti soviavat työaikajärjestelyt Viikkokohiset työaikajärjestelyt ns. tiivistey työaika työajan soiumisajanjakso on yksi viikko eli viikkotyöaika ei ylitä 40 tuntia esim. 3 x 12 tuntia, 4 x 10 tuntia Keskimääräinen viikkotyöaika työajan soiumisajanjakso kahdes viikos enintään yhteen vuoteen saldorajat tyypillisiä yli kahden viikon soiumisjaksoissa saldo muodostuu vain säännöllisestä työajas Pitkäjänteinen työaikapankki osatekijöinä säännöllisen työajan lisäksi ansaiuja ja mui vapai i vapaa-ajaksi muuteuja rahamääräisiä etuuksia osatekijöitä säästetään, lainaan i yhdistetään toisiinsa pitkäjänteisesti soiumisajanjakso voi olla yli vuoden miainen Info syksy 2012 54
Työaikajärjestelyjen valin Yrityksen kannal Kausivaihtelut Tuontotekniset syyt esim. prosessin eri osien yhteensoviaminen Käyntiajan lisääminen Asiakaspalvelu (voiteavuus) Työntekijän kannal Vaihtoehtoinen/valinnainen työaika, työaika elämän tilanteen mukaan Työaikajärjestely Työaikapankki Keskimääräinen viikkotyöaika Viikonloppuvuorot Tiivistetyt vuorot Liukuva työaika Porrasteu työaika Vuorotyö Tiivistetyt vuorot Viikonloppuvuorot Liukuva työaika Porrasteu työaika Työaikapankki Liukuva työaika Osa-aikatyö Onnistumisen uslla pitkäjänteinen yhteistyö, toimiva vuorovaikutus ja hyvät neuvoelusuhteet Info syksy 2012 55
Yrityskohisten työaikajärjestelyiden tyypillisiä voiei Jousva toimin erilaisissa kuormitustilanteissa Asiakkaiden tehokas ja häiriötön palvelu Kusnnustehokkuuden paranminen Toimitusvarmuuden paranminen Työntekijöiden yksilöllisten eroavaisuuksien ja rpeiden huomioiminen Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työaikojensa suhteen Info syksy 2012 56
Työpaikkakohisia kokemuksia; miten onnistuu Työnanjien kokemuksia Tuoavuus on parantunut Toimitusvarmuus on parantunut Käyntiaika on lisääntynyt Kusnnustehokkuus on parantunut Toiminnallinen jousvuus on parantunut Työntekijöiden kokemuksia Työtyytyväisyys on parantunut Ansioso on noussut Työsuhdeturva on parantunut Moniitoisuus on kehiynyt Vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet Asiakkaiden rpeisiin ja odotuksiin on pystyy vasamaan paremmin Työntekijöiden yksilöllisiä eroavaisuuksia ja rpei on voitu oaa huomioon Onnistumisen uslla pitkäjänteinen yhteistyö, toimiva vuorovaikutus ja hyvät neuvoelusuhteet Info syksy 2012 57
Säännöllisen työajan järjestämisvat TA:n määräävät Paikallisesti soviavat TA:n ja TT:n kesken soviavat PÄIVÄTYÖ Työaika 8 t/pv ja 40 h/vko Työpäivät ma la, (su) Keskimääräinen viikkotyöaika Max 48 t/vko Työajan saaminen VUOROTYÖ Keskeytyvä kaksivuorotyö kuten päivätyö Jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö työpäivät ma-su kuten päivätyö Keskeytyvä kolmivuorotyö työaika keskimäärin 35,8 t/vk soiumisjakso enintään 1 v Keskeytymätön kolmivuorotyö työaika keskimäärin 34,9 t/vko soiumisjakso enintään 1 v JAKSOTYÖ PÄIVÄ- JA VUOROTYÖ Vuorokautisen ja viikoiaisen työajan enimmäispituus vuorokausilepo ja viikkovapaa Työajan soiumisjakson pituus Työvuorokauden ja työviikon alkaminen Päiviäinen lepoaika Työtuntijärjestelmän muuamisen ilmoitusajat Työaikapankki Säännöllisen työajan pituus ja järjestäminen (allekirjoituspöytäkirja 4 ) LIUKUVA TYÖAIKA Vuorokausiliukuma 3 t Enimmäiskertymä 40 t Tasoiumisjaksoa ei edellytetä Tasaamisvapaiden siirtäminen OSA-AIKATYÖ Info syksy 2012 58
4. Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 59
Palkkaratkaisus neuvotellaan paikallisesti Neuvoelut aidosti työpaikkasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitean yrityksen tilanteen mukaan lous-, tilauskan-, työllisyystilanne kusnnuskilpailukyky tuoavuuden kehiäminen keskustellaan avoimesti ja perustellen työpaikan tilantees ja paikallises palkankorotusvaras palkitsemisen kannusvuus, palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuus Paikallis ratkaisua edesauaa tieto ja näkemys siitä, mihin palkankorotus perustuu koskee yrityksen johtoa, esimiehiä, luoamusmiehiä ja työntekijöitä yhteinen näkemys palkitsemisen kannusvuudes ja oikeudenmukaisuudes johdon, esimiesten ja luoamusmiesten johdonmukainen toimin. Info syksy 2012 60
Talous-, tilauskan- ja työllisyystilanne Keskustellaan yrityksessä seuraavis tunnusluvuis Talouteen liiyvät, tilinpäätökseen perustuvat tunnusluvut kuvaavat yleensä toiminnan laajuua kannaavuua maksuvalmiua vakavaraisuua Tilinpäätösanalyysin rkoituksena on hahmoaa yrityksen tulevaisuuden loudelliset lähtökohdat Analyysin perusteella tutkian muun muassa yrityksen kehitystä suhteessa voieisiin sekä verrauna toimialan tilanteeseen ja kilpailijoihin Info syksy 2012 61
Talous-, tilauskan- ja työllisyystilanne Tilauskannan ja työllisyyden kehitystä kuvaavat luvut ovat tulevaisuuden ennustei osaan asiois ei voida yrityksessä vaikuaa, mua omalla toiminnalla on keskeinen merkitys menestymiselle Yrityksen pärjääminen on riippuvainen uusiutumiskyvystä, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyökyvystä, jousvuus- ja laatutekijöistä Menestyvässä yrityksessä jokainen yksilö yhdessä ja erikseen tekee parhaansa myynnin lisäämiseksi kusnnusten alenmiseksi toiminnan tehosmiseksi toimituskyvyn ja laadun paranmiseksi Info syksy 2012 62
Kilpailukykyinen ja kannaava yritys hyvinvoiva henkilöstö Talous Kilpailukyky Tuoavuus Kusnnustehokkuus Jousvuus Tiedot ja idot Hin/laatusuhde Tilauskan Asiakastyytyväisyys Toimitusvarmuus Hin/laatusuhde Suhdanteet Imago Työllisyys Tilaukset Suhdanteet Palkat Kusnnuskilpailukyky Paikalliset ratkaisut Info syksy 2012 63
Palkitsemisen kannusvuus Kannusa työntekijää kehiämään omaa osaamisan ja ammaiitoaan on selvillä siitä, miten hän voi itse (ja ryhmän jäsenenä) vaikuaa omaan palkkaansa on saava palautea avoin vuorovaikutus esimiehen kanssa miten osaamis kehitetään edelleen Henkilökohisilla korotuksilla palkian osaamises, vastuunoamises ja hyvistä työsuorituksis osaamises, vastuun oamises ja hyvistä työsuorituksis voidaan palki ainoasan yrityksissä ja työpaikoilla, lähellä ihmisiä, jotka työn tekevät Tuoavuus paranee, kun palkankorotukset voidaan kohdena oikeudenmukaisesti ja kannusvasti Palkitsemisen ylläpito on jatkuvaa toimina Yrityksen palkkapolitiikka Info syksy 2012 64
Palkkaratkaisus neuvotellaan paikallisesti Neuvoelut palkkaratkaisus ja sen ustois: Yrityksen i työpaikan lous-, tilauskan- ja työllisyystilanteen rkastelu Palkkauksen kannusvuus, palkkaporrastus, paikallinen palkankorotusvara Työpaikan rpei vasava ratkaisu Paikallinen palkkaratkaisu: Paikallinen sopimus erän käytöstä: Perälau: Sovian pääluoamusmiehen kanssa palkankorotuksen Toteutuspa Ajankoh Neuvotellaan ja sovian erän käytöstä pääluoamusmiehen kanssa Neuvoelu liiojen kannanoton i ehdotuksen pohjal (pyydeäessä) Ellei näinkään sovi Suuruus Paikallisen ratkaisun toteutus Erän kohdenminen sovitulla valla Erän kohdenminen sovitulla valla Yleiskorotus Info syksy 2012 65
Palkankorotuksen kohdenminen 3 % 9 % 14 % 19 % 25 % Palkka TVR 7 Info syksy 2012 66
Paikallinen palkkaratkaisu Pääluoamusmiehen kanssa sovian kirjallisesti viimeistään 31.10.2012 mennessä palkankorotusten toteutuspa ajankoh suuruus paikallinen ratkaisu on kyseessä, jos yhdestäkin näistä tekijöistä on soviu Paikallisen ratkaisun so on avoin siinä voidaan päätyä 1,9 % suurempaan i pienempään kusnnusvaikutukseen Mikäli paikallisen palkkaratkaisun kusnnusvaikutus on edellä mainiua kusnnusvaikutus pienempi i korotuksis luovuan, on ratkaisu saateava työehtosopimuspuolille tiedoksi 15.11.2012 mennessä Käsielyaikaa voidaan paikallisesti sopien jatkaa Tällöin tulee sopia etukäteen siitä, miten menetellään, jos jatkoajallakaan ei päästä yksimielisyyteen jatkoajan pituus korotusten toteutusajankoh Info syksy 2012 67
Paikallinen sopimus erän käytöstä Ellei paikallisesti ole soviu korotusten toteutukses, palkkoja rkistean 1,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 0,6 %:n suuruisella erällä henkilökohisiin palkankorotuksiin Erän kohdenmises neuvotellaan ja sovian pääluoamusmiehen kanssa Tärkeää on keskustella korotusten kohdenmises palkkarakenteen mukaisesti Ellei erän käytöstä päästä yhteisymmärrykseen, osapuolten kannaaa pyytää liiojen kannanooa i ehdotus erän käytöstä. Korotukset toteutean 1.11.2012 i lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus Info syksy 2012 68
Palkankorotukset, ellei paikallisesti sovi Ellei erän käytöstä liiojen mahdollisen kannanoton i ehdotuksen jälkeenkään sovi, koko korotus toteutean 1,9 % yleiskorotuksena Korotukset toteutean 1.11.2012 i lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus Info syksy 2012 69
Korotusten toteuaminen palkkahallinnossa Korotusajankoh Jos työpaikalla tehdään paikallinen palkkaratkaisu, soviuna päivänä Jos työpaikalla sovian erän käytöstä i ei saavute paikallis ratkaisua, 1.11.2012 i lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus Keskituntiansion korotus: Voimassa olevaa keskituntiansio korotean henkilön saamaa korotus vasavalla prosentilla. Neljänneltä neljännekseltä laskeavaa keskituntiansio korotean siltä osin kuin korotus ei keskituntiansioon sisälly. Info syksy 2012 70
Esimerkki: Aikapalkan korotus; työpaikkakohinen ratkaisu Työpaikkakohisen ratkaisun perusteella työntekijän aikapalkan korotus on 0,5 %. Työntekijän aikapalkan suuruus on 12,69 /tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohinen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohinen palkan osuutensa 14 %. Vanha aikapalkka ( /tunti): Uusi aikapalkka ( /tunti): ap = 12,69 ap = 12,69 x 1,005 = 12,75 pp = 10,78 + 1,51 = 12,29 pp = 10,99 + 1,54 = 12,53 apo = 12,69 12,29 = 0,40 apo = 12,75 12,53 = 0,22 tko = 10,78 tko = 10,99 hko = 1,51 hko = 1,54 Koroteu aikapalkka riiää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi. Info syksy 2012 71
Esimerkki: Aikapalkan korotus; työpaikkakohinen ratkaisu Korotus 0,5 % Aikapalkka 12,69 /h APO = 0,40 /h HKO 14 % HKO = 1,51 /h APO HKO APO HKO Aikapalkka 12,75 /h APO = 0,22 /h HKO 14 % HKO = 1,54 /h TVR 6: TKO = 10,78 /h TKO TKO TVR 6: TKO = 10,99 /h Info syksy 2012 72
Esimerkkejä 0,6 % erän jakamises Työntekijät jaean kolmeen yhtä suureen ryhmään. Vasavat korotukset erän perusteella voivat olla esimerkiksi 0,1%, 0,6% ja 1,1 %. Palkkiopalkan pätevyysosuus on porrasteu esimerkiksi viiteen poraseen. Vasavat korotukset erän perusteella voivat olla 0,2 %, 0,4 %, 0,6 %, 0,8 %, 1,0 %. 0,6 % erän perusteella laskean senimääräinen poi, joka kohdennean sovitulla valla. Info syksy 2012 73
Esimerkki: 0,6 % erän suuruuden laskeminen Keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio saadaan viimeisimmästä käytössä olevas palkkatilastos sarakkees Tuntiansio ilman erillisiä lisiä ja korotuksia A-U-P-työssä. Jos palkkatilasto ei ole käyteävissä, keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio ilman erillisiä lisiä voidaan laskea jakamalla edellisellä neljänneksellä makseujen aika-, palkkio- ja urakkapalkkojen summa vasavalla tuntimäärällä. Info syksy 2012 74
Esimerkki: 0,6 % erän suuruuden laskeminen Esimerkki: Työpaikalla on 50 työntekijää. Työntekijöiden keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio on 1320 seniä/tunti. Erä, joka on käyteävissä korotuksiin paikallisesti soviavalla valla, laskean seuraavasti: = 1320 seniä/tunti x 50 x 0,6 % = 396 seniä/tunti Info syksy 2012 75
Esimerkki: 0,6 % erän suuruuden laskeminen Esimerkki: 31.10.2012 työsuhteessa olevien työntekijöiden (50 työntekijää) kuukausipalkkojen summa on 114 000 euroa. Erä, joka on käyteävissä korotuksiin paikallisesti soviavalla valla, laskean seuraavasti: = 114 000 euroa/kk x 0,6 % = 684 euroa/kk Info syksy 2012 76 3.9.2009
Esimerkki: Aikapalkan korotus; yleiskorotus Työntekijän aikapalkan korotus on 1,9 %. Työntekijän aikapalkan suuruus on 2212 /kuukausi. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohinen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohinen palkan osuutensa 14 %. Vanha aikapalkka ( /kuukausi): Uusi aikapalkka ( /kuukausi): ap = 2212 ap = 2212 x 1,019 = 2254 pp = 1880 + 263 = 2143 pp = 1916 + 268 = 2184 apo = 2212 2143 = 69 apo = 2254 2184 = 70 tko = 1880 tko = 1916 hko = 263 hko = 268 Koroteu aikapalkka riiää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi. Info syksy 2012 77
Työkohiset palkat 1.11.2012 Työnvaativuusryhmä tuntipalkat kuukausipalkat snt/t euroa/kuukausi 1 861 1501 2 904 1576 3 949 1655 4 997 1738 5 1047 1824 6 1099 1916 7 1154 2011 8 1212 2112 9 1272 2218 Laskenjärjestys: 1a) työpaikkakohinen ratkaisu i 1b) yleiskorotus + erä i 1c) yleiskorotus 2) rkistus uusilla työkohisilla palkoilla Työkohiset palkat otean käyöön työpaikkakohisen palkankorotuksen ajankohdas lukien Info syksy 2012 78
Erilliset lisät Erilliset lisät ovat 1.11.2012 i lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alus seuraavat: Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 56 seniä/t Poikkeuksellinen haia i hankaluus 43 seniä/t Vuorotyö, il- ja yötyö Ilvuoro (esim. klo 14-22) 114 seniä/t Yövuoro (esim. klo 22-06) 209 seniä/t Keskeytymäömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 209 seniä/t Kaivoslisä 146 seniä/t Info syksy 2012 79
Työpaikkakohiset palkkauskokeilut Tarkoituksena on edistää ja tukea työpaikkakohisia palkkauskokeiluja, jotka tukevat palkkamääräyksien kehiämistä. Työpaikkojen omat mallit tervetullei. Työryhmä laatii myös vaihtoehtoisia malleja kokeiluja varten Paikallisesti sopien kokeiluissa voidaan poike työehtosopimuksen määräyksistä kaikkien työntekijöille makseavia palkkaeriä koskevien sopimusmääräyksien osal. Poikkeamien käyöönoo edellyää palkkamääräyksien kehiämistyöryhmän hyväksymistä. Yhteyshenkilöt Jukka Tiihonen, Teknologiateollisuus ja Jyrki Virnen, Mellityöväen liio Info syksy 2012 80
Hyvä työ Pidempi työura
Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2013 Työnanja- ja työntekijäliiojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä työhyvinvointia työpaikoilla Johtoryhmässä liiojen edustus - Pj. Ari Sipilä Teknologiateollisuus ry - Hankkeen projektipäällikkö Tiina Hartikainen - Asiantuntijaryhmä Neliapila, pj. Prof Juhani Ilmarinen
Hankkeen voieet Yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen Työkyvyn ylläpitäminen Työelämän ja yhdessä tekemisen kehiäminen Hyvien työkalujen kehiäminen prof. Ilmarisen Työkyky-lomallin pohjal Hyvien toiminmallien kehiäminen ja leviäminen
Oikealla tekemisellä on saatu aikaan tuloksia! Erityisesti alle 35-vuotiaiden työntekijöiden työhyvinvointi lisääntynyt merkiävästi Suurimmat parannukset: koulutuksen riiävyys, työhön sitoutuminen, työmotivaatio, oikeudenmukainen kohtelu, esimiehen palaute ja työaikajoustot Hankkeen kaua yhteistoimin työpaikoilla parantunut
Työhyvinvoinnin työkalut: Yritysten projektiryhmän käytössä tuetusti: Yksilö-tutka henkilöstökysely lähtöso ja miarit työhyvinvoinnin ja työkyvyn selviämiseen Työpaikka-tutka kehitystoimenpiteiden ideointi ja priorisointi Työkalut, veriluraportit, seminaarit ja hankkeen tuki maksuton Myös maksullis asiantuntijatukea rjolla
Liity mukaan työhyvinvoinnin verkostoon! 50 yritystä teknologiateollisuuden eri toimialoil mukana Tule tutustumaan työhyvinvoinnin työkaluihin: Kaikille avoin Työpaikka-tutka -valmennus 3.10.2012 Helsingissä (lisätiedot www.tyohyvinvointi.info)
Lisätietoa Hankkeen kotisivut www.tyohyvinvointi.info Tulemme mielellämme keskustelemaan, kuinka hankea voiisiin hyödyntää yrityksessänne! Projektipäällikkö Tiina Hartikainen tiina.hartikainen@teknologiateollisuus.fi p. 050 586 2879
Liiojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia Julkaisuja Toimivat työaikajärjestelyt - Teknologiateollisuuden työaikamalleja Työaikapankkia koskevat ohjeet Tulos ja palkkaa Palkkarakenne-koulutusaineisto Karkearyhmielyopas Tuoavuuden tienviit - älyä peliin Työehdot ulkomaantyössä Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Muutosturva Vuokratyöopas Yhteiset voieet yhteinen etu + Yhteistoiminnan somiari Koulutustilaisuuksia Palkkarakenne Kannusvat palkkausvat Työsuhdeasiain verkkokurssi Yhteiset voieet yhteinen etu; yrityskohinen valmennus Yrityslouden avaimet Julkaisut löytyvät liiojen kotisivuil osoieis: teknologiateollisuus.fi/työsuhdeasiain ohjeistus ja melliliio.fi Info syksy 2012 88